SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2015 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Katsaukseen on koottu se tieto, joka on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- ja seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua. Katsauksen sisältämää tietoa kannattaa hyödyntää turvallisuustyön painopisteiden määrittelemisessä, alueellisten toimijoiden motivoinnissa ja turvallisuustyön vaikutusten arvioinnissa. Paikallisella tasolla on tärkeää saattaa katsaukset niin turvallisuustoimijoiden, asukkaiden kuin luottamushenkilöiden tietoon. Tapaturmakatsauksien sisältämää tietoa kannattaa käsitellä paikallisissa tilaisuuksissa: Raporttien sisältöä ja vaikutusta alueen turvallisuustyöhön käsitellään paikallisissa turvallisuussuunnittelun työryhmissä. Alueella järjestettävissä turvallisuusalan koulutustilaisuuksissa yhdeksi aiheeksi valitaan tapaturmat. Tiedottaminen paikallisella tasolla voi sisältää esimerkiksi: Katsaukset linkitetään alueellisen toimijan internetsivulle. Laaditaan tiedote paikallislehteen oman kunnan ja alueen tapaturmatilannetta kuvaillen Tiedotetaan katsauksesta organisaation sisäisessä tiedotusfoorumissa ja internetsivuilla Asiasta tiedotetaan muille alueella asiasta kiinnostuneille tahoille, esimerkiksi maakuntaliitot, ammattikorkeakoulut, järjestöt. Katsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen markus.gronfors@thl.fi. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tapaturmat -verkkosivustolta osoitteesta www.thl.fi/tapaturmat. Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuussa 2015 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2
SISÄLLYS SAATTEEKSI... 2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA... 4 2 TAPATURMAT SUOMESSA... 5 3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT... 6 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA... 8 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA... 10 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN... 21 7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN... 29 3
1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Aineistolähteet lukumäärätiedoille: kuolemat: kuolemansyyaineisto (lähde: Tilastokeskus) hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät: hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL) Raportin taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät luvut (hoitojaksojen, potilaiden, hoitopäivien määrät) sekä kuolemien määrät perustuvat kokonaisaineistoihin ja siten niiden kattavuus on Ahvenanmaata lukuun ottamatta käytännössä lähes 100 %. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kaikki vuodeosastohoito, sairaalassa ei aina kirjata huolella tapaturmiin liittyviä tietoja (ks. kuvio 8, s. 18). Tuloksia tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon aineistoon liittyvät puutteet. Tietosuojan vuoksi on taulukoissa näkyvien pienimpien lukumäärien kohdalla supistettu tarkkuutta: kuntakohtaisten, viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä (koskevat vain niitä raportin osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä): Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä '<5' Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä- arvot tai koko aluetta koskevat arvot) näissä yhteyksissä pyöristetään lähimpään kymmeneen 4
2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2013 tapaturmissa kuoli 2548 suomalaista: 1660 miestä ja 888 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1988 2013, N. Lisää tietoa suomalaisesta tapaturmatilanteesta on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Tapaturmat -verkkosivustosta www.thl.fi/tapaturmat > Tapaturmat lukuina. 5
3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT Raportissa käsitellään kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). Näiden tapaturmien ehkäisyn tulisi näkyä turvallisuussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa, kun käytössä on tarkempi tieto polikliinisesti hoidetuista tapaturmapotilaista, voidaan saada alueellista tietoa myös niistä tapaturmista, jotka ovat väestötasolla yleisiä mutta harvoin vaativat vuodeosastohoitoa ja jäävät siten vielä toistaiseksi tavoittamatta tässä raportissa. Polikliinisesti hoidetuista tapaturmista voi seurata pitkiä työstä poissaolojaksoja, toistuvia kiputiloja ja merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään. Ne voivat myös aiheuttaa leikkaushoitoja usean vuoden viiveellä. Tällaisin perustein mm. liikuntavammojen ehkäisy on kansallisissa ohjelmissa nostettu priorisoitavaksi kohteeksi. Liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä, vaikka ne hoidetaan usein polikliinisesti. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia alueella kaiken kaikkiaan sattuu, voidaan käyttää seuraavaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik. 6
Katsauksessa kuvataan alueen asukkaille sattuneita tapaturmia. Koska meillä ei ole käytettävissä tietoa tapaturman sattumispaikasta, on tapaturma sijoitettu alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Näin esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on lueteltu alueen kunnat vuoden 2015 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne ikäryhmissä olevien väestönosuuksien mukaan raportin taulukoissa käytettävin ikäryhmittäin 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2015 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2013), N. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko maa 20% 2% 6% 6% 32% 14% 14% 5% 5 438 972 Koko alue 19% 3% 6% 6% 30% 16% 15% 5% 182 679 Enontekiö 15% 2% 5% 5% 30% 21% 17% 5% 1 886 Inari 16% 2% 4% 4% 33% 19% 16% 5% 6 763 Kemi 18% 2% 7% 6% 29% 17% 16% 6% 22 188 Kemijärvi 13% 2% 3% 3% 27% 20% 23% 8% 8 038 Keminmaa 23% 2% 4% 5% 31% 16% 15% 5% 8 575 Kittilä 19% 2% 5% 6% 33% 16% 14% 5% 6 433 Kolari 16% 2% 6% 5% 30% 18% 18% 5% 3 869 Muonio 20% 3% 5% 5% 30% 17% 17% 5% 2 388 Pelkosenniemi 10% 1% 4% 2% 28% 25% 23% 7% 964 Pello 13% 2% 4% 3% 25% 22% 23% 9% 3 779 Posio 14% 2% 3% 3% 28% 21% 23% 7% 3 692 Ranua 25% 3% 5% 3% 26% 17% 15% 6% 4 190 Rovaniemi 20% 3% 8% 7% 31% 14% 12% 4% 61 046 Salla 13% 2% 3% 3% 26% 22% 22% 9% 3 934 Savukoski 14% 2% 3% 4% 29% 21% 20% 7% 1 126 Simo 21% 2% 3% 3% 28% 19% 19% 5% 3 392 Sodankylä 17% 3% 5% 5% 30% 18% 17% 5% 8 859 Tervola 19% 2% 5% 4% 27% 15% 19% 9% 3 322 Tornio 22% 3% 6% 5% 30% 16% 13% 5% 22 430 Utsjoki 17% 1% 4% 5% 30% 18% 20% 5% 1 282 Ylitornio 15% 2% 5% 3% 25% 19% 21% 9% 4 519 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus 7
4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Suomessa valtaosassa ns. ei-luonnollisia kuolemia tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa kuolemansyy määritellään. Etenkin nuorilla kuolemansyytutkimukset toteutetaan lähes 100 prosenttisesti, vanhemmilla harvemmin 4. Tietoa kuolemansyystä voidaan pitää luotettavana. Tapaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui. Taulukko 2. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2004 2013 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 7 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Liikenne, kevyt <5 <5 <5 <5 6 11 <5 9 Liikenne, moottoriajoneuvot 13 6 11 11 55 19 28 <5 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 42 61 111 204 Hukkuminen <5 <5 <5 <5 24 13 19 <5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 5 10 8 <5 Tulipalo <5 <5 <5 <5 13 5 6 <5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 10 7 13 6 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 108 70 17 <5 Muu myrkytys 8 <5 <5 13 7 38 18 10 <5 Muut tapaturmat <5 <5 <5 <5 22 10 28 16 Yhteensä 20 10 30 30 320 220 240 250 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 25 8 30 +56% Liikenne, moottoriajoneuvot 122 23 150 +47% Kaatuminen ja putoaminen 238 181 420 - Hukkuminen 52 9 60 - Tukehtuminen 16 10 30 - Tulipalo 20 7 30 - Paleltuminen 33 6 40 +51% Alkoholimyrkytys 151 47 200 - Muu myrkytys 61 29 90 - Muut tapaturmat 61 20 80 - Yhteensä 780 340 1 120-4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282-284 5 Vertailu-sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10 % kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli, se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 7 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 8 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä. 8
Kuolemantapauksia 0 50 100 150 Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat pl. myrkytys 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 3. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 9 2013, %. Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 4. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 9 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi. 9
Tuhansia hoitopäiviä 0 5 10 15 20 25 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA Kun pyrkimyksenä on ehkäistä tapaturmia ja tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa, on tärkeää tarkastella lukumääriä ja lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Tämä kappale sisältää koko aluetta koskevia tietoja. On myös hyvä verrata eri alueita keskenään. Näin voidaan saada ajatuksia siitä, millä alueilla ennalta ehkäisevää työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Kappaleessa Kuusi esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Hoitopäivät, hoitojaksot ja potilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Koska sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistossa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan yhteydessä, on tässä kappaleessa esitetyissä tunnusluvuissa laskettu yhteen tapaturma- ja väkivaltahoidot. Valtaosaan (noin 85 %) hoidon syynä on kuitenkin tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Liikennetapaturma, kevyt liikenne Tulipalo Muu myrkytys Paleltuminen Alkoholimyrkytys Hengitystä estävät tapaturmat 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Veteen vajoaminen Kuvio 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2004 2013, tuhansia päiviä. 10
Taulukko 3. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 10 Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 283 5 40 34 311 151 95 56 980 Liikenne, moottoriajoneuvot 516 141 292 230 859 259 199 54 2 550 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 680 217 441 368 3 391 2 373 3 076 2 025 13 570 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 9 10 13 <5 40 Hengitystä estävät tapaturmat 31 <5 5 <5 16 16 18 <5 90 Tulipalo 26 6 14 <5 84 24 37 10 210 Paleltuminen <5 8 5 <5 27 64 15 9 130 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 56 11 29 27 170 40 44 8 390 Alkoholimyrkytys 26 <5 <5 <5 23 7 5 <5 60 Muu tapaturma 939 318 649 646 4 013 2 175 2 273 626 11 640 Yhteensä 3 560 710 1 480 1 310 8 900 5 120 5 780 2 800 29 650 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 133 11 29 16 188 110 177 67 730 Liikenne, moottoriajoneuvot 192 75 85 54 299 108 106 42 960 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 004 77 142 157 1 876 1 948 4 365 6 085 15 650 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 16 <5 <5 <5 15 8 6 7 60 Tulipalo 7 <5 7 <5 13 5 15 7 60 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 9 14 5 7 40 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 63 15 34 22 160 28 38 32 390 Alkoholimyrkytys 16 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 20 Muu tapaturma 515 95 177 183 2 045 1 449 2 130 1 113 7 710 Yhteensä 1 950 280 480 440 4 610 3 670 6 840 7 360 25 630 Yhteensä 5 510 990 1 950 1 750 13 520 8 790 12 620 10 160 55 280 10 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 11
Kartta 1. Vertailutieto koko maan tilanteeseen nähden vammojen ja myrkytysten aiheuttamien hoitojaksojen osalta alueen kunnissa vuosina 2009-2013. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 47 Enontekiö 742 Savukoski 148 Inari 751 Simo 240 Kemi 758 Sodankylä 320 Kemijärvi 845 Tervola 241 Keminmaa 851 Tornio 261 Kittilä 890 Utsjoki 273 Kolari 976 Ylitornio 498 Muonio 583 Pelkosenniemi 854 Pello 614 Posio 683 Ranua 698 Rovaniemi 732 Salla 12
Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 11 Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 182 <5 33 32 234 112 68 33 690 Liikenne, moottoriajoneuvot 304 99 206 157 540 160 130 35 1 570 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 049 184 351 300 2 316 1 360 1 619 963 7 890 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 8 8 11 <5 40 Hengitystä estävät tapaturmat 28 <5 5 <5 14 10 17 <5 80 Tulipalo 17 <5 12 <5 49 18 22 6 130 Paleltuminen <5 <5 5 <5 20 29 15 6 80 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 56 11 27 26 148 34 37 7 340 Alkoholimyrkytys 24 <5 <5 <5 22 7 <5 <5 60 Muu tapaturma 681 281 522 487 2 892 1 500 1 430 376 7 910 Yhteensä 2 120 540 1 060 920 5 360 2 790 2 910 1 240 16 080 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 90 10 26 12 137 76 130 50 530 Liikenne, moottoriajoneuvot 127 64 78 42 199 79 74 32 680 Kaatumis- ja putoamistapaturma 677 69 113 126 1 357 1 212 2 256 2 703 8 220 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 13 <5 <5 <5 13 7 6 7 50 Tulipalo 6 <5 <5 <5 13 <5 10 7 40 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 5 5 <5 7 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 58 14 30 18 137 28 33 28 350 Alkoholimyrkytys 16 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 20 Muu tapaturma 393 83 151 159 1 509 977 1 246 684 5 070 Yhteensä 1 290 240 380 330 3 030 2 090 3 230 3 050 12 990 Yhteensä 3 410 780 1 440 1 250 8 390 4 880 6 140 4 280 29 070 11 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 13
Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 12 Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 1 014 31 127 75 2 109 1 822 701 782 6 660 Liikenne, moottoriajoneuvot 2 068 929 2 146 1 311 6 088 2 743 1 885 347 17 520 Kaatumis- ja putoamistapaturma 2 838 415 1 290 1 089 22 125 20 130 36 558 33 371 117 820 Veteen vajoaminen 5 <5 <5 <5 53 57 43 8 170 Hengitystä estävät tapaturmat 33 <5 5 <5 55 130 85 6 320 Tulipalo 223 34 53 8 475 235 494 92 1 610 Paleltuminen <5 94 25 7 159 544 92 67 990 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 67 31 39 44 509 184 220 61 1 160 Alkoholimyrkytys 28 <5 <5 <5 412 24 57 <5 520 Muu tapaturma 2 249 633 1 802 1 796 12 818 10 894 15 417 8 547 54 160 Yhteensä 8 530 2 170 5 490 4 330 44 800 36 760 55 550 43 280 200 910 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 369 35 41 63 762 504 3 114 3 926 8 810 Liikenne, moottoriajoneuvot 553 236 1 718 884 1 824 485 702 232 6 630 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 556 155 374 371 9 112 11 002 61 319 122 052 205 940 Veteen vajoaminen 6 <5 <5 <5 19 <5 7 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 19 <5 <5 <5 35 14 12 11 100 Tulipalo 31 <5 30 <5 29 93 110 26 320 Paleltuminen 7 <5 <5 <5 60 160 71 213 510 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 83 28 70 56 380 120 141 196 1 070 Alkoholimyrkytys 18 <5 <5 <5 8 <5 6 <5 30 Muu tapaturma 1 163 247 339 461 7 652 8 983 15 340 9 195 43 380 Yhteensä 3 810 710 2 580 1 840 19 880 21 360 80 820 135 850 266 840 Yhteensä 12 330 2 880 8 060 6 170 64 680 58 120 136 370 179 130 467 750 12 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 14
Lukumäärä 0 2000 4000 6000 Vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joitakin vammoja tarvitsee hoitaa sairaalassa useamman kerran. Usein potilas myös siirretään esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Hoitojaksoja Potilaita 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2004 2013, N. 15
Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 Hoitokäytännöt muuttuvat. Hoitojaksot lyhenevät ja osa aiemmin vuodeosastohoitoa vaatineista hoidoista tapahtuu polikliinisesti avohoitona. Vanhemman väestön hoitojaksot ovat usein pitkiä ja katkeavat useampaan lyhytkestoisempaan hoitojaksoon eri hoitopaikassa. Hoitojakson pituus ei siis suoraan kerro vamman vakavuudesta. Joka tapauksessa pitkien hoitojaksojen lukumäärä/osuus kuvaa vakavien tapaturmien kehitystä. 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2004 2013, %. Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 1 päivä 2-7 päivää 8- päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 784 670 252 1 706 3 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 565 1 312 634 3 511 6 Kaatumis- ja putoamistapaturma 9 808 12 265 7 152 29 225 53 Veteen vajoaminen 22 21 8 51 0 Hengitystä estävät tapaturmat 103 39 10 152 0 Tulipalo 85 98 77 260 0 Paleltuminen 37 75 57 169 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 403 326 48 777 1 Alkoholimyrkytys 53 20 11 84 0 Muu tapaturma 8 764 7 281 3 301 19 346 35 Yhteensä 21 624 22 107 11 550 55 281 100 16
Taulukko 7. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2013, N. Vähintään 10 potilasta vuonna 2013, hoitopäivät laskettu vuoden alusta. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja, lisätietoja: http://www.thl.fi/tietokannat/topi. Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 40311 - Lapin keskussairaala 2 098 1 746 6 340 3.0 40310 - Länsi-Pohjan keskussairaala 1 486 1 169 4 387 2.9 50275 - Oulun yliopistollinen sairaala 586 484 3 497 5.9 90468 - Rovaniemen terveyskeskus 398 296 5 993 14.2 60772 - Suomen Terveystalo/Rovaniemi 306 297 306 1.0 90232 - Kemin terveyskeskus 255 192 4 304 16.4 60768 - Suomen Terveystalo Oyj/Oulu 200 191 201 1.0 90298 - Kemijärven terveyskeskus 154 113 2 513 15.4 90543 - Tornion terveyskeskus 137 112 2 575 18.1 90501 - Sodankylän terveyskeskus 129 102 978 7.5 90233 - Keminmaan terveyskeskus 84 56 1 981 22.3 90252 - Kittilän terveyskeskus 79 56 1 926 23.2 90479 - Sallan terveyskeskus 75 53 1 924 23.8 90171 - Inarin terveyskeskus 66 52 1 735 25.5 60803 - Lapin Kuntoutus Oy 86 53 838 9.7 90546 - Pellon terveyskeskus 64 50 1 497 22.3 90260 - Kolarin terveyskeskus 63 47 474 7.5 90603 - Ylitornion terveyskeskus 49 39 1 832 33.9 90454 - Ranuan terveyskeskus 59 40 735 12.2 90645 - Muonion-Enontekiön terveyskeskus 50 35 907 17.4 90428 - Posion terveyskeskus 33 28 670 17.6 90537 - Tervolan terveyskeskus 31 29 351 10.6 90625 - Pelkosenniemen-Savukosken terveyskeskus 39 29 510 13.1 90750 - Oulunkaaren kuntayhtymä - Terveydenhuolto 21 20 350 15.2 60621 - Validia kuntoutus/käpylän kuntoutuskeskus/synapsia 21 19 620 28.2 50200 - Helsingin yliopistollinen keskussairaala 12 11 54 4.5 90559 - Utsjoen terveyskeskus 10 8 823 68.6 17
Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Tapaturmatyypit Luokittelemalla hoitojaksoja taustamuuttujien mukaan, päästään lähemmäksi niitä väestöryhmiä ja tapaturmien sattumispaikkoja, joihin ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata. Sairaalahoitoja koskevista taulukoista ja kuvioista puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista, näin ollen vain varovaisia tulkintoja voidaan tehdä. Esimerkiksi liikuntatapaturmat, joita suomalaisille sattuu yli 300 000 vuosittain, ovat useimmiten polikliinisesti hoidettuja eivätkä siten näy raportin luvuissa. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. Valtakunnallisen tilastoaineiston käyttöä hankaloittaa, jos tieto tapaturmatyypistä on sairaalassa jätetty merkitsemättä tai se on kirjattu ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. Kaksi viimeksi mainittua luokkaa ovat edelleen liian suuria. Ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää, että sairaaloissa tuotetun tiedon laatu paranisi. Ehkäisevää työtä tekevien tulisi neuvotella aineistosta terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus on parantunut vuosituhannen vaihteesta. Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 8. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 2002 2013, %. 18
Tapausten lukumäärä 0 500 1000 1500 2000 Alla esitetään kuva siitä, miten alueen asukkaille sattuneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueella, työssä tai päiväkodissa/koulussa sattuviin tapaturmiin (kuvio 9). Tämä tieto tallennetaan sairaalassa potilaan hoidon yhteydessä. Seuraavalla sivulla esitetty kuvio 10 kuvaa saman asian koko maassa. Kotitapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Muu vapaa-ajan tapaturma Liikenne Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Urheilu- tai liikuntatapaturma Ei kirjattu Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 9. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit alueella vuosina 2002 2013, N. 19
Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 10. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit koko maassa vuosina 2002 2013, N. Taulukko 8. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 2002 2013 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 783 Liikenne 6 199 Kotitapaturma 20 507 Urheilu- tai liikuntatapaturma 3 392 Muu vapaa-ajan tapaturma 13 031 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 1 359 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 3 296 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 506 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 8 007 20
6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Alueen asukkaiden ikärakenne vaikuttaa tapaturmien ja väkivallan määrään. Eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten työllisyys, kevyen liikenteen väylästöt, alueella toimivien työnantajien työturvallisuudesta huolehtiminen, elämän aikana saatu turvallisuusneuvonta, alkoholin käyttö jne. Pääsääntöisesti näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei vertailuluvuissa voida ottaa huomioon. Eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia, kun mietitään paikallisen turvallisuustyön tavoitteita. Kun halutaan vertailla poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Vakiointimenettelynä on käytetty epäsuoraa vakiointia. Epäsuorassa vakiointimenettelyssä lasketaan ensin alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Tämän jälkeen verrataan alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää alueelle odotettuun tapahtumamäärään. Menetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 13. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10 %, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee liikennetapaturma -sarakkeessa 712 27 %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikennetapaturmaksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27 % vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6539 +33 %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33 % enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun perässä ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se riittävän paljon ylitä arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua (eli poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä). Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ei (aina) tarkoita käytännössä merkittävää. Esimerkiksi 100 % odotettua enemmän silloin, kun hoitojaksojen määrä on 15 ei välttämättä ole yhtä painava tulos kuin 50 % odotettua enemmän hoitojaksojen määrän ollessa 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. 13 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit Menetelmäseloste 21
Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, 14 15 16 17 2009-2013. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 31 990 +31% 17 840 +22% 253 920 +19% 7.8 730 - Enontekiö 290-169 - 1 519-32% 5.2 10 * Inari 1 190 +32% 661 +19% 13 824 +81% 11.3 34 - Kemi 4 580 +49% 2 500 +37% 37 952 +36% 8.1 93 - Kemijärvi 1 560 +19% 817 +10% 14 349-9.0 59 +53% Keminmaa 1 630 +49% 864 +30% 11 350 +24% 6.8 38 - Kittilä 1 200 +47% 679 +39% 10 974 +58% 9.0 26 - Kolari 740 +43% 426 +38% 4 016-5.4 10 - Muonio 370-214 - 3 596 * 9.7 5 * Pelkosenniemi 200-105 - 1 613 * 8.0 7 * Pello 780 +25% 424 +17% 9 258-11.5 19 - Posio 670 +16% 366-5 379-7.9 23 - Ranua 770 +32% 418 +22% 4 987-6.5 21 - Rovaniemi 8 920 +21% 5 256 +15% 65 760-7.3 193 - Salla 940 +40% 475 +26% 9 919-10.3 24 - Savukoski 220-139 +30% 1 360 * 6.1 5 * Simo 730 +53% 420 +49% 4 139-5.6 14 - Sodankylä 1 560 +29% 902 +26% 8 062-23% 5.1 33 - Tervola 720 +37% 401 +32% 4 395-6.1 13 - Tornio 3 690 +31% 2 067 +18% 28 090-7.5 61-23% Utsjoki 230-128 - 2 905 * 12.4 15 * Ylitornio 1 020 +36% 552 +29% 10 475-10.1 26-14 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 15 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 16 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 17 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 22
Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, 18 19 20 21 2009-2013. Kunta Liikennetapaturma Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 2 600 +52% 15 130 +27% 1 230 +26% 11 480 +48% 1 550-20% 31 990 +31% Enontekiö 33 * 125 - <5 * 94-35 +145% 290 - Inari 88 +66% 536 +26% 30-443 +50% 94-1 190 +32% Kemi 411 +99% 2 217 +44% 283 +138% 1 598 +65% 73-66% 4 580 +49% Kemijärvi 103 +48% 849 +23% 47-504 +28% 58-1 560 +19% Keminmaa 136 +100% 822 +55% 61 +77% 576 +63% 34-32% 1 630 +49% Kittilä 96 +100% 515 +30% 35 * 486 +85% 68-1 200 +47% Kolari 63 +158% 342 +37% 15-285 +69% 39 * 740 +43% Muonio 32 * 153-7 * 128 +43% 45 +132% 370 - Pelkosenniemi <5 * 118 +70% 9 * 59-7 * 200 - Pello 46 +71% 392 +20% 9 * 270 +43% 65 +74% 780 +25% Posio 54 +108% 299-16 * 259 +45% 39 +61% 670 +16% Ranua 52 +95% 290-18 * 307 +71% 99 +153% 770 +32% Rovaniemi 693 +26% 3 853 +12% 360-3 448 +44% 562-8 920 +21% Salla 52-547 +54% 18-278 +37% 46-940 +40% Savukoski 20 * 112-8 * 76 +42% <5 * 220 - Simo 56 +117% 379 +59% 16 * 250 +69% 29-730 +53% Sodankylä 115 +52% 751 +27% 59 +49% 564 +46% 66-1 560 +29% Tervola 48 +111% 388 +44% 25 * 230 +52% 24-720 +37% Tornio 392 +91% 1 767 +31% 167 +44% 1 271 +40% 92-51% 3 690 +31% Utsjoki 30 * 98-5 * 90 +71% 9 * 230 - Ylitornio 72 +91% 573 +44% 41 +119% 268 +23% 62 +66% 1 020 +36% 18 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 19 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 20 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 21 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 23
Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 22 23 24 25 2009-2013. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 1 390 +38% 9 910 +15% 710 +61% 1 180 +40% 1 760 +86% 14 950 +26% Enontekiö 10 * 92-5 * 9 * 8 * 120 - Inari 51 +72% 390 +27% 21 * 29-41 - 530 +23% Kemi 146-1 527 +35% 129 +137% 159 +86% 229 +94% 2 190 +43% Kemijärvi 73 +63% 411-21% 33-49 +60% 277 +462% 840 +22% Keminmaa 92 +156% 527 +41% 23 * 83 +181% 88 +135% 810 +55% Kittilä 58 +113% 319-29 * 40 +81% 63 +146% 510 +30% Kolari 36 +128% 237 +35% 13 * 19 * 30 * 340 +33% Muonio 11 * 105-14 * 10 * 11 * 150 - Pelkosenniemi 6 * 98 +84% <5 * 8 * <5 * 120 - Pello 37 +133% 238-17 * 22 * 76 +257% 390 - Posio 25 +77% 221-6 * 12 * 29 +62% 290 - Ranua 32-175 - 9 * 37 +139% 34 +90% 290 - Rovaniemi 419 +37% 2 603 +7% 194 +56% 303-284 - 3 800 +12% Salla 28-449 +66% 8 * 20-40 +76% 550 +52% Savukoski 5 * 83-5 * 11 * 7 * 110 - Simo 47 * 159-21 * 43 * 99 +500% 370 +55% Sodankylä 82 +77% 391-41 +159% 45 +81% 180 +310% 740 +26% Tervola 25 * 266 +31% 14 * 44 * 36 +114% 390 +40% Tornio 147 +31% 1 162 +22% 89 +98% 182 +93% 166 +56% 1 750 +30% Utsjoki 8 * 73 - <5 * 7 * 6 * 100 - Ylitornio 47 +104% 386 +29% 32 * 47 +161% 55 +97% 570 +42% 22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 24
Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 26 27 28 29 2009-2013. Kunta Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 9 610 +44% 1 220 +34% 5 710 +17% 1 310 +52% 13 940 +35% 210-70% 31 990 +31% Enontekiö 96 +46% <5 * 47-17 * 131 - <5 * 290 - Inari 358 +53% 34-214 - 52 +66% 524 +35% 9-1 190 +32% Kemi 1 532 +75% 227 +109% 801 +33% 144 +44% 1 835 +43% 43-41% 4 580 +49% Kemijärvi 508 +25% 33-368 +51% 46-598 - 8-57% 1 560 +19% Keminmaa 547 +89% 79 +102% 307 +39% 72 +96% 611 +32% 13-1 630 +49% Kittilä 309 +46% 45 +107% 218 +34% 55 +108% 571 +65% <5 * 1 200 +47% Kolari 246 +78% 16 * 120-35 +113% 325 +48% <5 * 740 +43% Muonio 94-9 * 82-13 * 167 +30% <5 * 370 - Pelkosenniemi 70 +83% <5 * 33 +61% 12 * 70-10 * 200 - Pello 265 +37% 21 * 83-27% 29 * 376 +49% 8 * 780 +25% Posio 199-16 * 86-21 - 343 +44% <5 * 670 +16% Ranua 171-13 - 156 +35% 28 +111% 395 +67% <5 * 770 +32% Rovaniemi 2 379 +29% 369 +19% 1 692 +12% 383 +38% 4 047 +28% 46-75% 8 920 +21% Salla 151-29% 13 * 128-23 - 622 +128% <5 * 940 +40% Savukoski 66-6 * 51 +85% 19 * 70-7 * 220 - Simo 239 +81% 31 * 114 +29% 44 * 294 +51% 8 * 730 +53% Sodankylä 405 +27% 45 +65% 280-79 +104% 743 +45% <5 * 1 560 +29% Tervola 291 +82% 31 * 99-26 * 262 +30% 6 * 720 +37% Tornio 1 172 +59% 187 +66% 680 +18% 161 +68% 1 472 +23% 17-64% 3 690 +31% Utsjoki 73-5 * 35-9 * 109 +46% <5 * 230 - Ylitornio 435 +83% 36 * 111-41 * 371 +24% 22-1 020 +36% 26 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 27 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 28 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 29 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 25
Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina 30 31 32 33 2009-2013. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 1 730 +43% 390 +36% 810 +21% 860 +36% 5 180 +42% 3 210 +39% 3 300 +33% 1 800 +15% 17 280 +35% Enontekiö 11 * <5 * <5 * 7 * 50-46 - 29-23 - 170 - Inari 48-9 * 34 * 19-232 +52% 171 +61% 160 +53% 50-720 +44% Kemi 251 +93% 44-122 - 137 +63% 748 +72% 463 +66% 395 +35% 299 +44% 2 460 +58% Kemijärvi 42-11 - 28-31 * 190-151 - 162-108 - 720 - Keminmaa 172 +163 % 18-28 - 37-233 +32% 155 +44% 153 +45% 103 +52% 900 +54% Kittilä 62 +50% 16 * 27-34 +63% 180 +32% 156 +99% 158 +91% 52-690 +58% Kolari 36-10 * 20-21 - 89-76 - 82-37 - 370 +32% Muonio 15 - <5 * 5 * 5 * 74 +58% 41-27 - 21 * 190 - Pelkosenniemi 6 * <5 * <5 * 5 * 29-21 * 28 * 23 * 120 - Pello 23-5 * 9 * 8 * 70-114 +71% 99-61 - 390 +22% Posio 19-7 * 5 * 5 * 94-78 - 100-46 - 350 - Ranua 39-17 * 7-52% 9 * 138 +66% 85 +51% 117 +87% 35-450 +41% Rovaniemi 438-118 - 277-368 +41% 1 570 +31% 767 +26% 757 +25% 389-4 680 +22% Salla 17 - <5 * 21 * 8 * 127 +55% 101-139 +54% 104-520 +44% Savukoski 10 * <5 * 5 * <5 * 54 +103 % 22 * 28 * 8-130 +39% Simo 66 * 8 * 21 * 10 * 112 +72% 91 +76% 90-43 - 440 +71% Sodankylä 60-18 * 51 * 36-279 +50% 191 +47% 193 +37% 65-890 +36% Tervola 44 * 10 * 23 * 10 * 80-68 - 100 +61% 57-390 +45% Tornio 305 +81% 73 +80% 98-88 - 660 +48% 281-343 +44% 167-2 020 +34% Utsjoki 5 * <5 * 5 * <5 * 39-46 * 16-13 - 130 - Ylitornio 56 +117 % 11 * 23-15 - 133 +61% 88-126 - 93-550 +46% 30 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 31 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 32 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 33 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 26
Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina 34 35 36 37 2009-2013. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 1 030 +35% 180-320 - 280-2 620 +27% 2 230 +40% 3 770 +34% 4 280 +22% 14 71 +28% 0 Enontekiö <5 * <5 * <5 * <5 * 19 * 15-27 - 51-120 - Inari 20 - <5 * 12 * 10 * 134 +56% 85-96 - 108-470 +18% Kemi 144 +68% 31-55 - 36-387 +59% 331 +60% 455 +23% 684 +35% 2 120 +41% Kemijärvi 40 +60% 7 * <5 * <5 * 99-147 +66% 280 +46% 259-840 +32% Keminmaa 71 +68% 11 * 8 * 6 * 106-111 +41% 174 +56% 243 +60% 730 +43% Kittilä 27-7 * 15 * 6 * 87-72 - 144 +60% 157 +41% 520 +37% Kolari 20 * <5 * 6 * 5 * 75 +71% 51-147 +125% 67-370 +60% Muonio 10 * <5 * <5 * <5 * 33-23 * 60 * 44-180 - Pelkosenniemi <5 * <5 * <5 * <5 * 9 * 10 * 34 * 25-80 - Pello 11 - <5 * <5 * 6 * 56-56 - 108-154 +44% 390 +31% Posio 15 * <5 * <5 * <5 * 47-71 +68% 101-77 - 310 - Ranua 22-7 * 9 * <5 * 55-53 - 92 +44% 79-320 +22% Rovaniemi 311 +17% 61-154 - 146-895 +25% 599 +30% 1 026 +30% 1 040 +13% 4 230 +22% Salla 10 - <5 * <5 * 9 * 67 +62% 44-133 - 154-420 +37% Savukoski <5 * <5 * <5 * <5 * 11-15 * 20-33 - 90 - Simo 23 - <5 * <5 * 5 * 46-47 - 85 +48% 78-290 +32% Sodankylä 31-8 * 8-5 * 128-106 +38% 202 +38% 174-660 +22% Tervola 22 * 5 * <5 * <5 * 42-68 * 81-99 - 320 +31% Tornio 220 +102% 19-25 -31% 27-241 - 220-383 +35% 539 +32% 1 670 +26% Utsjoki <5 * <5 * <5 * <5 * 19 * 34 * 17-24 - 100 - Ylitornio 24-9 * <5 * <5 * 64-68 - 103-195 - 470 +25% 34 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 35 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 36 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 37 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 27
Sairaalahoitojen kustannukset Pitkät ja ketjuuntuneet hoitojaksot ovat merkittävä taloudellinen taakka kunnille. Useimmat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla. Vuonna 2011 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,0 vuorokautta 38. Kirurgian erikoisalalla tapahtuneen hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3605 euroa 39. Taulukossa 15 esitetyt luvut ovat arvioita, jotka perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin. Luvut eivät siis suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia, mutta ne antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Lisätietoja käytetystä laskentamentelmästä löytyy PERFECT-hankkeen menetelmäraportista. 40 On myös huomioitava, että esitetyissä luvuissa on mukana vain erikoissairaanhoidon osuus, huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2013. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 629 330 Koko alue 28 173 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Enontekiö 225 Savukoski 164 Inari 954 Simo 533 Kemi 4 542 Sodankylä 1 200 Kemijärvi 2 093 Tervola 514 Keminmaa 1 456 Tornio 2 846 Kittilä 1 261 Utsjoki 363 Kolari 544 Ylitornio 739 Muonio 399 Pelkosenniemi 137 Pello 829 Posio 517 Ranua 498 Rovaniemi 7 442 Salla 917 38 Rautiainen H, Pelanteri S, Rasilainen J (2012): Somaattinen erikoissairaanhoito 2011. THL 12/2012. http://urn.fi/urn:nbn:fife2012121210293 39 Kapiainen S, Väisänen A, Haula T (2014): Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011. THL Raportti 2014_003. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-079-5 40 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-menetelmäraportti, THL 2/2009. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect/julkaisut/perusraportit 28
7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN Tulipaloihin liittyvät tehtävät ovat merkittävä osa pelastuslaitosten arkea. Tässä osiossa tarkastellaan savun, tulen tai liekkien 41 aiheuttamia henkilövahinkoja koko Suomessa, kun henkilövahingon vakavuusasteena on kuolema tai vähintään sairaalan vuodeosastohoitoa (ml. päiväkirurginen hoito) vaatinut tapaturma. Lisäksi kuviossa 11 kuvataan aikasarjan avulla tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2004-2013. Tapaturmaisesti tulipaloissa kuolleiden lukumäärä on ollut 50 ja 140 uhrin välillä vuosittain vuosien 1952 2007 aikana Suomessa 42. Kuolemien lisäksi sairaalahoitoihin joutuu vuosittain moninkertainen määrä henkilöitä. Savusta ja tulesta loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä ja loukkaantumisten hoitoon tarvittujen hoitopäivien määrä vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Avohoidossa hoidettuja henkilövahinkoja ei tässä raportissa ole voitu huomioida, mutta on tiedossa, että niiden määrä ylittää tässä raportissa mainitut lukumäärät. Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007 2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007-2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007-2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0-9 3 1.7 1 1.7 10-19 10 5.2 1 1.6 20-29 12 6.0 6 9.0 30-39 21 10.8 2 3.1 40-49 42 18.7 16 21.7 50-59 73 30.8 15 19.6 60-69 81 44.8 20 30.5 70-79 34 28.8 10 24.7 80-89 20 33.5 9 41.7 90+ 2 22.0 0 0.0 Yhteensä 299 18.8 80 14.9 41 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 42 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007-2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto. 29
Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2004-2013 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 106 51 157 10-19 348 62 410 20-29 403 71 474 30-39 387 78 465 40-49 523 153 676 50-59 577 204 781 60-69 373 208 581 70-79 228 130 358 80-89 117 125 242 90+ 8 29 37 Yhteensä 3 070 1 111 4 181 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2004-2013 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 485 141 626 10-19 2 519 297 2 816 20-29 2 581 434 3 015 30-39 3 946 529 4 475 40-49 5 132 1 380 6 512 50-59 5 819 2 401 8 220 60-69 4 409 2 545 6 954 70-79 3 126 1 483 4 609 80-89 1 230 901 2 131 90+ 126 240 366 Yhteensä 29 373 10 351 39 724 30
Hoitopäiviä 0 50 100 150 200 250 300 Hoitopäivät 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2004-2013. 31
Tapaturmat -verkkosivusto www.thl.fi/tapaturmat Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn sekä turvallisuuden edistämiseen. 32