SAATTEEKSI. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2013 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Katsaukseen on koottu se tieto, joka on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- ja seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua. Katsauksen sisältämää tietoa kannattaa hyödyntää turvallisuustyön painopisteiden määrittelemisessä, alueellisten toimijoiden motivoinnissa ja turvallisuustyön vaikutusten arvioinnissa. Paikallisella tasolla on tärkeää saattaa katsaukset niin turvallisuustoimijoiden, asukkaiden kuin luottamushenkilöiden tietoon. Tapaturmakatsauksien sisältämää tietoa kannattaa käsitellä paikallisissa tilaisuuksissa: Raporttien sisältöä ja vaikutusta alueen turvallisuustyöhön käsitellään paikallisissa turvallisuussuunnittelun työryhmissä. Alueella järjestettävissä turvallisuusalan koulutustilaisuuksissa yhdeksi aiheeksi valitaan tapaturmat. Tiedottaminen paikallisella tasolla voi sisältää esimerkiksi: Katsaukset linkitetään alueellisen toimijan internetsivulle. Laaditaan tiedote paikallislehteen oman kunnan ja alueen tapaturmatilannetta kuvaillen Tiedotetaan katsauksesta organisaation sisäisessä tiedotusfoorumissa ja internetsivuilla Asiasta tiedotetaan muille alueella asiasta kiinnostuneille tahoille, esimerkiksi maakuntaliitot, ammattikorkeakoulut, järjestöt. Katsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen antti.impinen@thl.fi. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta osoitteesta www.thl.fi/tapaturmat. Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2

SISÄLLYS SAATTEEKSI... 2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA... 4 2 TAPATURMAT SUOMESSA... 5 3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT... 6 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA... 8 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA... 10 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN... 21 7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN... 29 3

1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Aineistolähteet lukumäärätiedoille: kuolemat: kuolemansyyaineisto (lähde: Tilastokeskus) hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät: hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL) Raportin taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät luvut (hoitojaksojen, potilaiden, hoitopäivien määrät) sekä kuolemien määrät perustuvat kokonaisaineistoihin ja siten niiden kattavuus on Ahvenanmaata lukuun ottamatta käytännössä lähes 100 %. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kaikki vuodeosastohoito, sairaalassa ei aina kirjata huolella tapaturmiin liittyviä tietoja (ks. kuvio 8, s. 18). Tuloksia tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon aineistoon liittyvät puutteet. Tietosuojan vuoksi on taulukoissa näkyvien pienimpien lukumäärien kohdalla supistettu tarkkuutta: kuntakohtaisten, viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä (koskevat vain niitä raportin osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä): Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä '<5' Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä-arvot tai koko aluetta koskevat arvot) näissä yhteyksissä pyöristetään lähimpään kymmeneen 4

1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2011 tapaturmissa kuoli 2766 suomalaista: 1846 miestä ja 920 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuolleita 3000 2500 2000 Koti- ja vapaaaika 1500 Liikenne 1000 Työtapaturmat 500 0 Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1986 2011, N. Lisää tietoa suomalaisesta tapaturmatilanteesta on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta www.thl.fi/tapaturmat > Tapaturmat lukuina. 5

3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT Raportissa käsitellään kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). Näiden tapaturmien ehkäisyn tulisi näkyä turvallisuussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa, kun meillä on käytössä tieto polikliinisesti hoidetuista tapaturmapotilaista, voimme saada alueellista tietoa myös niistä tapaturmista, jotka ovat väestötasolla yleisiä mutta harvoin vaativat vuodeosastohoitoa ja jäävät siten vielä toistaiseksi tavoittamatta tässä raportissa. Polikliinisesti hoidetuista tapaturmista voi seurata pitkiä työstä poissaolojaksoja, toistuvia kiputiloja ja merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään. Ne voivat myös aiheuttaa leikkaushoitoja usean vuoden viiveellä. Tällaisin perustein mm. liikuntavammojen ehkäisy on kansallisissa ohjelmissa nostettu priorisoitavaksi kohteeksi. Liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä, vaikka ne hoidetaan usein polikliinisesti. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia alueella kaiken kaikkiaan sattuu, voidaan käyttää seuraavaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik. 6

Katsauksessa kuvataan alueen asukkaille sattuneita tapaturmia. Koska meillä ei ole käytettävissä tietoa tapaturman sattumispaikasta, on tapaturma sijoitettu alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Näin esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on lueteltu alueen kunnat vuoden 2013 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne ikäryhmissä olevien väestönosuuksien mukaan raportin taulukoissa käytettävin ikäryhmittäin 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2013 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2011), N. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko maa 20% 3% 6% 6% 32% 15% 13% 5% 5 388 272 Koko alue 18% 2% 5% 5% 31% 16% 16% 6% 182 106 Hamina 18% 2% 4% 5% 32% 16% 16% 6% 21 402 Iitti 18% 2% 4% 4% 30% 19% 17% 7% 7 004 Kotka 18% 2% 6% 6% 31% 16% 15% 6% 54 828 Kouvola 18% 2% 5% 5% 31% 16% 15% 6% 87 820 Miehikkälä 16% 2% 3% 2% 30% 18% 20% 9% 2 190 Pyhtää 21% 2% 3% 4% 34% 16% 15% 6% 5 364 Virolahti 17% 2% 3% 4% 32% 17% 17% 8% 3 500 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus 7

4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Suomessa valtaosassa ns. ei-luonnollisia kuolemia tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa kuolemansyy määritellään. Etenkin nuorilla kuolemansyytutkimukset toteutetaan lähes 100 prosenttisesti, vanhemmilla harvemmin 4. Tietoa kuolemansyystä voidaan pitää luotettavana. Tapaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui. Taulukko 2. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2002 2011 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Liikenne, kevyt <5 <5 <5 <5 6 7 17 10 Liikenne, moottoriajoneuvot 8 10 19 11 40 21 21 <5 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 59 64 152 297 Hukkuminen 5 <5 <5 <5 24 20 15 6 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 15 11 16 5 Tulipalo <5 <5 <5 <5 14 11 9 <5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 11 16 16 7 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 99 77 23 <5 Muu myrkytys 7 <5 <5 11 6 49 16 15 7 Muut tapaturmat <5 <5 <5 <5 21 20 27 22 Yhteensä 20 10 40 30 340 260 310 360 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 33 12 50 +43% Liikenne, moottoriajoneuvot 103 30 130 +25% Kaatuminen ja putoaminen 327 250 580 +21% Hukkuminen 62 14 80 +37% Tukehtuminen 34 16 50 +43% Tulipalo 29 10 40 +58% Paleltuminen 37 13 50 +95% Alkoholimyrkytys 150 56 210 +16% Muu myrkytys 80 27 110 - Muut tapaturmat 74 19 90 +26% Yhteensä 930 450 1 380 +20% 4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282-284 5 Vertailu-sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10 % kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli, se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 7 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä. 8

Kuolemantapauksia 0 50 100 150 Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 3. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 8 2011, %. Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 4. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2002 2011, N. 8 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi. 9

Tuhansia hoitopäiviä 0 5 10 15 20 25 30 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA Kun pyrkimyksenä on ehkäistä tapaturmia ja tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa, on tärkeää tarkastella lukumääriä ja lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Tämä kappale sisältää koko aluetta koskevia tietoja. On myös hyvä verrata eri alueita keskenään. Näin voidaan saada ajatuksia siitä, millä alueilla ennalta ehkäisevää työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Kappaleessa Kuusi esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Hoitopäivät, hoitojaksot ja potilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Koska sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistossa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan yhteydessä, on tässä kappaleessa esitetyissä tunnusluvuissa laskettu yhteen tapaturma- ja väkivaltahoidot. Valtaosaan (noin 85 %) hoidon syynä on kuitenkin tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Liikennetapaturma, kevyt liikenne Tulipalo Muu myrkytys Alkoholimyrkytys Paleltuminen Hengitystä estävät tapaturmat 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Veteen vajoaminen Kuvio 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2002 2011, tuhansia päiviä. 10

Taulukko 3. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2002 2011, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 132 11 30 49 394 178 124 52 970 Liikenne, moottoriajoneuvot 308 116 192 177 646 145 124 26 1 730 Kaatumis- ja putoamistapaturma 735 115 312 324 2 835 1 864 2 449 1 582 10 220 Veteen vajoaminen 5 <5 <5 <5 5 8 <5 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 15 <5 <5 <5 9 7 14 6 50 Tulipalo 11 <5 9 21 66 17 11 <5 140 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 15 19 13 <5 50 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 38 5 13 14 90 28 23 10 220 Alkoholimyrkytys 27 <5 <5 <5 21 7 <5 <5 60 Muu tapaturma 423 156 324 295 1 897 947 1 152 456 5 650 Yhteensä 1 690 410 890 880 5 980 3 220 3 920 2 140 19 120 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 80 12 15 12 198 119 171 73 680 Liikenne, moottoriajoneuvot 100 45 52 50 174 77 86 22 610 Kaatumis- ja putoamistapaturma 530 51 100 128 1 476 1 559 3 871 6 320 14 040 Veteen vajoaminen 5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 8 <5 <5 <5 <5 <5 12 <5 30 Tulipalo <5 <5 <5 <5 10 11 <5 <5 30 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 6 8 <5 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 27 <5 12 12 56 28 24 23 190 Alkoholimyrkytys 22 <5 <5 <5 7 <5 <5 <5 30 Muu tapaturma 222 34 85 104 1 016 660 1 199 601 3 920 Yhteensä 990 150 270 310 2 940 2 460 5 370 7 050 19 550 Yhteensä 2 690 560 1 150 1 190 8 920 5 680 9 290 9 180 38 670 11

Kartta 1. Vertailutieto koko maan tilanteeseen nähden vammojen ja myrkytysten aiheuttamien hoitojaksojen osalta alueen kunnissa vuosina 2007-2011. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 75 Hamina 142 Iitti 285 Kotka 286 Kouvola 489 Miehikkälä 624 Pyhtää 935 Virolahti 12

Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2002 2011, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 112 11 29 42 305 130 87 33 750 Liikenne, moottoriajoneuvot 236 85 127 105 414 86 77 15 1 100 Kaatumis- ja putoamistapaturma 644 105 255 261 2 007 1 169 1 346 825 6 440 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 5 8 <5 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 15 <5 <5 <5 8 7 13 5 50 Tulipalo 8 <5 8 12 31 11 10 <5 80 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 12 16 6 <5 40 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 37 5 13 14 74 23 21 10 200 Alkoholimyrkytys 27 <5 <5 <5 16 7 <5 <5 60 Muu tapaturma 380 141 271 253 1 438 721 724 243 4 070 Yhteensä 1 380 340 680 630 3 810 1 950 2 040 1 030 11 390 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 64 10 11 10 158 91 121 58 520 Liikenne, moottoriajoneuvot 77 39 40 29 125 51 45 17 420 Kaatumis- ja putoamistapaturma 470 45 88 104 1 080 1 014 2 101 2 910 7 550 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 8 <5 <5 <5 <5 <5 10 <5 30 Tulipalo <5 <5 <5 <5 5 8 <5 <5 20 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 5 <5 10 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 25 <5 10 8 52 23 20 22 160 Alkoholimyrkytys 22 <5 <5 <5 7 <5 <5 <5 30 Muu tapaturma 190 34 69 92 771 466 780 426 2 770 Yhteensä 820 130 210 240 2 020 1 520 2 760 3 170 10 470 Yhteensä 2 210 470 890 870 5 830 3 480 4 800 4 210 21 860 13

Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2002 2011, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 323 15 54 106 2 030 1 669 1 367 609 6 170 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 087 428 1 865 1 429 7 622 1 975 1 902 706 17 010 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 452 269 1 444 1 118 16 385 17 138 36 685 28 283 102 770 Veteen vajoaminen 25 7 <5 <5 7 47 23 <5 110 Hengitystä estävät tapaturmat 22 <5 <5 <5 52 16 68 26 190 Tulipalo 123 11 32 235 748 132 60 <5 1 340 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 73 150 308 11 550 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 44 8 18 24 225 92 78 59 550 Alkoholimyrkytys 29 <5 12 19 123 13 <5 <5 200 Muu tapaturma 918 356 815 1 035 8 097 5 240 9 934 9 058 35 450 Yhteensä 4 020 1 100 4 250 3 970 35 360 26 470 50 430 38 750 164 350 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 330 18 51 18 1 042 708 1 890 1 404 5 460 Liikenne, moottoriajoneuvot 350 126 494 259 996 674 1 228 306 4 430 Kaatumis- ja putoamistapaturma 826 113 246 447 6 396 12 549 61 043 152 254 233 870 Veteen vajoaminen 10 <5 <5 <5 <5 <5 7 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 8 <5 <5 <5 <5 <5 310 25 350 Tulipalo <5 8 <5 6 116 63 <5 67 260 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 8 19 227 9 260 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 69 <5 22 18 105 95 104 208 620 Alkoholimyrkytys 29 <5 <5 <5 15 <5 <5 <5 50 Muu tapaturma 499 88 308 288 4 784 4 264 10 041 6 616 26 890 Yhteensä 2 120 360 1 120 1 040 13 470 18 370 74 850 160 890 272 230 Yhteensä 6 140 1 460 5 370 5 010 48 830 44 850 125 280 199 640 436 580 14

Lukumäärä 0 1000 2000 3000 4000 5000 Vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joitakin vammoja tarvitsee hoitaa sairaalassa useamman kerran. Usein potilas myös siirretään esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Hoitojaksoja Potilaita 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2002 2011, N. 15

Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Hoitokäytännöt muuttuvat. Hoitojaksot lyhenevät ja osa aiemmin vuodeosastohoitoa vaatineista hoidoista tapahtuu polikliinisesti avohoitona. Vanhemman väestön hoitojaksot ovat usein pitkiä ja katkeavat useampaan lyhytkestoisempaan hoitojaksoon eri hoitopaikassa. Hoitojakson pituus ei siis suoraan kerro vamman vakavuudesta. Joka tapauksessa pitkien hoitojaksojen lukumäärä/osuus kuvaa vakavien tapaturmien kehitystä. 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2002 2011, %. Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2002 2011, N. 1 päivä 2-7 päivää 8- päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 698 579 373 1 650 4 Liikenne, moottoriajoneuvot 825 988 527 2 340 6 Kaatumis- ja putoamistapaturma 6 008 10 077 8 166 24 251 63 Veteen vajoaminen 11 19 3 33 0 Hengitystä estävät tapaturmat 57 14 12 83 0 Tulipalo 39 57 72 168 0 Paleltuminen 19 29 23 71 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 233 140 33 406 1 Alkoholimyrkytys 67 21 7 95 0 Muu tapaturma 3 634 3 700 2 237 9 571 25 Yhteensä 11 591 15 624 11 453 38 668 100 16

Taulukko 7. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2011, N. Vähintään 10 potilasta vuonna 2011, hoitopäivät laskettu vuoden alusta. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja, lisätietoja: http://www.thl.fi/tietokannat/topi. Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 90700 - KOUVOLAN SEUDUN TERVEYSKESKUKSET 1 249 853 15 761 12.3 40314 - KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALA 2 047 1 687 7 836 3.8 50200 - HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA 210 170 1 025 4.9 40318 - PÄIJÄT-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA 142 118 563 3.9 90270 - KOTKAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOI- MI/TERVEYSKESKUS 162 149 5 319 29.7 60780 - (nimi ei tiedossa) 154 148 154 1.0 90709 - HAMINAN TERVEYSKESKUS/TARKENTAMATON 149 124 3 085 19.9 60757 - HANSAKESKUKSEN LÄÄKÄRIPALVELU 140 132 140 1.0 60784 - (nimi ei tiedossa) 105 102 105 1.0 60702 - SAIRAALA LASERI OY 85 82 85 1.0 40301 - ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA 8 8 14 1.8 40312 - MIKKELIN KESKUSSAIRAALA 4 4 5 1.2 90734 - ARTJÄRVEN SOSIAALITOIMISTO 83 63 3 336 36.3 60605 - DEXTRA MUNKKIVUOREN LÄÄKÄRIKESKUS OY:N SAIRAALA 39 36 39 1.0 60621 - INVALIDILIITON KÄPYLÄN KUNTOUTUSKESKUS /SYNAPSIA 35 30 1 176 31.8 60613 - INVALIDISÄÄTIÖ/SAIRAALA ORTON 38 32 98 2.6 50290 - TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 10 9 47 4.7 90590 - VIROLAHDEN TERVEYSKESKUS 27 23 2 212 67.0 40401 - PORVOON SAIRAANHOITOALUE / PORVOON SAI- RAALA 90438 - PYHTÄÄN TERVEYSKESKUS 15 11 677 37.6 60611 - DIACOR SAIRAALA 14 14 14 1.0 41019 - KYMENLAAKSON PSYKIATRINEN SAIRAALA /TARKENTAMATON 11 10 92 7.7 60763 - SAIRAALA MEHILÄINEN LAHTI 13 12 13 1.0 40426 - HYVINKÄÄN SAIRAANHOITO-ALUE/ HYVINKÄÄN SAIRAALA 40302 - KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA 5 5 12 2.4 60724 - HEMO OY 11 11 11 1.0 17

Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Tapaturmatyypit Luokittelemalla hoitojaksoja taustamuuttujien mukaan, päästään lähemmäksi niitä väestöryhmiä ja tapaturmien sattumispaikkoja, joihin ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata. Sairaalahoitoja koskevista taulukoista ja kuvioista puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista, näin ollen vain varovaisia tulkintoja voidaan tehdä. Esimerkiksi liikuntatapaturmat, joita suomalaisille sattuu yli 300 000 vuosittain, ovat useimmiten polikliinisesti hoidettuja eivätkä siten näy raportin luvuissa. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. Valtakunnallisen tilastoaineiston käyttöä hankaloittaa, jos tieto tapaturmatyypistä on sairaalassa jätetty merkitsemättä tai se on kirjattu ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. Kaksi viimeksi mainittua luokkaa ovat edelleen liian suuria. Ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää, että sairaaloissa tuotetun tiedon laatu paranisi. Ehkäisevää työtä tekevien tulisi neuvotella aineistosta terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus on parantunut vuosituhannen vaihteesta. Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 8. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 1999 2011, %. 18

Tapausten lukumäärä 0 500 1000 1500 Alla esitetään kuva siitä, miten alueen asukkaille sattuneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueella, työssä tai päiväkodissa/koulussa sattuviin tapaturmiin (kuvio 9). Tämä tieto tallennetaan sairaalassa potilaan hoidon yhteydessä. Seuraavalla sivulla esitetty kuvio 10 kuvaa saman asian koko maassa. Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Työtapaturma tai työhin liittyvä ulkoinen tekijä Urheilu- tai liikuntatapaturma Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 9. Tapaturmatyypit alueella vuosina 1999 2011, N. 19

Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 10. Tapaturmatyypit koko maassa vuosina 1999 2011, N. Taulukko 8. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 1999 2011 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 2 748 Liikenne 5 053 Kotitapaturma 16 859 Urheilu- tai liikuntatapaturma 1 862 Muu vapaa-ajan tapaturma 11 319 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 998 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 1 864 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 208 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 3 597 20

6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Alueen asukkaiden ikärakenne vaikuttaa tapaturmien ja väkivallan määrään. Eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten työllisyys, kevyen liikenteen väylästöt, alueella toimivien työnantajien työturvallisuudesta huolehtiminen, elämän aikana saatu turvallisuusneuvonta, alkoholin käyttö jne. Pääsääntöisesti näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei vertailuluvuissa voida ottaa huomioon. Eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia, kun mietitään paikallisen turvallisuustyön tavoitteita. Kun halutaan vertailla poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Vakiointimenettelynä on käytetty epäsuoraa vakiointia. Epäsuorassa vakiointimenettelyssä lasketaan ensin alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Tämän jälkeen verrataan alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää alueelle odotettuun tapahtumamäärään. Menetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 9. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10 %, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee liikennetapaturma -sarakkeessa 712 27 %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikennetapaturmaksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27 % vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6539 +33 %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33 % enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun perässä ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se riittävän paljon ylitä arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua (eli poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä). Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ei (aina) tarkoita käytännössä merkittävää. Esimerkiksi 100 % odotettua enemmän silloin, kun hoitojaksojen määrä on 15 ei välttämättä ole yhtä painava tulos kuin 50 % odotettua enemmän hoitojaksojen määrän ollessa 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. 9 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit Menetelmäseloste 21

Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, 10 11 12 2007-2011. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 23 500-6% 14 050-6% 224 780-6% 9.3 910 +18% Hamina 2 760-7% 1 628-8% 26 035-9.2 117 +27% Iitti 1 090-622 - 13 648-12.2 31 - Kotka 7 620-4 651 +4% 64 710-8.3 325 +42% Kouvola 10 660-11% 6 356-12% 105 486-9.6 376 - Miehikkälä 250-31% 185-13% 1 243-70% 4.8 15 - Pyhtää 600-13% 356-15% 6 121-10.0 26 - Virolahti 510-299 - 7 540-14.2 22-10 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 11 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 12 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 22

Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, iminus5-13 14 15 2011. Kunta Liikennetapaturma Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 2 330 +33% 12 910-1 130 +13% 5 980-18% 1 140-51% 23 500-6% Hamina 305 +49% 1 634 +8% 148 +32% 621-28% 55-72% 2 760-7% Iitti 107 +74% 577-24 - 320-57 -24% 1 090 - Kotka 722 +38% 4 337 +16% 553 +81% 1 854-14% 156-76% 7 620 - Kouvola 1 053 +24% 5 612-7% 353-26% 2 797-20% 846-23% 10 660-11% Miehikkälä 37 * 122-38% 11 * 77-7 * 250-31% Pyhtää 58 +56% 355-22 - 152-19% 14-600 -13% Virolahti 48 +101% 276-23 * 162-5 -53% 510-13 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 14 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 15 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 23

Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 16 17 18 2007-2011. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 990-11% 10 070 +10% 410-13% 1 020 +16% 370-62% 12 860 - Hamina 111-1 262 +15% 57-145 +52% 50-43% 1 630 - Iitti 56 +49% 444-13 * 34-28 - 580 - Kotka 280-15% 3 541 +31% 107-297 - 87-66% 4 310 +16% Kouvola 498-4 223-220 - 469-183 -61% 5 590-7% Miehikkälä 14 * 84-42% 5 * 15 * <5 * 120-39% Pyhtää 22-291 - 7 * 25-8 * 350 - Virolahti 13 * 220 - <5 * 31 * 7-280 - 16 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 17 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 18 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 24

19 20 21 Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 2007-2011. Kunta Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 7 290-640 -22% 4 970-770 -12% 9 470-7% 360-61% 23 500-6% Hamina 903-65 - 643-78 - 1 056-13% 18-72% 2 760-7% Iitti 371 +24% 34 +83% 182-38 - 451-9 * 1 090 - Kotka 2 401 +13% 186-25% 1 741 +17% 220-14% 2 983-91 -64% 7 620 - Kouvola 3 181-6% 340-12% 2 106-13% 382-4 438-10% 214-45% 10 660-11% Miehikkälä 56-50% <5 * 67-9 * 116 - <5 * 250-31% Pyhtää 196-7 * 127-19 - 234-17% 18 * 600-13% Virolahti 186-8 * 103-20 * 191-6 * 510-19 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 20 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 21 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25

Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina 22 23 24 2007-2011. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 970-17% 260-590 - 640-3 960-2 040-8% 2 140-13% 1 260-19% 11 850-6% Hamina 109-21% 23-59 - 65-407 - 251-275 - 184-1 370-9% Iitti 46-19 * 15-19 - 186-87 - 83-93 - 550 - Kotka 286-16% 77-211 - 218-1 268 +10% 666-671 - 403-3 800 - Kouvola 456-21% 124-269 - 304-1 908-916 -13% 986-15% 486-32% 5 450-10% Miehikkälä 13 * 6 * 6 * 6 * 41-30 - 27-42% 13-63% 140-24% Pyhtää 36-8 * 13 * 14 * 67-43% 27-59% 64-45 - 270-27% Virolahti 24 - <5 * 14 * 11 * 78-61 - 34-41% 40-270 - 22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 26

Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina 25 26 27 2007-2011. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 600-16% 150-220 - 260-1 980-7% 1 560-2 900-5% 3 980-5% 11 65-5% 0 Hamina 74-15 - 33-19 - 211-17% 173-372 - 493-1 390 - Iitti 35 - <5 * 5 * 7 * 78-59 - 160-190 - 540 - Kotka 183-53 - 74-124 +63% 632-517 - 930-1 309-3 820 - Kouvola 284-20% 70-96 - 102-939 -9% 731-1 276-13% 1 714-12% 5 210-11% Miehikkälä <5 * <5 * <5 * <5 * 27-17 - 29-38% 33-59% 110-38% Pyhtää 18 - <5 * <5 * <5 * 57-33 - 77-133 - 330 - Virolahti 7 * 6 * 7 * <5 * 38-26 * 57-104 - 250-25 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 26 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 27 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 27

Sairaalahoitojen kustannukset Pitkät ja ketjuuntuneet hoitojaksot ovat merkittävä taloudellinen taakka kunnille. Useimmat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla. Vuonna 2006 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,5 vuorokautta. Kirurgian erikoisalalla tapahtuneen hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3117 euroa 28. Taulukossa 15 esitetyt luvut ovat arvioita, jotka perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin. Luvut eivät siis suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia, mutta ne antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Lisätietoja käytetystä laskentamentelmästä löytyy PERFECT-hankkeen menetelmäraportista. 29 On myös huomioitava, että esitetyissä luvuissa on mukana vain erikoissairaanhoidon osuus, huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2011. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 655 152 Koko alue 23 583 Hamina 4 004 Iitti 1 409 Kotka 6 519 Kouvola 10 110 Miehikkälä 207 Pyhtää 573 Virolahti 760 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) 28 Hujanen T, Kapiainen S, Tuominen U, Pekurinen M (2008): Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2006. Stakes Työpapereita 3/2008. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201204194178 29 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-menetelmäraportti, THL 2/2009. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect/julkaisut/perusraportit 28

7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN Tulipaloihin liittyvät tehtävät ovat merkittävä osa pelastuslaitosten arkea. Tässä osiossa tarkastellaan savun, tulen tai liekkien 30 aiheuttamia henkilövahinkoja koko Suomessa, kun henkilövahingon vakavuusasteena on kuolema tai vähintään sairaalan vuodeosastohoitoa (ml. päiväkirurginen hoito) vaatinut tapaturma. Lisäksi kuviossa 11 kuvataan aikasarjan avulla tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2002-2011. Tapaturmaisesti tulipaloissa kuolleiden lukumäärä on ollut 50 ja 140 uhrin välillä vuosittain vuosien 1952 2007 aikana Suomessa 31. Kuolemien lisäksi sairaalahoitoihin joutuu vuosittain moninkertainen määrä henkilöitä. Savusta ja tulesta loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä ja loukkaantumisten hoitoon tarvittujen hoitopäivien määrä vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Avohoidossa hoidettuja henkilövahinkoja ei tässä raportissa ole voitu huomioida, mutta on tiedossa, että niiden määrä ylittää tässä raportissa mainitut lukumäärät. Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007 2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007-2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007-2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0-9 3 1.7 1 1.7 10-19 10 5.2 1 1.6 20-29 12 6.0 6 9.0 30-39 21 10.8 2 3.1 40-49 42 18.7 16 21.7 50-59 73 30.8 15 19.6 60-69 81 44.8 20 30.5 70-79 34 28.8 10 24.7 80-89 20 33.5 9 41.7 90+ 2 22.0 0 0.0 Yhteensä 299 18.8 80 14.9 30 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 31 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007-2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto. 29

Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2002-2011 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 140 61 201 10-19 380 66 446 20-29 408 79 487 30-39 410 89 499 40-49 573 164 737 50-59 585 195 780 60-69 368 174 542 70-79 193 123 316 80-89 84 114 198 90+ 6 26 32 Yhteensä 3 147 1 091 4 238 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2002-2011 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 625 190 815 10-19 2 723 313 3 036 20-29 2 893 520 3 413 30-39 3 778 591 4 369 40-49 5 558 1 520 7 078 50-59 5 908 2 042 7 950 60-69 4 483 2 057 6 540 70-79 2 517 1 555 4 072 80-89 577 937 1 514 90+ 175 213 388 Yhteensä 29 237 9 938 39 175 30

Hoitopäiviä 0 100 200 300 Hoitopäivät 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2002-2011. 31

Piste tapaturmille! -verkkopalvelu www.thl.fi/tapaturmat Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn sekä turvallisuuden edistämiseen. 32