Mellilän Seudun Osuuspankin TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2016
SISÄLLYSLUETTELO MELLILÄN SEUDUN OSUUSPANKKI sivu 1-16 Toimintakertomus 17-18 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 19-20 Rahoituslaskelma 21-53 Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet Liitetiedot 54-62 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 63 Hallituksen allekirjoitus 63 Hallintoneuvoston lausunto 63 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta
1(16) 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Avainlukuja Mellilän Seudun Osuuspankin korkokate pysyi lähes edellisen vuoden tasolla. Liikevoittoa rasitti vielä kertomusvuodelle osa kiinteistöremontista kohdistetuista kuluista. Pankin omasta sijoitustoiminnasta kirjattiin noin 200 teur:n kertaluonteinen tuotto, joka syntyi aikoinaan alle nimellisarvon hankitun noin 1,8 meur:n suuruisen joukkovelkakirjalainaerän myynnistä. Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista jäivät hyvin vähäisiksi. Luottokanta kasvoi kuusi ja talletuskanta runsaat kolme prosenttia. CET 1 vakavaraisuussuhde oli edelleen erinomaisella tasolla. OP Ryhmä Toimintaympäristö Avainlukuja 2016 2015 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 351 308 14,1 Kulujen suhde tuottoihin, % 65 67,3-2,2 Oman pääoman tuotto (ROE), % 3,1 3 0,1 Ydinpääoman (CET1) 77,96 65,67 12,29 vakavaraisuussuhde Henkilöstö keskimäärin 6 6 Jäsenet 819 784 35 Mellilän Seudun Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP Ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP Osuuskunnasta tytäryhtiöineen. OP Ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP Osuuskunta sekä sen tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP-Prosessipalvelut Oy. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat yhteenliittymän, josta säädetään laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP Ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Matalasta korkotasosta huolimatta merkittävät rakennus- ja tuotantolaiteinvestoinnit antavat edelleen odottaa itseään. Sen sijaan maatalousmaan kauppoja sekä sukupolvenvaihtoon liittyviä muita luovutuksia tehtiin edellisvuotta enemmän. Maataloutta koskevan tukipolitiikan lyhytjänteisyys synnyttää epävarmuutta alan tulevaisuudesta ja haittaa jopa perusteltujenkin investointien käynnistämistä. Vaikka kotitalouksien luottamus tulevaisuuden näkymiin on hieman kohentunut, mitään kasvubuumia ei asuntomarkkinoilla ainakaan Loimaan alueella nähty. Niin ikään yritykset toteuttivat investointejaan ja muita hankintojaan entiseen maltilliseen tahtiinsa. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Mellilän Seudun Osuuspankki myi Tuotto-osuuksia vuoden aikana 103 tuhannella eurolla (1.128). Tuotto-osuus on asiakasomistajan vapaaehtoinen sijoitus osuuspankin omaan pääomaan. Tuottoosuudet voidaan lukea pankin ydinvakavaraisuuteen. Tuotto-osuuden tuottotavoite vuodelle 2016 oli 3,25 prosenttia. OP Ryhmän hallintoneuvosto on vahvistanut myös vuodelle 2017 tuottotavoitteeksi 3,25 prosenttia. Osuuspankki on sijoittanut koko Tuotto-osuuksista saamansa pääoman OP Osuuskunnan osuuspääomaan.
2 2 Joulukuussa osuuspankki sai OP Ryhmän sisäiseltä vakuutusyhtiöltä OVY Vakuutus Oy:ltä 16 tuhatta euroa lisäosinkoa. Mellilän Seudun Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Mellilän Seudun Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta sekä vuoden 2016 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2016 2015 Muutos, % 2014 Tuotot Korkokate 453 455-0,5 485 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 273 317-13,6 245 Palkkiotuotot, netto 39 32 21,8 36 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 102-104 198,4 127 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 102 234-56,4 1 094 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot -2 0 946,9 0 Liiketoiminnan muut tuotot 42 1 6 363,1 1 Yhteensä 556 478 16,2 1 502 Tuotot yhteensä 1 009 933 8,1 1 987 Kulut Henkilöstökulut 286 272 5,1 255 Muut hallintokulut 184 166 11,3 169 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 33 24 40,4 22 Liiketoiminnan muut kulut 152 166-8,5 141 Kulut yhteensä 656 628 4,5 586 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 1-3 148,9 1 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 351 308 14,1 1 400 Liikevoitto kasvoi hieman vertailukaudesta. Korkokate pysyi kutakuinkin edellisvuoden tasolla. Henkilöstökulut sisältävät myös pankin palkkalistoilla tammi-helmikuussa työskennelleiden remonttimiesten palkat ja palkkojen sivukulut. Arvonalentumiset saamisista pysyivät matalalla tasolla. Sijoitusten nettotuottoja kasvatti 200 teur:n suuruinen kertaluonteinen myyntivoitto. Vertailukaudella tuottoja oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvatti OVY Vakuutus Oy:ltä saatu lisäosinko. OVY Vakuutus Oy maksoi lisäosinkoja vertailukaudella enemmän kuin vuonna 2016. Lisäksi vertailukaudella myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuottoja kasvatti OP- Henkivakuutus Oy:n ja OP Korttiyhtiö Oyj:n osakkeiden myynti OP Osuuskunnalle. Liiketoiminnan muut kulut laskivat mm viranomaismaksujen vähennyksen johdosta. Palkkiotuotot kasvoivat vertailuvuodesta runsaat 10 prosenttia. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset.
3 3 Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2016 2015 Muutos, % Talletuksista 1 1 42,9 Luotonannosta 27 16 72,7 Maksuliikkeestä 62 62 0,8 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 5 6-13,3 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 23 19 18,9 Takauksista 0 - Vakuutusten välityksestä 19 28-31,8 Muut 14 14 4,1 Yhteensä 152 145 4,9 OP-bonukset -83-83 -0,1 Palkkiotuotot yhteensä 69 62 11,7 Palkkiokulut 30 30 0,8 Palkkiotuotot, netto 39 32 21,8 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot pysyivät edelleen vähäisinä. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2016 2015 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 1 - Vähennykset - -3-100 Arvonalentumisten nettomäärä 1-3 148,9 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0 0 0 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Antolainauksen kehitys Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2016 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos, % 31.12.2014 Tase 36 648 36 581 0,2 35 922 Luotot 17 299 16 310 6,1 16 377 Saamistodistukset 6 840 9 548-28,4 8 876 Osakkeet ja osuudet 6 997 6 958 0,6 5 574 Talletukset 25 282 24 503 3,2 25 656 Oma pääoma 10 689 10 439 2,4 9 291 Taseen ulkopuoliset sitoumukset - 354-100 265 Erääntyneistä saamistodistuksista kotiutuneet varat sijoitettiin lähes yksinomaan OP Yrityspankkiin tuottotalletuksina. Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 3.234 tuhatta euroa eli 171 tuhatta euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 17.299 tuhatta euroa (16.310 1 ). Kasvua vauhdittivat lähinnä maatilatalouteen ja asuntoihin myönnetyt luotot. 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2015.
4 4 Kiinteistöomistukset Ongelmasaamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Ongelmasaamiset 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos, % Järjestämättömät saamiset Yli 90 päivää erääntyneet saamiset 0 1-100,0 Järjestämättömät 0 1-100,0 lainanhoitojoustosaamiset Todennäköisesti maksamatta jäävät 0 0 0 saamiset Terveet lainanhoitojoustosaamiset 567 185 206,5 Ongelmasaamiset yhteensä 567 186 204,8 Taukukossa esitetyt järjestämättömät saamiset sisältävät saamiskohtaiset arvonalentumiset. Yli 90 pv erääntyneenä saamisena esitetään jäljellä oleva pääoma sellaisesta saamisesta, jonka korko tai pääoma on ollut erääntyneenä ja maksamatta yli kolme kuukautta. Lainahoitojoustosaamisena esitetään saamiset, joiden ehtoja on neuvoteltu uudelleen asiakkaan heikentyneen maksukyvyn vuoksi. Lainanhoitojoustosaamisten määrään on vaikuttanut Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) tarkentunut ohjeistus. Todennäköisesti maksamatta jäävinä saamisina esitetään heikompien luottoluokkien omaavat saamiset. Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 392 407 Prosenttia taseesta 1,1 1,1 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 1 1 Prosenttia taseesta 0 0 Käypä arvo 1 1 Nettotuotto, % 0 0 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 393 408 Prosenttia taseesta 1,1 1,1 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sijoituskiinteistöt Omassa käytössä olevia kiinteistöjä on taseessa 392 teur. Pankkikiinteistön vesivahinkoon liittyvät korjaukset sekä niiden yhteydessä suoritetut muut perusparannukseen liittyvät työt saatiin päätökseen helmikuussa. Sijoituskiinteistöt koostuvat yhdestä rivitalotontista, johon sitoutunut pääoma oli tuhat euroa tilikauden lopussa. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset OP Yrityspankki Oyj:ltä, olivat 4.522 tuhatta euroa (2.763). Lisäksi osuuspankki on tehnyt sijoituksia OP Osuuskunnan
5 5 liikkeeseen laskemaan joukkovelkakirjalainaan yhteensä 500 tuhatta euroa (500). Sijoitus sisältyy tase-erään saamiset yleisöltä. Vuoden lopussa osuuspankilla oli sijoituksia keskusyhteisön osuuspääomaan yhteensä 6.824 tuhatta euroa (6.824). Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 12 791 12 184 5 Säästämistilit 2 156 1 942 11 Sijoittamistilit 10 334 10 377-0,4 Valuuttatalletukset - - Yhteensä 25 282 24 503 3,2 Muut velat 4 17-73,6 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 25 286 24 520 3,1 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat veloista OP Yrityspankki Oyj:lle vähenivät 0 tuhanteen euroon (1.000). Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma Mellilän Seudun Osuuspankin koko oman pääoman määrä kasvoi 2,4 prosenttia 10.689 tuhanteen euroon (10.439). Osuuspääoma kasvoi yhden prosentin 3.188 tuhanteen euroon (3.157). Omistajajäsenillä oli vuoden lopussa sijoituksia jäsenosuuksiin 85 tuhatta euroa (82), lisäosuuksiin 75 tuhatta euroa (75) ja Tuotto-osuuksiin 3.103 tuhatta euroa (3.000). Irtisanotut lisäosuudet 75 tuhatta euroa (75) esitetään taseessa velkana. Osuuspankki maksoi Tuotto-osuuksille vuodelta 2015 korkoa 3,25 prosenttia eli yhteensä 82 teur. Jäsen- ja lisäosuuspääomalle maksettiin korkoa vuodelta 2015 yhteensä 3 teur. Osuuspankin osuuskunnan kokouksessa on päätetty lisäosuuksien määrän vähentämisestä palautusta vastaan. Lisäosuudet palautetaan asiakkaille heinäkuussa 2017. Osuuspankilla voi osuuskuntalain ja osuuspankin sääntöjensä mukaan olla jäsenen oikeudet tuottavia jäsenosuuksia ja vapaaehtoisina osuuksina Tuotto-osuuksia sekä lisäosuuksia. Osuuspankin osuuspääomassa on jäsenosuuksia 848 kpl. Jokaisella jäsenellä on velvollisuus ottaa yksi osuuspankin jäsenosuus ja maksaa siitä merkintähintana 100 euron suuruinen jäsenosuusmaksu. Tuotto-osuuksia on osuuspankin osuuspääomassa 31.030 kpl. Tuotto-osuuksia voivat merkitä vain osuuspankin jäsenet ja niiden antamisesta päättää osuuspankin hallitus. Tuotto-osuuden nimellisarvo ja siitä osuuspankille merkintähintana maksettava tuotto-osuusmaksu on 100 euroa. Jäsenosuudet ja Tuotto-osuudet ovat osuuspankin purkautuessa huonommalla etusijalla kuin lisäosuudet. Lisäosuuksia koskevat määräykset sisältyvät nykyistä edeltävän osuuskuntalain (1488/2001) 11 lukuun sekä soveltuvin osin voimassa olevaan osuuskuntalakiin. Osuuspankki ei voi enää antaa uusia lisäosuuksia. Osuusmaksut, tuotto-osuusmaksut ja lisäosuusmaksut palautetaan osuuspankin sääntöjen, osuuskuntalain ja osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaisesti ja sanotuissa laeissa mainituin edellytyksin jäsenyyden päätyttyä tai irtisanottaessa
6 6 lisäosuus tai Tuotto-osuus. Jäsenosuusmaksu ja tuotto-osuusmaksu voidaan palauttaa 12 kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai Tuottoosuuden omistaja on irtisanonut osuuden. Osuuspankilla on kuitenkin oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen ja tuotto-osuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa pankin hallitus. Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Edellä määrätty oikeus maksamatta jääneen osan jälkipalautukseen päättyy kuitenkin viidennen seuraavan tilinpäätöksen jälkeen. Maksamatta jääneelle osalle ei makseta korkoa. Osuuspankki on päättänyt lisäosuuksien määrän vähentämisestä palautusta vastaan. Kaikki lisäosuudet palautetaan omistaja-asiakkaille normaalin irtisanomisajan puitteissa heinäkuussa 2017. Jos irtisanottua lisäosuusosuusmaksua ei ole voitu palauttaa kokonaisuudessaan, voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista. Osuuspankilla on oikeus lunastaa kaikki Tuotto-osuudet. Lunastusoikeuden käyttämisestä päättää osuuspankin hallitus. Lunastukseen vaaditaan keskusyhteisön lupa sekä valvovan viranomaisen lupa, mikäli sääntely sitä edellyttää. Veroperusteiset varaukset Poistoeroa kasvatettiin 4 tuhatta euroa tekemällä suunnitelman mukaisia poistoja suuremmat elinkeinoverolain sallimat enimmäispoistot. Luottotappiovarausta kasvatettiin 50 tuhatta euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti. Osuuspankin luottoriskin pääomavaateen laskennassa käytetään sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP Ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset tarkemmat vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP Ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Ydinpääoma (CET1) Oma pääoma* 10 628 10 364 Lisäosuuspääoman omiin varoihin luettava määrä 72 109 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 284 244 Osuus tuloksesta, jota ei ole tarkastettu -296-309 Suunniteltu voitonjako - - Käyvän arvon rahasto rahavirran suojauksesta - - Aineettomat hyödykkeet - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -38-36 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 10 649 10 370 Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä 10 649 10 370 Omat varat yhteensä 10 649 10 370 * pl. lisäosuuspääoma ja arvonkorotusrahastoon liittyvä laskennallinen verovelka
7 7 Osuuspankin lisäosuuspääomasta on luettavissa ydinpääomiin korkeintaan 60 prosenttia 31.12.2012 liikkeeseen lasketusta määrästä siirtymäsäännöksen puitteissa. Tilikauden tulosta ei ole luettu omiin varoihin. Kokonaisriski 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Luottoriski Standardimenetelmä (SA) Yritysvastuut 25 15 Vähittäisvastuut - - Kiinteistövakuudelliset vastuut - - Luottolaitos- ja sijoituspalveluvastuut 1 923 2 610 Muut vastuut 61 61 Sisäisten luottoluokitusten menetelmä (IRB) Yritysvastuut 1) 1 836 1 764 Yritysvastuut pk-yritykset 959 316 Yritysvastuut - Muut 877 1 449 Vähittäisvastuut 2) 581 729 Kiinteistövakuudelliset 552 666 Muut vähittäisvastuut 29 63 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 7 608 8 859 Muut erät 422 453 Luottoriski yhteensä 12 456 14 492 Selvitysriski - - Markkinariski 3) - - Operatiivinen riski 1 204 1 300 Yhteensä 13 660 15 792 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski Vakavaraisuussuhdeluvut (%) 31.12.2016 31.12.2015 Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 77,96 65,67 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde 77,96 65,67 Vakavaraisuussuhde 77,96 65,67 Osuuspankkien yhteenliittymän ydinpääoman vakavaraisuussuhde (CET1) *19,7 19,5 *syyskuussa 2016 Pääomavaateet 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Omat varat 10 649 10 370 Minimipääomavaade + puskurivaateet * 1 434 1 658 Omien varojen ylijäämä 9 215 8 712 Omat varat 10 649 10 370 Basel I lattian pääomavaatimus 1 627 1 721 Omien varojen ylijäämä 9 022 8 649 *Minimivaade 8 %, kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä mahdollinen maakohtainen muuttuva lisäpääomavaatimus
8 8 Keskinäinen vastuu Tunnuslukujen laskentakaavat: Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde, % Ydinpääoma (CET1) yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde, % Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki OP Yrityspankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP Osuuskunnan jäseniä olivat vuoden lopussa noin 170 osuuspankkia sekä OP Yrityspankki Oyj, Helsingin Seudun Osuuspankki, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Korttiyhtiö Oyj ja OP-Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP Ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP Ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP Ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit ja OP Yrityspankki Oyj. Suomen talletussuojajärjestelmää ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on muutettu 1.1.2015 alkaen. OP Ryhmälle tulevia uuden järjestelmän mukaisia maksuja on kuvattu tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa 1.18 Viranomaismaksut. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20
9 9 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP Ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Vuoden 2015 alussa tuli voimaan sääntelyä, joka koskee luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua. Tämän lisäksi kesällä 2016 viranomaistaholta on tullut tarkentavaa ohjeistusta näiden säännösten soveltamisesta. Kriisinratkaisuviranomaisella on oikeus puuttua pankin liikkeeseen laskemien sijoitustuotteiden ehtoihin sijoittajan asemaan vaikuttavalla tavalla. OP Ryhmän pankkien kriisinratkaisuviranomainen on Brysselissä toimiva EU:n kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board). Kriisinratkaisuviranomainen on määrittämässä vuodelle 2016 kriisinratkaisulain mukaista minimäärää OP Ryhmän tasolla. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2016 2015 2014 Oman pääoman tuotto (ROE), % 3,1 3 13,3 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,9 0,8 3,3 Omavaraisuusaste, % 29,9 29,2 26,6 Kulu-tuotto-suhde, % 65 67,3 29,5 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulu-tuotto suhde, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu
10 10 Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinottokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden, maksuvalmiuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinottokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta ja likviditeetistä. Osuuspankin riskienhallinta on järjestetty OP Osuuskunnan jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Osuuspankin hallintoneuvosto valvoo keskusyhteisön antamien ryhmätasoisten sisäisen valvonnan sekä riskinotto ja riskitoleranssijärjestelmän periaatteiden toteuttamista pankissa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta avustaa hallintoneuvostoa sen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Lisäksi se arvioi osaltaan pankin riskiasemaa ja riskienhallinnan riittävyyttä. Hallitus vastaa riskienhallintajärjestelmien riittävyydestä. Hallitus vahvistaa liiketoiminnan tavoitteet, vakavaraisuutta ja eri riskilajeja koskevat limiitit sekä valvoo ja seuraa säännöllisesti pankin liiketoimintaa, riskinottokykyä ja riskiasemaa. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP Osuuskunnalle pankin liiketoiminnasta, riskinottokyvystä ja riskiasemasta. Osuuspankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinottokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja taloudellisen pääomavaateen avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuusja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Lisäksi pankki tarjoaa omistaja-asiakkaille merkittäväksi tuotto-osuuksia, jotka luetaan ydinpääomaan. Pankin riskinottokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteita. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskien hallinta perustuu asiakkaan hyvään tuntemiseen, asiakassuhteen aktiiviseen hoitoon, vahvaan ammattitaitoon, kattavaan dokumentointiin ja vakuuksiin. Keskeisessä asemassa luottoriskien hallinnassa on päivittäinen luottoprosessi ja sen laatu. Asiakkaan riittävä velanhoitokyky on kaiken luotonmyönnön edellytys. Luottopäätökset perustuvat päätöksenteko-ohjeisiin, voimassa olevaan ja ajantasaiseen luottoluokitukseen ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Henkilöasiakkaiden maksukyvyn riittävyys varmistetaan myös koronnousun varalta. Asiakkaat voivat suojautua koronnousulta käyttämällä luotoissaan kiinteää korkoa tai korkokattoa. Luotonmyönnössä vältetään korkeita luototussuhteita. Asiakkaille tarjotaan takaisinmaksun turvaavia vakuutuksia sairauden ja työttömyyden varalle. Pankin arvio yritysasiakkaan velanhoitokyvystä ja luottoriskistä muodostuu luottoluokittelusta ja maksukäyttäytymistiedoista, ja tarpeen mukaan tilinpäätösanalyysistä ja ennusteista, yritystutkimuksen laatimista dokumenteista, asiakasvastaavan tekemästä tarvekartoituksesta, luottokelpoisuusarvioista sekä mahdollisista muista dokumenteista.
11 11 Likviditeettiriski Markkinariskit Ennakoitavissa oleviin ongelmiin reagoidaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Asiakkaat, joiden taloudellisen tilan kehitystä, luottoriskin määrää ja maksukäyttäytymistä halutaan tarkastella tavallista tiiviimmin, otetaan erityisseurantaan. Uusluotonannolle ja luottokannalle on asetettu luottoluokittaisia tavoitearvoja, jotta luottosalkun laatu säilyy hyvänä. Luottoriskien kehitystä seurataan säännöllisesti suhteessa asetettuihin limiitteihin, valvontarajoihin ja tavoitteisiin. Lisäksi seurataan luottosalkun laatua ja rakennetta, vakuuksien kattavuutta sekä ongelmasaamisia. Luottoriskejä limitoidaan ja rahoitusprosessia valvotaan OP Ryhmän riskienhallintajärjestelmän puitteissa. Suurella asiakasriskillä tarkoitetaan sellaisia vastuita samalta asiakkaalta tai asiakaskokonaisuudelta, joiden yhteismäärä vähennyserien jälkeen on vähintään 10 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Säännösten mukaan yksittäisen asiakasriskin enimmäismäärä saa olla enintään 25 prosenttia omista varoista, keskusyhteisön luvalla enintään 40 prosenttia. Pankin asiakasriskejä kattavat omat varat olivat joulukuussa 2016 yhteensä 10.700 tuhatta euroa. Pankilla ei ole yhtään sellaista asiakaskokonaisuutta, jonka asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi 10 prosentin rajan asiakasriskejä kattavista omista varoista. Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan OP Yrityspankki Oyj:n sekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP Ryhmän likviditeetin hallintaa koskevien linjausten ja ohjeiden sekä OP Osuuskunnan johtokunnan osuuspankeille vahvistamien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. OP Osuuskunta osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisönä on antanut jäsenluottolaitoksilleen talletuspankkien yhteenliittymälain mukaisen poikkeusluvan, jonka mukaan jäsenluottolaitoksiin ei sovelleta EU:n vakavaraisuusasetuksen kuudennessa osassa mainittuja luottolaitoksen maksuvalmiudelle asetettuja vaatimuksia. Asetuksen mukaista maksuvalmiutta valvotaan ja raportoidaan osuuspankkien yhteenliittymän tasolla. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotuloriski eli korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, jolloin korkotason muutokset realisoituvat korkokatteeseen. Osuuspankin korkoriskiä hallitaan otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja ehdoilla sekä OP Ryhmässä käytössä olevien korkoriskin johdannaissuojausmallien mukaisesti, joista keskeisin on euribor-sidonnaisen luottokannan korkovirtojen suojaus koronvaihtosopimuksilla. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP Ryhmässä valuuttariski
12 12 Operatiiviset riskit Strategiset riskit Palveluverkko Jäsenistö keskitetään OP Yrityspankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP Ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2016 operatiivisista riskeistä osuuspankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. OP Ryhmän palveluverkosto koostuu monikanavaisesti verkko- ja mobiilipalveluista, puhelinpalveluista sekä maan kattavimmasta konttoriverkostosta. Mellilän Seudun Osuuspankki toimii omistamassaan kiinteistössä osoitteessa Sahantie 2, 32300 Mellilä. Pankkipalvelujen lisäksi osuuspankki tarjoaa OP Vakuutuksen vakuutuspalveluja asiamiehen kautta. OP Ryhmä on investoinut mobiili- ja verkkopalvelujen kehittämiseen merkittävästi. Erityisesti mobiilipalvelujen merkitys kasvaa niin henkilö- kuin yritysasiakkaidenkin asioinnissa. Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 35 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 819. Jäsenmäärän lisäys johtui aktiivisesta jäsenhankinnasta.
13 13 Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät Henkilöstö OP Ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP Ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Palkitsemisjärjestelmiä on selostettu tilinpäätöksen liitetiedoissa. Mellilän Seudun Osuuspankissa ei ole käytössä johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmää vaan myös toimitusjohtaja kuuluu ryhmätasoisen henkilöstörahaston piiriin. Lyhyen aikavälin palkitsemisohjelmassa ansaintajakso on puoli vuotta ja palkkio maksetaan lähtökohtaisesti rahana. Tämä ohjelma kattaa toimitusjohtajaa lukuun ottamatta koko henkilöstön. Kaikkiaan kuusi henkilöä oli työsuhteessa pankkiin kertomusvuoden lopussa. Heistä yksi oli osaaikainen ja yksi koko toimintavuoden sairauslomalla. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Hallintoneuvosto Mellilän Seudun Osuuspankin omistaja-asiakkaat käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 17.3.2016. Kokoukseen osallistui 13 osuuspankin jäsentä. Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 7 ja enintään 22 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 22. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 68 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2016 kaksi kertaa.
14 14 Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 4 -jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva nimitysvaliokunta Hallitus Toimitusjohtaja Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva nimitysvaliokunta, johon kuuluu kuusi jäsentä. Nimitysvaliokunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Nimitysvaliokunta tekee osuuskunnan kokoukselle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Nimitysvaliokunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi nimitysvaliokunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 3 7 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallitukseen kuuluu tällä hetkellä 6 jäsentä. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 68 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Hallituksen jäsenenä olevan toimitusjohtajan osalta yläikäraja määräytyy osuuspankin ja toimitusjohtajan välisen toimisopimuksen mukaisesti. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallitus kokoontui 13 kertaa. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakisääteisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla.
15 15 Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto (suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi) Puheenjohtaja Alanen Harri, agrologi, maanviljelijä, Loimaa Varapuheenjohtaja Kankare Aila, KTM/maanviljelijä, Loimaa Jäsenet toimikausi ammatti kotikunta Ala-Kleme Timo (2014-2017) dosentti, maanviljelijä Loimaa Alander Vesa (2013-2016) yksityisyrittäjä Loimaa Alanen Harri (2015-2018) agrologi, maanviljelijä Loimaa Haapala Markku (2014-2017) asentaja Loimaa Holkeri Sami (2014-2017) maanviljelijä Loimaa Hyöppinen Jyrki (2015-2018) kirvesmies Loimaa Kankare Aila * (2015-2018) KTM/maanviljelijä Loimaa Kaunisto Hannu (2016-2019) autonkuljettaja Loimaa Kivistö Marjo-Riitta (2014-2017) sairaanhoitaja Loimaa Laaksonen Juha (2016-2019) agrologi, maanviljelijä Pöytyä Lahtinen Timo (2015-2018) maanviljelijä Loimaa Lankinen Eila * (2014-2017) autoilija Loimaa Laukka Eeva (2015-2018) tarkastaja Loimaa Laurikkala Ritva (2015-2018) rakennusmestari Loimaa Lehtinen Kari (2016-2019) maanviljelijä Loimaa Lintula Joeli (2016-2019) agrologi Loimaa Mansikkaniemi Hannu (2016-2019) maanviljelijä Aura Mikola Arto * (2015-2018) maanviljelijä Oripää Nummela Harri (2016-2019) maanviljelijä Loimaa Pitkänen Olli (2014-2017) insinööri Loimaa Saarinen Asko * (2015-2018) maanviljelijä Pöytyä Vähäsullo Jussi (2016-2019) maanviljelijä Loimaa Hallitus *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Puheenjohtaja Mäkinen Juha, 1959, yo-merkonomi, maanviljelijä/yrittäjä, Loimaa, hallituksen jäsen v:sta 1995 Varapuheenjohtaja Puisto Terhi, 1967, tarkastaja, maanviljelijä, Loimaa, hallituksen jäsen v:sta 2008 Muut jäsenet Nurmi Minna, 1963, viljalaborantti, Loimaa, hallituksen jäsen v:sta 2012 Rämö Markku, 1963, maanviljelijä, yrittäjä, Loimaa, hallituksen jäsen v:sta 2012 Keskeiset luottamustehtävät: Loimaan kaupunginvaltuuston jäsen ja teknisen lautakunnan varajäsen, Loimijoen Metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsen. Salmenoja Timo, 1958, muusikko/yrittäjä, Loimaa, hallituksen jäsen v:sta 2000. Toimitusjohtaja Anttila Aarre, 1953, yo-merkonomi Luottotoimikunnan kokoonpano Aarre Anttila, puheenjohtaja jäsenet: Mäkinen Juha, hallituksen puheenjohtaja Mäkelä Anne, rahoitusneuvoja
16 16 Tilintarkastajat Oy Soinio & Co KHT-yhteisö, vastuullisena tarkastajana Osmo Soinio, KHT, 1972, Turku Muu tarkastustoiminta OP Osuuskunnan sisäisen tarkastuksen tarkastaja Ilkka Haapa suoritti osuuspankin vakavaraisuuden hallinnan tarkastuksen helmikuussa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta suoritti kaksi tarkastuskäyntiä. Lisäksi toimitusjohtaja on tehnyt sisäistä valvontaa hallituksen hyväksymän suunnitelman mukaan. Tulevaisuuden näkymät Varsinais-Suomen maakuntaennusteen tulokset ennakoivat viime vuonna alkaneen myönteisen kehityksen vahvistuvan vuonna 2017. Maakunnan yrittäjien talousodotukset ovat kohentuneet edellisvuodesta ja yrittäjät odottavat liikevaihdon, henkilökunnan määrän, kannattavuuden ja investointien määrän kasvavan alkaneena vuonna. Erityisesti Turun telakan hyvä tilanne näyttää lisäävän yritysten liikevaihtoa ja muutoinkin heijastavan positiivista ilmapiiriä koko maakuntaan. Maakuntaennusteen vastausten perusteella Varsinais-Suomeen arvioidaan syntyvän vuoden sisällä tuhansia uusia pk-yrityksiin. Sen sijaan epävarmuus maatilataloudessa jatkuu mm Venäjän pakotteiden jatkuessa ja suurten kauppaketjujen kilpaillessa elintarvikkeiden hinnoilla. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli 6.711.611,20 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 296.122,74 euroa. Taseen osoittama ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 2,0 prosenttia ja Tuotto-osuudelle 3,25 prosenttia, eli yhteensä 98.149,23 euroa. Tilikauden ylijäämästä jää 197.973,51 euroa edellisten tilikausien voittovarojen tilille. Osuuspankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksukyky on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä.
17 MELLILÄN SEUDUN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2016 Korkotuotot 537 931,27 Korkokulut 85 209,59 KORKOKATE 452 721,68 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 273 470,76 Muista yrityksistä 273 470,76 Palkkiotuotot 68 707,45 Palkkiokulut 30 029,72 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 102 361,64 Arvopaperikaupan nettotuotot 102 254,18 Valuuttatoiminnan nettotuotot 107,46 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 101 930,08 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot -2 389,52 Liiketoiminnan muut tuotot 41 772,63 Hallintokulut 470 130,61 Henkilöstökulut 285 771,42 Palkat ja palkkiot 237 871,68 Henkilösivukulut 47 899,74 Eläkekulut 40 877,75 Muut henkilösivukulut 7 021,99 Muut hallintokulut 184 359,19 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 33 368,15 Liiketoiminnan muut kulut 152 310,93 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista 1 276,25 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 351 459,06 Tilinpäätössiirrot 49 963,72 Tuloverot 5 372,60 Tilikauden verot 7 439,69 Aikaisempien tilikausien verot -482,84 Laskennallinen vero -1 584,25 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN 296 122,74 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 296 122,74 1.1. - 31.12.2015 592 132,15 137 127,77 455 004,38 316 527,65 316 527,65 61 528,13 29 785,80-104 012,22-104 289,99 277,77 233 652,27-228,24 646,32 437 561,77 271 855,07 237 187,22 34 667,85 36 679,89-2 012,04 165 706,70 23 769,16 166 471,57-2 608,05 308 138,04-3 710,56 2 797,33 1 496,42-579,49 1 880,40 309 051,27 309 051,27
18 MELLILÄN SEUDUN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TASE 31.12.2016 31.12.2015 VASTAAVAA Käteiset varat 296 168,81 264 748,36 Saamiset luottolaitoksilta 4 521 704,92 2 763 024,30 Vaadittaessa maksettavat 1 909 042,24 1 232 288,25 Muut 2 612 662,68 1 530 736,05 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 17 299 405,19 16 310 100,14 Muut 17 299 405,19 16 310 100,14 Saamistodistukset 6 839 843,33 9 548 492,31 Muilta 6 839 843,33 9 548 492,31 Osakkeet ja osuudet 6 997 003,45 6 957 899,10 Johdannaissopimukset 885,99 Aineelliset hyödykkeet 422 143,16 447 842,16 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 1 069,65 1 069,65 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 391 870,19 407 407,19 Muut aineelliset hyödykkeet 29 203,32 39 365,32 Muut varat 14 996,69 13 062,80 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 232 879,92 252 359,57 Laskennalliset verosaamiset 23 112,19 23 458,57 VASTAAVAA YHTEENSÄ 36 648 143,65 36 580 987,31 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille 0,23 1 000 000,23 Luottolaitoksille 0,23 1 000 000,23 Vaadittaessa maksettavat 0,23 0,23 Muut 0,00 1 000 000,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 25 286 281,62 24 519 983,02 Talletukset 25 281 874,09 24 503 267,61 Vaadittaessa maksettavat 19 706 092,17 19 053 564,53 Muut 5 575 781,92 5 449 703,08 Muut velat 4 407,53 16 715,41 Muut 4 407,53 16 715,41 Muut velat 111 894,60 93 990,82 Muut velat 108 227,60 91 133,82 Pakolliset varaukset 3 667,00 2 857,00 Siirtovelat ja saadut ennakot 205 730,19 223 267,00 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 25 603 906,64 25 837 241,07 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 354 781,89 304 818,17 Vapaaehtoiset varaukset 354 781,89 304 818,17 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 3 188 100,00 3 157 020,00 Jäsenosuudet 84 800,00 81 700,00 Lisäosuudet 0,00 75 320,00 Tuotto-osuudet 3 103 300,00 3 000 000,00 Muut sidotut rahastot 770 362,03 762 639,51 Vararahasto 789 743,92 789 743,92 Käyvän arvon rahasto -19 381,89-27 104,41 Vapaat rahastot 4 638 494,95 4 638 494,95 Muut rahastot 4 638 494,95 4 638 494,95 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 1 796 375,40 1 571 722,34 Tilikauden voitto (tappio) 296 122,74 309 051,27 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 10 689 455,12 10 438 928,07 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 36 648 143,65 36 580 987,31 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 489 131,56 354 429,17 Muut 489 131,56 354 429,17 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ 489 131,56 354 429,17