Odotuksia Ville ja Susanna Melasen lähettikirje 4 / 08.12. 2017 Talvi on saapunut Ensilumi näyttäytyi jo lokakuussa, mutta ihan silloin talvinen tunnelma ei päässyt käyntiin. Marraskuun aikana vähitellen talvi alkoi koittaa ja lumen valkeus voittaa ainakin metsäisessä maastossa. Nyt joulukuun alettua talvi on varmasti alkanut, oli sää mikä tahansa. Emmehän kesäkuussa Suomessakaan väitä viettävämme talvea, vaikka lunta ja hallaakin esiintyisi. Joulukuu on talvikuukausi. Hiljattain kävimme Viljan ja Juhanan kanssa syöttämässä oravia ja varpusia. Vähän myös paksut pulut pääsivät apajille, vaikka me emme niitä erityisesti suosi. Oravat ja varpuset tulevat syömään kädestä, vaikka lapsia ne jonkun verran pelkäävät. Jännitystä taitaa olla molemmin puolin. Kerran kuluneena syksynä orava tuli minua metsässä vastaan ja kiipesi melkein leukaani asti. Erityisesti syksyllä nuo karvaiset kaverimme ovat erityisen tuttavallisia. Taitavat valmistautua tulevaan talveen. Kesämuistoja Palaan vielä hieman menneeseen kesään, vaikka talvi onkin ja saapunut. Vietin kesällä täällä Krasnojarskissa 40-vuotisjuhlia, johon kutsuin seurakunnallista väkeä, kaupunginhallinnon ihmisiä, tuttavia ja ystäviä. Tällaisia juhlia ei ole tapana viettää tai ei ainakaan ole ollut. Täytimme Susannan kanssa toukokuussa molemmat neljäkymmentä, joten yhteensä se on kunnioitettavat kahdeksankymmentä. Juhlaan pääsi osallistumaan myös kesäisen aktioryhmämme, jonka kanssa työskentelin Minusinskissa, Karatusan alueella ja Krasnojarskissa. Yksi vieraistani oli roomalaiskatolinen pappi. Hän piti hyvän tervehdyspuheen ja lahjoitti kaksi mielenkiintoista kirjaa. Myöhemmin jotkut seurakuntalaiset kyselivät, miksi Ville kutsui juhlaan katolisen papin.
En ole erityisen kiinnostunut nykyaikaisesta ekumeniasta, jossa pyritään yhteyteen ilman yksimielisyyttä opista. Miten voisimme viettää hyvällä omallatunnolla messua baptistien kanssa, joiden mukaan me emme oikeastaan ole edes kastettuja eikä Kristus ole ehtoollisessa ruumiillisesti läsnä? Miten voisimme viettää yhteistä messua roomalais-katolilaisten tai ortodoksien kanssa, jotka eivät pidä ketään luterilaista pappia oikeana pappina ja jotka opettavat ihmisten pelastuvan ei ainoastaan armosta vaan aktiivisen osallistumisen kautta hyviä tekoja tekemällä. Roomalais-katolilaisen papin läsnäolo juhlassani ei millään tavalla haitannut minua. Kyse oli syntymäpäiväjuhlasta eikä hartaustilaisuudesta tai saarnan pitämisestä ja roomalais-katolilainen pappi oli juhlassa yksityishenkilönä. Hän toi sitä paitsi puolalaisena lisäystä kansainväliseen tunnelmaan. Kyseinen pappi lahjoitti seurakunnallemme joulukuussa 2010 tuhat ehtoollisleipää. Eikö olekin hienoa! Asiallisia yhteyksiä on hyvä pitää eri tahoihin. Se ei tarkoita opista tinkimistä. Uusi asunto, vanha osoite Teimme syyskuussa vähitellen muuttoa uuteen asuntoon. Muuttoautoa emme tilanneet, vaan kannoimme kantamuksia itse. Krasnojarskissa vierailemassa ollut rovastikuntamme uusi pastori Sergei Shilovski auttoi muutossa myös kantaen, kuljettaen ja tehden pientä remonttia vanhalla asunnollamme. Lapset erityisesti Juhana olivat ahkeroineet vanhalla asunnolla esimerkiksi repimällä tapettia irti seinästä. Vanhan tekniikan kanssa oli harmia ja ennen lähtöä piti senkin kanssa hommailla. Uudessa asunnossa on ollut paljon parempi asua kuin vanhassa ja tyttöjen koulumatka on nyt lyhyt. Jälleen kerran muuton jälkeen meille on tullut tiedusteluja uudesta osoitteesta. Postiosoitteemme ei ole muuttunut eikä sitä ole tarkoitus muuttaa niin kauan kuin Krasnojarskissa asumme. Postiosoitteemme on postilokero-osoite, jonka otin nimiini yli seitsemän vuotta sitten. Posti ei tule siis kotitaloomme. Käyn yleensä kerran tai kaksi viikossa postitoimistossa katsomassa, onko meille tullut postia. Mitä muuten tulee joulupostiin, niin todennäköisesti on jo myöhäistä lähettää meille ainakaan korttia tai kirjettä suurempaa. Mutta jos postisi ei ehdi ennen joulua perille, niin se ehtii todennäköisesti kynttilänpäiväksi tai ainakin pääsiäiseksi. Pääsiäistä vietetään muuten tänä kirkkovuonna hilpeänä päivänä. Seurakunnan kuulumisia Pääsimme vielä vanhan kirkkovuoden aikana Augsburgin tunnustuksen loppuun. Olen pitänyt messun jälkeen lyhyitä opetustuokiota kyseisen tunnustuksen eri opinkohdista. Yksityisrippikoulua olen pitänyt eräälle Jevgeni-nimiselle miehelle, jonka äiti tuli seurakuntaamme pari vuotta sitten. On varsin myönteistä ja oikein, että seurakuntalaiset kutsuvat mukaan omia tuttaviaan, ystäviään ja läheisiään. Meillä on nyt Krasnojarskissa kaksi erityyppistä raamattupiiriä. Kokoonnumme pari kertaa kuukaudessa seurakunnan toimitilaan tutkimaan apostolisia kirjeitä. Tällä hetkellä käymme läpi Efesolaiskirjettä, joka on mielestäni erittäin merkittävä Raamatun kirja. Jumalan sana on toki kokonaisuudessaan merkittävä kirjakokoelma. Raamattu ei ole ainoastaan Jumalan sanaa, vaan se on Jumalan sana. Se on kokonaisuus, josta mitään ei voi ottaa pois eikä siihen saa lisätä mitään. Efesolaiskirje tuo kuitenkin Jumalan armon ja monen muun asian niin selkeästi esiin, että siitä on iloittava. Toinen raamattupiiri on eräiden seurakuntalaisten kotona kokoontuva raamattupiiri, jossa käydään valittujen aiheiden kautta läpi evankeliumikirjoja. Tässä käytämme apuna TM Mailis Janatuisen laatimia aiheita ja kysymyksiä. Alku on ollut hyvä ja tämä järjestely on lisännyt seurakuntalaisten Raamatun tutkimista. Se on pastorille suuri ilo. Jumalan sana auttaa meitä monella tavalla niin ilon kuin surun päivinä. Se on kristitylle vahva ase kaikkea eksytystä vastaan.
Toimitilakysymys Kuten Susanna kirjoitti viime kirjeessä, seurakunnalle on tarjottu vuokralle toimitiloja kaupungin keskustasta. Sijainti pääkadun varrella on erinomainen, joskin tila voisi olla suurempikin. Tuota toimitilaa tarjottiin meille vuokrattavaksi ensin 11 kuukaudeksi ja vähän myöhemmin kahdeksi vuodeksi. Varsinaista vuokraa ei tarvitsisi maksaa, jos tekisimme vaadittavan remontin. Remontti ei kuitenkaan ole ihan jokaisen tehtävissä, koska kyseinen rakennus on kulttuuriperintökohde. Vain lisensioitu firma voi tehdä remontin. Asia on vielä pohdinnassa. Syksyllä eräs tontti olisi ollut ostettavissa edulliseen hintaan, mutta tontti sijaitsi sellaisella paikalla, että sinne olisi vaikea päästä autottomien ihmisten. Seurakuntalaisistamme suurin osa on nimenomaan autottomia ihmisiä. Jatkakaamme rukousta tämän asian puolesta. Terveysongelmia Lapsistamme jokainen on sairastanut tavanomaisen syysflunssan pariin kertaan, Helmi myös angiinan. Juhana on parhaillaan kipeä. Vilja sai tällä viikolla lääkärintodistuksen, että on tervehtynyt. Jos on päivänkin poissa koulusta sairauden vuoksi, pitää hankkia lääkärintodistus päästäkseen takaisin kouluun. Henkilökohtaisesti olen kärsinyt suurista ja vähemmän suurista selkävaivoista. Muuton yhteydessä kannoin aika paljon raskaita tavaroita, mikä ei ollut viisasta. Lokakuun lopussa pitkien työmatkojen jälkeen tavalliset kipulääkkeet eivät enää auttaneet eikä ambulanssiväen kipupiikkikään tuonut selkääni helpostusta. Olo oli hirveä ja mietin, että mitäs nyt tehdään. On pakko saada lievitystä kipuun ja olo paremmaksi. Mieleeni tuli eräs tuttava, jolla on paljon lääkärituttavia ja yksityisiä klinikoita Krasnojarskissa. Lähdin pian hänelle soitettuani ortopediselle klinikalle, jossa sain kaksi kipupiikkiä yläselkääni. Noin puolen tunnin päästä alkoi helpottaa. Tätä käyntiä seurasi kuntoutusjakso. Kävin läpi erilaisia hoitoja usean päivän ajan, mutta kuntoutuksen loppupäässä selkäkipuja ilmeni jälleen. Kuntoutusjaksoa seurasi käynti neurologilla ja vatsatautilääkärillä. Kuvauksissa sapestani löydettiin joko pieni kivi tai polyyppi. Olen sen jälkeen ollut erityisruokavaliolla. Ruokavalio takaa samalla painon pysymisen kurissa. Susannalla on todettu myös jonkinlaisia sappivaivoja. Ehkä meitä on alkanut täällä Krasnojarskissa sapettaa. Joskus eri asiat todellakin sapettavat, mutta kyllä Suomen uutisiakin lukiessa monesti sapettaa. Pahinta selkävaivojen kanssa oli niiden sivuseuraus eli muutaman viikon saunapaasto. Onneksi neurologi antoi saunomisesta hyvän todistuksen. Hänen mukaansa saunassa ei ainoastaan saa käydä, vaan pitää käydä. Minulle tämä oli hyvä sanoma. Sauna ei todellakaan ole kipuja lisännyt, vaan löylyissä rentoutuu. Sana Maria kätki kaikki nämä sanat ja tutkisteli niitä sydämessänsä (Luuk. 2:19). Maria antaa meille hyvän esimerkin Jumalan sanaan suhtautumisesta. Hän otti sen vastaan Jumalan ei enkelien tai ihmisten sanana ja tutkisteli sitä. Jumalan sana, Raamattu, on annettu meille käytettäväksi, ei pölyttymään kirjahyllyyn. Lue, tutki ja ihmettele! Jumala kutsui niin Marian, Joosefin, kedon paimenet, itämaan viisaat miehet kuin monet muutkin myös toimimaan Jumalan sanan mukaisesti. Maria ja Joosef lähtivät raskaalle matkalle ja kävivät elämässään läpi vaikeitakin hetkiä toteuttaessaan Herran käskyä. Paimenet eivät ainoastaan kuunnelleet enkelien välittämää sanomaa, vaan lähtivät Jumalan sanan ääreen kumartamaan vastasyntynyt kuningasta. Itämaan viisaat eivät jääneet kotimaahansa tutkimaan tähtitaivasta ja erikoista tähteä, vaan seurasivat Jumalan antamaa merkkiä seimelle asti. Marialla,
Joosefilla, paimenilla ja tietäjillä oli epäilyksensä ja heikkoutensa, mutta he eivät hylänneet Jumalalta saamaansa kutsumusta eivätkä lähteneet sitä muuttamaan. Maria ei pyrkinyt johtamaan kirkkoa, vaan pysyi omassa kutsumuksessaan Vapahtajan äitinä. Se oli suuri kunniatehtävä. Joosef ei pyrkinyt eroon Mariasta, vaikka Jeesus ei ollutkaan hänen luonnollinen lapsensa. Paimenet kaitsivat lampaitaan ja tietäjät veivät varmasti hyvää sanomaa omien kansojensa pariin eivätkä jääneet vanhaan väärään uskoonsa. Herra valitsee erilaisiin tehtäviin erilaisia ihmisiä. Jumalan tekemä valinta ei ole Hänen sanansa vastainen. Hän ei kutsu marioita kirkon paimeniksi eikä kedon paimenia äideiksi. Joosefia Hän ei lähetä vieraille maille, vaan pitämään huolta perheestään, seurakunnastaan. Itämaan viiisaiden miesten ei pidä jäädä paikalleen, vaan lähdettävä Jumalan tähteä seuraten liikkeelle. Meitä kutsutaan elämään kasteen armosta ja elämään kastetta todeksi jokapäiväisessä elämässä. Meillä on tehtävämme ja velvoitteemme, mutta meillä on armollinen Taivaallinen Isä. Emme palvele Jumalaa pelastuaksemme, vaan palvelemme Jumalaa Hänen pelastettuina rakkaina lapsina. Elämme aikaa, jolloin perhekäsitys kieroutuu ja hengellisiinkin tehtäviin valintoja tehdään maallisen tasaarvolain ei Jumalan järjestyksen mukaan. On aika tutkia Jumalan sanaa, tehtävä parannusta eli mietittävä asioita uudelleen Jumalan sanan äärellä. Kristityt eivät saa luopua Jumalan sanasta! Menkäämme kaikki jouluna Beetlehemin seimen äärelle lukemalla ja kuulemalla Jumalan sanaa. Menkäämme niiden alttarien ääreen, joiden ääressä palvelevat Jumalan asettamat pastorit eli Hyvän paimenen paimenpojat. Menkäämme tunnustamaan syntimme ja osoittamaan katumuksemme! Ottakaamme Herraltamme vastaan armo ja anteeksiantamus! Hän syntyi sovittaakseen koko maailman synnit, jottei yksikään, joka Häneen uskoo, hukkuisi, vaan saisi iankaikkisen elämän. Siunattua ja riemullista joulujuhlaa ja autuaallisen onnellista tulevaa vuotta Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa! Siunattua toivottaen, Ville,Susanna, Helmi, Vilja ja Juhana Kiitos tuestasi. Jumala lahjasi siunatkoon. Rukous- ja kiitosaiheita: terveyttä kaikille perheenjäsenillemme siunausta vuoden 2018 suunnitelmiin kiitos uudesta asunnosta! voimia ja johdatusta koulunkäyntiin Helmille ja Viljalle viisautta ajankäyttöön erityisesti Villelle paljon viisautta toimitilojen hankinnassa
Jos yhteystietosi muuttuvat, ilmoitathan muutoksesta Sinikka Ahvenaiselle, Sley, PL 184, 00181 Helsinki, sinikka.ahvenainen@sley.fi, puh. 050 3484645. Tukesi tekee mahdolliseksi työn jatkamisen ja etenemisen sinne, missä Kristusta ei vielä tunneta. On hienoa, jos voisit säännöllisesti tukea Susanna ja Ville Melasen työtä sinulle sopivalla summalla Sleyn tilille IBAN: FI13 1500 7791 95 BIC: DABAFIHH seurakunnan omalla viitenumerolla, jolloin kannatus näkyy myös tilastoissa seurakunnan lähetyskannatuksessa. Viitenumeron saat Sleystä Anna Poukalta, p. 09 251 39 220 tai anna.poukka@sley.fi tai kirjoittamalla viestikenttään Susanna ja Ville Melasen rengas + maksava seurakunta Keräyslupa 2017-2021: Poliisihallituksen 31.1.2017 myöntämän keräysluvan RA/2017/100 mukaisesti Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry voi kerätä varoja 31.1.2017-31.12.2021 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta julistus-, opetus- ja diakoniatyöhön kotimaassa sekä yhdistyksen lähetyskohteissa ulkomailla.