SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2014 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Katsaukseen on koottu se tieto, joka on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- ja seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua. Katsauksen sisältämää tietoa kannattaa hyödyntää turvallisuustyön painopisteiden määrittelemisessä, alueellisten toimijoiden motivoinnissa ja turvallisuustyön vaikutusten arvioinnissa. Paikallisella tasolla on tärkeää saattaa katsaukset niin turvallisuustoimijoiden, asukkaiden kuin luottamushenkilöiden tietoon. Tapaturmakatsauksien sisältämää tietoa kannattaa käsitellä paikallisissa tilaisuuksissa: Raporttien sisältöä ja vaikutusta alueen turvallisuustyöhön käsitellään paikallisissa turvallisuussuunnittelun työryhmissä. Alueella järjestettävissä turvallisuusalan koulutustilaisuuksissa yhdeksi aiheeksi valitaan tapaturmat. Tiedottaminen paikallisella tasolla voi sisältää esimerkiksi: Katsaukset linkitetään alueellisen toimijan internetsivulle. Laaditaan tiedote paikallislehteen oman kunnan ja alueen tapaturmatilannetta kuvaillen Tiedotetaan katsauksesta organisaation sisäisessä tiedotusfoorumissa ja internetsivuilla Asiasta tiedotetaan muille alueella asiasta kiinnostuneille tahoille, esimerkiksi maakuntaliitot, ammattikorkeakoulut, järjestöt. Katsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen antti.impinen@thl.fi. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta osoitteesta www.thl.fi/tapaturmat. Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SISÄLLYS SAATTEEKSI... 2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA... 4 2 TAPATURMAT SUOMESSA... 5 3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT... 6 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA... 8 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA... 10 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN... 21 7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN... 29

1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Aineistolähteet lukumäärätiedoille: kuolemat: kuolemansyyaineisto (lähde: Tilastokeskus) hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät: hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL) Raportin taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät luvut (hoitojaksojen, potilaiden, hoitopäivien määrät) sekä kuolemien määrät perustuvat kokonaisaineistoihin ja siten niiden kattavuus on Ahvenanmaata lukuun ottamatta käytännössä lähes 100 %. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kaikki vuodeosastohoito, sairaalassa ei aina kirjata huolella tapaturmiin liittyviä tietoja (ks. kuvio 8, s. 18). Tuloksia tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon aineistoon liittyvät puutteet. Tietosuojan vuoksi on taulukoissa näkyvien pienimpien lukumäärien kohdalla supistettu tarkkuutta: kuntakohtaisten, viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä (koskevat vain niitä raportin osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä): Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä '<5' Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä-arvot tai koko aluetta koskevat arvot) näissä yhteyksissä pyöristetään lähimpään kymmeneen

2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2012 tapaturmissa kuoli 2640 suomalaista: 1708 miestä ja 932 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuolleet 3000 2500 2000 1500 1000 Koti ja vapaa-aika Liikenne Työ (2012 = ennakkotieto) 500 0 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 Vuosi THL, lähde: Tilastokeskus Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1986 2012, N. Lisää tietoa suomalaisesta tapaturmatilanteesta on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta www.thl.fi/tapaturmat > Tapaturmat lukuina.

3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT Raportissa käsitellään kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). Näiden tapaturmien ehkäisyn tulisi näkyä turvallisuussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa, kun käytössä on tarkempi tieto polikliinisesti hoidetuista tapaturmapotilaista, voidaan saada alueellista tietoa myös niistä tapaturmista, jotka ovat väestötasolla yleisiä mutta harvoin vaativat vuodeosastohoitoa ja jäävät siten vielä toistaiseksi tavoittamatta tässä raportissa. Polikliinisesti hoidetuista tapaturmista voi seurata pitkiä työstä poissaolojaksoja, toistuvia kiputiloja ja merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään. Ne voivat myös aiheuttaa leikkaushoitoja usean vuoden viiveellä. Tällaisin perustein mm. liikuntavammojen ehkäisy on kansallisissa ohjelmissa nostettu priorisoitavaksi kohteeksi. Liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä, vaikka ne hoidetaan usein polikliinisesti. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia alueella kaiken kaikkiaan sattuu, voidaan käyttää seuraavaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik.

Katsauksessa kuvataan alueen asukkaille sattuneita tapaturmia. Koska meillä ei ole käytettävissä tietoa tapaturman sattumispaikasta, on tapaturma sijoitettu alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Näin esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on lueteltu alueen kunnat vuoden 2014 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne ikäryhmissä olevien väestönosuuksien mukaan raportin taulukoissa käytettävin ikäryhmittäin 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2014 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2012), N. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko maa 20% 2% 6% 6% 32% 14% 14% 5% 5 413 970 Koko alue 18% 2% 5% 5% 31% 16% 16% 6% 181 625 Hamina 18% 2% 4% 5% 32% 16% 17% 6% 21 330 Iitti 18% 2% 4% 4% 30% 18% 17% 7% 6 978 Kotka 18% 2% 6% 6% 31% 16% 16% 6% 54 852 Kouvola 18% 2% 5% 5% 31% 16% 16% 6% 87 432 Miehikkälä 16% 2% 3% 2% 30% 17% 20% 10% 2 173 Pyhtää 21% 2% 3% 4% 33% 16% 16% 6% 5 374 Virolahti 17% 2% 3% 4% 32% 17% 17% 8% 3 486 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus

4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Suomessa valtaosassa ns. ei-luonnollisia kuolemia tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa kuolemansyy määritellään. Etenkin nuorilla kuolemansyytutkimukset toteutetaan lähes 100 prosenttisesti, vanhemmilla harvemmin 4. Tietoa kuolemansyystä voidaan pitää luotettavana. Tapaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui. Taulukko 2. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2003 2012 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Liikenne, kevyt 5 <5 <5 <5 6 9 16 7 Liikenne, moottoriajoneuvot 7 9 18 9 35 19 19 <5 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 55 65 143 307 Hukkuminen <5 <5 <5 <5 23 20 16 7 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 13 11 17 5 Tulipalo <5 <5 <5 <5 13 11 8 <5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 11 17 17 <5 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 92 78 23 <5 Muu myrkytys 7 <5 <5 12 8 50 17 16 8 Muut tapaturmat <5 <5 <5 <5 18 23 26 25 Yhteensä 20 10 40 30 320 270 300 370 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 31 13 40 +45% Liikenne, moottoriajoneuvot 92 27 120 - Kaatuminen ja putoaminen 325 249 570 +20% Hukkuminen 60 15 80 +44% Tukehtuminen 33 17 50 +47% Tulipalo 28 9 40 - Paleltuminen 38 13 50 +116% Alkoholimyrkytys 145 54 200 - Muu myrkytys 86 29 120 - Muut tapaturmat 77 19 100 - Yhteensä 920 450 1 360 +19% 4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282-284 5 Vertailu-sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10 % kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli, se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 7 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä.

Kuolemantapauksia 0 50 100 150 Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat pl. myrkytys 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 3. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 8 2012, %. Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 4. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. 8 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi.

Tuhansia hoitopäiviä 0 5 10 15 20 25 30 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA Kun pyrkimyksenä on ehkäistä tapaturmia ja tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa, on tärkeää tarkastella lukumääriä ja lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Tämä kappale sisältää koko aluetta koskevia tietoja. On myös hyvä verrata eri alueita keskenään. Näin voidaan saada ajatuksia siitä, millä alueilla ennalta ehkäisevää työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Kappaleessa Kuusi esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Hoitopäivät, hoitojaksot ja potilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Koska sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistossa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan yhteydessä, on tässä kappaleessa esitetyissä tunnusluvuissa laskettu yhteen tapaturma- ja väkivaltahoidot. Valtaosaan (noin 85 %) hoidon syynä on kuitenkin tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Liikennetapaturma, kevyt liikenne Tulipalo Muu myrkytys Hengitystä estävät tapaturmat Paleltuminen Alkoholimyrkytys 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Veteen vajoaminen Kuvio 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2003 2012, tuhansia päiviä.

Taulukko 3. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 150 9 43 51 411 183 128 54 1 030 Liikenne, moottoriajoneuvot 329 121 188 177 647 155 131 25 1 770 Kaatumis- ja putoamistapaturma 742 113 327 339 2 911 1 957 2 509 1 693 10 590 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 5 9 <5 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 16 <5 <5 <5 9 10 15 6 60 Tulipalo 9 <5 9 23 54 18 13 <5 130 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 14 20 13 <5 50 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 40 5 14 15 98 30 24 13 240 Alkoholimyrkytys 27 <5 <5 <5 21 7 <5 <5 60 Muu tapaturma 419 140 314 309 2 016 1 031 1 203 452 5 880 Yhteensä 1 740 390 900 920 6 190 3 420 4 040 2 250 19 850 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 83 12 16 13 196 113 172 80 690 Liikenne, moottoriajoneuvot 109 45 59 58 166 82 84 21 620 Kaatumis- ja putoamistapaturma 532 52 102 144 1 516 1 617 3 904 6 488 14 360 Veteen vajoaminen 5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 8 <5 <5 <5 <5 <5 12 6 30 Tulipalo <5 <5 <5 <5 10 11 <5 5 30 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 6 8 <5 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 32 <5 17 14 68 33 31 26 230 Alkoholimyrkytys 23 <5 <5 <5 8 <5 <5 <5 40 Muu tapaturma 222 42 82 109 1 085 729 1 244 658 4 170 Yhteensä 1 010 160 280 340 3 050 2 590 5 460 7 290 20 180 Yhteensä 2 750 550 1 180 1 260 9 240 6 010 9 500 9 540 40 030

Kartta 1. Vertailutieto koko maan tilanteeseen nähden vammojen ja myrkytysten aiheuttamien hoitojaksojen osalta alueen kunnissa vuosina 2008-2012. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 75 Hamina 142 Iitti 285 Kotka 286 Kouvola 489 Miehikkälä 624 Pyhtää 935 Virolahti

Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 126 9 39 44 317 137 88 34 790 Liikenne, moottoriajoneuvot 251 90 131 107 410 91 78 14 1 120 Kaatumis- ja putoamistapaturma 655 103 268 273 2 054 1 254 1 394 867 6 670 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 5 9 <5 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 16 <5 <5 <5 8 10 14 5 60 Tulipalo 7 <5 8 14 26 12 11 <5 80 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 11 17 6 <5 40 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 39 5 14 15 82 25 22 12 210 Alkoholimyrkytys 27 <5 <5 <5 16 7 <5 <5 60 Muu tapaturma 381 126 267 258 1 556 783 777 256 4 300 Yhteensä 1 410 320 700 650 3 960 2 100 2 130 1 090 11 840 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 65 10 12 10 154 87 121 63 520 Liikenne, moottoriajoneuvot 82 39 45 34 121 53 46 16 420 Kaatumis- ja putoamistapaturma 469 46 90 117 1 121 1 071 2 137 2 991 7 770 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Hengitystä estävät tapaturmat 8 <5 <5 <5 <5 <5 10 5 30 Tulipalo <5 <5 <5 <5 5 8 <5 <5 20 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 5 <5 10 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 29 <5 14 9 63 28 25 25 200 Alkoholimyrkytys 23 <5 <5 <5 8 <5 <5 <5 40 Muu tapaturma 190 39 66 99 836 514 809 470 2 970 Yhteensä 830 140 210 260 2 110 1 620 2 810 3 280 10 810 Yhteensä 2 240 460 920 910 6 070 3 720 4 940 4 360 22 650

Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 360 12 71 84 1 844 1 657 1 349 590 5 970 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 208 453 1 423 1 438 7 037 1 721 2 019 702 16 000 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 332 260 1 454 1 156 16 507 17 296 35 843 29 415 103 260 Veteen vajoaminen 18 7 5 <5 7 48 23 <5 110 Hengitystä estävät tapaturmat 18 <5 <5 <5 52 19 77 26 190 Tulipalo 88 <5 32 247 577 125 68 23 1 160 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 71 160 308 20 570 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 47 8 19 28 242 98 80 75 600 Alkoholimyrkytys 29 <5 13 16 123 13 <5 <5 200 Muu tapaturma 872 332 766 1 042 7 979 5 543 10 108 8 793 35 440 Yhteensä 3 970 1 080 3 790 4 010 34 440 26 680 49 880 39 650 163 500 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 322 21 33 19 914 590 1 880 1 525 5 300 Liikenne, moottoriajoneuvot 364 131 581 318 1 026 691 969 286 4 370 Kaatumis- ja putoamistapaturma 818 113 241 484 6 251 12 352 57 621 154 294 232 170 Veteen vajoaminen 10 <5 <5 <5 <5 <5 7 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 8 <5 <5 <5 <5 <5 310 31 360 Tulipalo <5 9 <5 <5 116 51 <5 69 250 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 8 19 227 9 260 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 77 <5 30 20 126 111 124 214 710 Alkoholimyrkytys 30 <5 <5 <5 16 <5 <5 <5 50 Muu tapaturma 487 96 296 291 4 652 4 918 9 986 6 993 27 720 Yhteensä 2 120 380 1 180 1 140 13 110 18 730 71 130 163 420 271 210 Yhteensä 6 090 1 460 4 970 5 150 47 550 45 410 121 010 203 070 434 710

Lukumäärä 0 1000 2000 3000 4000 5000 Vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joitakin vammoja tarvitsee hoitaa sairaalassa useamman kerran. Usein potilas myös siirretään esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Hoitojaksoja Potilaita 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2003 2012, N.

Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 Hoitokäytännöt muuttuvat. Hoitojaksot lyhenevät ja osa aiemmin vuodeosastohoitoa vaatineista hoidoista tapahtuu polikliinisesti avohoitona. Vanhemman väestön hoitojaksot ovat usein pitkiä ja katkeavat useampaan lyhytkestoisempaan hoitojaksoon eri hoitopaikassa. Hoitojakson pituus ei siis suoraan kerro vamman vakavuudesta. Joka tapauksessa pitkien hoitojaksojen lukumäärä/osuus kuvaa vakavien tapaturmien kehitystä. 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2003 2012, %. Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. 1 päivä 2-7 päivää 8- päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 773 578 363 1 714 4 Liikenne, moottoriajoneuvot 873 982 542 2 397 6 Kaatumis- ja putoamistapaturma 6 512 10 250 8 184 24 946 62 Veteen vajoaminen 12 15 3 30 0 Hengitystä estävät tapaturmat 63 16 13 92 0 Tulipalo 44 57 60 161 0 Paleltuminen 17 29 24 70 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 260 170 34 464 1 Alkoholimyrkytys 71 21 7 99 0 Muu tapaturma 4 061 3 792 2 202 10 055 25 Yhteensä 12 686 15 910 11 432 40 028 100

Taulukko 7. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2012, N. Vähintään 10 potilasta vuonna 2012, hoitopäivät laskettu vuoden alusta. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja, lisätietoja: http://www.thl.fi/tietokannat/topi. Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 90700 - KOUVOLAN SEUDUN TERVEYSKESKUKSET 1 290 936 15 325 11.4 40314 - KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALA 2 063 1 755 7 575 3.6 50200 - HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA 206 179 909 4.3 40318 - PÄIJÄT-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA 122 104 473 3.8 60780 - KOTKAN LEIKKAUSSALI OY 224 218 224 1.0 90270 - KOTKAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOI- MI/TERVEYSKESKUS 193 172 6 387 30.3 60757 - HANSAKESKUKSEN LÄÄKÄRIPALVELU 146 143 146 1.0 90709 - HAMINAN TERVEYSKESKUS/TARKENTAMATON 150 129 3 517 22.4 60784 - MEHILÄINEN KOUVOLA 117 114 117 1.0 60702 - SAIRAALA LASERI OY 116 104 116 1.0 40312 - MIKKELIN KESKUSSAIRAALA 3 3 3 1.0 40301 - ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA 8 8 17 2.1 90734 - ARTJÄRVEN SOSIAALITOIMISTO 49 37 3 209 49.4 90352 - MIEHIKKÄLÄN TERVEYSKESKUS 37 35 1 793 42.7 60613 - INVALIDISÄÄTIÖ/SAIRAALA ORTON 40 35 69 1.7 60621 - INVALIDILIITON KÄPYLÄN KUNTOUTUSKESKUS /SYNAPSIA 37 32 1 127 28.9 50290 - TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 9 7 29 3.2 60605 - DEXTRA MUNKKIVUOREN LÄÄKÄRIKESKUS OY:N SAIRAALA 31 28 31 1.0 40302 - KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA 5 5 8 1.6 60611 - DIACOR SAIRAALA 17 16 17 1.0 60763 - SAIRAALA MEHILÄINEN LAHTI 16 14 16 1.0 41019 - KYMENLAAKSON PSYKIATRINEN SAIRAALA /TARKENTAMATON 12 10 185 15.4 40305 - SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA 1 1 7 7.0 50275 - OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 6 6 19 3.2 40309 - KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA 3 3 6 2.0 40401 - PORVOON SAIRAANHOITOALUE / PORVOON SAI- RAALA 40433 - Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos 40304 - POHJOIS-KARJALAN KESKUSSAIRAALA 6 5 7 1.2

Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Tapaturmatyypit Luokittelemalla hoitojaksoja taustamuuttujien mukaan, päästään lähemmäksi niitä väestöryhmiä ja tapaturmien sattumispaikkoja, joihin ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata. Sairaalahoitoja koskevista taulukoista ja kuvioista puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista, näin ollen vain varovaisia tulkintoja voidaan tehdä. Esimerkiksi liikuntatapaturmat, joita suomalaisille sattuu yli 300 000 vuosittain, ovat useimmiten polikliinisesti hoidettuja eivätkä siten näy raportin luvuissa. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. Valtakunnallisen tilastoaineiston käyttöä hankaloittaa, jos tieto tapaturmatyypistä on sairaalassa jätetty merkitsemättä tai se on kirjattu ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. Kaksi viimeksi mainittua luokkaa ovat edelleen liian suuria. Ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää, että sairaaloissa tuotetun tiedon laatu paranisi. Ehkäisevää työtä tekevien tulisi neuvotella aineistosta terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus on parantunut vuosituhannen vaihteesta. Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 8. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 2002 2012, %.

Tapausten lukumäärä 0 500 1000 1500 Alla esitetään kuva siitä, miten alueen asukkaille sattuneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueella, työssä tai päiväkodissa/koulussa sattuviin tapaturmiin (kuvio 9). Tämä tieto tallennetaan sairaalassa potilaan hoidon yhteydessä. Seuraavalla sivulla esitetty kuvio 10 kuvaa saman asian koko maassa. Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 9. Tapaturmatyypit alueella vuosina 2002 2012, N.

Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 10. Tapaturmatyypit koko maassa vuosina 2002 2012, N. Taulukko 8. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 2002 2012 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 1 403 Liikenne 4 448 Kotitapaturma 15 338 Urheilu- tai liikuntatapaturma 1 391 Muu vapaa-ajan tapaturma 10 193 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 926 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 1 616 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 214 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 3 530

6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Alueen asukkaiden ikärakenne vaikuttaa tapaturmien ja väkivallan määrään. Eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten työllisyys, kevyen liikenteen väylästöt, alueella toimivien työnantajien työturvallisuudesta huolehtiminen, elämän aikana saatu turvallisuusneuvonta, alkoholin käyttö jne. Pääsääntöisesti näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei vertailuluvuissa voida ottaa huomioon. Eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia, kun mietitään paikallisen turvallisuustyön tavoitteita. Kun halutaan vertailla poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Vakiointimenettelynä on käytetty epäsuoraa vakiointia. Epäsuorassa vakiointimenettelyssä lasketaan ensin alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Tämän jälkeen verrataan alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää alueelle odotettuun tapahtumamäärään. Menetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 9. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10 %, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee liikennetapaturma -sarakkeessa 712 27 %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikennetapaturmaksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27 % vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6539 +33 %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33 % enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun perässä ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se riittävän paljon ylitä arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua (eli poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä). Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ei (aina) tarkoita käytännössä merkittävää. Esimerkiksi 100 % odotettua enemmän silloin, kun hoitojaksojen määrä on 15 ei välttämättä ole yhtä painava tulos kuin 50 % odotettua enemmän hoitojaksojen määrän ollessa 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. 9 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit Menetelmäseloste

Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, 10 11 12 2008-2012. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 24 100-4% 14 510-4% 219 540-7% 8.9 870 +16% Hamina 2 800-7% 1 667-6% 24 735-13% 8.6 112 +26% Iitti 1 120-622 - 16 058 +62% 13.8 32 - Kotka 7 940 +6% 4 869 +8% 60 876-13% 7.5 299 +35% Kouvola 10 860-10% 6 548-10% 102 491-9% 9.2 367 - Miehikkälä 260-28% 184-1 412-65% 5.4 12 - Pyhtää 590-16% 373-13% 5 137-8.6 23 - Virolahti 540-303 - 8 828 * 15.8 22-10 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 11 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 12 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, iminus5-13 14 15 2012. Kunta Liikennetapaturma Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 2 320 +35% 13 320 +4% 1 110 +12% 6 350-16% 1 000-53% 24 100-4% Hamina 305 +55% 1 692 +11% 146 +31% 626-31% 28-79% 2 800-7% Iitti 117 +92% 569-26 - 362-47 -28% 1 120 - Kotka 727 +41% 4 652 +22% 541 +81% 1 901-16% 114-81% 7 940 +6% Kouvola 1 036 +25% 5 647-7% 342-28% 3 045-16% 792-21% 10 860-10% Miehikkälä 41 * 114-42% 11 * 89-6 * 260-28% Pyhtää 60 +58% 346-23 - 152-28% 10-44% 590-16% Virolahti 38 +69% 302-18 * 174 - <5 * 540-13 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 14 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 15 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 16 17 18 2008-2012. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 990-10% 10 440 +12% 440-990 +15% 370-62% 13 220 +4% Hamina 108-1 328 +19% 57-143 +62% 42-51% 1 680 +10% Iitti 58 +54% 440-16 * 30-23 - 570 - Kotka 288-12% 3 827 +38% 113-287 - 93-64% 4 610 +22% Kouvola 485-4 241-238 - 456-190 -59% 5 610-8% Miehikkälä 14 * 80-43% <5 * 11 * <5 * 110-43% Pyhtää 20-282 - 7 * 24 * 9-340 - Virolahti 12 * 239-6 * 35 * 8 * 300-16 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 17 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 18 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

19 20 21 Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 2008-2012. Kunta Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 7 450-710 -16% 4 950-810 - 9 870-5% 320-63% 24 100-4% Hamina 956-77 - 636-69 -30% 1 039-15% 20-68% 2 800-7% Iitti 361 +20% 39 * 199-35 - 478-9 * 1 120 - Kotka 2 545 +18% 203-21% 1 744 +17% 240-3 112-91 -62% 7 940 +6% Kouvola 3 155-9% 369-2 080-14% 416-4 670-6% 172-56% 10 860-10% Miehikkälä 53-53% 6 * 61-7 * 131 - <5 * 260-28% Pyhtää 185-11 * 118-19 - 242-16 * 590-16% Virolahti 196-6 * 109-24 * 195-6 * 540-19 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 20 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 21 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina 22 23 24 2008-2012. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 1 040-10% 270-590 - 630-4 000 +6% 2 150-2 180-13% 1 350-18% 12 210-4% Hamina 117-24 - 66-58 - 380-15% 253-275 - 174-1 350-11% Iitti 37-17 * 17-24 - 174-90 - 117-87 - 560 - Kotka 327-83 - 220-224 - 1 282 +14% 702-670 - 454-3 960 +5% Kouvola 486-14% 127-264 - 303-1 952 +7% 965-9% 993-17% 549-28% 5 640-7% Miehikkälä 11 * 6 * 6 * <5 * 48-29 - 28-40% 11-69% 140-23% Pyhtää 32-6 * 12 * 9-80 -31% 36-45% 65-42 -31% 280-26% Virolahti 27 - <5 * 9 * 6 * 85-70 - 33-43% 37-270 - 22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina 25 26 27 2008-2012. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 600-17% 160-230 - 290 +25% 2 030-1 580-2 960-4 050-6% 11 90-5% 0 Hamina 77-16 - 26-21 - 216-15% 191-367 - 536-1 450 - Iitti 37 - <5 * 9 * 9 * 81-61 - 173 +39% 185-560 - Kotka 172-18% 54-90 - 134 +74% 667-523 - 974-1 359-3 970 +6% Kouvola 279-20% 73-96 - 111-945 -8% 729-1 289-13% 1 701-16% 5 220-13% Miehikkälä <5 * <5 * <5 * <5 * 29-13 - 32-36 -55% 120-35% Pyhtää 21 - <5 * <5 * 5 * 61-29 -35% 68-119 - 310 - Virolahti 6-53% 5 * 5 * <5 * 34-37 * 57-118 - 270-25 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 26 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 27 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Sairaalahoitojen kustannukset Pitkät ja ketjuuntuneet hoitojaksot ovat merkittävä taloudellinen taakka kunnille. Useimmat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla. Vuonna 2006 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,5 vuorokautta. Kirurgian erikoisalalla tapahtuneen hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3117 euroa 28. Taulukossa 15 esitetyt luvut ovat arvioita, jotka perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin. Luvut eivät siis suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia, mutta ne antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Lisätietoja käytetystä laskentamentelmästä löytyy PERFECT-hankkeen menetelmäraportista. 29 On myös huomioitava, että esitetyissä luvuissa on mukana vain erikoissairaanhoidon osuus, huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2012. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 676 152 Koko alue 24 046 Hamina 4 587 Iitti 1 173 Kotka 6 892 Kouvola 9 921 Miehikkälä 229 Pyhtää 434 Virolahti 811 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) 28 Hujanen T, Kapiainen S, Tuominen U, Pekurinen M (2008): Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2006. Stakes Työpapereita 3/2008. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201204194178 29 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-menetelmäraportti, THL 2/2009. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect/julkaisut/perusraportit

7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN Tulipaloihin liittyvät tehtävät ovat merkittävä osa pelastuslaitosten arkea. Tässä osiossa tarkastellaan savun, tulen tai liekkien 30 aiheuttamia henkilövahinkoja koko Suomessa, kun henkilövahingon vakavuusasteena on kuolema tai vähintään sairaalan vuodeosastohoitoa (ml. päiväkirurginen hoito) vaatinut tapaturma. Lisäksi kuviossa 11 kuvataan aikasarjan avulla tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2003-2012. Tapaturmaisesti tulipaloissa kuolleiden lukumäärä on ollut 50 ja 140 uhrin välillä vuosittain vuosien 1952 2007 aikana Suomessa 31. Kuolemien lisäksi sairaalahoitoihin joutuu vuosittain moninkertainen määrä henkilöitä. Savusta ja tulesta loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä ja loukkaantumisten hoitoon tarvittujen hoitopäivien määrä vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Avohoidossa hoidettuja henkilövahinkoja ei tässä raportissa ole voitu huomioida, mutta on tiedossa, että niiden määrä ylittää tässä raportissa mainitut lukumäärät. Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007 2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007-2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007-2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0-9 3 1.7 1 1.7 10-19 10 5.2 1 1.6 20-29 12 6.0 6 9.0 30-39 21 10.8 2 3.1 40-49 42 18.7 16 21.7 50-59 73 30.8 15 19.6 60-69 81 44.8 20 30.5 70-79 34 28.8 10 24.7 80-89 20 33.5 9 41.7 90+ 2 22.0 0 0.0 Yhteensä 299 18.8 80 14.9 30 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 31 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007-2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto.

Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2003-2012 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 135 58 193 10-19 365 61 426 20-29 408 74 482 30-39 403 88 491 40-49 539 155 694 50-59 575 197 772 60-69 386 200 586 70-79 216 136 352 80-89 97 119 216 90+ 9 27 36 Yhteensä 3 133 1 115 4 248 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2003-2012 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 625 134 759 10-19 2 620 303 2 923 20-29 2 669 445 3 114 30-39 3 939 586 4 525 40-49 5 275 1 426 6 701 50-59 5 925 2 286 8 211 60-69 4 657 2 465 7 122 70-79 2 921 1 568 4 489 80-89 838 869 1 707 90+ 132 224 356 Yhteensä 29 601 10 306 39 907

Hoitopäiviä 0 50 100 150 200 250 Hoitopäivät 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2003-2012.

Piste tapaturmille! -verkkopalvelu www.thl.fi/tapaturmat Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn sekä turvallisuuden edistämiseen.