SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 Julkaistu Helsingissä 20 päiänä joulukuuta 2000 N:o 1105 1107 SISÄLLYS N:o Siu 1105 Sosiaali- ja tereysministeriön asetus työntekijäin eläkelain mukaista toimintaa harjoittaan eläkekassan työntekijäin eläkelain 12 :n mukaista astuunjakoa arten laskettaista suureista 2921 1106 Sosiaali- ja tereysministeriön asetus akuutusyritysryhmän mukautetusta akaaraisuuslaskelmasta... 2946 1107 Sosiaali- ja tereysministeriön asetus eräiden liikenneahingonkorausten sitomisesta palkkatasoon annetussa laissa tarkoitetuista korotuksista aiheutuien kulujen jakamisesta akuutusyhtiöiden ja Liikenneakuutuskeskuksen kesken... 2950 N:o 1105 Sosiaali- ja tereysministeriön asetus työntekijäin eläkelain mukaista toimintaa harjoittaan eläkekassan työntekijäin eläkelain 12 :n mukaista astuunjakoa arten laskettaista suureista Annettu Helsingissä 13 päiänä joulukuuta 2000 Sosiaali- ja tereysministerin päätöksen mukaisesti säädetään 8 päiänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/1961) 12 :n 1 momentin 4 kohdan nojalla, sellaisena kuin se on laissa 639/1966: 1 Soeltamisala Laskuperusteita soelletaan työntekijäin eläkelain (395/1961) mukaisesti rekisteröityyn, ähimmäisetuja astaaaan eläketuraan, jossa kuitenkin eläkeikä oi olla alempi kuin 65 uotta tai perhe-eläkkeen saamisen ehdot lain ähimmäisaatimuksista tämän asetuksen liitteen 2 mukaisesti poikkeaat. Näitä laskuperusteita soelletaan myös työntekijäin eläkelain 1 b :ssä tarkoitettuihin henkilöihin ja henkilöihin, joille on apaaehtoisesti työntekijäin eläkelain 1 c :n mukaisesti järjestetty eläketura. Näitä laskuperusteita soelletaan myös henkilöihin, joiden osalta lyhytaikaisissa työsuhteissa oleien työntekijäin eläkelain (134/1962) 10 b :n tai taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluien työntekijäin eläkelain (662/1985) 8 a :n mukaan on jäänyt oimaan työntekijäin eläkelain mukainen eläkejärjestely. Nämä perusteet eiät koske sellaisia työntekijäin eläkelain alaisia työsuhteita, joiden osalta työntekijäin eläkelain 15 b :n mukaan on oimassa lyhytaikaisissa työsuhteissa oleien työntekijäin eläkelain tai taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluien työntekijäin eläkelain mukaan järjestetty eläketura. 2 Vastuunjakoa arten laskettaat suureet Eläkekassan työntekijäin eläkelain 12 :n mukaista astuunjakoa arten tarittaat suureet lasketaan tämän asetuksen liitteessä 1 esitettyjen perusteiden mukaisesti. Suureiden laskemiseen 1 momentin mukaisesti tarittaat kertoimet oat tämän asetuksen liitteessä 2. 155 2000 400301
2922 N:o 1105 3 Voimaantulo Tämä asetus tulee oimaan 22 päiänä joulukuuta 2000 ja sitä soelletaan ensimmäisen kerran eläkekassan uodelta 2000 tehtäissä akuutusteknisissä laskelmissa. Tällä asetuksella kumotaan sosiaali- ja tereysministeriön 4 päiänä heinäkuuta 1997 eläkekassoille antamat perusteet työntekijäin eläkelain 12 :n mukaista tasausta arten (Dnro 36/021/97) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen. Helsingissä 13 päiänä joulukuuta 2000 Sosiaali- ja tereysministeri Maija Perho Matemaatikko Pirjo Moilanen
N:o 1105 2923 Liite 1 PERUSTEET ELÄKEKASSOILLE TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN 12 :N MUKAISTA VASTUUNJAKOA VARTEN
2924 N:o 1105 SISÄLLYS 1 VAKUUTUSTEKNISET SUUREET 2 TYÖNANTAJIEN LUOKITTELU 3 IKÄÄN, PALKKAAN JA TYÖSUHDEAIKAAN LIITTYVÄT SUUREET 3.1 IKÄLASKU 3.2 TYÖSUHDEAIKAAN LIITTYVÄT SUUREET 3.3 VUOSIMAKSUN PERUSTEENA OLEVA PALKKA 4 RAHASTOITU VANHUUSELÄKE 5 VASTAISTEN VANHUUSELÄKKEIDEN VASTUUVELKA 6 ALKANEIDEN ELÄKKEIDEN VASTUUVELKA 6.1 ALKANEIDEN VANHUUSELÄKKEIDEN VASTUUVELKA 6.2 ALKANEIDEN TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEIDEN VASTUUVELKA 6.3 ALKANEIDEN TYÖTTÖMYYSELÄKKEIDEN VASTUUVELKA 7 VUOSIMAKSU 8 VUOSIMAKSUN TASAUSOSA 9 TASAUSOSISTA MUODOSTUNUT RAHASTO 10 ELÄKEIÄN ALENTAMINEN 11 ELÄKEJÄRJESTELYYN LIITTYVÄT ELÄKESUUREET JA ELÄKELAITOKSEN VAIHTUMINEN 12 TYÖS UHDEKOHTAISTEN TIETOJEN KORJAAMINEN 13 TYÖNTEKIJÄIN MAKSUOSUUTTA VASTAAVA OSUUS VASTUUVELASTA
N:o 1105 2925 1 VAKUUTUSTEKNISET SUUREET Näissä perusteissa esiintyät akuutustekniset suureet oat sosiaali- ja tereysministeriön 16.10.1990 eläkeakuutusyhtiöille ahistamien yleisten laskuperusteiden ja niihin 3.2.1998 ahistettujen muutosten mukaiset. Tällöin käytetään seuraaia erikoisakioiden aroja: Laskuperustekorko 1.1. 2000-30.6.2000 (b1) = 0,0525 1.7.2000-30.9.2000 (b1) = 0,055 1.10.2000 - (b1) = 0,0575 Kuoleuus -miesten anhuuseläke, yksilöllisenä arhais - eläkkeenä myönnetty työkyyttömyyseläke ja työttömyyseläke 5, 6, (b2) = 7, 8, kun kun kun kun x 1950 1960 x < 1950 x x 1970 < < 1960 1970 -naisten anhuuseläke, yksilöllisenä arhais - eläkkeenä myönnetty työkyyttömyyseläke ja työttömyyseläke 13, 14, (b2) = 15, 16, kun kun kun kun x 1950 1960 x < 1950 x x 1970, < < 1960 1970 missä -x on työntekijän syntymäuosi.
2926 N:o 1105 Työkyyttömyys (b3) = 1 (b4) = 1 (b5) = 1 (b6) = 1 (b7) = 1 (b8) = 1 Rahanaron muuttuuus 1.1.2000-30.6.2000 (b15) = 0,0225 1.7.2000-30.9.2000 (b15) = 0,025 1.10.2000 - (b15) = 0,0275 Rahastokorko i 0 = (b1) - (b15) 2 TYÖNANTAJIEN LUOKITTELU Seuraaassa tarkoitetaan pientyönantajalla työnantajaa, jonka työntekijäin eläkelain (395/1961) (TEL) alaisten, myös muissa eläkelaitoksissa akuutettujen, työntekijöiden lukumäärän on katsottaa pysyästi alittaan 50, ja suurtyönantajalla työnantajaa, jolla tämä lukumäärä on ähintään 50. Työntekijöiden lukumäärää laskettaessa ei tällöin oteta huomioon TEL 1 b :ssä tarkoitettuja henkilöitä eikä TEL 1 c :n mukaisesti apaaehtoisesti akuutettuja henkilöitä. Jos akuutuksenottajalla on yksinomaan TEL 1 b :ssä tarkoitettuja henkilöitä, soelletaan akuutukseen henkilöiden lukumäärästä riippumatta pientyönantajatekniikkaa. Pientyönantajan on katsottaa muuttuneen suurtyönantajaksi asta, kun kahden peräkkäisen kalenteriuoden päättymishetkellä TEL:n alaisuuteen kuuluu ähintään 50 työntekijää, ja astaaasti suurtyönantajan on katsottaa muuttuneen pientyönantajaksi asta, kun mainitulla taalla todettu työntekijälu ku on alle 50. Muutos toimeenpannaan jälkimmäistä kalenteriuotta seuraaan kalenteriuoden päättyessä. Työnantajan osalta, jonka työntekijäin lukumäärässä on tapahtunut pysyä olennainen muutos, noudatetaan edellä sanotusta poiketen uuden työntekijäluun mukaista akuutustekniikkaa muutosta seuraaan kalen-
N:o 1105 2927 teriuoden alusta lähtien. Jos työnantajan pyynnön perusteella todetaan, että työntekijöiden lukumäärä poikkeaa pysyästi keskimääräisestä työntekijöiden lukumäärästä, käytetään työntekijöiden lukumääränä muutosuonna keskimääräistä työntekijöiden lukumäärää. Jos työnantaja siirtää työntekijöidensä eläketuran toisesta eläkelaitoksesta eläkekassaan, soelletaan edelä mainittuja rajoja ikään kuin akuutus olisi ollut koko ajan samassa eläkelaitoksessa. 3 IKÄÄN, PALKKAAN JA TYÖSUHDEAIKAAN LIITTYVÄT SUUREET 3.1 IKÄLASKU Vakuutusteknisissä suureissa käytetään ikänä x uoden ja syntymäuoden erotusta. Eläkeikä merkitään w:llä. 3.2 TYÖSUHDEAIKAAN LIITTYVÄT SUUREET Vuoden työansioon perustuaa palkkaa laskettaessa käytettää suure raaasti: ' t määritellään seu- ' t = uoteen sisältyä työsuhdeaika päiinä laskettuna työntekijäin eläkeasetuksen (183/1962) (TEA) 6 1 momentin mukaan. Mainittuun aikaan lisätään TEL-työsuhteeseen liittyä uoteen -1 kohdistua odotusaika, jos työntekijä on tullut TEL:n alaiseksi uonna. Ajaksi ei kuitenkaan lueta - aikaa, jonka työsuhde on jatkunut ennen sen uoden loppua, jona työntekijä on täyttänyt 13 uotta - aikaa, jonka työntekijä on ollut aseelollisuuttaan suorittamassa akinaisessa paleluksessa tai siihen rinnastettaassa muussa paleluksessa.
2928 N:o 1105 Vuosimaksua ja rahastoidun eläkkeen lisäystä laskettaessa käytettäät suureet t ja T uodelta määritellään seuraaasti: t = kuten t ', mutta mainittuun aikaan ei kuitenkaan lueta - odotusaikaa työsuhteen kestäessä ennen työantajan aihtumista - aikaa, jonka työntekijä on ollut työsuhteessa ollessaan oikeutettu sellaiseen laissa säädettyyn tai julkisen eläkesäännön mukaiseen työ- tai irkasuhteeseen taikka yrittäjätoimintaan perustuaan eläkkeeseen, jonka suuruutta määrättäessä on otettu huomioon eläkeiän saauttamiseen jäljellä olea aika tai sitä astaaa ansio lukuunottamatta aikaa, jonka yksilöllinen arhaiseläke on ollut lepäämässä - 65-uoden iän täyttämisen jälkeistä aikaa. Jos eläkejärjestelyyn liittyy alennettu eläkeikä ja työsuhde on jatkunut yli eläkeiän, suure t lasketaan erikseen eläkeikää edeltäneen ja eläkeiän jälkeisen ajan osalta. T = kuten t, mutta aikaisintaan iän 23 täyttämispäiästä lähtien. 3.3 VUOSIMAKSUN PERUSTEENA OLEVA PALKKA Vuoden työansioon perustua palkka S lasketaan kaaalla t (1) S = A, ' t jossa A on TEL 7 e :ssä tarkoitettu työansio uodelta. Ansioon lisätään uoden -1 an- sio, jos astaaa aika on lisätty suureeseen t '. 4 RAHASTOITU VANHUUSELÄKE Seuraaassa esitettäää rahastoidun eläkkeen laskutapaa käytetään anhuuseläkkeen yhteydessä. Muissa etuuslajeissa ei aktiiiaikana muodostu rahastoitua eläkettä.
N:o 1105 2929 Rahastoidun eläkkeen määrä uoden lopussa määritellään kaaalla R R R (2) E E + E )(1+ i ), = ( 1 missä rahastoidun eläkkeen lisäys uonna lasketaan kaaan (3) mukaan. Kertoimella R E i korotetaan rahastoidun eläkkeen määrää ja sen aro on annettu liitteessä 2. Rahastoidun eläkkeen lisäys uonna lasketaan kaaalla R E (3) E R T 0,005 S, = t 0, kun x < 55 kun x 55. Jos eläkeikä muuttuu työsuhteen kestäessä, rahastoitua eläkettä muutetaan eläkeiän muutosta edeltäään aikaan perustualta osalta kaaan R N w R (4) E ( w ) = E ( w) N w mukaan, jossa w on eläkeikä ennen muutosta ja w on muutettu uusi eläkeikä. Lisäksi otetaan kaaan (3) mukaista rahastoidun eläkkeen lisäystä laskettaessa huomioon kohdan 10 mukais ta kertamaksua astaaa rahastoidun eläkkeen lisäys: RK N 65 δ T (5) E = 0,005 S, kun x < 55. N w t Kaaassa esiintyä suure δ T on määritelty kohdassa 10. 2 400301/155 Jos työntekijä siirtyy arhennetulle anhuuseläkkeelle tai anhuuseläkkeelle siirtyminen lykkääntyy eläkeiän yli, rahastoitua eläkettä muutetaan kaaan
2930 N:o 1105 R N w R (6) E ( z) = E ( w) N z mukaan, jossa w on eläkeikä ja z on täytetty ikä kuukauden tarkkuudella eläkkeelle siirtymistä edeltään kuukauden lopussa. Laskettaessa kaaan (7) mukaista astaisen anhuuseläkkeen astuuelkaa tapauksessa, jossa eläkkeelle siirtyminen lykkääntyy yli hetken 31.12., ikänä z käytetään kyseessä olealle hetkelle kuukauden tarkkuudella laskettua ikää. Alkaneen anhuuseläkkeen rahastoitu osa VR E uonna on anhuuseläkkeen määrä uo- dessa ilman tasausosaa. Määrään sisältyy alkaneisiin anhuuseläkkeisiin 31.12. tehtää VR' eläkkeen rahastoitujen osien korotus. Tällöin E = E ( 1 i ), jossa VR + eläkkeen määrä uodessa ilman tasausosaa ennen korotusta. VR' E on anhuus- 5 VASTAISTEN VANHUUSELÄKKEIDEN VASTUUVELKA Vastaisten anhuuseläkkeiden astuuelka hetkellä 31.12. lasketaan kaaalla V R N w R (7) V = E + E (z) ax+ 1/2. x<w Dx+1/2 x w Vastuuelkaa laskettaessa otetaan huomioon myös apaakirjat sekä työkyyttömyys- ja työttömyyseläkkeen saajien astaiset anhuuseläkkeet. 6 ALKANEIDEN ELÄKKEIDEN VASTUUVELKA 6.1 ALKANEIDEN VANHUUSELÄKKEIDEN VASTUUVELKA Alkaneiden anhuuseläkkeiden astuuelka hetkellä 31.12. lasketaan kaaalla VA VR (8) V = E a x+1/ 2,
N:o 1105 2931 missä VR E V on määritelty luussa 4. Vastuuelka lasketaan kaikille ennen 1.1.+1 myönnetyille ja 1.1.+1 maksettaille anhuuseläkkeille. 6.2 ALKANEIDEN TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEIDEN VASTUUVELKA Alkaneiden työkyyttömyyseläkkeiden astuuelka hetkellä 31.12. lasketaan kaaalla IA 1 I 2 I (9) V = V + V. Vastuuelan osat 1 V I ja 2 V I lasketaan kaaojen (10) ja (11) mukaisesti. 1 Vastuuelan osa V I lasketaan ennen 1.1.+1 myönnetyille ja 1.1.+1 tai myöhemmin maksettaille työkyyttömyyseläkkeille tai lepäämässä oleille yksilöllisille arhaiseläkkeille. 1 I IR iili IR Nx+ 2 N (10) 1/ w V V = EV a( u) + ( x+ 1/ 2 u): w + EV, D x+ 1/ 2 jossa jälkimmäinen summalauseke koskee niitä eläkkeitä, jotka on myönnetty yksilöllisinä arhaiseläkkeinä, ja edellinen summalauseke muita eläkkeitä. IR E V on työkyyttömyyseläk- keen määrä uodessa ilman tasausosaa ja u on työkyyttömyyden alkamis uoden ja syntymäuoden erotus. Vastuuelan osa kaaalla 2 I V lasketaan muita työkyyttömyyseläkkeitä arten työntekijäin osalta 2 I I I (11) V k i k S + k i k S, = 1 x iw 2 x iw 1
2932 N:o 1105 jossa esiintyien kertoimien k, k,i I I 1 2 x ja iw k arot on annettu liit teessä 2. Jälkimmäisessä summalausekkeessa kertoimille i x ja k iw käytetään uodelle -1 annettuja aroja. 6.3 ALKANEIDEN TYÖTTÖMYYS ELÄKKEIDEN VASTUUVELKA Alkaneiden työttömyyseläkkeiden astuuelka hetkellä 31.12. lasketaan kaaalla UA 1 U 2 U (12) V = V + V. Vastuuelan osat 1 V U ja 2 V U lasketaan kaaojen (13) ja (14) mu kaisesti. 1 Vastuuelan osa V U lasketaan kaikille ennen 1.1.+1 myönnetyille ja 1.1.+1 tai myö- hemmin maksettaille työttömyyseläkkeille. - 1 U UR N x+1/2 Nw (13) V = E, Dx+1/2 jossa UR E V on työttömyyseläkkeen määrä uodessa ilman tasausosaa. Vastuuelan osa alla 2 U V lasketaan muita työttömyyseläkkeitä arten työntekijäin osalta kaa- 2 U (14) U, 1 U 1 2 U V = u k S + k u k S + k u k S x uw x uw x uw 2 + k u k t S 3 x uw 3 3 jossa esiintyien kertoimien U k 1, summalausekkeessa kertoimille U k 2, u x ja U k 3, u x ja nessa uodelle -2 ja neljännessä uodelle -3 annettuja aroja. k uw arot on annettu liitteessä 2. Toisessa k uw käytetään uodelle -1 annettuja aroja, kolman-
N:o 1105 2933 7 VUOSIMAKSU Eläkekassan uosimaksu P uodelta lasketaan kaaalla (15) P y k S. = Kerroin y on yrittäjien eläkelain (468/1969) 9 :ssä tarkoitetun maksuprosentin sadasosa. Kerroin k on perhe-eläkkeen saamisen ehdoista ja eläkeiästä liitteen 2 mukaan riippua kerroin. Jos eläkeikä on alempi kuin 65 uotta ja työntekijä jatkaa työsuhdettaan eläkeiän täyttämisen jälkeen, lasketaan uosimaksu eläkeiän jälkeisen ajan osalta käyttäen eläkeikänä 65 uotta ja maksua lasketaan enintään ikään 65 saakka. Vuosimaksun perusteena oleana palkkana käytetään kaaan (1) mukaan laskettua palkkaa S. 8 VUOSIMAKSUN TASAUSOSA Eläkekassan uosimaksun tasausosa T P uodelta on kunkin pientyönantajan osalta (16) P T P w R = ( N y k S - E ) - ( ix kiw + u x kuw + Dx H I P - min [ max ( p ks ; 54 ) ; y k S ] I 1962 p M k + e y k) S ja kunkin suurtyönantajan osalta P T = s [ ux + y P ( k -1) - i x ( k iw -1) - u x ( k uw -1) - ( k -1) ( p H + p M + e y ) ] S (17) R N w N 65 ( E ), D x missä esiintyien kertoimien P y, k, i x, k iw, u x, k uw, p, p ja M H s u x arot on annettu liit- teessä 2. Suure e on sosiaali- ja tereysminis teriön Eläketurakeskukselle ahistama ker-
2934 N:o 1105 roin, joka määrittää Eläketurakeskuksen kustannusten koraamiseksi suoritettaaa osuutta ja I i on TEL 9 :n mukaisen palkkain deksin aro uonna i. Jos eläkeikä on alempi kuin 65 uotta ja työntekijä jatkaa työsuhdettaan eläkeiän täyttämisen jälkeen, menetellään uosimaksun tasausosaa laskettaessa eläkeiän jälkeisen ajan osalta astaaasti kuin uosimaksua laskettaessa. 9 TASAUSOSISTA MUODOSTUNUT RAHASTO Tasausosista muodostunut rahasto T V hetkellä 31.12. lasketaan kaaalla (18) V T = (1+(b1))(1 - q a )V T -1 +(1+(b1) ) + R - ΣV V 0,5 a T b [(1 - q ) Σ P - q P ] ( i ) - ΣV VA (i ), missä T P =kaaoissa (16) tai (17) määritelty uosimaksun tasausosa, P = kaaassa (15) määritelty uosimaksu, R = (( b1) i ) V - (1 + i ) V 0 0 VIU 1 VIU 1 0,5 (1 + ( b1)) (1 + i0 ) + 0,5 (1 + i ) ΣV V 0 ( i ) ΣV VA ( i )], 0,5 [ V VIU (19) V = V + V + V + V VIU V VA IA UA V R R V ( i ) = kohdan 4 mukaista rahastoidun eläkkeen osaa i (E 1 + E ) astaaa astaisten anhuuseläkkeiden astuuelan määrä hetkellä 31.12.
N:o 1105 2935 VA VR' V ( i ) = kohdan 4 mukaista rahastoidun eläkkeen osaa ie huuseläkkeiden astuuelan määrä hetkellä 31.12.. astaaa alkaneiden an- Tasausosista muodostunut rahasto hetkellä 31.12.1999 lasketaan kuitenkin kaaalla: V T 1999 0,5 0,5 a T 0,5 a T b = 1,05 1,0525 (1 - q ) V + 1,0525 [(1 - q ) P - 1999 1998 1999 1999 q1999 P1999 ]. Sosiaali- ja tereysministeriö ahistaa uosittain sosiaali- ja tereysministeriön ahista- missa astuunjakoperusteissa esiintyien kertoimien a q ja b q arot. Suureista T S P ja P ähennetään uodelta altion eläkerahastoon maksettu siirtymä- maksu. Siirtymämaksulla tarkoitetaan siirtymämaksusta muutettaessa altion irastoja, lai- toksia tai liikelaitoksia osakeyhtiöiksi annetun lain mukaista maksua. T JosV < 0, määrä V T' T = V on sosiaali- ja tereysminis teriön ahistamien astuunjakoperusteiden osan I mukainen saataa Eläketurakeskukselta ja tasausosista muodostunut rahasto hetkellä 31.12. on nolla. 10 ELÄKEIÄN ALENTAMINEN Eläkeikää alennettaessa työsuhteen kestäessä lasketaan muutosuonna työsuhdekohtainen kertamaksu K δt (20) P = K ( w x) S, t missä
2936 N:o 1105 K( w 0,106 0,001( w x), w x 8 x) = 0,132 0,052, 18 w x 0,214 0,082, 8 kun w kun 8 w kun w x 26 x < 26 x < 8 (21) ' δ T [ k T k T δt ], ' + = w w w w i jossa k w on kerroin, jonka arot on annettu liitteessä 2. Kaaassa (21) oleat summat on laskettu työsuhteen alusta, kuitenkin aikaisintaan 1.7.1962 alkaen, kyseessä olean eläkeiän muutospäiään saakka (muutospäiää lukuunottamatta), ' T w on eläkeiän w oimassaoloaikana kertynyt anhuuseläkkeeseen oikeuttaa aika päi- inä, ja w tarkoittaa muutettua uutta eläkeikää. δ tarkoittaa ennen kyseessä oleaa muutoshetkeä tehtyjen eläkeikämuutosten johdosta muodostuneiden, kaaan (21) mukaises - ti laskettujen lukujen δ Ti summaa (i < ). T i Vastaaasti lasketaan muutosuonna työsuhdekohtaista kertamaksua astaaa tasausosa TK δ T VK H δ T (22) P = K( w - x) S - P - ( e y+ p ) S, t t missä esiintyän kertoimen H p aro on annettu liitteessä 2 ja P VK N 0,005 = D 0, 65 x δ T t S, kun x < 55 kun x 55 (23) ' ' δ T = [ T - T - δ T i ]. k w w k w w +
N:o 1105 2937 Kaaassa (23) oleat summat on laskettu kuten kaaassa (21), kuitenkin myös ennen 1.7.1962 palellun ajan osalta. δ T i lasketaan astaaasti kuin δ T i. Niin sanottujen arhaiseläkejärjestelyjen (TEL 11 :n mukaisten rekisteröimiskelpoisten lisäetujen kartan kohdan IX d) osalta kertamaksu ja sitä astaaa tasausosa lasketaan käyt- täen palkkana S suuretta S = t S / 30, missä ' ' S on arhaiseläkkeen perusteena olea eläke palkka eläkeiän täyttämis uoden indeksitasossa. Mikäli tällöin työsuhteeseen on tehty TEL 2 :n mukainen automaattinen katkaisu ja arhaiseläke määrätään erillisten työsuhde- jaksojen eläkepalkko jen perusteella, lasketaan kertamaksu erikseen työsuhdejaksolle ennen automaattista katkaisua ja työsuhdejaksolle sen jälkeen käyttäen kyseisen aikajakson eläke- palkka- ja aikasuureita. Kaaalla (20) laskettujen työsuhdekohtaisten kertamaksujen summa lisätään muutosuonna kaaan (15) mu kaiseen uosimaksuun. Vastaaasti kaaalla (22) laskettujen työsuhdekohtaisten tasausosien summa lisätään muutosuonna kaaojen (16) ja (17) mu kaiseen uosimaksun tasausosaan. Poikkeussäännös Mikäli työsuhdeaikaa ennen 1.1.1994 ei oteta huomioon apaaehtoisten lisäeläkejärjestelyjen tasa-aroistamisesta annetun lain (1038/1997) mukaan eläkejärjestelyjä tasa-aroisiksi muunnettaessa, niin sitä ei oteta huomioon myöskään kaaoissa (21) ja (23). 11 ELÄKEJÄRJESTELYYN LIITTYVÄT ELÄKESUUREET JA ELÄKELAITOKSEN VAIHTUMINEN Kuhunkin eläkejärjestelyyn liittyiksi luetaan ne TEL 6 a :ää soeltaen myönnetyt työkyyttömyys- ja työttömyyseläkkeet, joiden osalta se työsuhde, joka TEL 12 1 mo mentin 2 kohdan mukaan määrää eläkkeestä astaaan eläkelaitoksen, on kuulunut tähän eläkejärjestelyyn. Mikäli kyseessä olea työsuhde on eri aikoina kuulunut eri eläkejärjestelyihin, eläkkeen katsotaan liittyän näistä siihen, johon työsuhde kuului eläketapahtumahetkellä tai 3 400301/155
2938 N:o 1105 iimeksi ennen sitä. Jos kuitenkin työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisena työnantajan aihtuessa, määrätään se eläkejärjestely, johon eläkkeen katsotaan liit tyän, samalla taalla kuin jos työsuhde olisi katkennut työnantajan aihtuessa. Tällöin ei sulautumisen eikä jakautumisen yhteydessä kuitenkaan katsota työnantajan aihtuan. Kuntoutusrahan suhteen menetellään astaaasti kuin työkyyttömyyseläkkeen suhteen. Kun työntekijä siirtyy kesken kalenterikuukauden toisen eläkelaitoksen piiriin muun syyn kuin työnantajan konkurssin takia työsuhteen jatkuessa yhtäjaksoisesti sanotun kalenterikuukauden ajan, anhuuseläkeoikeudesta astaa kalenterikuukauden loppuun se eläkelaitos, jonka piiriin työntekijä on kuulunut kyseisen kalenterikuukauden alussa. Suureita T ja t laskettaessa ajan kyseiseltä kalenterikuukaudelta ottaa huomioon se eläkelaitos, jonka piiriin työntekijä on kuulunut kyseisen kalenterikuukauden alussa. 12 TYÖSUHDEKOHTAISTEN TIETOJEN KORJAAMINEN Jos akuutusteknisen tutkimuksen suorittamisen jälkeen joudutaan korjaamaan työsuhdekohtaisia tietoja työntekijöistä tai lisäämään tai poistamaan jokin työsuhde, lasketaan korjauksesta aiheutua uosimaksun ja uosimaksun tasausosan muutos kunkin uoden osalta asianomaisen uoden tasausperusteita soeltaen. Korkoutus suoritetaan laskuperustekoron mukaan asianomaisen uoden puoliälistä korjausuoden puoliäliin. Korjauksia laskettaessa ei oteta huomioon sellaisia TEL:n alaisiin työsuhteisiin liittyiä työansioita, joiden osalta TEL 15 b :n mukaan on oimassa lyhytaikaisissa työsuhteissa oleien työntekijäin eläkelain (134/1962) (LEL) tai taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluien työntekijäin eläkelain (662/1985) (TaEL) mukaan järjestetty eläketura. Sellaiset ansiot otetaan korjausta laskettaessa huomioon, joiden osalta LEL 10 b :n tai TaEL 8 a :n mu kaan on jäänyt oimaan TEL:n mukainen eläkejärjestely. Näin lasketut korjauserät otetaan huomioon kohdissa 7 ja 8 siten, että uosimaksun korjauserä lisätään kaaan (15) mu kaiseen korjausuoden uosimaksuun ja uosimaksun tasausosan korjauserä lisätään kaaojen (16) ja (17) mukaiseen korjausuoden uosimaksun tasausosaan.
N:o 1105 2939 13 TYÖNTEKIJÄIN MAKSUOSUUTTA VASTAAVA OSUUS VASTUUVELASTA Työntekijäin maksuosuutta astaaa osuus astuuelasta hetkellä 31.12. lasketaan kaaalla 0, 5 (24) L ( 1 + i )( 1 u )L + ( + i ) q SS, = 0 1 1 0 jossa kertoimet u ja q on annettu liitteessä 2. Vastuuelasta työntekijäin maksuosuutta astaaaa osaa ei saa takaisinlainata.
2940 N:o 1105 Liite 2 VAKUUTUSTEKNISIIN PERUSTEISIIN LIITTYVÄT KERTOIMET VUONNA 2000 1. Alennettuun eläkeikään liittyiä kertoimia Kerroin k määritellään kaaalla 1 ' k = (21,5 + k w + 100 k p ), 21,5 missä ' k w riippuu eläkeiästä ja k p perhe-eläkkeen saamisen ehdoista. Kertoimien k, k, k ja iw uw w ' k w lukuarot oat seuraaat: eläkeikä w k iw k uw k w k w 53 0,23 0,00 1,693 7,12 54 0,26 0,00 1,636 6,26 55 0,29 0,00 1,581 5,42 56 0,32 0,00 1,527 4,61 57 0,35 0,00 1,474 3,84 58 0,39 0,00 1,421 3,09 59 0,44 0,00 1,369 2,41 60 0,51 0,00 1,316 1,75 61 0,58 0,16 1,238 1,57 62 0,67 0,34 1,168 1,07 63 0,77 0,54 1,106 0,63 64 0,88 0,77 1,050 0,27 65 1,00 1,00 1,000 0,00 Laskettaessa kerrointa k w kuukauden tarkkuudella käytetään suoraiiaista äliaro-laskumenettelyä. Kertoimien arot pyöristetään kolmen desimaalin tarkkuuteen.
N:o 1105 2941 2. Perhe-eläkkeen saamisen ehdot Merkintä Perhe-eläkkeen saamisen ehdot 100 k p Pe 0 TEL:n ähimmäisehdot 0 Pe 1 Eläkkeen saamisen ehtojen laajentaminen lesken osalta TEL 11 :n mukaisen rekisteröimiskelpoisten lisäetujen kartan mukaisesti - edunjättäjänä mies - edunjättäjänä nainen 0,05 0,02 Pe 2 Lapseneläkkeen pääteiän muuttaminen 21 uodeksi - edunjättäjänä mies - edunjättäjänä nainen 0,06 0,03 Pe 3 Lapseneläkkeen pääteiän muuttaminen 24 uodeksi - edunjättäjänä mies - edunjättäjänä nainen 0,11 0,05 Pe 4 Sekä leskeneläkkeen saamisen ehtojen laajentaminen että lapseneläkkeen pääteiän muuttaminen 21 uodeksi - edunjättäjänä mies - edunjättäjänä nainen 0,11 0,05 Pe 5 Sekä leskeneläkkeen saamisen ehtojen laajentaminen että lapseneläkkeen pääteiän muuttaminen 24 uodeksi - edunjättäjänä mies - edunjättäjänä nainen 0,16 0,07
2942 N:o 1105 3. Kertoimet i x x 100 i x x 100 ix -18 0,05 41 1,10 19 0,06 42 1,22 20 0,09 43 1,40 21 0,12 44 1,60 22 0,15 45 1,80 23 0,18 46 2,00 24 0,22 47 2,20 25 0,26 48 2,40 26 0,30 49 2,65 27 0,34 50 2,90 28 0,38 51 3,15 29 0,40 52 3,50 30 0,44 53 4,00 31 0,48 54 4,60 32 0,52 55 5,30 33 0,57 56 6,00 34 0,62 57 7,00 35 0,67 58 10,70 36 0,72 59 11,00 37 0,78 60 11,00 38 0,84 61 10,60 39 0,90 62 8,40 40 0,98 63 5,70 64 2,40 65 0,70
N:o 1105 2943 4. Kertoimet u x x 100 u x x 100 u x - 18 0,00 41 0,00 19 0,00 42 0,00 20 0,00 43 0,00 21 0,00 44 0,00 22 0,00 45 0,00 23 0,00 46 0,00 24 0,00 47 0,00 25 0,00 48 0,00 26 0,00 49 0,00 27 0,00 50 0,00 28 0,00 51 0,00 29 0,00 52 0,00 30 0,00 53 0,00 31 0,00 54 6,00 32 0,00 55 13,60 33 0,00 56 13,80 34 0,00 57 13,30 35 0,00 58 11,00 36 0,00 59 8,90 37 0,00 60 5,20 38 0,00 61 3,50 39 0,00 62 2,20 40 0,00 63 1,00 64 0,00 65 0,00
2944 N:o 1105 5. Kertoimet s u x s 100u x x Miehet Naiset -18 14,92 14,92 19 14,91 14,91 20 14,88 14,88 21 14,85 14,85 22 14,92 14,92 23 14,98 14,70 24 14,99 14,41 25 15,00 14,40 26 15,05 14,44 27 15,10 14,47 28 15,15 14,50 29 15,21 14,54 30 15,26 14,57 31 15,39 14,67 32 15,43 14,69 33 15,46 14,70 34 15,49 14,71 35 15,51 14,71 36 15,54 14,71 37 15,55 14,69 38 15,57 14,69 39 15,56 14,65 40 15,54 14,61 41 15,60 14,63 42 15,54 14,54 43 15,42 14,39 44 15,30 14,24 45 15,27 14,18 46 15,58 14,47 47 15,96 14,82 48 16,34 15,16 49 16,66 15,45 50 16,97 15,74 51 17,45 16,17 52 17,66 16,34 53 17,71 16,36 54 11,28 9,91 55 7,27 7,27 56 6,37 6,37 57 5,87 5,87 58 4,47 4,47 59 6,27 6,27 60 9,97 9,97 61 12,07 12,07 62 15,57 15,57 63 19,47 19,47 64 23,77 23,77 65 25,47 25,47
N:o 1105 2945 6. Rahastoitua anhuuseläkettä koskea kerroin i = 0,0296 kun 2000. 7. Alkaneen työkyyttömyys- ja työttömyyseläkkeiden astuun ja uosimaksun tasausosan laskemiseen liittyiä kertoimia k I 1 = 0,75 (kaaa (11)) k I 2 = 0,15 (kaaa (11)) k U 1 = 1,00 (kaaa (14)) k U 2 = 0,70 (kaaa (14)) k U 3 = 0,50 (kaaa (14)) M p2000 0,0050,pientyönantajien osalta(kaaa(16)) = 0,0007,suurtyönantajien osalta(kaaa(17)) H p 2000 = 0,00680 (kaaat (16), (17) ja (22)) P y 2000 = 0,215 (kaaat (16) ja (17)) u 2000 = 0,0405 (kaaa (24)) q 2000 = 0,0146 (kaaa (24)) 4 400301/155
2946 N:o 1106 Sosiaali- ja tereysministeriön asetus akuutusyritysryhmän mukautetusta akaaraisuuslaskelmasta Annettu Helsingissä 15 päiänä joulukuuta 2000 Sosiaali- ja tereysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 28 päiänä joulukuuta 1979 annetun akuutusyhtiölain (1062/1979) 14 b luun 5 ja 6 :n nojalla sekä 31 päiänä joulukuuta 1987 annetun akuutusyhdistyslain (1250/1987) 12 a luun 5 ja 6 :n nojalla, sellaisina kuin ne oat, akuutusyhtiölain 14 b luun 5 ja 6 laissa 949/2000 ja akuutusyhdistyslain 12 a luun 5 ja 6 laissa 952/2000: 1 Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) suhteellisella osuudella suoraan tai älillisesti omistettua osuutta sidosyrityksen osake- tai takuupääomasta; älilliseen omistukseen perustua suhteellinen osuus on peräkkäisten suoraan omistettujen suhteellisten osuuksien tulo; 2) toimintapääomalla ja toimintapääoman ähimmäismäärällä: a) akuutusyhtiön toimintapääomaan luettaista eristä annetun asetuksen (462/1995) mukaista toimintapääomaa ja akuutusyhtiölain (1062/1979) 11 luun mukaista toimintapääoman ähimmäismäärää, kun kyseessä on kotimainen henki- tai ahinkoakuutusyhtiö; b) akuutusyhtiön toimintapääomaan luettaista eristä annetun asetuksen mukaista toimintapääomaa ja työeläkeakuutusyhtiölain (354/1997) 7 luun mukaista toimintapääoman ähimmäismäärää, kun kyseessä on työeläkeakuutusyhtiö; c) akuutusyhdistyksen toimintapääomaan luettaista eristä annetun asetuksen (314/1999) mukaista toimintapääomaa ja akuutusyhdistyslain (1250/1987) 10 a luun mukaista toimintapääoman ähimmäismäärää, kun kyseessä on akuutusyhdistys; d) akuutusyrityksen kotialtion säännösten mukaista toimintapääomaa ja toimintapääoman ähimmäismäärää, kun kyseessä on ulkomainen akuutusyritys, jonka kotialtio kuuluu Euroopan talousalueeseen; e) akuutusyhtiön toimintapääomaan luettaista eristä annetun asetuksen mukaista toimintapääomaa ja akuutusyhtiölain 11 luun mukaista toimintapääoman ähimmäismäärää, kun kyseessä on kolmannen maan akuutusyritys; kuitenkin jos yrityksen kotialtio edellyttää akuutusyritykseltä toimilupaa ja asettaa sen toiminnalle suomalaisia toimintapääomaaatimuksia astaaat aatimukset, yrityksen toimintapääoma ja toimintapääoman ähimmäismäärä oidaan laskea yrityksen kotialtion säännösten mukaisesti; f) akuutusyhtiön toimintapääomaan luettaista eristä annetun asetuksen mukaista toimintapääomaa ja akuutusyhtiölain 11 luun mukaista toimintapääoman ähimmäismäärää, kun kyseessä on ulkomainen jälleenakuutusyritys, jonka kotialtio kuuluu Euroopan talousalueeseen; g) akuutusyhtiön toimintapääomaan luettaista eristä annetun asetuksen mukaista
N:o 1106 2947 toimintapääomaa ja akuutusyhtiölain 11 luun mukaista toimintapääoman ähimmäismäärää, kun kyseessä on ulkomainen jälleenakuutusyritys, jonka kotialtio ei kuulu Euroopan talousalueeseen; kuitenkin jos yrityksen kotialtio asettaa jälleenakuutusyrityksen toiminnalle suomalaisia toimintapääomaaatimuksia astaaat aatimukset, toimintapääoma ja toimintapääoman ähimmäismäärä oidaan laskea yrityksen kotialtion säännösten mukaisesti; jos tällaisia säännöksiä soelletaan akuutusyrityksiin, mutta ei jälleenakuutusyrityksiin, jälleenakuutusyrityksen toimintapääoma ja toimintapääoman ähimmäismäärä oidaan laskea kuin kyseessä olisi mainitun kotialtion akuutusyritys; h) akuutusyhtiön toimintapääomaan luettaista eristä annetun asetuksen mukaista toimintapääomaa ja nollan suuruista toimintapääoman ähimmäismäärää, kun kyseessä on akuutusomistusyhteisö. 2 Vakuutusyhtiölain 14 b luun 5 :ssä tarkoitettu akuutusyhtiön ja akuutusyhdistyslain 12 a luun 5 :ssä tarkoitettu akuutusyhdistyksen mukautettu akaaraisuuslaskelma sekä akuutusyhtiölain 14 b luun 6 :ssä ja akuutusyhdistyslain 12 a luun 6 :ssä tarkoitettu emoyrityksen mukautettu akaaraisuuslaskelma sisältäät mukautetun toimintapääoman, mukautetun toimintapääoman ähimmäismäärän ja niiden erotuksena saataan mukautetun akaaraisuuden. 3 Vakuutusyhtiön, akuutusyhdistyksen, akuutusomistusyhteisön, ulkomaisen jälleenakuutusyrityksen tai kolmannen maan akuutusyrityksen (omistaja) mukautettuun toimintapääomaan luetaan: 1) omistajan toimintapääoma, josta on ähennetty siihen sisältyät: a) sidosyrityksenä olean akuutusyrityksen, ulkomaisen jälleenakuutusyrityksen, akuutusomistusyhteisön tai kolmannen maan akuutusyrityksen (akuutussidosyritys) osakkeiden ja osuuksien aro; älillisesti omistettujen sidosyrityksen osakkeiden tai osuuksien aro on kyseisten osakkeiden tai osuuksien aro sidosyrityksen älittömän osakasyrityksen toimintapääomassa kerrottuna omistajan suhteellisella osuudella älittömästä osakasyrityksestä; b) sidosyrityksen myöntämästä pääomalainasta osuus, joka astaa omistajan suhteellista osuutta sidosyrityksestä; c) maksamatta olea osakepääoma tai takuupääoma; d) muun sidosyrityksen kuin akuutussidosyrityksen osakkeiden tai osuuksien aroon sisältyien omistajan osakkeiden ja osuuksien aro kerrottuna omistajan suhteellisella osuudella sidosyrityksestä; e) omistajan sijoitukset osakasyritykseen; enintään ähennetään kuitenkin määrä, joka astaa osakasyrityksen sijoitusta omistajan toimintapääomaan luettaiin eriin; f) omistajan sijoitukset osakasyrityksen toiseen sidosyritykseen, jos iimeksi mainittu on sijoittanut omistajan toimintapääomaan luettaiin eriin; enintään ähennetään kuitenkin määrä, joka astaa toisen sidosyrityksen sijoitusta omistajaan; 2) omistajan omistusosuuden mukainen suhteellinen osuus akuutussidosyrityksen toimintapääomasta, josta on ähennetty siihen sisältyät: a) pääomalainat; muun kuin omistajan tai omistajan toisen sidosyrityksen myöntämästä pääomalainasta ähennetään kuitenkin ainoastaan se osa, jota ei tarita kattamaan akuutussidosyrityksen toimintapääoman ähimmäismäärää; b) akuutussidosyrityksen omistamien omistajan osakkeiden ja osuuksien aro; c) maksamatta olea osakepääoma tai takuupääoma; d) sijoitukset omistajan muuhun sidosyritykseen kuin akuutussidosyritykseen, jos ensiksi mainittu on sijoittanut akuutussidosyrityksen toimintapääomaan luettaiin eriin; enintään ähennetään kuitenkin määrä, joka astaa muun sidosyrityksen sijoitusta akuutussidosyritykseen; 3) omistajan osuus 2 kohdassa tarkoitetun sidosyrityksen toimintapääomasta ähennetystä maksamattomasta osingosta tai takuupääoman korosta sekä akuutussidosyrityksen osuus omistajan toimintapääomasta ähennetystä maksamattomasta osingosta tai takuupääoman korosta. Jos sidosyritys on henkiakuutusyhtiö, 1
2948 N:o 1106 momentin 2 kohdassa sen toimintapääoman ähimmäismäärän ylittäästä toimintapääomasta ei oteta huomioon tuleaa ylijäämää, aktioituja akuutusten hankintamenoja tai sellaista muuta toimintapääomaa, jota akuutusyhtiölain 13 luun 3 :n säännösten johdosta ei oida käyttää omistajan mukautetun toimintapääoman ähimmäismäärän täyttämiseen. Jos sidosyritys on keskinäinen akuutusyhtiö tai akuutusyhdistys taikka työeläkeakuutusyhtiö, oidaan 2 kohdassa sen toimintapääomasta, josta on ähennetty a d alakohdissa tarkoitetut erät, ottaa huomioon enintään sen toimintapääoman ähimmäismäärää astaaa määrä lisättynä takuu- tai osakepääomalla. Jos Vakuutusalontairasto katsoo, että 2 momentissa mainittujen erien lisäksi jotakin muuta sidosyrityksen toimintapääomaan luettaaa erää ei tosiasiassa oida käyttää omistajan mukautetun toimintapääoman ähimmäismäärän täyttämiseen, kyseinen erä oidaan sisällyttää mukautettuun toimintapääomaan ain siltä osin kuin sitä taritaan kattamaan sidosyrityksen omaa toimintapääoman ähimmäismäärää. Jos omistajan mukautettuun toimintapääomaan 1 momentin 2 kohdan mukaisesti luettaaa akuutussidosyrityksen toimintapääomaa on 2 tai 3 momentin mukaisesti rajoitettu, ähennetään 1 momentin 1 kohdan b alakohdassa ja 2 kohdan b alakohdassa ainoastaan se määrä, jolla omistajalle myönnetyn pääomalainan määrä tai omistajan osakkeiden ja osuuksien aro ylittää akuutussidosyrityksen toimintapääoman ja siitä mukautettuun toimintapääomaan luettaan määrän erotuksen. 4 Omistajan mukautettu toimintapääoman ähimmäismäärä on seuraaien erien summa: 1) omistajan toimintapääoman ähimmäismäärä; 2) omistajan omistusosuuden mukainen suhteellinen osuus akuutussidosyrityksen toimintapääoman ähimmäismäärästä. 5 Omistajan älillisesti keskinäisen akuutusyhtiön tai akuutusyhdistyksen taikka työeläkeakuutusyhtiön kautta omistamaa osuutta akuutussidosyrityksestä ei oteta huomioon 3 :n 1 momentin 1 kohdan a alakohdassa, 2 kohdassa eikä 4 :n 2 kohdassa. Jos 3 :n 1 momentin 2 kohdassa ja 4 :n 2 kohdassa tarkoitettu akuutussidosyritys on tytäryritys, jonka toimintapääoma on pienempi kuin toimintapääoman ähimmäismäärä, suhteellisen osuuden sijasta edellä mainituissa kohdissa soelletaan 100 prosentin omistusosuutta. Vakuutusalontairasto oi kuitenkin sallia, että tytäryrityksen toimintapääoma ja toimintapääoman ähimmäismäärä otetaan tällaisessakin tapauksessa huomioon suhteellisen osuuden mukaisesti, jos se katsoo emoyhtiön astuun rajatuksi ain kyseiseen suhteelliseen osuuteen. 6 Jos akuutusyrityksen, akuutusomistusyhteisön, ulkomaisen jälleenakuutusyrityksen tai kolmannen maan akuutusyrityksen mukautetun akaaraisuuden laskemiseen tarittaia sidosyritystä koskeia tietoja ei jostakin syystä ole käytettäissä, mukautetusta toimintapääomasta on ähennettää kyseisen sidosyrityksen osakkeet tai osuudet sen mukaisesti kuin ne on arostettu omistajan toimintapääomassa. 7 Vakuutusyrityksen, akuutusomistusyhteisön, ulkomaisen jälleenakuutusyrityksen tai kolmannen maan akuutusyrityksen hakemuksesta ja Vakuutusalontairaston suostumuksella mukautettu akaaraisuus oidaan määrätä konsernitilinpäätöksen perusteella. Edellä 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa mukautettu toimintapääoma on konsernitilinpäätöksen perusteella määrätty akuutusyhtiön toimintapääomaan luettaista eristä annetun asetuksen mukainen toimintapääoma. Mukautettuun toimintapääomaan luettaien erien osalta on otettaa huomioon 3 :n säännökset. Konsernitilinpäätöksen perusteella määrättään mukautetun akaaraisuuden mukautettu toimintapääoman ähimmäismäärä on: 1) 4 :n mukainen mukautetun toimintapääoman ähimmäismäärä, jolloin 4 :n 2 kohdan suhteelliset osuudet oat konsernitilinpäätöksen laatimisessa käytettyjä osuuksia; tai
N:o 1106 2949 2) konsernitilinpäätöksen tietojen perusteella laskettu toimintapääoman ähimmäismäärä, joka henki- ja ahinkoakuutuksen osalta määräytyy akuutusyhtiölain ja lakisääteisen eläkeakuutuksen osalta työeläkeakuutusyhtiölain toimintapääoman ähimmäismäärää koskeien säännösten mukaisesti. Jos mukautettu akaaraisuus määrätään konsernitilinpäätöksen perusteella, on huolehdittaa siitä, että noudatetaan tämän asetuksen mukaisia periaatteita. 8 Tämä asetus tulee oimaan 1 päiänä tammikuuta 2001. Helsingissä 15 päiänä joulukuuta 2000 Sosiaali- ja tereysministeri Maija Perho Ylimatemaatikko Hely Salomaa
2950 N:o 1107 Sosiaali- ja tereysministeriön asetus eräiden liikenneahingonkorausten sitomisesta palkkatasoon annetussa laissa tarkoitetuista korotuksista aiheutuien kulujen jakamisesta akuutusyhtiöiden ja Liikenneakuutuskeskuksen kesken Annettu Helsingissä 15 päiänä joulukuuta 2000 Sosiaali- ja tereysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eräiden liikenneahingonkorausten sitomisesta palkkatasoon 17 päiänä joulukuuta 1971 annetun lain (875/1971) 3 :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 362/1993: 1 Eräiden liikenneahingonkorausten sitomisesta palkkatasoon annetussa laissa (875/1971) tarkoitetuista korotuksista akuutusyhtiöille ja Liikenneakuutuskeskukselle kalenteriuosittain aiheutuat kulut jaetaan liikenneakuutuslain (279/1959) mukaista akuutusta harjoittaien akuutusyhtiöiden kesken niiden Suomessa saamien liikenneakuutuksen akuutusmaksutulojen mukaisessa suhteessa. Vakuutusyhtiön on maksettaa Liikenneakuutuskeskukselle 1 momentissa tarkoitettu osuutensa kuluista ähennettynä yhtiön samana uonna maksamien astaaien korotusten määrällä. 2 Kunkin akuutusyhtiön on maksettaa Liikenneakuutuskeskukselle ennakkoa 1 :n 2 momentissa tarkoitetusta maksuosuudestaan. Ennakko määrätään yhtiön kohdentumisuonna maksettaiksi arioitujen korotusten määrän, kaikkien kohdentumisuodelle arioitujen korotusten määrän ja kaikkien akuutusyhtiöiden edellisen uoden tilinpäätöksen mukaisten liikenneakuutuksen akuutusmaksutulojen perusteella. Liikenneakuutuskeskus tekee iimeistään korotusten kohdentumisuoden toukokuun 30 päiänä arion korotusten määrästä ja määrää akuutusyhtiöiden ennakkona maksettaien erien suuruuden. 3 Liikenneakuutuskeskus ahistaa kunkin akuutusyhtiön lopullisen osuuden mukaisen tasauksen sen jälkeen, kun liikenneakuutuksen akuutusmaksutulo ja maksetut indeksikorotukset on tilinpäätöksen yhteydessä ilmoitettu. Tasaus ahistetaan kuitenkin iimeistään korotusten kohdentumisuotta seuraaan toukokuun 30 päiänä. 4 Vakuutusyhtiön on kunakin uonna maksettaa kyseisen uoden korotuksia astaaa ennakko ja edellisen uoden korotuksia astaaa tasauserä iimeistään 30 päiänä kesäkuuta. Liikenneakuutuskeskus tilittää ennakkoa ja tasausta astaaat erät akuutusyhtiöille iimeistään 1 momentissa mainittua eräpäiää seuraaan kuukauden 5 päiänä. 5 Tämä asetus tulee oimaan 1 päiänä tammikuuta 2001.
N:o 1107 2951 Tällä asetuksella kumotaan 30 päiänä joulukuuta 1993 annettu sosiaali- ja tereysministeriön päätös dnro 279/411/1993. Tätä asetusta soelletaan ensimmäisen kerran uonna 2001 maksettaien liikenneahingonkorausten korotusten rahoittamiseksi ja tasaamiseksi. Helsingissä 15 päiänä joulukuuta 2000 Sosiaali- ja tereysministeri Maija Perho Ylimatemaatikko Hely Salomaa
SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 1105 1107, 4 arkkia OY EDITA AB, HELSINKI 2000 PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904