Satakuntalaiset kantavat huolta viljelijöiden ja huono-osaisten elinoloista

TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa 1..1 Satakunnan maakuntapuntari 1, KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimus satakuntalaisten mielipiteistä: Satakuntalaiset kantavat huolta viljelijöiden ja huono-osaisten elinoloista Satakunnan asukkaat kantavat huolta viljelijöiden ja huono-osaisten elinoloista. Hyvätuloisten uskotaan pärjäävän tulevaisuudessa entistä paremmin, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön maakunnan asukkaiden näkemyksiä kartoittavasta tutkimuksesta. Satakuntalaiset suhtautuvat maakuntauudistukseen myönteisemmin kuin suomalaiset keskimäärin. Sote-uudistuksen jälkeen kunnille jäävät tehtävät halutaan kuitenkin säilyttää kunnilla. Satakuntalaiset pitävät maakuntavaaleja hyvänä asiana ja tärkeämpänä kuin eurovaaleja. Äänioikeuttaan käyttäisi lähes kaksi kolmesta. Joka kymmenes voisi lähteä ehdolle maakuntavaaleihin kysyttäessä, maakunnan lautakuntiin yksi viidestä. Aloiteoikeutta maakunnan toimintaa koskevissa asioissa toivoo kaksi kolmesta. Yli puolet satakuntalaisista haluaisi valita myös maakuntajohtajan suoralla vaalilla. Satakuntalaiset suhtautuvat maakuntavaltuuston toimintamahdollisuuksiin jonkin verran epäuskoisemmin kuin kansalaiset keskimäärin. Yli puolet arvelee, että valtuusto ajaa lähinnä suurten kaupunkien etuja. Satakunnassa luotetaan neuvola- ja yleislääkäripalveluissa julkiseen palveluntarjontaan, erikoislääkäripalveluissa puolestaan yksityiseen. Tuoreimmassa maakuntiin kohdistetussa tutkimuksessa asukkaat puntaroivat elinolojen kehitystä maakunnassa, alueellista itsehallintoa, osallistumista ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia sekä sote-palveluiden valinnanvapautta. Tässä yhteenvedossa tarkastellaan tiivistetysti keskeisiä tutkimuksen tuloksia Satakunnan osalta. Viljelijöiden ja huono-osaisten elinolot huolettavat Satakunnassa Näkemyksiä oman maakunnan elinolojen kehityksestä selvitettiin tutkimuksessa siten, että vastaajille esitettiin lista väestöryhmiä. Heiltä kysyttiin, millaiseksi näkevät

2 näiden väestöryhmien elinolojen kehittyvän omassa maakunnassa seuraavan kymmenen vuoden aikana. On vain yksi väestöryhmä, jonka kohdalla enemmistö (%) Satakunnan asukkaista odottaa elinolojen kehittyvän parempaan suuntaan, hyvätuloiset. Viiden väestöryhmän elinolojen otaksutaan maakunnassa kulkevan vääjäämättömästi huonompaan suuntaan. Nämä ovat huonotuloiset (3 %), viljelijät ( %), eläkeläiset/ikääntyneet ( %), maaseudulla asuvat ( %) ja työttömät ( %). Satakunnan asukkaiden odotukset eri väestöryhmien elinolojen muutoksesta poikkeavat jonkin verran koko maan väestön keskiarvosta. Hieman keskimäärää enemmän pessimistisiä odotuksia kohdentuu viljelijöiden ja huonotuloisten asemaan. Suoria maakuntavaaleja kannatetaan rajoja ehdokkaaksi asettautumiselle Tutkimuksessa selvitettiin mielipiteitä maakuntavaaleista ja maakuntavaltuustosta. Selvä enemmistö ( %) satakuntalaisista pitää hyvänä sitä, että kansalaiset voivat vastaisuudessa valita päättäjät maakuntiin suorilla vaaleilla. Reilu neljännes (2 %) satakuntalaisista sanoo, että kunnanvaltuustojen pitäisi valita päättäjät maakuntaan kuntakohtaisten kiintiöiden puitteissa. Satakunnassa asuvat ovat taipuvaisia rajaamaan maakuntavaaliehdokkaaksi asettautumista. Kolme neljästä ( %) katsoo, että samojen ihmisten ei pidä olla päättämässä valtakunnan, maakuntien ja kuntien asioista. Kaksi viidestä (3 %) ilmoittaa, että ehdokkuuden rajaaminen eri vaaleissa olisi epädemokraattista. Enemmistö ( %) epäilee, että maakuntavaltuustolla ei tule olemaan todellista päätösvaltaa. Enemmistö ( %) arvioi maakuntavaltuuston ajavan suurten kaupunkien etuja. Vain vajaa kolmannes (31 %) uskoo, että maakuntavaltuusto kykenee toimimaan vastuuntuntoisesti koko maakunnan edun huomioon ottaen. Reilu kolmannes (3 %) arvioi, että maakuntavaltuusto tulee olemaan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien toimiva väylä. Satakunnassa asuvat suhtautuvat maakuntavaltuuston toimintamahdollisuuksiin hieman epäuskoisemmin kuin kansalaiset koko maassa keskimäärin. Enemmistö haluaa oman maakunnan Suhtautumista maakuntauudistukseen ja maakunnalliseen itsehallintoon selvitettiin kuudella asenneväittämällä. Vähän alle puolet ( %) Satakunnan asukkaista pitää nykyistä 1 maakunnan jakoa hyvänä perustana sote- ja maakuntauudistukselle. Enemmistölle ( %) on kuitenkin tärkeää, että oma maakunta on yksi uudistuksessa perustettavista maakunnista. Kaksi viidestä Satakunnassa (0 %) yhtyy väittämään, jonka mukaan maakunnilla tulee olla samanlainen itsehallinto kuin kunnilla nykyisin. Eri mieltä on alle

3 kolmannes ( %). Vain reilu neljännes (2 %) Satakunnan asukkaista ilmoittaa, että maakunnat eivät tarvitse minkäänlaista itsehallintoa. Neljännes (2 %) kannattaa ja lähes joka toinen ( %) vastustaa maakuntien toiminnan rahoittamista vastaisuudessa maakuntaverolla. Satakunnan asukkaat suhtautuvat maakuntauudistukseen myönteisemmin kuin suomalaiset keskimäärin. Vajaa kolmannes siirtäisi jatkossa elinkeinojen edistämisen maakunnan vastuulle Tutkimuksessa vastaajille esitettiin joukko sote-uudistuksen jälkeen kunnille jääviä tehtäviä. Heiltä kysyttiin, mitkä kaikki kunnille jäävistä tehtävistä ovat sellaisia, jotka tulisi myös siirtää maakunnan vastuulle. Eniten kannatusta saa elinkeinojen edistäminen (yritysten toimintaedellytykset, yritysneuvonta jne.), jonka vajaa kolmannes ( %) olisi valmis luovuttamaan maakunnalle. Neljännes (2 %) luovuttaisi kulttuuripalvelut maakunnalle. Satakunnan asukkaiden keskuudessa on keskimäärää enemmän niitä, jotka eivät pysty ottamaan kantaa kysymykseen kuntien tehtävien siirtämisestä maakuntien vastuulle. Maakuntavaaleissa äänestäminen tärkeämpää kuin eurovaaleissa Vastaajilta kysyttiin, kuinka tärkeiksi he kokevat eri tavat vaikuttaa päätöksiin ja toimintatapoihin hallinnon eri tasoilla. Vastaajat arvioivat jokaista vaikuttamiskeinoa erikseen neliportaisella asteikolla. Selvästi tärkeimmäksi vaikuttamisen kanavaksi kysytyistä koetaan äänestäminen eduskuntavaaleissa. Vähintään melko tärkeänä tätä pitää enemmän kuin neljä viidestä (3 %). Mahdollisuutta äänestää kuntavaaleissa pitää tärkeänä kolme neljästä ( % tärkeä tapa) väestöstä. Äänestäminen maakuntavaaleissa viehättää Satakunnassa kahta kolmesta (3 %). Satakunnan asukkaiden mielestä äänestäminen eri vaaleissa on hieman vähemmän tärkeää kuin maan asukkaiden keskuudessa keskimäärin. Satakuntalaiset suhtautuvat luottamustehtäviin varauksellisemmin Eniten halukkuutta kohdentuu kunnallisten lautakuntien jäsenyyksiin. Niissä toimimista pitää periaatteessa mieluisana yksi neljästä (2 %) satakuntalaisesta. Jonkin verran vähemmän kiinnostusta kohdentuu maakunnallisen toimielimen (esim. lautakunta) jäsenyyteen (erittäin tai melko mieluinen %) ja maakuntavaaliehdokkuutta kohtaan ( %). Satakunnan asukkaat ovat jonkin verran vähemmän kiinnostuneita luottamustehtävistä kuin kansalaiset keskimäärin.

Satakunnassa luotetaan neuvola- ja yleislääkäripalveluissa julkiseen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen (soteuudistus) yhteydessä on puhuttu valinnanvapaudesta. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja voisivat jatkossa tarjota asiakkaalle julkiset ja yksityiset toimijat (kuten yritykset, järjestöt ja säätiöt). Seitsemästä palvelusta viisi on sellaista, joissa julkiseen luotetaan enemmän kuin yksityiseen. Nämä ovat äitiys- ja lastenneuvolapalvelut ( % valitsisi julkisen, % yksityisen), yleislääkäripalvelut ( % julkinen, 2 % yksityinen), ikääntyneiden kotihoito (2 % julkinen, 2 % yksityinen) ja palveluasuminen (3 % julkinen, % yksityinen) sekä fysioterapiapalvelut (3 % julkinen, 2 % yksityinen). Yksityisiin palveluihin kohdentuu enemmän kiinnostusta erikoislääkäripalveluissa ( % valitsisi yksityisen, 2% julkisen). Hammashoidossa syntyy tasatulos. Julkiseen ja yksityiseen luottavia löytyy käytännössä yhtä paljon. Satakunnassa asuvat suhtautuvat valinnanvapauteen kutakuinkin samalla tavoin kuin väestö maassamme keskimäärin. Hieman keskimäärää enemmän Satakunnassa kuitenkin luotetaan yksityisiin palveluihin, kun kyse on erikoislääkäripalveluista. Fysioterapiapalveluissa valitaan julkinen useammin kuin muualla maassamme. Tutkimuksen toteutus KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa toukokuussa 1. Haastatteluja tehtiin Satakunnassa. Vastaajat edustavat maakunnan 1 - vuotta täyttänyttä väestöä. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on Satakunnassa suurimmillaan noin viisi ja puoli prosenttiyksikköä suuntaansa. Maakunnan asukkaiden käsityksiä on verrattu koko maan 1 - vuotta täyttänyttä väestöä edustavaan aineistoon. Koko maan väestöä edustava vertailuaineisto sisältää. haastattelua. Koko maata edustavassa aineistossa virhemarginaali on noin yksi prosenttiyksikkö suuntaansa. Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 000-00.

Kuvio 1-3. JOS AJATTELEE VUOTTA ETEENPÄIN, MILLAISIKSI ARVIOI ERI VÄESTÖRYHMIEN ELINOLOJEN KEHITTYVÄN OMASSA MAAKUNNASSAAN: SATAKUNTA (%). PAREM- PAAN SUUNTAAN MIKÄÄN MUUTU HUONOM- PAAN SUUNTAAN Hyvätuloiset Yrittäjät Lapset ja nuoret Kaupungissa asuvat Oman itsensä elinolot Lapsiperheet Palkansaajat Opiskelijat Yksin asuvat (sinkut) Työttömät Eläkeläiset ja Ikääntyneet Huonotuloiset Maaseudulla asuvat Viljelijät 3 2 2 2 2 1 2 31 3 2 2 3 1 1 1 1 3 3 1 2 1 33 2 3 3 3 0 2 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1

Kuvio 1-3v. MITEN ARVIOI VÄESTÖRYHMIEN ELINOLOJEN KEHITTYVÄN MAAKUNNASSA: SATAKUNTA () vs. KOKO MAA (, %). PAREM- PAAN SUUNTAAN MIKÄÄN MUUTU HUONOM- PAAN SUUNTAAN Lapset ja nuoret Eläkeläiset ja Ikääntyneet Yrittäjät Palkansaajat Opiskelijat Viljelijät Työttömät Lapsiperheet Yksin asuvat (sinkut) Kaupungissa asuvat Maaseudulla asuvat Hyvätuloiset Huonotuloiset 3 3 1 1 2 2 2 2 2 1 3 31 1 1 2 2 2 2 1 1 1 2 2 3 3 3 1 1 1 3 3 2 3 1 3 1 1 2 2 3 3 1 3 Oman itsensä elinolot 0 2 0 0 2 2 33 33 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1

Kuvio 2-3. SUHTAUTUMINEN MAAKUNTAVAALEJA JA -VALTUUS- TOJA KOEVIIN VÄITTÄMIIN: SATAKUNTA (%). SAMAA KIN SAMAA KIN ERI ERI "On hyvä, että kansalaiset voivat valita päättäjät maakuntiin suorilla vaaleilla" (v1) 2 0 3 "Kunnanvaltuustojen pitäisi valita päättäjät maakuntavaltuustoon kuntakohtaisten kiintiöiden puitteissa" (v2) 31 "Samojen ihmisten ei pidä olla päättämässä valtakunnan, maakuntien ja kuntien asioista" (v3) 2 1 "Ehdokkuuden rajaaminen eri vaaleissa olisi epädemokraattista" (v) 2 2 1 1 "Maakuntavaltuusto tulee olemaan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien toimiva väylä" (v) 2 2 "Maakuntavaltuustolla ei tule olemaan todellista päätösvaltaa" (v) 3 1 "Maakuntavaltuusto kykenee toimimaan vastuuntuntoisesti koko maakunnan edun huomioon ottaen" (v) 2 3 "Maakuntavaltuusto ajaa lähinnä suurten kaupunkien asiaa ja etuja" (v) 3 1 0 2 0 0 3 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1

Kuvio 2-3v. SUHTAUTUMINEN MAAKUNTAVAALEJA JA -VALTUUSTOJA KOEVIIN VÄITTÄMIIN: SATAKUNTA () vs. KOKO MAA (, %). SAMAA KIN SAMAA KIN ERI ERI "On hyvä, että kansalaiset voivat valita päättäjät maakuntiin suorilla vaaleilla" "Kunnanvaltuustojen pitäisi valita päättäjät maakuntavaltuustoon kuntakohtaisten kiintiöiden puitteissa" "Samojen ihmisten ei pidä olla päättämässä valtakunnan, maakuntien ja kuntien asioista" "Ehdokkuuden rajaaminen eri vaaleissa olisi epädemokraattista" "Maakuntavaltuusto tulee olemaan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien toimiva väylä" "Maakuntavaltuustolla ei tule olemaan todellista päätösvaltaa" "Maakuntavaltuusto kykenee toimimaan vastuuntuntoisesti koko maakunnan edun huomioon ottaen" "Maakuntavaltuusto ajaa lähinnä suurten kaupunkien asiaa ja etuja" 0 2 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 2 0 3 1 2 2 2 2 2 2 2 31 2 1 2 2 2 3 3 2 1 33 2 1 1 1 3 1 3 1 3 1 3 1 3

Kuvio 3-3. SUHTAUTUMINEN MAAKUNTAHALLINTOA KOEVIIN VÄITTÄMIIN: SATAKUNTA (%). SAMAA KIN SAMAA KIN ERI ERI "Maakuntien toimintaa tulisi vastaisuudessa rahoittaa maakuntaverolla" (v1) 1 2 2 1 "Kuntien kaikki tehtävät pitäisi siirtää maakunnille ja lakkauttaa samalla kaikki kunnat" (v2) 2 3 "Maakunnilla tulee olla samanlainen itsehallinto kuin kunnilla nykyisin" (v3) 1 "Maakunnat eivät tarvitse itsehallintoa" (v) 1 2 3 "Nykyinen 1 maakunnan jako on hyvä perusta uudistukselle" (v) 3 2 1 "Minulle on tärkeää, että oma maakuntani on yksi uudistuksessa perustettavista maakunnista" (v) 3 2 0 2 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1

Kuvio 3-3v. SUHTAUTUMINEN MAAKUNTAHALLINTOA KOEVIIN VÄITTÄMIIN: SATA- KUNTA () vs. KOKO MAA (, %). SAMAA KIN SAMAA KIN ERI ERI "Maakuntien toimintaa tulisi vastaisuudessa rahoittaa maakuntaverolla" 1 2 2 2 2 1 "Kuntien kaikki tehtävät pitäisi siirtää maakunnille ja lakkauttaa samalla kaikki kunnat" 2 3 1 2 1 "Maakunnilla tulee olla samanlainen itsehallinto kuin kunnilla nykyisin" 1 2 2 "Maakunnat eivät tarvitse itsehallintoa" 1 2 2 2 3 2 "Nykyinen 1 maakunnan jako on hyvä perusta uudistukselle" 3 2 1 2 2 1 1 "Minulle on tärkeää, että oma maakuntani on yksi uudistuksessa perustettavista maakunnista" 0 2 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 1 3 2 2 31

Kuvio -3. MITKÄ KAIKKI SEURAAVISTA KUNNILLE JÄÄVISTÄ TEHTÄVISTÄ OVAT SELLAISIA, JOTKA TULISI MYÖS SIIRTÄÄ MAAKUNNAN VASTUULLE: SATAKUNTA (%). Elinkeinojen edistäminen (yritysten toimintaedellyt. jne.) Kulttuuripalvelut esim. teatterit Kirjastopalvelut Vapaa sivistystyö (kansalais- ja työväenopistot jne.) Lukiot ja ammatilliset oppilaitokset Tekniset palvelut (kadut, vesi, viemärit, puhtaanapito jne.) Liikunta-, urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet ja -palvelut Peruskoulut Lasten päivähoito, varhaiskasvatus Ei mitään näistä Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 1 1 1 2 0 0 0 Kuvio -3v. MITKÄ KAIKKI SEURAAVISTA KUNNILLE JÄÄVISTÄ TEHTÄVISTÄ OVAT SELLAISIA, JOTKA TULISI MYÖS SIIRTÄÄ MAAKUNNAN VASTUULLE: SATAKUNTA vs. KOKO MAA (%). Elinkeinojen edistäminen (yritysten toimintaedellyt. jne.) Kulttuuripalvelut esim. teatterit Kirjastopalvelut Vapaa sivistystyö (kansalais- ja työväenopistot jne.) Lukiot ja ammatilliset oppilaitokset 1 1 1 2 Tekniset palvelut (kadut, vesi, viemärit, puhtaanapito jne.) Liikunta-, urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet ja -palvelut Peruskoulut 1 1 SATAKUNTA KOKO MAA Lasten päivähoito, varhaiskasvatus Ei mitään näistä 1 Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 0 0 0

Kuvio -3. MITEN TÄRKKSI KOKEE SEURAAVAT TAVAT VAIKUTTAA PÄÄTÖKSIIN JA TOIMINTATAPOIHIN: SATA- KUNTA (tekstejä osin lyhennetty, %). ERITTÄIN TÄRKE- ÄKSI MELKO TÄR- KEÄKSI KOVIN- KAAN TÄR- KEÄKSI OLLEN- KAAN TÄR- KEÄKSI Äänestäminen eduskuntavaaleissa Kansalaisaloite lain säätämiseksi eduskunnassa/lainvalmist. ryhtymisestä Äänestäminen kuntavaaleissa Aloiteoikeus maakunnan toimintaa koskevissa asioissa Äänestäminen maakuntavaaleissa Mahdoll. äänestää 'kaupungin-/kunnanjohtajaa' suorassa kansanvaalissa Äänestäminen eurovaaleissa Mahdollisuus äänestää 'maakuntajohtajaa' suorassa kansanvaalissa Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 0 2 0 0 2 2 3 3 2 1 33 1 1 2 2 31 2 1 3

Kuvio -3v. MITEN TÄRKKSI KOKEE SEURAAVAT TAVAT VAIKUTTAA PÄÄTÖKSIIN JA TOIMINTATAPOIHIN: SATAKUNTA () vs. KOKO MAA (, %). ERITTÄIN TÄRKE- ÄKSI MELKO TÄR- KEÄKSI KOVIN- KAAN TÄR- KEÄKSI OLLEN- KAAN TÄR- KEÄKSI Äänestäminen eduskuntavaaleissa 2 2 2 Äänestäminen maakuntavaaleissa 33 3 1 1 Äänestäminen kuntavaaleissa 2 1 3 Äänestäminen eurovaaleissa Mahdollisuus äänestää 'maakuntajohtajaa' virkaansa suorassa kansanvaalissa Mahdollisuus äänestää 'kaupungin-/ kunnanjohtajaa' virkaansa suorassa kansanvaalissa Aloiteoikeus maakunnan toimintaa koskevissa asioissa Kansalaisaloite lain säätämiseksi eduskunnassa tai lainvalmisteluun ryhtymisestä 0 2 0 0 2 3 1 1 3 2 2 2 31 33 3 3 3 2 1 2 3 3 0 3 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1

Kuvio -3. JOS ITSEÄ PYYDETTÄISIIN MUKAAN SEURAAVIIN YHTUNNALLISIIN TEHTÄVIIN, KUINKA MIELUUSTI LÄHTISI MUKAAN: SATAKUNTA (%). ERITTÄIN MIELEL- LÄÄN MELKO MIELEL- LÄÄN KOVINK. MIELEL- LÄÄN LAIN- KAAN MIE- LELLÄÄN Kunnallisen lautakunnan jäseneksi Maakunnallisen toimielimen (e. lautakunta) jäseneksi Valtuustoehdokkaaksi kunnallisvaaleissa Valtuustoehdokkaaksi maakuntavaaleissa 1 1 2 1 2 33 2 0 2 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 Kuvio -3v. JOS PYYDETTÄISIIN SEURAAVIIN YHTUNNALLISIIN TEH- TÄVIIN, KUINKA MIELUUSTI LÄHTISI MUKAAN: SATAKUNTA () vs. KOKO MAA (, %). ERITTÄIN MIELEL- LÄÄN MELKO MIELEL- LÄÄN KOVINK. MIELEL- LÄÄN LAIN- KAAN MIE- LELLÄÄN Valtuustoehdokkaaksi kunnallisvaaleissa 1 33 2 Valtuustoehdokkaaksi maakuntavaaleissa 2 2 0 Kunnallisen lautakunnan jäseneksi 1 2 1 2 3 Maakunnallisen toimielimen (esim. lautakunta) jäseneksi 1 2 2 0 0 2 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1

1 Kuvio -3. JOS TARVITSISI SEURAAVIA PALVELUITA JA TARJOLLA OLISI JULKINEN JA YKSITYINEN PALVELUIDEN TARJOAJA, NIIN MITEN MENETTELISI: SATAKUNTA (%). VALITSISI JULKISEN VÄLIÄ KUMMAN VALITSISI YKSITYISEN Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut Yleislääkäripalvelut Ikääntyneiden kotihoito Fysioterapiapalvelut Ikääntyneiden palveluasuminen Hammashoitopalvelut Erikoislääkäripalvelut 2 3 3 3 2 1 1 2 1 1 1 2 2 2 3 0 2 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 Kuvio -3v. JOS TARVITSISI SEURAAVIA PALVELUITA JA TARJOLLA OLISI JULKINEN JA YKSITYINEN PALVELUIDEN TARJOAJA, MITEN MENETTELISI: SATAKUNTA () vs. KOKO MAA (, %). VALITSISI JULKISEN VÄLIÄ KUMMAN VALITSISI YKSITYISEN Yleislääkäripalvelut Erikoislääkäripalvelut Hammashoitopalvelut Fysioterapiapalvelut Ikääntyneiden kotihoito Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut 2 33 3 3 3 31 2 3 1 1 1 2 2 1 1 1 2 2 2 3 3 2 2 2 Ikääntyneiden palveluasuminen 0 2 0 0 3 3 2 1 2 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1