Tampereen Rakennusmestari. TRY 118 vuotta www.try.fi Nro 1/2014 Tammikuu 60 vsk.

Tampereen Rakennusmestari TRY 118 vuotta www.try.fi Nro 1/2014 Tammikuu 60 vsk.

Jätehuolto palveluksessasi! Kokonaisvaltaista palvelua yrityksille: - Jätehuollon suunnittelu - Keräysvälineet - Keräys ja kuljetus - Ongelmajätehuolto - Jätteenkäsittely - Koulutus, neuvonta ja raportointi Koukkujärven jätteenkäsittelykeskus, Nokia Koukkujärventie 361, puh. (03) 240 5515 avoinna ma-pe 6.30-21.00, la 8.30-15.30 kaatopaikka - lajitellut hyötyjätteet Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus, Tampere Tarastenjärventie 66, puh. (03) 240 5503 avoinna ma-pe 6.30-21.00 kaatopaikka - ongelmajätteet - lajitellut hyötyjätteet Pyydä tarjous! yrityspalvelu (03) 240 5400 Helposti levittyvää designia weber.floor CASA Uusi mineraalipohjainen ja saumaton Designlattia sopii sekä uusiin että vanhoihin kohteisiin. Lue lisää: e-weber.fi/casa www.pirkanmaan-jatehuolto.fi/yritykset 2 3

Pyynikin kesäteatterissa 2014 Puheenjohtajan palsta Ensi-ilta 13.6.2014 Ohjaus JuKKa MäKiNeN Käsikirjoitus HeiKKi LuOMa Rooleissa mm. MaTTi RisTiNeN, Jussi MyLLyMäKi, JuKKa salmela, KaROLiiNa BLacKBuRN/aNu RaiPia, TeiJO eloranta, sanna saarijärvi esitykset 10.6.-9.8.2014 Uusi kotimainen näytelmä Näytelmä perustuu Heikki Luoman TV-2:lle kirjoittamaan tv-sarjaan. Pirunpelto on niitä harvoja tv-sarjoja, jotka ovat saaneet yli miljoona katsojaa. Pirunpelto kertoo elämästä kuvitteellisessa etelä hämä läisessä Tyrisevän kunnassa. Pirunharjun soramontun omistaja Huuko Lammi kuolee pimeissä olosuhteissa, ja espoolainen poliisi Tommi Jussila saa yllättäen kuulla olevansa suunnattomien soravarojen perijä. Moni muukin on kiinnostunut samasta maa-alueesta, koska kunnan suurin yritys Tyrjän Betoni tarvitsee yhä enemmän raaka-ainetta elementti tuotantoonsa. Kiista soravarojen herruudesta käy yhä kovemmaksi. Kun pelkkä keinottelu ei riitä, käyttöön otetaan kovem mat aseet. Pirunpellon tyylilajiksi ohjaaja määrittelee sen olevan yhdistelmä draamaa, komediaa ja jännäriä. PIRUNPELTO PYYNIKIN KESÄTEATTERIIN Uusi kotimainen näytelmä Pirunpelto Pyynikin kesäteatterissa 2014 Esitys 18.6.2014, kello 18.00 Lipun hinta 34 Lippuvaraukset: aarni.saviaho@try.fi Varaan lippuja Nimi Yritys Sähköposti kappaletta Vuoden pimein aika on ohitettu ja lähdemme kulkemaan kohti valoisaa kevättä. Joulun juhlat päättyivät vanhaan aikaan Nuutinpäivään, tosin ko. päivä oli silloin 7.1 eikä 13.1 missä sen paikka nykyisessä almanakassa on. Nykyäänkin joulun juhlinta päättyy samoihin aikoihin eli loppiaiseen. Loppuvuosi on ollut kovin leuto, sateinen ja tuulinen. Tätä kirjoitettaessa sään kylmenemisestä ei ole vielä tietoa joten hätäisimmät ovat jo ehtineet ennustaa kesästäkin sateista. Odotetaan nyt kuitenkin Heikin, Paavon ja Kallen päiviä sillä niistähän kesän sää lopullisesti ennustetaan. Nythän siirrytään selkäviikkoihin ja talvenselkä paukahtaa sitten Paavalina poikki. Vuosi alkaa samassa talouden lamassa missä olemme jo hyvänaikaa olleet. Parempaa ei ole näköpiirissä, joskin joitain hienoisia viriämisen merkkejä voi olla aistivinaan. Tiukka talouden tilanne tuo myös lisää haastetta yhdistyksemme taloudenpitoon. Taannoinen perinnekirjan teko tuotti talouteemme sen verran lovea, että sen kiinnikurominen tarkalla taloudenpidolla ei ole helppoa. Usko tulevaisuuteen ei ole kuitenkaan horjunut sillä syksyllä postitettu vapaaehtoinen jäsenmaksu otettiin myönteisesti vastaan ja siitä vielä kiitos kaikille sen suorittaneille. Seuraava talouteemme vaikuttava hanke on kesäteatteritapahtuma. Takavuosien tapaan tavoitteena on, että suuriosa katsomosta täyttyisi rakentajista. Suurin haaste tässä kuitenkin on se, että liput pitää varata ja maksaa alkuvuodesta. Oikean lippumäärän varaaminen kesän näytäntöön vaatii sitä kristallipalloa Pilettien myynti on alkanut lupaavasti sillä firmat ja naapuriyhdistyksetkin ovat lähteneet mukaan. Nyt olisikin tärkeää, että jäsenistö tekisi lipputilauksensa Aarnille mahdollisimman pian. Näin saisimme lippumme myydyksi sekä hankittua mahdollisesti lisää mikäli tarvetta on. Yhdistyksen toiminnassa vuosi alkaa aika perinteisissä merkeissä. Alaosastot ja harrastusryhmät kulkevat entisiä latuja, pilkkijät odottavat kuitenkin hartaasti vielä jäiden tuloa. Hallituksen järjestäytymiskokous on perinteisesti vuoden alkupäivinä, joten salkkujako ei ehdi tähän lehteen. Eipä sitten tällä kertaa muuta kuin hyvää ja toimeliasta vuotta koko jäsenistölle. Antti Lehtinen puheenjohtaja Menneestä vuodesta vielä sen verran, että haluan kiittää marraskuun jäsenillan isäntiä, Toni Ojalaa, AW-Rakennus Oy sekä Risto Sirkkolaa, A-Insinöörit Rakennuttaminen, mielenkiintoisesta Stockmannin laajennustyömaan esittelystä! 4 5

Tammikuun Rakentajain ilta -VirtuaaliViipuri 1939 Hankkeen päätavoitteena on luoda 3D-mallinnuksella www-ympäristöön virtuaalinen Viipurin kaupunki sellaisena kuin se oli syyskuussa 1939 suomalaisena kaupunkina. Lähdeaineistona ovat intendentti Juha Lankisen asema- ja julkisivupiirustukset jokaisesta Viipurin keskustan korttelista, jotka hän on tehnyt Viipurin pienoismallia varten. Samalla on tehty topografikartta, jossa on korkeuskäyrät, asemapiirustus, rakennusten julkisivut, leikkauspiirustuksia sekä kaaviot, joista selviää rakennusten värit. Piirustukset, joita on noin 1400, ovat mittakaavassa 1:500. Lisäksi kaupungista on käytössä tuhansia valokuvia ja videomateriaalia. Hanke on luonteeltaan tutkimus-, kehitys- ja opetuksen kehittämishanke, jossa tutkimus on luonteeltaan soveltavaa tutkimusta. Kehityksellinen osuus on tutkimukseen perustuva opiskelijalähtöinen käytännön toteutus Tampereen ammattikorkeakoulussa. Opetuksellinen osuus sisältää opiskelijoiden osallistumisen VirtuaaliViipurin mallintamiseen projektitöiden, opinnäytetöiden ja ohjatun työharjoittelun puitteissa. Ohjelma Maanantaina 27.1. 17.30 Kokoontuminen TaMK D1-D2 tilaan, vanha auditorio, juhlasalin vieressä. Virtuaali- Viipurin esittely, rakennustuotannon lehtori Harri Miettinen TaMK Ilmoittautumiset torstaihin 23. tammikuuta mennessä Aarnille 040 500 7122 tai aarni. saviaho@try.fi VirtuaaliViipuri on ainutlaatuinen kokoelma historiatietoa kaupungista ja sen nähtävyyksistä, arkkitehtuurista ja yrityselämästä. Kaupungin rakennukset esitellään tietokonemallinnuksina, videoina, valokuvina ja muina tallenteina. VirtuaaliViipurin tietosisältö täydentyy jatkuvasti. Tulevia tapahtumia... SENIORIMESTARIT TRY Tammikuun kuukausikokous on Monitoimitalo 13:sta Kokoustilassa Strömmer Satakunnankatu 13. (käynti Pellavatehtaankadun puolelta) Keskiviikkona 29.1.alkaen klo 12.00. Kokouksen alussa on esitelmä, Lentoaseman kulunvalvonta ja turvatarkastus. Tervetuloa TOIMIKUNTA Helmikuun lehden postitus on keskiviikkona 5.2. klo 10.00 Henryn kellarissa Kevätkauden kokouspäivät keskiviikkoisin (19.2. 26.3. 30.4. 21.5.) ovat Monitoimitalo 13 klo 12.00. MERKKIPÄIVÄT Tammikuu 22.1. Koski Jaakko 80 26.1. Simola Kari 65 Helmikuu 4.2. Heliö Paavo 85 7.2. Uusitalo-Ikkelä Matti 80 9.2. Saarinen Heikki 60 12.2. Palmu-Heinänen Pirjo 60 15.2. Kumpuvaara Jarmo 50 15.2. Pääkkönen Jukka 50 20.2. Perttula Simo 75 Maaliskuu 1.3. Peltomaa Jorma 65 2.3. Perämaa Reijo 75 8.3. Kangasmaa Tapio 60 8.3. Plihtari Mauri 80 20.3. Kenkkilä Martti 60 22.3. Kuosmanen Pasi 50 22.3. Tammilehto Matti 90 27.3. Kalliojärvi Hannu 65 30.3. Mäkelä Petri 50 Tampereen Rakennusmestari - www.try.fi Toimituksesta vastaava: Antti Lehtinen Toimituksen osoite: Tuomiokirkonkatu 7 B, 33100 TRE, Puh/vastaaja 212 1954 Käyntiosoite: Tuomiokirkonkatu 7 B sisäpiha, Stalan Rst-kirjelaatik ko B-portaan vieressä E-Mail: aarni.saviaho@kolumbus.fi Julkaisija: Tampereen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry Ilmestyy 8 numeroa vuodessa ISSN 0787-8389 Ilmoitukset ja artikkelit: Torsti Alajoki Taitto: Markku Vuorimaa Painopaikka: Kopio Niini Finland Oy, Tampere 2014 SISÄLLYSLUETTELO Puheenjohtajan palsta...5 Tulevia tapahtumia...7 Tonttitarjonnan ja kaavojen haasteet jarruttavat rakentamista...8 Rakentajan ekolaskuri ohjaa kuluttajia ekotehokkaaseen rakentamiseen...10 ARAn kehittämisrahoitus on tuloksellista ja vaikuttavaa...14 Onko kivi uusiutuvaa vai uusiutumatonta?..15 Kotitalousvähennys...17 Lujabetong Ab toimii Tukholman alueella...18 Keilat kaatuvat...22 Pohjois-Euroopan suurimpaan matkailualan tapahtumaan on tänä vuonna ilmoittautunut ennätyksellisen paljon uusia, huikean mielenkiintoisia maita! Meksiko, Sri Lanka, Argentiina, Aruba, Costa Rica ja Lesotho ovat mukana ensimmäistä kertaa ja usean vuoden tauon jälkeen messuille palaavat myös suomalaisille suositut Tsekki ja Japani sekä eksoottisemmat Turkmenistan ja Malediivit. Jos ei tässä listassa ollut juuri sinun suosikkikohdettasi, löydät muut mukana olevat maat ja näytteilleasettajat sivuiltamme www.matkamessut.fi. Lista päivittyy aina messuviikolle saakka. UUTTA! Sun & Sea Letkeitä rytmejä huokuva Sun & Sea -alue luo uutta hohtoa tammikuun pimeyteen! Aurinkoisella teemaalueella esittäytyy laajasti mm. Karibian alueen maat ja sieltä löydät myös tutun Sukelluskylän. Bambumajojen katveessa sijaitsevasta Aurinkomatkat Paradise Beach Barista voi tilata tunnelmaan sopivan lomadrinkin ja istahtaa aurinkotuoliin seuraamaan ohjelmapisteen näytöksiä. Sun & Sea -alue sijaitsee hallissa 7. Löydä matkakohteet messuilla alueittain Matkamessujen kävijöiden toiveesta olemme selkeyttäneet näyttelyhallien aluejakoa. Eri maanosien maat on pyritty sijoittelemaan samalle alueelle ja näiden lisäksi oman kokonaisuutensa muodostavat kotimaiset suosikkikohteet, jotka ovat edustettuina koko Suomen mitalla. Hallista 1-3 löytyy tuttuun tapaan ajoneuvomatkailusta kiinnostuneille Caravan-messut. Joko matkakuume nousee..? terveisin, Matka-tiimi 6 7

Tonttitarjonnan ja kaavojen haasteet jarruttavat rakentamista Rakennusliikkeiden mukaan kolme isointa ongelmaa tonttimarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan kohtaamisessa ovat kaavoitetun tonttimaan riittävyys, tonttien korkea hintataso ja liian yksityiskohtaiset kaavat. Noin kolme neljästä pitää näitä keskeisinä haasteina. Lisäksi yhdeksän kymmenestä on sitä mieltä, ettei tonttitarjonta tue kilpailua rakentamisessa. Kannat perustuvat tonttibarometriin, jonka Rakennusteollisuus RT on toteuttanut yhdessä ympäristöministeriön ja Kuntaliiton kanssa. Kaavojen liiallinen yksityiskohtaisuus on rakentajien mielestä jopa kaikkein keskeisin ongelma. Sen mainitsi yli 90 prosenttia rakentajista. Kyselyn vastaajat edustivat koko Suomea, mutta pulma on pahin pääkaupunkiseudulla. "Helsingin seudulla suuri osa hankkeista pääsee käyntiin vasta kaavamuutoksen jälkeen, koska kaikkia detaljeja ei käytännössä ole tarkoituksenmukaista noudattaa. Yksityiskohtiin takertuvat kaavat hidastavat hankkeita ja synnyttävät turhia kustannuksia. Kaavoissa saatetaan säädellä niin parvekkeiden mallia kuin julkisivusaumojen materiaaliakin, toteaa talonrakentamisen toimialajohtaja Kim Kaskiaro Rakennusteollisuus RT:stä. Tonttitarjonta kilpailun esteenä Eräs vastaaja kommentoi kyselyn vapaassa palautteessa: Kaavoitusvaihe kestää liian pitkään. Tämä rajoittaa todella voimakkaasti rakentamisen määrää ja nostaa harvojen rakentamiskelpoisten tonttien hintoja. Ylisääntely ja kilpailua vähentävät tontinluovutusehdot nousivat vahvasti esiin myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston viime keväänä julkaisemassa selvityksessä Asuntotuotannon kilpailun esteet pääkaupunkiseudulla. Loppuraportin mukaan kuntien menettelytavat vaikeuttavat pienten ja keskisuurten rakennuttajien ja rakennusliikkeiden mahdollisuuksia saada tontteja. Kompastuskivenä ovat myös monipolviset, pitkälliset kaava- ja lupaprosessit, jotka ovat riskialttiita ja sitovat resursseja. Rakennusteollisuuden Kaskiaro on tyytyväinen siihen, että hallituksen rakenneohjelmassa on tartuttu näihin haasteisiin. Tonttitarjontaan aiotaan puuttua muun muassa metropolihallinnon avulla ja asettamalla kunnille nykyistä sitovampia kaavoitustavoitteita. Samoin on tarkoitus purkaa kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyviä kilpailun esteitä. Heikko taloustilanne heijastuu tonttimarkkinoille tonttien kysyntä vaisua Yleisen taloustilanteen ja rakentamisen suhdanteiden heikkous heijastuvat tonttimarkkinoille. Tonttikysyntä on hiljentynyt tänä vuonna eikä ensi vuodeksi ole näköpiirissä kasvua. Tonttien tarjonnan ja kysynnän kohtaamisessa on silti yhä runsaasti haasteita. Suurin ongelma kunnille on kunnallistekniikan rahoituksen puute ja rakennusliikkeille puolestaan tonttien korkea hintataso. Näkemykset käyvät ilmi ympäristöministeriön, Suomen Kuntaliiton ja Rakennusteollisuus RT:n tonttibarometrista. Tänä vuonna voimakkaimmin on hiljentynyt kaikkien toimitilatonttien kysyntä, ja toimitilarakentaminen on poikkeuksellisen matalalla tasolla. Ainoastaan valtion tukemien kerrostalotonttien kysyntä vaikuttaa kasvaneen. Odotuksissa on, että tonttikysynnän hiipuminen tasaantuu tai pysähtyy vuonna 2014. Kuntien ja rakennusliikkeiden näkemykset ovat samansuuntaisia kysynnän muutoksesta sekä kehityksestä. Kunnat ja rakennusliikkeet ovat yksimielisiä myös siitä, että kysynnän ja tarjonnan alueellisessa kohtaamisessa on pulmia. Sen sijaan kunnat näkevät asuintonttien tarjonnan vastaavuuden kysyntään huomattavasti myönteisemmin kuin rakennusliikkeet, jotka pitävät kerros- ja rivitalotonttien tarjontaa riittämättömänä. Toimitilatonttien osalta sekä kunnat että rakennusliikkeet kokevat, että liiketontteja ei ole keskustojen tuntumassa kysyntään nähden tarpeeksi tarjolla. Tarjonnan niukkuus korostuu keskustoissa ja keskustojen tuntumassa sekä yli 50 000 asukkaan kaupungeissa. Täydennysrakennettavilla ja reuna-alueiden uusilla asemakaava-alueilla tonttitarjonta vastaa paremmin kysyntää. Rakennuskelpoisesta tonttimaasta on pulaa erityisesti metropolialueella. Useimmissa kunnissa pidetään omakotitonttien tarjontaa riittävänä kysyntään nähden. Suurissa kunnissa tarjontaa voisi kokonaisuutena olla enemmän, mutta yleisesti tonttitarjonta on riittävää. Monet vastaajat näkivät omakotitonttitarjonnan runsaana, etenkin kunnan reuna-alueilla. Rakennusliikkeiden mielestä asemakaavojen liiallinen yksityiskohtaisuus on kaikkein keskeisin haaste tonttimarkkinoilla. Kunnissa isona ongelmana on yksityisten omistamien tonttien saaminen rakennettavaksi. Tonttihinnat eivät merkittävästi nouse seuraavien 12 kuukauden aikana. Kunnat ja rakennusliikkeet ovat hyvin samoilla linjoilla hintakehityksen suhteen. Vuoden 2010 tonttibarometriin verrattuna suurin ero ovat erittäin varovaiset odotukset tonttien kysyntää ja hintakehitystä kohtaan. Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen korostaa riittävän ja kohtuuhintaisen tonttitarjonnan merkitystä taloudellisen kasvun lisääjänä ja toimivan kilpailun edellytyksenä rakennusalalla. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti yksityishenkilöiden maan myynti kunnalle on säädetty ensi vuoden loppuun saakka verovapaaksi. Verovapaus tarjoaa kunnille entistä paremmat mahdollisuudet maan hankintaan ja kunnallisteknisiin investointeihin. Erityisesti Helsingin seudun kuntien on nyt syytä panostaa kohtuuhintaisten tonttien tuotantoon, jotta valtion ja metropolialueen kuntien kesken päätetyt kaavoitus- ja asuntotuotantotavoitteet saavutetaan. Pidän tärkeänä, että sovitut tavoitteet myös realisoituvat konkreettisina - erityisesti riittävänä tonttivarantona ja asuntojen rakentamisena, Viitanen toteaa. Lisätietoja: Toimialajohtaja Kim Kaskiaro, Rakennusteollisuus RT 8 9

Rakentajan ekolaskuri ohjaa kuluttajia ekotehokkaaseen rakentamiseen RTY on tuottanut osana Energialisäarvoa rakennusvalvonnan ohjauksella hanketta www.rakentajanekolaskuri.fi verkkotyökalun ja tietopankin eko- ja energiatehokkaammasta pientalorakentamisesta sekä Fiksua asumista esitysmateriaalin rakennustarkastajien käyttöön asukasiltoihin ja muihin yleisötapahtumiin. YIT INFRAPALVELUT Rakentajan ekolaskuri on epäkaupallinen ja riippumaton verkkosivusto, jolle on koottu kuluttajille ja rakentajille mahdollisimman monipuolista tietoa ja erilaisia näkökulmia ekologisesti kestävämmästä rakentamisesta. Polkuja hyvään lopputulokseen on useita, eikä yhtä totuutta ole. Sivuston tarkoitus on saada kuluttajat pohtimaan oman rakennushankkeensa valintoja ympäristönäkökulmasta. Sivuston sisältö: Rakentajan ekolaskuri "Light" auttaa kuluttajaa arvioimaan rakennushankkeensa eko- ja energiatehokkuutta. Kysymyksiin liittyy selventävä tietoteksti. Laskurin avulla voi myös tutkia erikseen pelkän tontin tai rakennuksen ominaisuuksia. Kahdella ensimmäisellä välilehdellä kerrotaan mitä on kestävä rakentaminen ja miksi se on tarpeellista. Monivalintakysymysten vastaamiseen kuluu aikaa 10 15 minuuttia. Rakentajan ekolaskuri "Pro" on edellistä perusteellisempi versio. Monivalintakysymykset on linkitetty aihetta valaisevaan tietotekstiin. Vastaamiseen kuluu puolisen tuntia. Rakentajan ekorakentajan opas -osioon on koottu runsaasti tietoa eko- ja energiatehokkaasta rakentamisesta sekä näiden taustoista kuten rakentamisen ja asumisen vaikutuksista ilmastonmuutokseen. Tietoa on pyritty esittämään mahdollisimman laajasta näkökulmasta. Tietolähteet on linkitetty tekstin yhteyteen. Linkit ja vinkit -kohtaan on koottu huomattavan laaja linkkikirjasto ja kirjallisuusluettelo sivuston aihepiiristä. ENEMMÄN KUIN MAARAKENTAJA Tampereen Rakentajain Kerho VUOSIKOKOUS keskiviikkona 29. tammikuuta kello 18.00 TRY:n toimistolla Tuomiokirkonkatu 17 A 4 Käsitellään sääntöjen määräämät asiat Ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi 25.1. mennessä aarni.saviaho@try.fi tai 040 500 7122 YIT RAKENNUS Oy Infrapalvelut / Tampere YIT RAKENNUS Oy Infrapalvelut/ Tampere Rakennuspäällikkö Timo Tuomisto Aluepäällikkö Timo Tuomisto Laskentapäällikkö Työpäällikkö Teuvo Mika Seppä Arvonen Toimistoinsinööri Laskentapäällikkö Maarit Sääksi Teuvo Seppä YIT RAKENNUS Oy Toimistonhoitaja Toimistonhoitaja Infrapalvelut/ Tampere Mervi Peltonen Mervi Peltonen Aluepäällikkö Timo Tuomisto Kihlmaninraitti 1 E, 33100 1 F, Tampere 33100 Tampere Laskentapäällikkö Teuvo Seppä Puh. 020 Syksyllä 433 4600, Ratinankaari faksi 020 433 4773 Toimistoinsinööri Maarit Sääksi Toimistonhoitaja Mervi Puh. Peltonen 020 433 4600 Kihlmaninraitti 1 E, 33100 Tampere Puh. 020 433 4600, faksi 020 433 4773 10 11 9 9

Insinöörioppilastalo Oy Matti J. Mäkelä ins. toimitusjohtaja Murtokatu 1, 33100 Tampere Puh. (03) 225 9911, fax (03) 225 9920 GSM 0400 637 402 www.mkn-urakointi.fi AVAA AVAA OVI OVI PUUMAAILMAAN Avoinna: Avoinna: ma-pe 8-18 ma-pe 8-18 la la 9-14 la 9-14 12 13 Juhani Lehtonen Juhani Lehtonen ohivalinta 359 359 ohivalinta 3111 359 311 GSM 050-302 GSM 2146 050-302 214 Sampo Nurminen Sampo Nurminen ohivalinta 359 359 ohivalinta 3112 359 3112 GSM 050-302 GSM 2147 050-302 2147 Kyläojankatu Kyläojankatu 21, 33700 21, TAMPERE 33700 TAMPERE Puh. (03) Puh. 359 3100, (03) 359 fax 3100, (03) 359 fax 3110 (03) 359 3110

ARAn kehittämisrahoitus on tuloksellista ja vaikuttavaa Onko kivi uusiutuvaa vai uusiutumatonta? ARAn tutkimus- ja kehittämisrahoituksella on saatu hyviä, konkreettisia tuloksia aikaan mm. erityisryhmien asumisen, uusien asumisen konseptien sekä energiatehokkaiden rakentamisratkaisujen alueilla. Näin todetaan asiaa kartoittaneessa selvityksessä. ARAn panostukset tutkimus- ja kehitystyön käytännön soveltamiseen ja tulosten käyttöönottoon innovaatioprosessin loppupäässä ovat tuottaneet tehokkaasti konkreettisia tuloksia. ARA toimii asiakasrajapinnassa ja kehittämisraha toimii siltana tai alustana tutkimuksen, kehittämisen ja konkreettiseen tekemisen välillä. ARA pystyy yhdistämään näin tutkimus- ja kehitystyön sekä sen tulosten toimeenpanon, selvitys toteaa. ARAn kehittämisrahoitukselle on selkeä tarve, sillä yritykset ja muut julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämisrahoittajat alipanostavat ARAn näkökulmasta keskeisten aihealueiden, kuten erityisryhmien asumisen ja asumisen kohtuuhintaisuuden, tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Keskeisenä tulevaisuuden haasteena pidetään sitä, että ARAn tutkimus- ja kehittämistoiminnan resurssit ovat suhteellisesti ottaen vähäiset suhteessa asumisen ja rakentamisen nykyisiin haasteisiin (erityisryhmät, kustannukset, ekologisuus, yhdyskuntien eheys jne.). ARAn kehittämisraha 700 000 euroa / vuosi ARAlla on ollut vuodesta 2010 lähtien käytössään tutkimus- ja kehittämisrahoitusta, jonka tarkoituksena on ollut kehittää erityisesti kohtuuhintaisen ja laadukkaan asumisen edellytyksiä. ARAn tutkimus- ja kehittämistoiminnan keskiössä ovat olleet erityisryhmien asuminen, energiatehokkuus sekä uudis- ja korjausrakentamisen ratkaisut. Kehittämistoiminta on ollut käytännössä moninaista vaihdellen asuntorakentamista edistäviin pilottihankkeisiin, pienehköihin selvityksiin ja tiedon välittämiseen sekä alan toimijoiden verkottamiseen. ARAn käytössä ollut määräraha tutkimus- ja kehittämishankkeisiin on ollut 700 000 euroa vuodessa. Hannu Rossilahti ylijohtaja Rakentamisen ympäristövaikutuksia halutaan säännellä yhä yksityiskohtaisemmin. Uusimpia avauksia on pyrkimys ohjata rakentamisen materiaalivalintoja ympäristöominaisuuksien pohjalta. Rakennusmateriaalien luokitus vuohiin ja lampaisiin voidaan tehdä monin eri tavoin. Lajittelu uusiutuviin ja uusiutumattomiin materiaaleihin on yksi odotettavissa olevista jakolinjoista. Materiaalien uusiutuvuus on näennäisesti yksinkertainen kysymys. Perusmateriaaleista puu on uusiutuvaa, muut eivät. Mutta entä, jos tarkastellaankin asiaa esimerkiksi kivimateriaalien kannalta hieman syvällisemmin. Betoni kuten muutkin kivirakentamisen tuotteet ovat todellisuudessa vain pitkäaikaislainassa luonnosta. Kivi ei nimittäin katoa koskaan, vaan käyttöikänsä päättyessä kivirakenteet murskataan ja käytetään maanrakentamiseen. Siellä ne korvaavat vieläpä itseään suuremman määrän neitseellistä luonnon kiviainesta, koska betoni- ja tiilimurskeella on erinomaiset lujuusominaisuudet. Jos kierrätysmurskaa ei olisi, tienpenkkoihin ja muuhun maanrakentamiseen jouduttaisiin käyttämään vielä suurempi määrä luonnon kiviaineksia. Betonin ja tiilen käyttö rakentamisessa siis todellisuudessa säästää luonnonvaroja, koska erilaiset maarakenteet tulevat joka tapauksessa tehtäväksi. Tiilen tapauksessa kelvoton savi muuttuu arvostetuksi ja kestäväksi rakennustarvikkeeksi ja korvaa lopulta käyttöikänsä päässä paljon laadukkaampia luonnon kiviaineksia. Kun tarkastellaan itse kiviaineksen elinkaarta todella pitkässä aikaskaalassa, huomataan, että uutta kiviainesta syntyy ja häviää koko ajan mannerlaattojen saumoissa. Luonto myös jauhaa hiljalleen kalliota hienommiksi lajitteiksi. Varsinkin kalliokiviainesta on maapallolla niin valtaisat määrät, että ihmiskunta ei kykene sitä loppuun kuluttamaan ennen kuin mannerlaatta taas vuosimiljoonien kuluttua sukeltaa toisen alle ja kivi muuttuu sulaksi. Edellä kuvatusta voidaan huomata, että vaikka kivi ei olekaan uusiutuva, se kuitenkin toimii aivan uusiutuvan tavoin. Kivi on nimittäin ikuista. Jussi Mattila Toimitusjohtaja Betoniteollisuus ry 14 15

RAKENNUSTARVIKEKAUPPA, JOSSA KAIKKI ON KOHDALLAAN! Yli 2 hehtaaria laatutavaraa Kotitalousvähennys Kotitalousvähennys Kun ostat palveluja kotiin tai vapaa-ajanasunnolle, voit vähentää osan kuluista verotuksessasi kotitalousvähennyksenä. Saat vähennystä tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä, kunnossapito- ja perusparannustyöstä sekä tietotekniikan asennus- ja neuvontapalveluista. Kotitalousvähennystä pitää hakea itse. Teetetyt työt ja maksetut työkorvaukset tai palkat ja palkan sivukulut tulee ilmoittaa esitäytetyssä veroilmoituksessa. Verottaja tekee vähennyksen suoraan verosta, ja työn teettäjä saa hyödyn veronpalautuksena. Vähennys myönnetään sinä vuonna, jona työkorvaus tai palkka ja palkan sivukulut on maksettu. Kotitalousvähennystä saa myös kotitalous-, remontti- ja tietotekniikkatöistä, jotka tehdään henkilön tai hänen puolisonsa vanhempien tai isovanhempien kotona tai vapaa-ajanasunnolla. Henkilön on kuitenkin maksettava itse kustannukset, jos hän haluaa vähennyksen omaan verotukseensa. Vanhemmat tai isovanhemmat eivät voi niitä tällöin maksaa. Kotitalousvähennyksen määrä Hallitus sopi elokuussa 2013 pitämässään budjettiriihessä, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärää nostetaan 400 eurolla eli 2 000 eurosta 2 400 euroon vuoden 2014 alussa. Vähennys lasketaan arvonlisäverollisesta hinnasta. Vähennystä saa vain työn osuudesta, ei esimerkiksi materiaaleista. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä vuonna 2014 on 2 400 euroa vuodessa (vuosina 2013 ja 2012 2000 euroa, vuonna 2011 määrä oli 3 000 euroa). Summa voi koostua pelkästään kotitalous-, remonttitai tietotekniikkatöistä tai näistä kaikista. Vähennykseen liittyy vuotuinen 100 euron omavastuuosuus. Maksimivähennyksen eli 2 400 euron vähennyksen saat, jos vuonna 2014 yritykseltä ostamissasi palveluissa työn osuus on yhteensä noin 5 555 euroa [(5 555 x 45 %) - 100) = 2399,75]. LAUTA OY Rakentajan tavaratalo Puh. (03) 3123 6000, fax (03) 3123 6060 Tampereentie 166, (PL 10), 37550 Lempäälä e-mail: lauta@lauta.fi, www.lauta.fi Vähennys on henkilökohtainen, joten pariskunta voi vuonna 2014 saada yhteensä 4 800 euron vähennykset. Puolisoille vähennys myönnetään siten, kun he ovat sitä pyytäneet. Jos 2 400 euron raja ei ylity, vähennys kannattaa pyytää vain toiselle puolisolle. Näin omavastuu tulee vähennetyksi vain kertaalleen. 16 17

Lujabetong Ab toimii Tukholman alueella Lujabetong Ab on Lujabetoni Oy:n täysin omistama ruotsalainen yhtiö. Se on perustettu 2002. Toimialana on valmisbetoni. Ensimmäinen tehdas avattiin toimintaan vuonna 2003 Haningeen, noin kaksikymmentä kilometriä Tukholman eteläpuolelle. Toinen tehdas ostettiin vuonna 2010 Vallentunasta, sekin reilut kaksikymmentä kilometriä Tukholmasta, mutta pohjoiseen. Vallentunan tehdas on rakennettu vuonna 2007. Toimimme siis nyt kahdella tehtaalla, sopivasti Tukholman etelä- ja pohjoispuolella. Kokemusta markkinoilla on kertynyt jo reippaasti kymmenen vuotta. Ruotsalainen toiminta ei oleellisesti poikkea Suomessa totutusta. Standardit, normit, ovat lähes samat ilmeisesti EU:n harjoittaman harmonisoinnin myötä. Valmisbetonin lujuusluokat, pakkasenkestävyys- ja vastaavat vaatimukset ovat samat. Ehkä suurin poikkeus on perustuksissa ja niitä vastaavissa hiukankaan massiivisissa valuissa vaadittu anlädning sementti. Ominaisuuksiltaan hiukan alhaislämpösementtiä vastaava, sulfaatin kestävyyttäkin omaava sementti. Sitä korvaava sementtiä on vaikea saada. Omin tietoineni en pysty sen vaatimista käytettäväksi suomalaisittain ajatellen normaalirakenteissa aina ymmärtämään. Olisiko ollut paikallisella sementtiteollisuudella jotain osuutta normien laadintaan. Ruotsalainen työmaatoiminta ei poikkea suomessa harjoitetusta. Toimitustilaukset tehdään hyvissä ajoin ja päivän toiminta pelaa totutusti. Pumppujen ja muiden palveluiden kysyntä on samankaltaista. Tukholmassa tehdään paljon saneerauksia. Johtuu varmaankin vanhasta rakennuskannasta. Täytevaluja. esim jokin kerrostalon sisäpiha, joka samalla kellarin katto, tehdään paljon. Siihen tarkoitukseen olemme kehittäneet erikoisbetonin, cell betong. Normaalia betonia huomattavasti kevyempi, noin 600 kg/m3, painava betoni. Pumpataan raskaalla laastipumpulla. Kantavuutta tällä betonilla pihan rakenteita ajatellen on riittävästi. Tät betonia voimme toimittaa tarvittaessa myös Suomessa. Talouden kehitys on Ruotsissa, ainakin Tukholman alueella, ollut tasaista viime vuosina. Rakentamisen volyymi on ollut hyvällä tasolla. Asuntorakentamisesta puhutaan paljon. Sitä tulisi lisätä tarpeen mukaan lähes kaksinkertaistaa nykyisestä. Ongelmat siinä on kuitenkin suuret. Asuntojen hintataso tuntuu karanneen käsistä. Uusille asunnoille ei tahdo löytyä ostajia korkean hintatason takia. Infran rakentaminen on ollut voimasta viime vuosina Tukholmassa. Autolla ajellessa sen huomaa, jatkuvasti joutuu väistelemään ja käyttämään tilapäiskaistoja työmaiden takia. Valmisbetonin kannalta sinänsä hieno asia. Inran rakentamiseen on tulossa edelleen mukavasti jatkoa. Esimerkiksi E4 ohitustie (ks. kuva ). Moottoritie tulee lähes kokonaan tunneliin, jota kaikkiaan 16,5 kilometriä. Lujabetong aloitti Haningessa 2003. Juuri äsken Tukholman kaupungin hallitus teki päätöksen metron, tunnel bana, lisärakentamisesta. Rahoitus rakentamiseen on valmis. Siinäkin tunneleita tulee olemaan 16 17 kilometriä. Tyä alkaa 2014 ja kestää noin kymmenen vuotta. Valmisbetoni on kysytty materiaali molemmissa. Lujabetoni toimii nyt myös Piteåssa. Haaparannan eteläpuolella. siellä on yhteisesti suomalaisen toimijan kanssa ostettu elementtitehdas. Lisätietoja; Anse Rajala Johtaja, valmisbetoni, Ruotsi Lujabetoni Oy 18 19

Hirsivarasta laseriin RakennusmestaRit ja Rakennustekniikan kehitys tampereella Tamperelaista rakennus- ja rakentajaperinnettä esittelevä historiateos Hirsivarasta laseriin piirtää kokonaiskuvan Tampereen rakentamisesta, rakennusmestareista ja vuosikymmenten aikana toimineista rakennusliikkeistä. Kirjan on toimittanut FM Matias Manner Tampereen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry:n perinnetoimikunnan kokoamasta aineistosta. TRY:n golfkerhon päättynyt vuosi on ollut hyvin aktiivinen. Kuukausittaiset sarjapelit pelattiin isolla porukalla ja jäsenten välinen reikäpelimestaruus ratkesi vasta myöhään syksyllä. Kerhon menestys vierailla pelitanhuvilla oli päättyneellä kaudella myös mainiota. RKL:n mestaruuksia tuli Porin kilpailussa Tampereelle kaksi. Ystävyysottelu Helsingin yhdistykselle Hirvihaarassa kylläkin hävittiin. Kerho on saanut myös uusia jäseniä. Mukaan mahtuu edelleen. Kerho piti vuosikokouksensa Rakennusliike Mauno Ojasen toimistolla joulun alla. Kokous kävi läpi päättyneen kauden toiminnan ja talouden sekä suunnitteli uuden kauden toimintaa. Kerhon puheenjohtaja, Taisto Loponen, luopui tehtävästä kolmen hienosti hoidetun kauden jälkeen. Kiitos Taistolle uhrautuvasta asenteesta. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Martti Kenkkilä. Varapuheenjohtajaksi kokous valitsi Lasse Laakeriston. Kokouksen päätteeksi nautittiin omakustanteinen joululounas ravintola Plevnassa. Uusi pelikausikin ehdittiin jo aloittaa. Poikkeuksellisen lauhan talven johdosta osa TRY:n golfkerhon jäseniä pääsi pelaamaan Ruotulan kentälle jo uudenvuodenpäivänä. Märkäähän kentällä vielä oli mutta hauskaa. Kirjan näkökulma on rakennusmestareiden. Se kertoo tamperelaisesta rakentamisesta aina kaupungin perustamisvuosista aina 1960-luvulle. Aikarajauksesta ja varsinkin sen päätepisteestä päättäneet Tampereen rakennusmestariyhdistyksen Ukkomestarit, eli jo eläkkeelle siirtyneet tamperelaismestarit, perustelivat aikarajauksen selkeästi. 1960-luvun alussa läpi lyönyt elementtitekniikka ja rakennustoiminnan lopullinen teollistuminen muuttivat perinteisen, käsityömäisen ja pääosaltaan rakennuspaikalla tapahtuneen rakentamisen tehdasvalmisteisten komponenttien kokoamiseksi. Kirjaan on koottu otteita tamperelaisesta rakennus- ja rakentajaperinteestä. Sanoilla on selvä merkitysero. Edellinen viittaa esimerkiksi työmenetelmiin, materiaaleihin ja vanhoihin rakennustapoihin, jälkimmäinen taas tietynlaiseen rakentajakulttuuriin siis henkilöihin, heidän työnsä jälkeen ja vaikkapa heidän luonteidensa ja puheenpartensa sävyihin. Kirjassa kuvataan niitä maisemia ja olosuhteita, jotka Tampereen ensimmäiset rakentajat kohtasivat saapuessaan Tammerkosken tienoille heti kaupungin perustamisesta eli vuodesta 1779 lähtien. Kirjassa käydään myös läpi Tampereen yleisen rakennushistorian kulkuja ja ajan kuluessa perusteellisesti muuttuneita asuinolosuhteita. Tampereella oli lopulta keskeinen sija suomalaisen rakentamisen historiassa ja rakennustekniikan kehityksessä. Yksi esimerkki siitä on 1900-luvunalun rakennusalan mullistanut betonin, ja edelleen rautabetonirakenteiden käyttöönotto. Suomalaisen rautabetonitekniikan historiaa tehtiin Tampereella, kun rakennusmestari Richard Helander (1870 1941) ryhtyi yhteistyössä alan suomalaisen pioneerin insinööriprofessori Jalmari Castrénin kanssa tuottamaan rautabetonirakenteita ensimmäisenä Suomessa. Kirja myynnissä yhdistyksen toimistossa jäsenhintaan 20 21

Keilat kaatuvat Jälleen maailmanennätys! Tampereen Rakennusmestarikeilaajien jäsenen Harri Saarisen huippuhetki (toistaiseksi) keilailussa osui sunnuntaille 17.marraskuuta 2013. Kaupin keilahallin radalla 8 se tapahtui. Harri heitti viikkokilpailun yhteydessä yhteen sarjaan nuo vaadittavat kaksitoista (12) kaatoa peräkkäin, siis kolmesataa (300)!! Harri on kahdeksas Tampereen Rakennusmestarikeilaajien jäsen maailmanennätysheittäjien joukossa. Veijareiden kylvetys! Seuraottelu RKM-Veijarit 22.11.2013 Kaupissa 23x6 sarjaa (tasoituksin). 1. RKM-Tre 28142 (3178) 2. VEIJARIT 27517 (2964) 1.Heikki Pimiä 1382 (48) 1.Ari Jussila 1421 (42) 2.Teemu Haavisto 1369 (234) 2.Eino Nieminen 1356 (36) 3.Marko Nieminen 1322 (162) 3.Hannu Eloranta 1339 (72) 4.Jaakko Haavisto 4.Kari-Matti Hiltunen 5.Pekka Hulkkonen 5.Elias Lähdesmäki 6.Jukka Järvenpää 6.Timo Rytkönen 23. 1055 (162) 23. 1022 (234) Triangelidraamaa Kauden 2013-2014 kolmiotteluiden sarja aloitettiin la14.12.2013 Kaupissa. Vastustajamme Turusta ja Helsingistä olivat hyvin valmistautuneet ja taktisilla joukkuevalinnoillaan tavoittelivat tamperelaisten mestarien nöyryyttämistä. Mutta, esim. tarkasteltaessa meneillään olevan kauden heitettyjen kilpailusarjojen määriä voi todeta, ettei vastustajillamme ollut minkäänlaista keilailullista etulyöntiasemaa, päinvastoin. Niinhän siinä kävi että viime keväiset kakkossijamme kirkastimme kirkkaimmiksi. A-OTTELU 1. Tampere 10066 (714) 2. Helsinki 9728 (858) 3. Turku 9447(1398) Tampereen joukkue Helsinki 1. Pekka Hulkkonen 1306 (120) 1. Eino Papinniemi 1364(144) 2. Pirjo Palmu-Heinänen 1289 (132) 2. Ilkka Jaakkola 1282 (90) 3. Pertti Mäkelä 1286 (66) 3. Olavi Arminen 1233 (78) 4. Heikki Pimiä 5. Veikko Oksanen Turku 6. Jaakko Haavisto 1. Matti Koilahti 1253(216) 7. Hannu Kalliojärvi 2. Esko Kallio 1233(198) 8. Pentti Rajala 3. Antero Sahla 1212(120) B-OTTELU 1. Tampere 7226 (978) 2. Helsinki 7193 (960) 3. Turku 6830(1254) Tampereen joukkue Helsinki 1. Pentti Seini 1266 (186) 1. Timo Salminen 1356(138) 2. Esa Pyykkö 1259 (156) 2. Lars Ånäs 1251(144) 3. Lasse Lähteenmäki 4. Marko Nieminen Turku 5. Pentti Kauppinen 1. Katja Suovo 1244(234) 6. Ari Kohonen 2. Juha-Pekka Kuvaja 1231(150) Seuraavat kolmiottelut; la 1.2.2014 Turussa ja la 1.3.2014 Helsingissä. Mitalisadetta Tampereen mestaruuskilpailuihin marras-joulukuussa seuramme jäsenet osallistuivat kiitettävän monilukuisesti. Tavoiteltavana oli henkilökohtaiset, sekä 2x8sarjan parija 4x6sarjan joukkuemestaruudet. Saavutuksena kisoista oli yhteensä kahdeksan(8) mitalia, joista pääsi osalliseksi kaksitoista(12) jäsentämme. Heikki Pimiä Rkm-Tre on Tampereen Keilailuliiton suvereeni mestari v.2013. Hän voitti kultamitalit A-mestaruudesta sekä Veteraaneista. Seuramme mitalisijoitukset; Miehet, A-ryhmä 1. Heikki Pimiä Veteraanit, miehet 1. Heikki Pimiä Nuoret, pojat 2. Teemu Haavisto Parikilpailu 2x8s. seniorinaiset 1. Pirjo Palmu-Heinänen-Kirsi Helminen Parikilpailu 2x8s. miehet ka. alle 180 2. Pekka Hulkkonen-Lasse Lähteenmäki 3. Tapani Järvenpää-Jukka Järvenpää Parikilpailu 2x8s. veteraanimiehet Joukkuekilpailu 4x6s. miehet PH 3. Pentti Rajala-Kauko Lindfors 2. Heikki Pimiä-Pertti Mäkelä- Pentti Rajala-Harri Saarinen 22 23

Tampereen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry TRY:N HALLITUS JA YHTEYSHENKILÖT: Antti Lehtinen 040-849 3173 antti.lehtinen3@saunalahti.fi Juhana Ermes 040-534 4998 Pekka Hulkkonen 040-867 5732 phulkkonen@kolumbus.fi Jari Jouppila 0400-583 955 jari.jouppila@jatke.fi Olli Kivimäki 0400-910 244 Olli.kivimaki@pp1.inet.fi Antti Nieminen 040-763 7579 Sanna-Kaisa Pylvänäinen 044-318 7555 sanna-kaisa.pylvanainen@capolino.fi Risto Sirkkola 0400-607 504 risto.sirkkola@ains.fi Kalevi Setälä 0400-607 880 kalevi.setala@kolumbus.fi Varajäsenet: Lasse Lähteenmäki 0400-500 507 lasse.lahteenmaki@luukku.com Timo Mäkinen 040-1804 868 timo.makinen@ains.fi Petteri Paavonen 040-829 6799 petteri.paavonen@ains.fi Kirsi Visakoivu 040-512 9290 kirsi.visakoivu@capolino.fi Toiminnanjohtaja Aarni Saviaho 040-500 7122 aarni.saviaho@try.fi Alajaostojen yhteyshenkilöt: Taidekerho, Paavo Heliö 040-741 7788 Kuntojaos, Eino Hildén 050-4305012 eino.hilden@elisanet.fi Opiskelijat, Sanna-Kaisa Pylvänäinen 044-318 7555 Bygarit, Eero Virtanen 040-867 4993 eakv.lintuv@gmail.com Rakentajain kerho, Aarni Saviaho 040-500 7122 Rkm-keilaajat,Pekka Hulkkonen 040-867 5732 Golfkerho, Martti Kenkkilä 0500-423 779 martti.kenkkila@gmail.com Seniorimestarit, Olli Kivumäki 0400-910 244 Olli.kivimaki@pp1.inet.fi Yhdistyksen toimisto Tuomiokirkonkatu 17 A 4, 33100 Tampere 24 25

KUTSU Tammikuu 2014 Aidosta poltetusta TERCA-tiilestä rakennat kestävän, huoltovapaan, ekologisen ja arvostetun julkisivun myös puurunkoiseen taloosi kilpailukykyiseen hintaan. Samalla myös ääneneristävyys ja asumisviihtyvyys paranevat merkittävästi. Tervetuloa juhlistamaan RT Tuotetieto -palvelun avaamista torstaina 23.1.2014 klo 14 18! RT Tarviketieto Net uudistuu täysin toiminnoiltaan ja ulkoasultaan uusittu palvelu avataan nimellä RT Tuotetieto. Monipuolinen haku- ja tietopalvelu tarjoaa rakennustuoteteollisuudelle ja alan palvelujen tarjoajille ratkaisun tuotetiedon löydettävyyteen, hallintaan ja jakeluun. Lanseeraustilaisuudessa saat tietoa uudistetun palvelun lisäksi myös tuotetiedonhallinnasta, sähköisestä kaupankäynnistä, tietomallintamisesta sekä arkkitehtien ja rakennusliikkeiden hankintahenkilöiden tarpeista tuotetiedon osalta. Lisäksi esitellään uusi RT Esteettömyystieto -palvelu. Malminkatu 16 A, 00100 Helsinki puh. 0207 476 400 www.rakennustieto.fi 26 27 Tiili. Luotu ihmiselle. Wienerberger Oy Ab Keijo Laine p. 0400 235 268 www.wienerberger.fi

Etsitkö kotia? sato.fi Vapaita vuokra-asuntoja eri puolilla kaupunkia 28 www.olkkari.fi sato.fi