Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (27) Kokoustiedot Aika 16.04.2013 tiistai klo 18:00-19:05 Paikka Ympäristöviraston neuvotteluhuone Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Kari Kurila, puheenjohtaja Juhani Hietala Jani Leppänen Saara Seppälä Leena Salo Erja Laine Juha Vuotinen Muut saapuvilla olleet Kirsi Puola pöytäkirjanpitäjä Asiat 10-20 Allekirjoitukset Kari Kurila puheenjohtaja Kirsi Puola pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Raisio, 23.4.2013 Saara Seppälä Juha Vuotinen Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Raisio, 24.4.2013 Kirsi Puola Pöytäkirjanpitäjä
Raision kaupunki Pöytäkirja 2 (27) Käsitellyt asiat Nro Liite Otsikko Sivu 1 10 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 2 11 Kahden pöytäkirjantarkastajan valitseminen 4 3 12 Esityslistan hyväksyminen 5 4 13 Lausunto Merimaskun vanhan hautausmaan käyttösuunnitelmasta / Naantalin seurakuntayhtymä 5 14 Lausunto eläinsuojan laajentamista koskevasta ympäristölupahakemuksesta / Leena Raita, Naantali 6 15 Selvitys Lounais-Suomen aluehallintovirastolle koskien Ruuskasen ja Mäen tekemää kantelua 7 16 Lausunto Turun Seudun Jätehuolto Oy:n jätteen energiahyötykäytön ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 8 17 Valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2013, väliraportointi 22 9 18 Terveysvalvontajaoston käyttötalouden toteutuma 1.1. - 31.3.2013 23 10 19 Terveysvalvontajaoston ilmoitusasiat 16.4.2013 24 11 20 Terveysvalvontajaoston viranhaltijapäätökset 16.4.2013 25 Muutoksenhaku 10-20 Muutoksenhakuohje 26 6 8 10 17
Raision kaupunki Pöytäkirja 3 (27) 10 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätösehdotus Päätös Terveysvalvontajaosto toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Terveysvalvontajaosto hyväksyi päätöksen yksimielisesti.
Raision kaupunki Pöytäkirja 4 (27) 11 Kahden pöytäkirjantarkastajan valitseminen Päätösehdotus Päätös Terveysvalvontajaosto valitsee tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi Saara Seppälän ja Leena Salon. Terveysvalvontajaosto valitsi tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi Saara Seppälän ja Juha Vuotisen.
Raision kaupunki Pöytäkirja 5 (27) 12 Esityslistan hyväksyminen Päätösehdotus Päätös Terveysvalvontajaosto käsittelee asiat laaditun esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Terveysvalvontajaosto hyväksyi päätöksen yksimielisesti.
Raision kaupunki Pöytäkirja 6 (27) Asianro 432/11.02.02/2013 13 Lausunto Merimaskun vanhan hautausmaan käyttösuunnitelmasta / Naantalin seurakuntayhtymä Terveystarkastaja Kirsi Puola 4.4.2013: Naantalin seurakuntayhtymä pyytää Naantalin kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta lausuntoa Merimaskun vanhan hautausmaan käyttösuunnitelmasta (YKV 16.5.2013). Naantalin ja Raision kaupunkien sekä Ruskon kunnan terveydensuojeluviranomaisena toimii Raision kaupungin terveysvalvontajaosto. Hautausmaan pinta-ala on n. 2840 m 2 ja alueella on yhteensä 745 hautaa. Merimaskun vanha hautausmaa on ollut käytössä 1600-luvulta lähtien. Hautausmaa-aluetta on laajennettu kohti itää 1900-luvun kuluessa. Uusi hautausmaa on rakennettu vanhan hautausmaan länsipuolelle ja se on vihitty käyttöön syksyllä 1994. Vanhan hautausmaan yleistilanne kartoitettiin syksyllä 2011 mittaamalla jokainen hautakivi ja vertaamalla hautakivien nimiä hautarekisteriin. Varsinaisesti uusia hautapaikkoja vanhalle hautausmaalle ei suunnitelman myötä tullut. Alueella on ollut käyttöönottamatta 10 hautaa, jotka on varattu sotien veteraaneille. Lisäksi on joitakin eri syistä tyhjinä olleita hautapaikkoja. Suunnitelmassa on pyritty siihen, että alueella ei tapahdu näkyviä muutoksia, vaan olemassa oleva hautausmaan käyttö ja sen muodot säilyvät ennallaan. Suunnitelmaan on koottu myös hautapaikat, joiden leveys ei sovellu enää arkkuhautauksiin vaan on siirryttävä uurnahautaukseen seuraavan hautauksen yhteydessä. Suunnitelmassa todetaan, että arkkuhautasijaa saa käyttää aikaisintaan 15 vuoden kuluttua edellisestä hautauksesta. Hautausmaalta on poistettu talvikauden 2012 2013 kuluessa huonokuntoisiksi todetut puut. Muilta osin ei ole suunnitteilla oleellisia kasvillisuuden muutoksia. Alueen sähköistys ja vesijohdot (kesävesi) säilyvät ennallaan. Merimaskun vanhan hautausmaan käyttösuunnitelma on esityslistan oheismateriaalina. Oheismateriaali 1 MM hautausmaan käyttösuunnitelma.pdf 2 Hautausmaan kartta.pdf
Raision kaupunki Pöytäkirja 7 (27) Päätösehdotus Terveystarkastaja Kirsi Puola Terveysvalvontajaosto toteaa, että Merimaskun vanhalle hautausmaalle tehty kartoitus ja käyttösuunnitelma on hyödyllinen. Terveysvalvontajaostolla ei ole terveydensuojelun näkökohdat huomioon ottaen huomautettavaa suunnitelman sisällöstä. Jaosto kuitenkin suosittelee käyttösuunnitelman lisäksi kartoittamaan ja selvittämään miten/mihin hautausmaa-alueen valumavedet johdetaan (salaojitus, ojitus, jne.). Lisäksi arkkuhautauksessa tulee huomioida, että ruumis on haudattava maahan vähintään 150 cm:n syvyyteen. Päätös Terveysvalvontajaosto hyväksyi päätöksen yksimielisesti. Tiedoksi Naantalin seurakuntayhtymä
Raision kaupunki Pöytäkirja 8 (27) Asianro 467/11.01.00.00/2013 14 Lausunto eläinsuojan laajentamista koskevasta ympäristölupahakemuksesta / Leena Raita, Naantali Terveystarkastaja Kirsi Puola 8.4.2013: Naantalin kaupungin kaavoitus- ja ympäristölautakunta pyytää terveysvalvontajaoston lausuntoa vireillä olevasta Leena Raidan eläinsuojan toiminnan laajentamista koskevasta ympäristölupahakemuksesta. Lausuntoa pyydetään 25.4.2013 mennessä. Hakemus koskee olemassa olevan eläintilan toiminnan laajentamista Naantalin Velkualla Salavaisten saaressa, osoitteessa Salavaistentie 336. Hakijan toiminta käsittää lihakarjan kasvatusta sekä maidontuotantoa. Eläinsuojan toimintaan liittyvät lypsykarjanavetta, lantala, rehuvarasto sekä uusi emolehmäpihatto ja uusi lantala. Laajennuksen jälkeen tilalla on lypsylehmiä 20 kpl, hiehoja 7 kpl, emolehmiä 48 kpl, sonneja 10 kpl ja nuorkarjaa 40 kpl. Lannan käsittelymenetelminä käytetään kuivikelantamenetelmää (lypsylehmät ja pikkuvasikat) ja kuivikepohjaa (nuorkarja, lihanaudat ja emolehmät yht. 50 kpl). Kuivikemateriaalina on turve ja olki, kuivikkeen paksuus on 10 cm. Kuivikepohja tyhjennetään 4 kertaa vuodessa. Uuden lantalan pinta-ala on 255 m 2 ja se on kokonaan katettu. Lannan levitykseen on käytettävissä 35 hehtaaria peltoalaa. Eläimiä laidunnetaan ympäri vuoden, lukuun ottamatta lypsylehmiä, joita ei laidunneta talvisin. Laidunala on 180 hehtaaria. Laitumet tai osa niistä rajoittuvat vesistöön. Ruokintapaikan etäisyys vesistöön on aina yli 150 metriä. Ruokintapaikka vaihtuu 15 vrk:n välein talvella. Lypsylehmille on käytössä kunnan vesi, emoille luonnon vesi. Säilörehua varastoidaan pyöröpaalattuna. Tilalla kuolleet eläimet (2 3 kpl/vuosi) toimitetaan raatokeräykseen. Tilalla on vuonna 2003 hankittu polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 1500 litraa. Hakemuksessa ei ole tarkempaa tietoa säiliön varustuksesta. Muita öljytuotteita on enintään 50 litraa, jotka säilytetään puuvajassa. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään, sopimuskausi päättyy 2013.
Raision kaupunki Pöytäkirja 9 (27) Päätösehdotus Terveystarkastaja Kirsi Puola Terveysvalvontajaosto puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Leena Raidalle. Hakemuksessa esitetty toiminta ei asianmukaisesti hoidettuna aiheuta terveydensuojelulaissa tai -asetuksessa tarkoitettua terveyshaittaa. Lupamääräyksiä annettaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon mm. seuraavaa: Lanta on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle, ympäristölle eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan levitysalueen läheisyydessä sijaitsevien talousvesikaivojen sijaintitiedot tulee selvittää. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää 30 100 metrin levyinen suojavyöhyke, jolle lantaa ei levitetä. Lanta tulee levittää pelloille käyttäen menetelmiä, joissa hajuhaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Toiminnassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, joka on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottoon ja käsittelyyn. Eläinjätteen välivarastointi ja säilytys tulee järjestää hygieenisesti. Välivarastointi ei saa aiheuttaa terveyshaittaa ympäristön asutukselle eikä muutakaan vaaraa tai haittaa. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa pinta- tai pohjavedelle. Polttonestesäiliö on oltava 2- vaippasäiliö tai se on varustettava suoja-altaalla. Ongelmajätteet tulee toimittaa ongelmajätekeräykseen. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Päätös Terveysvalvontajaosto hyväksyi päätöksen yksimielisesti. Tiedoksi Naantalin kaupunki
Raision kaupunki Pöytäkirja 10 (27) Asianro 178/11.02.02/2012 15 Selvitys Lounais-Suomen aluehallintovirastolle koskien Ruuskasen ja Mäen tekemää kantelua Terveystarkastaja Kirsi Puola 9.4.2013: Ruuskanen ja Mäki ovat osoittaneet 14.3.2013 Lounais-Suomen aluehallintovirastolle kirjoituksen, jossa he esittävät tyytymättömyytensä terveystarkastaja Vasalan toimintaan tupakansavun aiheuttaman terveyshaittaepäilyn selvittämisessä. Aluehallintovirasto pyytää terveysvalvontajaostoa antamaan selvityksensä asiasta 19.4.2013 mennessä. Selvityksessä tulee esittää kanta kirjoituksessa esitettyihin seikkoihin. Asiaan liittyen terveysvalvontajaosto on aikaisemmin käsitellyt kokouksessaan 17.4.2012 20 Ruuskasen ja Mäen tekemää vaatimusta 22.3.2012 suoritetun tarkastuskäynnin mitätöimiseksi sekä antanut lausunnon (28.8.2012 46) Turun hallinto-oikeudelle koskien Ruuskasen ja Mäen tekemää valitusta terveysvalvontajaoston 17.4.2012 20 päätöksestä. Terveysvalvontajaoston 17.4.2012 20 tekemä päätös sekä Turun hallintooikeudelle 28.8.2012 46 antama lausunto ovat nähtävänä kokouksessa. Turun hallinto-oikeuden päätös on saapunut Raision terveysvalvontaan 18.2.2013. Ratkaisuna hallinto-oikeus totesi, ettei se tutki valitusta, koska terveysvalvontajaoston päätöksellä ei ole annettu terveydensuojelulain mukaisia kieltoja tai määräyksiä terveyshaitan poistamiseksi tai ehkäisemiseksi eikä myöskään todettu, ettei kieltojen ja määräysten antaminen asiassa ole tarpeen. Näin ollen päätös ei sisällä asiaratkaisua eikä päätös siten ole valituskelpoinen ratkaisu. Aluehallintovirastolle tekemässään kantelussa Ruuskanen ja Mäki toteavat mm. seuraavaa: Terveystarkastajan suorittama tupakansavukoe (tarkastuskäynti) 22.3.2012 ei ole tehty terveyshaittaepäilyn vuoksi eikä koe ole tehty Ruuskasen ja Mäen esittämällä tavalla. Kantelussa on mm. väite, että terveystarkastajan pyytämä tupakointipäiväkirja on pyydetty, jotta saataisiin savuhaittailmoitus ajalta, jolloin alakerran parvekkeella ei tupakoida. Lisäksi kantelussa mainitaan, että terveystarkastaja ei savuhaitta-aikana (2010-2011 talvi ja 2012 tammikuu) ole suorittanut yhtään savuhaitan aikaista tarkastuskäyntiä. Kantelu on esityslistan oheismateriaalina. Kanteluun liittyvät liitteet ovat nähtävänä kokouksessa.
Raision kaupunki Pöytäkirja 11 (27) Oheismateriaali 3 kantelu Ruuskanen ja Mäki.pdf 4 tarkastuspöytäkirja 220312.pdf Päätösehdotus Terveystarkastaja Kirsi Puola Terveysvalvontajaosto päättää antaa Lounais-Suomen aluehallintovirastolle Ruuskasen ja Mäen tekemästä kantelusta seuraavan selvityksen: Terveysvalvontajaosto viittaa 17.4.2012 20 tekemäänsä päätökseen sekä 28.8.2012 46 antamaansa lausuntoon ja niissä esitettyihin seikkoihin. Niissä on vastattu jo moniin kantelussa esitettyihin asioihin. Lisäksi jaosto tarkentaa seuraavia asioita: Tupakansavuhaittaa koskeva valitus (tupakansavun kulkeutuminen kerrostalon parvekkeelta yläpuolella sijaitsevaan Ruuskasen ja Mäen asuntoon) on tullut viimeksi vireille 8.1.2012 päivätyllä Ruuskasen ja Mäen kirjallisella ilmoituksella. Asia on ollut myös aikaisemmin vireillä terveysvalvonnassa mm. joulukuussa 2010, jonka johdosta Ruuskasen/Mäen asunnossa on tehty tarkastuskäynti 10.1.2011 ja mahdollisen haitanaiheuttajan Niemelän asunnossa 26.1.2011. Tuolloin keväällä 2011 Ruuskasta/Mäkeä on kehotettu pitämään päiväkirjaa savuhaitasta. Tarkoitus oli järjestää jo tuolloin koetupakointi savuhaitan havaitsemiseksi. Asian käsittely kuitenkin päättyi toukokuussa 2011, jolloin Ruuskanen ja Mäki ilmoittivat kirjallisesti, että koetupakointi on tarpeeton, koska tupakansavu ei enää aiheuttanut heille terveyshaittaa. Tilanne oli parantunut kevättalvella 2011 tehtyjen toimenpiteiden ansiosta (mm. patterilinjojen tiivistäminen ja tupakointikäytäntöjen muuttuminen). Asia tuli uudelleen vireille Ruuskasen ja Mäen 8.1.2012 päivätyllä kirjeellä (saapunut 9.1.2012). Samana päivänä on otettu yhteyttä taloyhtiön isännöitsijään. Isännöitsijä ilmoitti, että asiaa käsitellään hallituksen kokouksessa. Taloyhtiön hallitus on käsitellyt savuhaitta-asiaa 2.2.2012. Terveysvalvontaviranomaiset saivat kokouspöytäkirjan vasta 29.5.2012. Taloyhtiön 2.2.2012 pidetyssä kokouksessa päätettiin tiivistää huoneiston 14 parvekkeenkaton ja seinän välinen liikuntasauma viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Koetupakointiin johtaneet syyt Koetupakointi on vaihtoehto tarkastuskäynnille. Koetupakoinnin (tarkastuskäynnin) tarpeellisuuden arvioi terveystarkastaja selvittäessään terveyshaittaepäilyä. Koetupakoinnilla haluttiin varmistaa, että alakerran parvekkeella varmasti tupakoidaan. Koetupakointiin päädyttiin myös siksi, että terveysvalvontaviranomaiset eivät ole voineet arvioida savuhaitan tiheyttä sekä mahdollisen haitan ilmenemisaikaa pahimmillaan, koska Ruuskanen/Mäki eivät ole pyynnöistä huolimatta toimittaneet hajupäiväkirjaa. Ruuskanen/Mäki eivät myöskään olleet ilmoittaneet, että savuhaitta olisi poistunut. Koetupakoinnin tarkoituksena oli selvittää tupakansavun kulkeutumista korvausilmaventtiilien kautta
Raision kaupunki Pöytäkirja 12 (27) aistinvaraisesti haistelemalla tilanteessa, jolloin ilmanvaihto täyttää Valviran (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston) ja Asumisterveysohjeen (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 1:2003) ohjeet ilmanvaihdosta ja tilanne olisi mahdollisimman normaali tupakointitilanne. Lisäksi isännöitsijän kanssa pystyttiin sopimaan, että poistoilmanvaihtokone säädetään maksimiteholle koetupakoinnin ajaksi. Tällä järjestelyllä oli tarkoitus havainnollistaa maksimaalista tilannetta, joka on taloyhtiössä kaksi kertaa päivässä ja jolloin tehostetun ilmanvaihdon kesto on muutaman tunnin. Huomioitavaa on myös se, että yhtiöhallituksen 2.2.2012 kokouksen pöytäkirjassa todetaan, että Niemelä (asunto C14) ilmoitti tupakoinnin jatkuvan parvekkeellaan entiseen tapaan. Ruuskanen ja Mäki ovat 6.12.2010 esittäneet, että savu kulkeutuu asuntoon korvausilmaventtiilien kautta. 8.1.2012 päivätyssä kirjeessään he esittävät, että savu kulkeutuu asuntoon C 16 rakenteiden kautta 85 % ja loppu 15 % tulee muualta. Savun kulkeutumisreittiä on kysytty Raision kaupungin rakennustarkastaja Petri Ojaselta ja hän pitää rakenteiden kautta kulkeutuvaa savua epätodennäköisenä, koska rakennusteknisesti elementtisaumat ovat yleensä tiiviimmät kuin esimerkiksi ikkunan ja ovien karmit ja raot. Todennäköisimmät savun kulkeutumisreitit ovat rakennustarkastajan mielestä korvausilmaventtiilit, ikkunoiden ja ovien pielet ja raot. Terveysviranomaisilla on ollut syytä epäillä savuhaittaa, joka tulee korvausilmaventtiilien kautta. On tärkeää ensivaiheessa selvittää tupakansavun kulkureitti sisälle asuntoon, jotta mahdollinen toimenpidemääräys annetaan oikealle taholle. Jos tupakansavua kulkeutuu parvekkeelta korvausilmaventtiilien kautta sisälle asuntoon, mahdollinen toimenpidemääräys annetaan haitan aiheuttavan huoneiston haltijalle eivätkä silloin rakennetiivistykset poista savuhaittaa. Jos tupakansavu kulkeutuu sisäilmaan taloyhtiön kunnossapitovastuulla olevan rakenteen kautta, korjauskehotus annetaan kiinteistön omistajalle. Rakenteellisten vuotokohtien selvittämiseksi rakennevuotojen mittauksista ja muista mahdollisista mittauksesta on todettu tarkastuspöytäkirjassa 4.4.2012, että ne tulisi suorittaa huhtikuussa 2012 tehtävien rakenteiden tiivistysten jälkeen. Rakennetiivistykset saattavat muuttaa mahdollisia ilmankulkeutumisreittejä rakennusten rakojen kautta. Mittaukset tulee tilata ulkopuoliselta asiantuntijalta, koska terveysvalvontaviranomaisilla ei ole sellaisia mittalaitteita, joilla mittaukset voidaan suorittaa. Tarkastuspöytäkirjassa 4.4.2012 on suositeltu uusintatarkastusta ja mittausta. Lisäksi tarkastuspöytäkirjassa todetaan, ettei tarkastus sulje pois mahdollista savuhaittaa, vaan koetupakointi kuvaa sen hetkistä tilannetta. Parveketupakoinnin aistinvaraisesta arviosta on annettu viranomaisohje Valviran (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston) 22.2.2011 päivätyllä kirjeellä Dnro 2675/11.02.02.00/2009 "Parveke- ja ulkotupakoinnin aiheuttaman terveyshaitan arviointi". Ohjeessa todetaan seuraavaa "Terveyshaitan arviointi tapahtuu oleskelutiloissa, asunnon ilmanvaihto on normaali asetuk-
Raision kaupunki Pöytäkirja 13 (27) sissa, ikkunat ja ovet ovat kiinni sekä mahdolliset korvausilmaventtiilit ovat auki." Ilmanvaihdosta on ohjeita Asumisterveysohjeessa (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 1:2003) luvussa 3.3.2., jossa todetaan ulkoilmaventtiilien asennosta seuraavaa: Ulkoilmaventtiilien tai muiden ulkoilmareittien tulee olla riittävästi auki ja puhtaita.. Lisäksi Valviran internet - sivuilla on mittausohje (MO3) ilmanvaihdosta, jossa myös todetaan, että korvausilmaventtiilien tulee olla auki ja puhtaat. Terveysvalvontaviranomaiset antavat aina kehotuksen säätää ilmanvaihto annettujen ohjeiden mukaisiksi, mikäli tarkastuksella havaitaan ilmanvaihdon säätöjen olevan ohjeiden vastaisia. Näin on myös Niemelää ohjeistettu. Myös isännöitsijää on ohjeistettu ilmanvaihtoventtiilien asennoista, jotta muissa asunnoissa on määräysten mukaiset säädöt ja ilmanvaihto toimisi hallitusti ja ilmanvaihtosuunnitelmien mukaisesti koko rakennuksessa. Ruuskanen on kysynyt sähköpostitse 3.4.2012 Valviran ylitarkastaja Pertti Metiäiseltä lausuntoa Valviran ohjeistuksesta. Ylitarkastaja Metiäisen lausuntoa on pyydetty Ruuskaselta 11.4.2012, mutta Ruuskanen on toimittanut Metiäisen lausunnon vasta 14.5.2012, joten lausuntoa ei ole ollut terveysvalvontajaoston käytettävissä oikaisuvaatimusta käsiteltäessä. Metiäiseltä on pyydetty lausunnosta sähköpostitse 15.5.2012 tarkennusta, mitä Metiäinen on tarkoittanut venttiilien asennolla ja normaalilla tupakointitilanteella. Metiäinen on vastauksessaan todennut seuraavaa: On olemassa erityyppisiä korvausilmaventtiilejä, osassa venttiilejä on vain auki/kiinni asennot, osassa aukiasentoja on useampia (eli tuloilmavirtaa voi pienentää esim. pakkasella), osassa kiinni asennossakin pääsee pieni ilmamäärä sisään, osassa säätö on liukuva. Lisäksi asukkaat voivat itse tukkia tai teipata aukot umpeen. Normaali ohje on tietysti, että venttiilit ovat auki ja pakkasella ilmavirtaa voi rajoittaa vedon pienentämiseksi. Mutta asukkaille ei koidu mitään sanktioita, jos teippaavat venttiilit umpeen. Tarkastuksella pitäisi tutkia erilaisia olosuhteita, joissa tupakansavun kulkeutuminen valittajan asuntoon on mahdollinen. Jos oletetaan, että ihmiset vastaavat rehellisesti kysymyksiin, niin lähtökohtana pitäisi olla tupakoijan kertomus, millaisissa olosuhteissa hän tupakoi (korvausilmaventtiilin asento). Mutta tarkastuksella voidaan tutkia eri muutosten vaikutuksia tupakansavun kulkeutumiseen (korvausilmaventtiilien eri asennot). Näin saadaan laajempi kuva tilanteesta, joka voidaan kirjata tarkastuskertomukseen. Johtopäätöksissä pitää arvioida erilaisten olosuhteiden vaikutusta mahdolliseen terveyshaittaan.
Raision kaupunki Pöytäkirja 14 (27) Koetupakointi 22.3.2012 Koetupakointi oli sovittu suoritettavan Valviran ohjeiden mukaisesti normaalitilanteessa. Ruuskasen vaatimus korvausilmaventtiilien sulkemiseksi ei ole normaalitilanne ja on vastoin ilmanvaihdosta annettuja Valviran ohjeita. Terveystarkastajan tarkastuksissa 26.1.2011 ja 22.3.2012 Niemelän asunnon korvausilmaventtiilit olivat auki ja Niemelän mukaan he pitävät venttiilit normaalisti auki. Koetupakoinnin aikana parvekelasit olivat kiinni, koska Ruuskanen/Mäki ovat kirjeissään aiemmin kuvanneet, että tupakanpolttohetkellä parvekelasit ovat olleet kiinni eli tilanne vastasi Ruuskasen/Mäen kuvaamaa parvekelasien normaalia asentoa tupakointitilanteessa. Koetupakoinnin ajaksi poistoilmanvaihtokone oli säädetty maksimiteholle (tieto kirjattu myös pöytäkirjaan). Tällä järjestelyllä oli tarkoitus havainnollistaa maksimaalista tilannetta, joka on taloyhtiössä kaksi kertaa päivässä ja jolloin tehostetun ilmanvaihdon kesto on muutaman tunnin. 22.3.2012 suoritettu koetupakointi on suoritettu normaaleissa tupakointiolosuhteissa, jolloin ilmanvaihtoventtiilit olivat Asumisterveysohjeen ja Valviran ohjeiden mukaisissa asennoissa. Tarkastuksella Ruuskanen/Mäki eivät kyseenalaistaneet koetupakointitilannetta. Tarkastuspöytäkirjaan on asianmukaisesti kirjattu tarkastuksen kulku, johtopäätökset ja toimenpidesuositukset. Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset pöytäkirjassa ovat seuraavat: Johtopäätökset: Tarkastuksella ei voitu osoittaa tupakansavun kulkeutuneen asuntoon C16 eikä toimenpidemääräystä voida antaa. Toimenpidesuositukset: Tupakansavun hajusta kärsiviä asukkaita pyydetään pitämään yksinkertaista, tarkkaa hajupäiväkirjaa kellonaikoineen. On tärkeää saada tupakoijan näkemys tupakointitiheydestä. Jos tupakoijan ja tupakansavusta kärsivän asukkaan näkemys tupakointitiheydestä poikkeavat huomattavasti toisistaan, tulisi myös muita naapureita kuulla tai muulla tavoin selvittää tupakointitiheyttä. Savun kulkeutumisen asuntoon C 16 toteamiseksi ja mahdollisen toimenpidemääräyksen antamiseksi tulee suorittaa uusi tarkastus ja koetupakointi. Jos yhdelläkin tarkastuskäynnillä tai koetupakointien yhteydessä todetaan tupakansavun hajua sisäilmassa, voidaan terveyshaittaa arvioida hajun voimakkuuden ja asukkaan pitämän hajupäiväkirjan mukaisen esiintymistiheyden perusteella. Mikäli parveketupakointi on lopetettu asunnossa C 14, uutta tarkastusta ei tarvitse suorittaa. Huomioitavaa: Tämän raportin johtopäätökset ja suositukset perustuvat tarkastushetkellä tehtyjen havaintojen analysointiin. Koetupakointi antaa kuvan vain tarkastushetken tilanteesta. Tarkastus ei sulje pois mahdollisuutta, että kohteessa olisi terveydensuojelulain mukaisia epäkohtia ja tupakansavua voi kulkeutuu asuntoon C 16.
Raision kaupunki Pöytäkirja 15 (27) Pöytäkirjassa on todettu myös, että 20.3.2012 on tullut sähköpostitse tieto, ettei korkeimman hallinto-oikeuden mukaan aistinvarainen arvio ole riittävä menetelmä osoittamaan terveyshaittaa. KHO:n päätökseen vedoten todettiin, että voidaan arvioida vain savun kulkeutumista asunnon sisätiloihin, ei siis terveyshaittaa. Terveystarkastaja ilmoitti, että tarvittaessa voidaan tehdä uusintatarkastuksia, kuitenkin enintään 3 tarkastuskäyntiä. Todettiin, että uusintatarkastus ja mahdolliset mittaukset voidaan suorittaa huhtikuussa tehtävien rakennetiivistysten jälkeen. Tarkastuspöytäkirjan ovat allekirjoittaneet terveystarkastaja Tuomo Vasala sekä vs. terveystarkastaja Johanna Hämölä. Tarkastuspöytäkirja on esityslistan oheismateriaalina. Yksittäinen tarkastus/koetupakointi kuvaa vain sillä tarkastushetkellä tehtyjä havaintoja tarkastushetkellä vallitsevissa olosuhteissa. Se, että koetupakoinnin aikana ei todettu savua, ei ole peruste koetupakointitapahtuman mitätöimiseksi. Valviran ohjeiden mukaan silloin pitäisi tehdä uusintatarkastus. Hajupäiväkirja Ruuskasta/Mäkeä on pyydetty pitämään hajupäiväkirjaa, jotta terveysvalvontaviranomaiset voisivat arvioida savuhaitan tiheyttä sekä mahdollisen haitan ilmenemisaikaa pahimmillaan. Hajupäiväkirjaa kehotettiin pitämään viimeksi terveysvalvontajaoston toimesta 17.4.2012 20: Tupakointitiheyden arvioimiseksi taloyhtiön asukkaiden, etenkin haitan kärsijöiden ja mahdollisen haitan aiheuttajan, tulisi pitää Valviran ohjeen mukaista kirjallista hajupäiväkirjaa toukokuussa vähintään kolmen viikon ajan, jonka jälkeen hajupäiväkirjat pyydetään toimittamaan terveystarkastajalle. Asunnon C 14 omistaja (Niemelä) toimitti hajupäiväkirjan 23.5.2012. Niemelältä saadun ilmoituksen mukaan tupakointi on tapahtunut keväästä asti pihalla. Ruuskanen/Mäki eivät ole hajupäiväkirjaa toimittaneet eivätkä myöskään ilmoittaneet, ettei savuhaittaa enää ilmene. Turun hallinto-oikeudelle 24.5.2012 tekemässään valituksessa Ruuskanen/Mäki ilmoittavat, että hajupäiväkirjaa ei ole pidetty, koska alakerran parvekkeella ei ole tupakoitu tammikuun 2012 lopun jälkeen. Näiden perusteella voitiin todeta, ettei savuhaittaa tällä hetkellä enää esiinny ja asia on tältä osin loppuun käsitelty. Asiaan palataan mikäli terveysvalvontaviranomaisille tulee uusi ilmoitus savuhaittaepäilystä. Muut kantelussa esitetyt asiat Terveysvalvontaviranomaiset eivät ole olleet tekemisissä Ruuskasen/Mäen kantelussa esiin tuoman aiheuttajapuolen oikeustoimipyrkimysten kanssa. Myös Ruuskasen/Mäen mainitsema sopimuskorvausasia on Ruuskasen/Mäen ja taloyhtiön välinen asia. Terveysvalvontaviranomaiset eivät ole olleet sopimuksen laatimisessa millään tavoin mukana eivätkä he myöskään ota kantaa sopimuksen sisältöön, vaan arvioivat ainoastaan tupakansavuhaittaa ja siitä mahdollisesti aiheutuvaa terveyshaittaa.
Raision kaupunki Pöytäkirja 16 (27) Asiaa on käsitelty useaan otteeseen kaikkien asianosaisten, isännöitsijän, mahdollisen haitan aiheuttajan asunnon omistajan (Niemelä) sekä useimmiten Ruuskasen/Mäen, kanssa. Asian käsittelyyn liittyvät tapahtumat on pääosin kirjattu kunnan tietokantaohjelmaan. Tapahtumahistoria esitellään kokouksessa ja se liitetään aluehallintovirastolle annettavaan selvitykseen. Kantelussa Ruuskasen/Mäen esiin tuomat syytökset Vasalan toiminnasta ovat yksipuolisia eivätkä he tuo esiin omaa käyttäytymistään tapaamisissa. Osaa syytöksistä ei myöskään ole perusteltu. Terveystarkastaja Vasala ja vs. terveystarkastaja Hämölä ovat laatineet ja allekirjoittaneet 22.3.2012 suoritetusta tarkastuksesta tarkastuspöytäkirjan. Muut selvitykset/lausunnot on antanut terveysvalvontajaosto. Terveysvalvontajaosto katsoo, että terveystarkastaja Vasala on toiminut asianmukaisesti Ruuskasen/Mäen valitusasiassa. Koetupakointitapahtuma on tehty Ruuskasen/Mäen valituksen johdosta terveyshaittaepäilyn selvittämiseksi. Tapahtuma on kirjattu pöytäkirjaan hyvin ja yksityiskohtaisesti. Tarkastuspöytäkirjassa on myös todettu, että yksi aistinvarainen arviointikäynti ei ole riittävä todentamaan savun kulkeutumista asunnon sisätiloihin. Tarvittaessa asunnoissa voidaan tehdä uusi tarkastuskäynti ja aistinvarainen arviointi. Ruuskasen/Mäen syytökset Vasalan toiminnasta ovat perusteettomia. Päätös Terveysvalvontajaosto hyväksyi päätöksen yksimielisesti. Tiedoksi Lounais-Suomen aluehallintovirasto
Raision kaupunki Pöytäkirja 17 (27) Asianro 327/11.01.00.02/2013 16 Lausunto Turun Seudun Jätehuolto Oy:n jätteen energiahyötykäytön ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Terveystarkastaja Kirsi Puola 10.4.2013: Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa on käsiteltävänä Turun Seudun Jätehuolto Oy:n jätteen energiahyötykäytön ympäristövaikutusten arviointiselostus. ELY-keskus pyytää arviointiselostuksesta vaikutusalueen kunnan/kaupunginhallitusten lausuntoa. Lausunnoissa tulee varata tilaisuus mm. terveydensuojeluasioita käsitteleville lautakunnille antaa lausuntonsa asiassa. Naantalin ja Raision kaupunkien sekä Ruskon kunnan terveydensuojeluviranomaisena toimii Raision kaupungin terveysvalvontajaosto. Arviointiselostuksesta laadittu tiivistelmä on oheismateriaalina. Kokonaisuudessaan arviointiselostus on luettavissa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen verkkosivuilta www.ely-keskus.fi. Turun Seudun Jätehuolto Oy (TSJ) on käynnistänyt jätevoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA). Jätevoimalan avulla halutaan turvata jätteen energiahyötykäytön jatkuminen Turun seudulla nykyisen Orikedon jätteenpolttolaitoksen toiminnan päättymisen jälkeen. Jätevoimalan tuottama kaukolämpö johdetaan seudulliseen kaukolämpöverkkoon ja sähkö valtakunnan verkkoon. Jätevoimalassa on tarvittavat jätepolttoaineen vastaanotto- ja käsittelylaitteistot, kattila, savukaasun puhdistus ja höyryturbiini. Jätevoimala perustuu arina- tai leijukerrostekniikkaan. Savukaasun puhdistus tapahtuu molemmissa prosesseissa ns. kuivalla tai puolikuivalla tekniikalla. Jätevoimalassa on tarkoitus hyödyntää energiana kotitalouksien ja palvelutoiminnan syntypaikkalajiteltua, kierrätykseen soveltumatonta jätettä ja mahdollisesti kaupan ja teollisuuden alalta peräisin olevaa jätettä kaikkiaan noin 150 000 tonnia vuodessa. Energiakäyttöön tuleva jäte koottaisiin Turun Seudun Jätehuolto Oy:n toiminta alueelta ja Lounais-Suomen alueelta. Jätevoimalan rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuosien 2014-2015 aikana ja sen on tarkoitus olla käyttövalmis vuonna 2017-2018.
Raision kaupunki Pöytäkirja 18 (27) Hankkeessa on tarkasteltu kahta sijoituspaikkavaihtoehtoa ja kahta 0- vaihtoehtoa: 1. VE1: Topinojan jätekeskus Turun kaupungin alueella 2. VE2: Palovuori Raision kaupungin alueella 3. 0-vaihtoehto a: Nykyinen Orikedon jätteenpolttolaitos jatkaa toimintaa 4. 0-vaihtoehto b: Poltettava jäte kuljetetaan energiahyötykäyttöön muualle Sähkösiirto tapahtuisi Topinojan vaihtoehdossa lähellä kulkevaan voimalinjaan. Palovuoren vaihtoehdossa jouduttaisin tekemään sähkönsiirtolinjaa pidempi matka. Molemmissa vaihtoehdoissa joudutaan tekemään uutta kaukolämpölinjaa. Vaikutukset liikenteeseen Vaihtoehtoiset sijoituspaikat sijaitsevat vilkkaasti liikennöityjen pääväylien varrella. Palovuoren alueen nykyinen liikennemäärä on 50 100 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Topinojan vaihtoehto lisää ohitustien liikennettä 0,3 % ja Palovuoren vaihtoehto valtatien 8 liikennemäärää 0,4 %. Liikennemäärän lisääntymisen vaikutukset liikenteen sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen arvioitiin vähäisiksi. Vaikutukset ilmanlaatuun Merkittävimmät ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät Turun kaupunkiseudulla ovat liikenne ja energiantuotanto. Tulosten perusteella kumpikaan jätevoimalan sijoitusvaihtoehto ei heikennä merkittävästi alueen ilmanlaatua tai aiheuta ihmisille merkittävää altistumista. Piippupäästöjen pitoisuudet jäivät mallinnuksessa pieniksi. Jätevoimala rakennetaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten mukaisesti. Palamisolosuhteet pidetään optimaalisina. Savukaasut puhdistetaan siten, että ne alittavat raja-arvot. Palamisolosuhteita ja savukaasunpuhdistusta valvotaan jatkuvatoimisilla mittauksilla. Voimalaitoksen liikenteen aiheuttamat päästöt jäävät alle ohje- ja raja-arvojen. Voimalaitoksen normaalin toiminnan aikana olennaisia hajupäästöjä ei muodostu. Hajun korkeimmat tuntipitoisuudet seisokkitilanteessa mallinnettuna olivat alle aistittavissa olevan hajupitoisuuden. Vaikutukset ilmastoon Jätevoimalan tuottama kasvihuonekaasupäästö on noin 55 000 tonnia vuodessa. Tuotettaessa vastaava energiamäärä fossiilisilla polttoaineilla (kivihiili), muodostuu kasvihuonepäästöjä noin 135 000 tonnia vuodessa. Vastaava jätemäärä kaatopaikalle sijoitettuna tuottaisi metaania noin 210 000 tonnia hiilidioksidiksi muutettuna.
Raision kaupunki Pöytäkirja 19 (27) Jätevoimalan kapasiteettia vastaava jätemäärä kaatopaikalle sijoitettuna, tuottaisi metaania hiilidioksiditonneiksi muutettuna noin 210 000 tonnia vuodessa, jos kaatopaikan metaanin talteenottoaste on 60 %. Kuljetusten aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen arvioidaan pienenevän hieman, koska polttokelpoista jätettä ei tarvitsisi enää kuljettaa muualle hyödynnettäväksi. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Jätevoimalan sijoituspaikkavaihtoehtojen lähellä ei sijaitse tärkeitä pohjavesialueita ja normaalista toiminnasta ei muodostu päästöjä pohjavesiin. Mahdollisissa vuototilanteissa molemmissa sijoitusvaihdoissa vaikutusalue jää pieneksi maaperän tiiveydestä johtuen. Rakentamisesta aiheutuvat vaikutukset maaperään ovat vähäisiä. Vaikutukset pintavesiin Molemmissa vaihtoehdoissa alueen pintavesissä oli havaittavissa likaantumista. Rakentamisen tai toiminnan aikana ei arvioitu aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia pintavesiin. Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Rakentamisen aikaisten vaikutusten kasvillisuuteen tai eläimistöön arvioitiin olevan vähäisiä. Toiminnan aikaisten ilmapäästöjen on arvioitu jäävän alle asetettujen raja-arvojen, mistä johtuen ilmapäästöjen osalta ei muodostu vaikutusta lähialueen luonnonympäristölle. Toiminnanaikainen, yli 40 db ylittävä melu rajoittuu 300 metrin etäisyydelle laitoksesta, eikä melu aiheuta nykyistä suurempaa haittaa eliölajistolle laitoksen lähiympäristössä kummassakaan vaihtoehdossa. Meluvaikutukset Topinojan ja Palovuoren vaihtoehdossa melutaso rakentamisen aikana on suurimmillaan kallion louhinnan aikana. Topinojan vaihtoehdossa toiminnan aikainen melutaso sekä yöllä että päivällä jää alle ohjearvojen lähimmässä häiriintyvässä kohteessa. Palovuoren vaihtoehdossa toiminnan aikainen melutaso päivällä on noin 45 db lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ja yöllä pari desibeliä alhaisempi. Melutaso alittaa päiväohjearvon 55 db ja vanhoille asuinalueille sovellettavan ohjearvon 50 db. Voimalan käyntiääni on todennäköisesti kuultavissa ajoittain lähimmässä asuinkohteessa, mutta Vt8:n liikennemelu peittää voimalan ääntä. Vaikutukset ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Molemmissa sijoitusvaihtoehdoissa toiminnan aikaisten haitta-aineiden pitoisuuksien on arvioitu jäävän selvästi alle ohjearvojen. Ilmapäästöt voivat kuitenkin aiheuttaa huolta ja epävarmuutta lähialueen asukkaissa. Ilmapäästöjen aiheuttamien terveysvaikutusten keskeisimpänä arviointikriteerinä ovat EU:n ilmanlaatudirektiivissä sekä Valtioneuvoston päätöksissä ja asetuksissa esitetyt ilmanlaadun raja-arvot sekä tavoitearvot. Lisäksi Maailman terveysjärjestö on antanut suosituksia ulkoilman epäpuhtauksien pitoisuuksista. Selostuksessa on esitetty taulukkomuodossa eri päästökomponenttien korkeimmat pitoi-
Raision kaupunki Pöytäkirja 20 (27) suudet hankealueilla sekä Orikedolla. Mallinnetut pitoisuudet jäävät selvästi vertailuarvoista. Turun seudun taustapitoisuudet löytyvät hengitettäville hiukkasille, rikkidioksidille ja typpidioksidille sekä Orikedon osalta pienhiukkasille. Pitoisuudet maanpinnalla jäävät edelleen alle vertailuarvojen, kun huomioidaan edellä mainitut taustapitoisuudet. Molemmat sijoitusvaihtoehdot sijaitsevat pääliikenneväylien varrella ja liikennemäärän lisääntymisellä ei arvioida olevan vaikutusta liikenneturvallisuuteen ja sitä kautta ihmisten terveyteen. Jätevoimala aiheuttaa lievää melutason nousua lähiasutuksen kohdalla molemmissa sijoitusvaihtoehdoissa, mutta melutaso jää selvästi alle ohjearvojen eikä melulla arvioida olevan vaikutusta ihmisten terveyteen. Molemmissa sijoitusvaihtoehdoissa melu häiritsee lähiasukkaiden viihtyvyyttä ja lähimetsien virkistyskäyttöä. Jätevoimalalla ja sen piipulla arvioidaan olevan vähäinen maisemavaikutus, mutta se muistuttaa asukkaita ja virkistyskäyttäjiä mahdollisista haitallisista ilmanpäästöistä ja lisää siten viihtyvyyshaittaa. Lähialueen imagoon ja kiinteistöjen arvoon uudella jätevoimalalla ei liene suuresti vaikutusta, sillä molemmissa sijoitusvaihtoehdoissa alueella on jo muuta häiritsevää toimintaa. Jätevoimalan onnettomuustilanteessa terveysvaikutuksia lähiasukkaille voi muodostua tulipaloista (savukaasut) tai kemikaalivuodosta (ammoniakki). Hyvällä suunnittelulla varaudutaan onnettomuustilanteisiin ja vaikutukset saadaan rajattua laitosalueelle myös poikkeustilanteissa. Nollavaihtoehdot Jos hanketta ei toteuteta, niin Orikedolla nykytilanne jatkuu ennallaan kunnes laitoksen ympäristölupa päättyy vuoden 2014 lopussa, jonka jälkeen jatkuu vaihtoehto VE0b. Vaihtoehdossa VE0b polttokelpoiset jätteet kuljetetaan muualle hyödynnettäväksi. Tässä tapauksessa ympäristövaikutukset tapahtuvat pääosin muualla. Liikennemäärät lisääntyvät Topinojalla siirtokuormauksen takia ja liikenne suuntautuu Turusta pois pääväyliä myöten. Luonnonvarojen ja jätehuollon kannalta vaihtoehto VE0b on kielteinen, koska Turun alueella jätevoimala korvaa fossiilisia polttoaineita. Oheismateriaali 5 Tiivistelmä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta
Raision kaupunki Pöytäkirja 21 (27) Päätösehdotus Terveystarkastaja Kirsi Puola Terveysvalvontajaosto päättää antaa kaupungin-/kunnanhallitukselle Turun Seudun Jätehuolto Oy:n jätteen energiahyötykäytön ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta seuraavan lausunnon: Yleisesti ottaen ympäristövaikutusten arviointiselostus on kattava ja keskeiset ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ja ympäristötekijät on huomioitu. Hankkeen tarkoitus ja perustelut ilmenevät selkeästi arviointiselostuksesta. Hankkeen vaikutuksia on selvitetty arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella. Molemmat sijoituspaikkavaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia terveysvaikutusten kannalta. Selvityksen mukaan molemmissa vaihtoehdoissa terveyteen vaikuttavien tekijöiden tasot jäävät selvästi terveysperusteisista ohje- ja rajaarvoista eikä päästöjen osalta hankkeella arvioida olevan vaikutusta ihmisten terveyteen. Onnettomuustilanteissa (esim. tulipalo, räjähdys) terveysvaikutukset ovat mahdollisia, joten niihin tulee varautua ennakolta mahdollisimman hyvin. Päätös Terveysvalvontajaosto hyväksyi päätöksen yksimielisesti. Tiedoksi Kaupunginhallitus Naantalin kaupunki Ruskon kunta
Raision kaupunki Pöytäkirja 22 (27) Asianro 471/11.02/2013 17 Valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2013, väliraportointi Terveystarkastaja Kirsi Puola 9.4.2013: Terveysvalvontajaosto on sopinut käytännöstä, että valvontasuunnitelman toteutumista seurataan neljännesvuosiraportoinnilla ja tarvittaessa ottaa kantaa mikäli suunnitelman mukaisesta valvonnasta poiketaan esim. resurssivajeen vuoksi. Ajalla 1.1. 31.3.2013 (25 %) on tehty elintarvikevalvonnan suunnitelman mukaisia tarkastuksia 69 kpl. Vuodelle 2013 on suunniteltu tehtäväksi 413 tarkastusta. Suunnitelluista tarkastuksista on toteutunut 17 %. Terveydensuojelun valvontasuunnitelman mukaisia tarkastuksia on tehty 24 kpl. Koko vuodelle on tarkastuksia suunniteltu 115 kpl eli niistä on toteutunut 21 %. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan osalta tarkastuksia on tehty 5 kpl suunnitellusta 46:sta eli toteutuma on 11 %. Tarkastusten määrä oli ennakoitua suurempi, koska kohteita oli enemmän kuin alunperin oli tiedossa. Tupakkalain mukaisia tarkastuksia on tehty 17 kpl. Näitä tarkastuksia tehdään muiden (esim. elintarvikevalvonnan) tarkastusten yhteydessä. Kemikaalivalvonnan on tehty tarkastuksia 2 kpl. Kaiken kaikkiaan tarkastuksia on maaliskuun loppuun mennessä tehty yhteensä 141 kpl, joista suunnitelman mukaisia on 117 kpl. Elintarvikevalvonnan viranomaisnäytteitä on otettu 4 kpl, suunniteltu määrä oli 102 kpl. Näytteenoton toteutuma on 4 %. Viranomaisvalvonnan talousvesinäytteet otetaan Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta. Näytteenotto on toteutunut suunnitelman mukaan. Päätösehdotus Terveystarkastaja Kirsi Puola Terveysvalvontajaosto merkitsee valvontasuunnitelman toteutumisen ajalta 1.1. 31.3.2013 tiedoksi. Päätös Terveysvalvontajaosto hyväksyi päätöksen yksimielisesti. Tiedoksi
Raision kaupunki Pöytäkirja 23 (27) Asianro 212/02.02.02/2013 18 Terveysvalvontajaoston käyttötalouden toteutuma 1.1. - 31.3.2013 Terveystarkastaja Kirsi Puola 10.4.2013: Vuoden 2013 talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaan käyttötalouden määrärahojen toteutumista raportoidaan jaostolle kuukausittain ja kaupunginhallitukselle / valtuustolle vuosineljänneksittäin. Terveysvalvontajaoston toteutuma menojen osalta maaliskuun loppuun mennessä on 21,5 % ja tulojen 21,8 %. Laskennallinen toteutuma molempien osalta on 25 %. Talousarvion toteutumat tulosalueittain on esitetty oheisessa liitteessä. Oheismateriaali 6 Jaoston käyttötalouden toteutuma 310313.pdf Päätösehdotus Terveystarkastaja Kirsi Puola Terveysvalvontajaosto päättää merkitä käyttötalouden toteutuman 31.3.2013 tiedoksi. Päätös Terveysvalvontajaosto hyväksyi päätöksen yksimielisesti. Tiedoksi
Raision kaupunki Pöytäkirja 24 (27) Asianro 160/00.02.02/2013 19 Terveysvalvontajaoston ilmoitusasiat 16.4.2013 1. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy - Raision kaupungin talousvesitutkimuksia 28.1-1.3.2013 - Naantalin kaupungin talousvesitutkimuksia 4.2.-8.4.2013 - Ruskon kunnan talousvesitutkimuksia 19.2.2013 Veden tutkitut ominaisuudet täytivät STM:n asetuksen 461/2000 laatuvaatimukset ja suositukset. - Fortum Heat Naantali Oy:n Härkäsuon läjitysalueen tarkkailututkimus, vuosiraportti 2012 - Naantalin kaupungin Rymättylän jätevedenpuhdistamon tarkkailututkimus, vuosiraportti 2012 2. Turun hallinto-oikeuden päätös 14.2.2013, terveysvalvonta-asiaa koskeva valitus / Ruuskanen ja Mäki 3. Raision kaupunki, ympäristön- ja rakennusvalvontapalvelut - Terveystarkastaja Kirsi Puola / Lausunto ympäristölupahakemuksesta / Palovuoren Kivi Oy Päätösehdotus Terveystarkastaja Kirsi Puola Terveysvalvontajaosto merkitsee ilmoitusasiat tiedoksi. Päätös Terveysvalvontajaosto hyväksyi päätöksen yksimielisesti. Tiedoksi
Raision kaupunki Pöytäkirja 25 (27) Asianro 933/00.02.04/2012 20 Terveysvalvontajaoston viranhaltijapäätökset 16.4.2013 Terveysvalvontajaoston tietoon saatetaan oheismateriaalin mukaiset viranhaltijapäätökset. Oheismateriaali 7 viranhaltijapäätökset.pdf Päätösehdotus Terveystarkastaja Kirsi Puola Terveysvalvontajaosto merkitsee viranhaltijapäätökset tiedoksi. Päätös Terveysvalvontajaosto hyväksyi päätöksen yksimielisesti. Tiedoksi
Raision kaupunki Pöytäkirja 26 (27) Muutoksenhakuohje Muutoksenhakuohje (10-20 ) Muutoksenhakukiellot Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta tai valitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 ): 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17, 18, 19, 20 Muun lainsäädännön mukaan ei seuraaviin päätöksiin saa hakea muutosta valittamalla. Päätösnumerot ja muutoksenhakukiellon perusteet: Oikaisuvaatimusohje Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Hallintovalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus annetaan pöytäkirjanotteen liitteenä. Seuraavista päätöksistä voidaan tehdä kirjallinen oikaisuvaatimus (Kuntalain 89 :n mukaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla, vaan valitus voidaan tehdä vasta oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä): Valitusosoitus Oikaisuvaatimuksen tutkiva viranomainen Raision kaupungin terveysvalvontajaosto Nallinkatu 2, PL 100, 21201 Raisio tekninen@raisio.fi faksi (02) 435 4379 puhelin (02) 434 3111 (vaihde) Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteluineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, päätökseen saa hakea muutosta myös asianosainen sekä kunnan jäsen.
Raision kaupunki Pöytäkirja 27 (27) Muutoksenhakuohje Valitusviranomainen Turun hallinto-oikeus Sairashuoneenkatu 2 4, PL 32, 20101 Turku turku.hao@oikeus.fi faksi 010 36 42414 Kunnallisvalitus; pykälät Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus; pykälät Valitusaika 30 päivää Muu valituselin (nimi ja postiosoite) Valitusaika x päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaantipäivästä. Valituskirja Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta, postiosoite ja puhelinnumero - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Myös laatijan ammatti, asuinkunta ja osoite on mainittava. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä, todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava sekä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Valituskirja on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valituskirjat voi lähettää postitse, sähköpostilla, faksilla tai lähetin välityksellä. Valitusasiakirjat on jätettävä postin kuljetettavaksi niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.