Etelä-Suomi Päätös Nro 32/2012/2 Dnro ESAVI/132/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 14.2.2012 ASIA Selvitys Isojärven säännöstelyn vaikutuksista Merikarvianjokeen ja Pohjajokeen, Pomarkku ja Siikainen HAKIJA Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ASIAAN LIITTYVÄT LUPAPÄÄTÖKSET Länsi-Suomen ympäristölupavirasto antoi 3.12.2004 päätöksen nro 106/2004/4 koskien Isojärven säännöstelyn lupaehtojen tarkistamista Pomarkun ja Siikaisten kunnissa. Päätöksellä muutettiin vesistötoimikunnan 14.9.1949 antaman ja Länsi-Suomen vesioikeuden 15.3.1984 ja 12.12.1985 sekä korkeimman hallinto-oikeuden 18.6.1987 osittain muuttaman, Isojärven laskemista koskevan päätöksen nro 33/1949 lupaehtoja 4), 5) ja 6). Vaasan hallinto-oikeus antoi 12.11.2007 yllä mainitussa asiassa päätöksen nro 07/0397/1. Hallinto-oikeus muun ohella kumosi ympäristölupaviraston antaman luvan vedenpinnan noston osalta ja lisäsi lupaehtoon 6) seuraavan selvitysvelvoitteen koskien uuden Salmuksen asteikon avulla toimitettavan säännöstelyn vaikutuksia alapuolisiin vesistöihin. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen tulee selvittää tämän luvan mukaisen juoksutuksen vaikutukset Isojärven alapuolisiin Merikarvianjoen ja Pohjajoen virtaamiin, vedenkorkeuksiin, rantamaiden vettymiseen sekä kalatalouteen. Hakemus, joka sisältää tuon selvityksen ja esityksen mahdollisesti tarvittavista toimenpiteistä haittojen ehkäisemiseksi ja vahinkojen korvaamiseksi alapuolisissa vesistöissä on jätettävä ympäristölupavirastolle 3 vuoden kuluessa tämä päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa on muun muassa todettu, että hallinto-oikeus on muuttanut lupamääräystä 4) ja 5) niin, että Isojärven säännöstely tapahtuu Salmuksen asteikolla muutetun jakokäyrän perusteella ja niin, että molempiin jokiin johdettava minimivirtaus kasvaa. Uuden jakokäyrän mukaan Merikarvianjokeen johdettava osuus kokonaisvirtaamasta kasvaa ja Pohjajoen osuus vastaavasti pienenee. Koska hakija ei ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
ollut etukäteen tarkemmin selvittänyt virtaamamuutosten vaikutuksia, hallinto-oikeus on määrännyt Lounais-Suomen ympäristökeskukselle selvitysvelvoitteen. 2 HAKEMUS Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jolle Lounais- Suomen ympäristökeskuksen tehtävät siirtyivät aluehallintouudistuksessa 1.1.2010, on valtion luvanhaltijana toimittanut 5.7.2011 aluehallintovirastoon selvityksen Pomarkun ja Siikaisten kunnissa sijaitsevan Isojärven säännöstelyn tarkistuksen vaikutuksista Merikarvianjokeen ja Pohjajokeen. SELVITYS Tausta Isojärven vedenpintaa on laskettu vesistötoimikunnan 14.9.1949 antamalla päätöksellä nro 33/1949, jonka lupaehtoihin sisältyi oleellisena osana määräyksiä juoksutuksista alapuoliseen sekä Merikarvianjokeen että Salmusojaan. Merkittävä muutos säännöstelykäytännössä tapahtui vuonna 1987, jolloin korkein hallinto-oikeus antoi päätöksen nro 2477 Isojärven säännöstelystä. Uuden luvan perusteella ei järven pintaa voitu laskea vuoden 1949 päätöksessä mainitulle tasolle. Uusi suunnitelma valmistui 1990-luvulla ja sen tarkoituksena oli parantaa järven tilaa yhtenä keinona alimpien vedenpintojen nostaminen. Lupaprosessin päätteeksi Vaasan hallinto-oikeus antoi 12.11.2007 päätöksensä nro 07/0397/1, jossa hallinto-oikeus määräsi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle selvitysvelvoitteen. Virtaamamuutokset Isojärvestä laskevien Merikarvianjoen ja Pohjajoen (Lampinjoki) virtaamat on simuloitu vesistömallijärjestelmällä. Ensimmäinen simulointi on tehty niin, että vuosijakson 1988 2008 juoksutuksissa on noudatettu vanhan luvan lupaehtoja. Toinen simulointi on tehty olettaen, että ko. vuosijaksolla on noudatettu nykyistä lainvoimaista lupaa. Vanhan luvan simuloinnissa ei pyritty kuvaamaan kyseisen jakson toteutuneita virtaamia. Simuloidut virtaamat ja vedenkorkeudet poikkeavat jonkin verran havainnoista, koska säännöstelylupaa voidaan tulkita monella tavalla eikä sitä ole tarkastelujaksolla välttämättä aina noudatettu. Lisäksi mallin tulovirtaaman laskennassa on epätarkkuuksia. Koska molemmissa simuloinneissa on käytetty samaa tulovirtaamaa, niin tulokset ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia ja muutoksista alapuolisten jokien virtaamissa saadaan oikeanlainen käsitys. Simuloinnin tulosten mukaan uusi lupa ei aiheuta juurikaan muutoksia Isojärven alapuolisiin virtaamiin keskimääräisessä vesitilanteessa. Tulvatilanteissa on havaittavissa eroja vanhan ja uuden luvan aikaisissa juoksutuksissa. Uudessa luvassa enimmäisjuoksutus Merikarvianjokeen (Lankoski) on 40 m 3 /s ja Salmusojaan 15 m 3 /s, mutta nämä rajoitukset ovat voimassa vain Isojärven vedenpinnan korkeuden ollessa N 60 +35,10 m tai
Vedenkorkeusmuutokset Merikarvianjoki sen alapuolella. Tulovirtaaman noustessa hyvin suureksi mainittu vedenkorkeus ylittyy melko nopeasti. Suurimmissa tulvissa Lankosken virtaamarajoitukset yhdessä virtaamien jakosuhteen muutoksen kanssa aiheuttavat sen, että virtaama Merikarvianjoessa nousee uudella luvalla lopulta suuremmaksi kuin vanhalla, sillä Isojärven vedenpinta nousee ylemmäksi, jolloin purkautuminen järvestä on suurempaa patoluukkujen ollessa täysin auki. Tulvavirtaamasta riippuen lisäys aikaisempaan lupaan verrattuna voi olla 1 6 m 3 /s. Sääntönä on, että mitä suurempi virtaama, sitä pienempi virtaamalisäys. Uusi lupa nostaa jonkin verran molempien Isojärvestä lähtevien jokien minimivirtaamia. Lisäksi virtaamien jakaantuminen muuttuu niin, että suurilla juoksutuksilla aiempaa suurempi osuus virtaamasta menee Merikarvianjokeen. Uuden luvan kokonaisvaikutus Pohjajoen suurimpiin virtaamiin ja Poosjärven korkeimpiin tulvahuippuihin on kuitenkin hyvin pieni. Jokien vedenpinnan noususta mahdollisesti aiheutuvan vettymisvahingon selvittämiseksi tehtiin Isojärven lasku-uomista 1D-virtausmallit (HEC-RAS) niiltä jokiosuuksilta, joiden rannat olivat alavia. Merikarvianjoen varrella Puukoskelta 4 km ylävirtaan on Nyytäinnevan alava peltoalue ja Pohjajoen (Lampinjoki) varrella Isokoskelta 3 km ylävirtaan on Viljalan alava peltoalue. Mallinnetun jokialueen kohdalta on mitattu 12 poikkileikkausta. Virtauslaskennan toimimiseksi mitattuja leikkauksia on monistettu, joten mallissa on kaikkiaan 37 poikkileikkausta. Rannan korkeudet on saatu laserkeilatusta aineistosta. Mallia ei ole kalibroitu. Virtaaman ollessa 65 m 3 /s laskettu vedenkorkeus poikkeaa havaitusta enintään 0,10 m Strikkan asteikon kohdalla. Maastomittausten yhteydessä mitattiin vedenpinta 14 kohdasta, vaihteluväli oli +14,7 15,7 m. Nykyistä suurempi vettymisvahinko aiheutuisi, jos tulva-aikainen vedenkorkeus nousisi merkittävästi ja/tai tulva-aika pitenisi nykyisestään. Mahdollisen muutoksen arvioimiseksi on valittu kaksi edustavaa ylivirtaamakautta. Toinen on vuosi 2006, jolloin esiintyi vuosijakson 1988 2008 ylivirtaama (HQ) ja toinen vuosi 1988, jonka kevään tulvavirtaama edustaa keskiylivirtaamaa (MHQ). Simuloitu vanhan luvan mukainen vuoden 1988 ylivirtaama (HQ) on 61 m 3 /s ja uuden 66 m 3 /s. Havaintojen mukaan vuoden 1988 HQ oli 70 m 3 /s ja vuosijakson 1988 2008 MHQ oli 63 m 3 /s. Näin ollen simuloidut virtaamat antavat oikean kuvan virtaamien suuruusluokasta. Tulvavirtaaman ollessa pienempi kuin 50 m 3 /s virtaamahuippu ei suurene vanhaan lupaan verrattuna. Virtaaman kasvaessa yli 90 m 3 /s ovat Isojärven tulovirtaamat niin suuria, ettei menovirtaamissa tapahdu enää muutok- 3
Lampinjoki (Pohjajoki) sia vanhan tai uuden luvan mukaan tapahtuvissa juoksutuksissa. Vuosijakson 1970 2010 Lankosken havaittu ylivirtaama (HQ) on 122 m 3 /s. Koska Puukosken niskalta ei ole purkautumiskäyrää, laskennoissa virtaamaa vastaavaksi lähtövedenkorkeudeksi eli alapuoliseksi reunaehdoksi on otettu kutakin virtaamaa vastaava kriittinen vesisyvyys (rajasyvyys). Tämä on perusteltua, koska alapuolella on koski, jossa virtaus muuttuu kiitovirtaukseksi. Laskentatulosten perusteella voidaan todeta, että uuden luvan aikana keskiylivirtaaman (MHQ) vallitessa Puukosken yläpuolella Nyytäinnevan kohdalla vedenpinta nousee enimmillään 0,10 m. Koska ylivirtaamatilanteissa (HQ) vedenkorkeus uuden luvan seurauksena nousee vain 0,03 m voidaan todeta, ettei käytännössä eroa ole vanhan tai uuden luvan vaikutuksissa Nyytäinnevan vedenkorkeuksiin eikä näin ollen vettyvän alueen suuruudessa tapahdu muutoksia. Mallinnetun jokialueen kohdalta on mitattu 3 poikkileikkausta. Virtauslaskennan toimimiseksi mitattuja leikkauksia on monistettu, joten mallissa on kaikkiaan 25 poikkileikkausta. Rannan korkeudet on saatu laserkeilatusta aineistosta. Mallia ei ole kalibroitu. Maastomittausten yhteydessä mitattiin vedenpinta 3 kohdasta, vaihteluväli oli N 60 +11,1 11,9 m Uuden luvan noudattamisen seurauksena muutokset Lampinjoen virtaamissa ovat vähäisiä. Ylivirtaamat, joiden vallitessa ranta-alueiden vettymisestä aiheutuvaa haittaa voi esiintyä, pienenevät aikaisempaan verrattuna. Esimerkkinä virtaamamuutoksesta on valittu vuosi 2006. Simuloitu vanhan luvan mukainen vuoden 2006 ylivirtaama (HQ) on 28 m 3 /s ja uuden 27 m 3 /s. Koska Isokosken niskalta Lampinjoesta ei ole purkautumiskäyrää, laskennoissa virtaaman lähtövedenkorkeudeksi on otettu kumpaakin virtaamaa vastaava kriittinen vesisyvyys (rajasyvyys). Tulvakorkeus alenee uuden luvan seurauksena. 4 Päätelmät Vesistömallilaskelmilla tehdyt laskennat osoittavat, että vanhan ja tarkistetun luvan mukaiset virtaamat Merikarvianjoessa ja Pohjajoessa eivät oleellisesti poikkea toisistaan. Merikarvianjoella Puukoskelta ylävirtaan keskiylivesi (MHW) nousee muutaman sentin ja ylivesi (HW) pysyy nykyisen suuruisena. Tarkistetun luvan mukainen säännöstely ei aiheuta nykyistä enempää vettymisvahinkoa tai haittaa. Lampinjoella (Pohjajoen) keskiylivesi (MHW) ja ylivesi (HW) laskevat muutaman sentin. Muutos on kuitenkin niin vähäinen, että rantaalueiden kuivatustilan ei voida katsoa parantuvan.
Tarkistetut lupaehdot ja vesistömallilla saatavat tulovirtaamaennusteet antavat puitteet hoitaa juoksutukset niin, että säännöstelyllä päästään edellä kuvattua simulointia ja vanhaa säännöstelyä parempaan lopputulokseen. Maatalouden kuivatukselle ei aiheudu korvattavaa vahinkoa tai haittaa eikä merkittävää kuivatushyötyä. Lisäksi tarkistetussa luvassa määrätty aikaisempaa suurempi minimijuoksutus luo Merikarviajoen ja Pohjajoen kalastolle aikaisempaa paremmat elinolosuhteet. 5 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Merikarvian, Pomarkun ja Siikaisten kunnissa sekä Porin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 29.12.2011. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksessa esitettyyn arvioon Isojärven säännöstelyn vaikutuksista Merikarvianjokeen ja Pohjajokeen. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Asiaratkaisu Perustelut Aluehallintovirasto on tutkinut asian. Selvitys täyttää Vaasan hallintooikeuden 12.11.2007 antaman päätöksen nro 07/0397/1 vaatimukset. Selvityksen perusteella ei ole tarpeen määrätä korvauksia tai toimenpiteitä vahinkojen ja haittojen estämiseksi tai vähentämiseksi. Vaasan hallinto-oikeus on määrännyt Lounais-Suomen ympäristökeskuksen selvittämään muutetun säännöstelyn vaikutukset Merikarvianjoen ja Pohjajoen vesistöjen virtaamiin, vedenkorkeuksiin, rantamaiden vettymiseen ja kalatalouteen. Selvitys tuli toimittaa ympäristölupaviraston sijaan tulleelle aluehallintovirastolle kolmen vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Selvityksessä virtaamat on arvioitu 20 vuoden jaksolla käyttäen ympäristöhallinnon vesistömallijärjestelmää. Vedenkorkeusmuutokset on arvioitu niillä jokiosuuksilla, joiden rannat ovat alavia. Selvitys on näiltä osin laadittu asianmukaisesti. Tulosten perusteella voidaan riittävällä tarkkuudella arvioida säännöstelyn muutoksen vaikutukset rantamaiden vettymiseen.
Merikarvianjoella Puukoskelta ylävirtaan keskiylivesi nousee muutaman senttimetrin ja ylivesi pysyy nykyisen suuruisena. Pohjajoella keskiylivesi ja ylivesi laskevat muutaman senttimetrin. Rantamaille ei näin ollen aiheudu vettymisvahinkoa. Kun minimijuoksutukset kasvavat ja keskivirtaamat pysyvät lähes ennallaan ei kalataloudelle aiheudu haittaa. Lainkohta Vesilain (264/1961) 8 luvun 10 b 6 KÄSITTELYMAKSU 1 915 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009), jonka liitteen maksutaulukon mukaan vesilain 2 luvun mukaisen 10 50 km 2 :n suuruista vesialuetta koskevan säännöstelyhakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 19 150 euroa. Lisäksi jos on kysymys yksittäisen lupamääräyksen teknisluonteisesta muuttamisesta, maksun suuruus on 10 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta eli 1 915 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Merikarvian kunta Merikarvian kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pomarkun kunta Pomarkun kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Siikaisten kunta Siikaisten kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Porin kaupunki Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalous (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Listan dpoesavi-132-04-09-2011 mukaan
7 Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksen antamisesta ilmoitetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Merikarvian, Pomarkun ja Siikaisten kunnan sekä Porin kaupungin ilmoitustaululla.
8 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Jukka Leinonen Päivi Jaara Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Jukka Leinonen ja ympäristöylitarkastaja Päivi Jaara. Asian on esitellyt Päivi Jaara. PJ/sv
Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 15.3.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.