9 Lastensuojelu^ Yleistä TIuden sosiaalihuollon hallinnosta annetun lain mukaisesti järjestettiin kertomusvuoden alusta alkaen myös Helsingin kaupungin lastensuojelun toiminta hallinnollisesti uuden ohjesäännön pohjalle Sosiaaliministeriö vahvisti marraskuun 5 p:nä 95 uuden ohjesäännön, jonka avulla pyrittiin keventämään aikaisempiin kokemuksiin nojautuen lastensuojelun hallintoa siten> että runsaat juoksevat asiat voitaisiin käsitellä joustavasti joko virastossa tai ilmoitusluotoisina päätösvaltaelimissä. Käytännöllisiä tapauksia hoitamaan asetettiin 3-jäsenisiä jaostoja, jotka ryhtyivät käyttämään kukin omalla alallaan lautakunnan päätösvaltaa. Lasten- ja nuorisonhuoltolaitokset saivat myös uuden ohjesääntönsä. Ne alistettiin hallinnollisesti kahden 3-jäsenisen johtokunnan alaiseksi. Kertomusvuoden kokemusten perusteella todettiin, että uusi hallinto toimi odotusten mukaisesti ja onnistuneesti. Lastensuojelulautakunta pyrki jatkuvasti kiinnittämään huomiota sijoitustoiminnan kehittämiseen. Sijoitustoiminnan painopiste siirtyi jatkuvasti kaupungin omien laitosten ulkopuolelle yksityiskoteihin ja yksityisiin lastenkoteihin. Omien laitosten paikkaluku pysyi osapuilleen entisenä ja hoidokkiaines jatkuvasti vaikeutui hoidollisesti ja kasvatuksellisesti sen vuoksi, että huostaanotetuista yleensä sijoitettiin perhekoteihin kaikki normaalilapset. Lautakunta kiirehti jo tämän kehityksen vuoksi toimenpidettä, joka merkitsee vastaisuudessa lasten- ja nuorisonhuoltolaitosten hoito- ja kasvatushenkilöstön osittaista lisäämistä, sen tarkoituksenmukaisempaa ryhmittelyä sekä pätevyysvaatimusten korottamista. Yleensä vanhoihin suojiin perustettujen laitosten kunnostamista muutenkin jatkettiin ja voidaan nyt katsoa sodanaikaisten vaurioiden tässä suhteessa korjaantuneen. Toivolan koulukoti muodostaa kuitenkin poikkeuksen ja lautakuntaa huolestutti vakavasti mainitun laitoksen rakennustöiden jatkuva viivästyminen. Kertomusvuonna voitiin ryhtyä toteuttamaan aikaisempaa suunnitelmaa, joka koski vastaanottokodin toiminnan tarkoituksenmukaisempaa järjestelyä. Ridasjärvelle perustettu xlemmilän vastaanottokoti avasi mahdollisuudet Sofianlehdon vastaanottokodin järjestelylle siten, että viimemainittu lai-- tos voitiin vapauttaa vaikeimmasta poika-aineksesta. Metsäkummun tarkkailukoti tulee varmaan omalta osaltaan lisäämään lajittelumahdollisuuksia. Sen sijaan ei vieläkään onnistuttu saamaan jälkihuoltoisille laitospaikkoja sen vuoksi, ettei etsiskelyistä huolimatta löydetty tarkoitukseen sopivia tiloja. Jälkihuoltoisten sijoituskysymys jäi edelleen painamaan lastensuojeluviranomaisten mieltä. Lastensuojelulautakunta Lautakunnan sekä sen jaostojen ja johtokuntien kokoonpano. Sosiaaliministeriön marraskuun 5 p:nä 95 vahvistaman Helsingin kaupungin sosiaaliohjesäännön mukaan, jota alettiin noudattaa kertomusvuoden alusta, lastensuo jelulautakuntaan kuului puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 7 muuta jäsentä sekä jaostoissa käsiteltäviä asioita varten tarpeellinen määrä lisäjäseniä, samoin yhtä monta varajäsentä kuin lautakunnassa on jäseniä ja lisäjäseniä. Lisäjäseniä kuului lautakuntaan 4.
80 Lastensuojelulautakunnan kokoonpano oli näin ollen seuraava: Puheenjohtaja: Manninen, S., toimittaja Muut jäsenet: Ylppö, A., professori Bruun, E., ylikirjastonhoitaja Enne, R., rouva Suosalmi, M, rouva Westerlund, V.G., varatuomari Ikonen, A., arkistonhoitaja Ruohonen, R., sairaalatyöntekijä Lisäjäsenet: Nuotio, S., sacr.min.kand. Jyrkänne, A., rouva Dahl, L., rouva Saltzman, K.,.kansakoulunjohtaja Varapuheenjohtaja: Päivänsalo, V.A., teologian tohtori Varajäsenet: Heiniö, P., ylilääkäri Miokwitz, A.-M., kirjastoamanuenssi Lojander, I., rouva Penttinen, E., varanotaari Lindberg, P., varatuomari Välimaa, T., ompelija Karvinen, A., toimittaja Oksanen, T.N., opettaja Lahdensuu, S, lääketieteen tohtori Varalisäjäsenet: Sinervo, A. lastenlinnan johtaja Ristimäki, I., rouva Puhj o, S., rouva. Aminoff, M, rouva Lautakunnan jäsen R. Enne erosi huhtikuun 3 p:nä ja hänen tilalleen tuli opettaja M. Ohra-aho. Jaostojen puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi ja jäseniksi määrättiin seuraavat lautakunnan -jäsenet ja lisäjäsenet: Lastenhuoltojaosto: Päivänsalo, V., puheenjohtaja Bruun, E., varapuheenjohtaja Jyrkänne, A. Äitiysavustus- ja perhelisäjaosto: Ylppö, A., puheenjohtaja Suosalmi, M., varapuheenjohtaja Suo j e lukias va t u s j ao s t o: Westerlund, V.G-., puheenjohtaja Ruohonen, R.,varapuheenjohtaja Nuotio. S Elatusapujaosto: Ikonen, A., puheenjohtaja Enne, R., (myöhemmin Ohra-aho, M.) varapuheenjohtaja Saltzman, K. Dahl, L. Lastenhuoltolaitosten johtokuntien kokoonpano oli seuraava: Lastenkotien johtokuntat Koulukotien johtokunta: Päivänsalo, V., puheenjohtaja Westerlund, V.Gr., puheenjohtaja Bruun, E., varapuheenjohtaja Suosalmi, M., varapuheenjohtaja Kolmantena jäsenenä kumpaankin johtokuntaan kuului ohjesäännön mukaan toimitusjohtaja A.E. Heiskanen. Hänen varamiehenään oli lastenkotien johtokunnassa lastenhuollontarkastaja M. Törnudd ja koulukotien johtokunnassa nuorisonhuoltaja K. Helasvuo. Kaupunginhallituksen edustajana kaikissa edellä mainituissa päätösvaltaelimissä oli maisteri V.O. Järvinen. Lastensuojelulautakunnan alaisten lasten- ja nuorisonhuoltolaitosten uuden ohjesäännön mukaan lastensuojelulautakunnalle aikaisemmin kuuluneet lastenhuoltolaitoksissa toimivien kansakoulujen johtokunnan tehtävät siirtyivät kertomusvuoden alusta kaupungin suomenkielisten kansakoulujen johtokunnalle. Lastensuojelulautakunnan kokoukset ja tärkeimmät päätökset. Lautakunta kokoontui kertomusvuonna 4 kertaa, jolloin pöytäkirjoihin merkittiin yhteensä 30(edellisenä vuonna 335) pykälää. Ilmoitusluontoiset asiakirjat, jotka eivät edellyttäneet erillistä lautakunnan päätöstä, merkittiin kokousten väliaikoina kertyneinä ryhminä pöytäkirjan samaan pykälään, asiakirjojen ollessa asianomaisessa kokouksessa nähtävinä. Lastenkotien johtokunta piti 3 ja koulukotien johtokunta 9 kokousta vuoden aikana. Eri jaostojen toimintaa selostetaan tuonnempana asianomaisen toimiston kohdalla. Ohjesäännön edellyttämä kaupungin kolmen sosiaalialan lautakunnan, nimittäin huoltolautakunnan, lastensuojelulautakunnan ja lastentarhain lau-
8 takunnan ynteinen neuvottelukokous pidettiin joulukuun 8 p:nä kaupunginkellarissa. Läsnä oli 36 henkeä. Lastensuojelulautakunnan käsittelemistä asioista mainittakoon seuraavat Eräiden lastenhuoltolaitosten toimintaa koskevat muutokset. Kaupunginvaltuuston tammikuun 3 p:nä tekemän päätöksen mukaisesti tapahtuivat kertomusvuonna seuraavat muutokset laitosten toiminnassa: Vastaanottokodin suojelukasvatukselliset pojat siirrettiin helmikuun \9 p:nä Lemmilän vastaanottokotiin, joka alkoi tällöin varsinaisen toimintansa 0-paikkaisena laitoksena. Huhtikuun 9 p:nä siirrettiin Reijolan lastenkodin lapset Vastaanottokotiin, johon täten muodostui 35-paikkainen leikki-ikäisten ja 5- paikkainen kouluikäisten lasten osastot käsittävä Sofianlehdon vastaanotto koti. Siihen liitetään v. 953 hallinnollisesti myös Sofianlehdon pikkulastenkoti. Huhtikuun 9 p:nä siirtyivät myös ammattioppilaskodin pojat Reijolan päärakennukseen, jonne muodostui 8-paikkainen Reijolan nuorisokoti. Laitoksella oli läheisyydessä myös pieni erillinen oppilasasuntola, joten laitoksen paikkaluku todellisuudessa oli 5. Metsäkummun tarkkailukoti siirtyi oston kautta elokuun p:nä lastensuojelulautakunnan hallintaan. Suurten korjaustöiden vuoksi laitos pääsi aloittamaan toimintansa vasta v. 953. Kertomusvuoden alusta apulas.tentarha Aula toimi ensimmäistä vuotta lastensuojelulautakunnan alaisena. Ryttylän komitean mietintö. Sanotussa laitoksessa edellisenä vuonna sattuneiden kahden oppilaan kuolemantapauksen johdosta tutkimuksia suorittava ja laitoksen olosuhteita yleensä tutkiva komitea sai kertomusvuonna mietintönsä valmiiksi. Mietinnössä esitettiin suoritettavaksi joukko muutoksia ja parannuksia. Asia oli lastensuojelulautakunnan käsiteltävänä toukokuun 6 p:nä. Lautakunta totesi, että tutkimuskomitean työn aikana oli kiinnitetty huomiota sellaisiin epäkohtiin, joita voitiin välittömästi laitoksen toimesta ryhtyä poistamaan. Lautakunta puolestaan päätti asi assa seuraavaa: Ryttylän koulukodin paikkaluku vahvistettiin 64:ksi heinäkuun p:stä alkaen. Suomenkielisten kansakoulujen johtokuntaa pyydettiin tarkistamaan Ryttylän kansakoulun ja apukoulun opetusohjelma siten, että, opetuksessa pyritään tehostamaan käytännöllistä puolta kuitenkaan vaikeuttamatta oppilaiden siirtymistä kaupungin muihin kansakouluihin ja päinvastoin. Lastensuojeluviraston selvitettäväksi annettiin virastossa tutkimustyötä suorittavan henkilöstön työnjakoa, tutkimustyön järjestelyä sekä lastenhuoltolaitosten toiminnan valvontaa koskevat kysymykset samoinkuin muutenkin valmisteltavaksi tehtävät esitykset, joihin komit-ean mietintö nyt tehtyjen päätösten lisäksi antaa aihetta. Mietintöä kaupunginhallitukselle jättäessään lautakunta esitti, että kaupunginhallitus kiirehtisi Ryttylän aseman ja Turkh^udan välisen maantien oikaisemista koulukodin kohdalla; antaisi yleisten töiden lautakunnan tehtäväksi laatia suunnitelman ja kustannusarvion Ryttylän koulukodin oppilasasuntojen jakamisesta, uimarannan kunnostamisesta sekä alueen aitaamisesta; asettaisi terveydenhoito-, lastensuojelu- ja lastentarhainlautakuntien sekä kansakoulujen johtokuntien edustajista kokoonpannun komitean selvittämään lastenpsykiatrien ja psykologien kokonaistarpeen, niiden keskeisen työnjaon ja virkojen hallinnolliset alistussuhteet sekä pyytäisi sosiaaliministeriötä selvittämään kysymyksen maan kaikkien koulukotien yhteistoiminnasta ja niiden oppilasjaottelusta ja järjestämään kursseja, joilla voidaan antaa koulukotien henkilökunnalle ja muille vastaavassa asemassa oleville sellainen laitospedagoginen ja teknillinen pätevyys, mitä valtion kasvatuslaitoksista annetun asetuksen 0 :n mukaan niiden laitosten virkojen ja toimien haltijoilta vaaditaan. Lastenpsykiatrien ja psykologien kokonaistarvetta selvittelevä komitea Ryttylän koulukodin olosuhteita tutkineen komitean ehdotuksen ja lastensuo jelulautakunnan asiasta antaman lausunnon perusteella kaupunginhallitus päätti asettaa apulaiskaupunginjohtaja P. Railon puheenjohdolla toimivan 6-henkisen komitean tutkimaan asiaa. Lastensuojelulautakunnan edustajaksi komiteaan valittiin lastensuojelun toimitusjohtaja A.E. Heiskanen (.. 85 ). Komitea ei saanut työtään valmiiksi kertomusvuoden kuluessa. Lastenhuoltolaitosten hoitohenkilökunnan ryhmitys, pätevyysvaatimukset ja palkkaus. Lautakunta joutui kertomusvuonna käsittelemään edellä olevaa asiaa koskevan, lastenhuoltolaitoskomitean mietinnön pohjalta laaditun
8 laajan esityksen. Lautakunta hyväksyi puolestaan ehdotuksen vain pienin perusteluja koskevin muutoksin ja päätti lähettää sen kaupunginhallitukselle harkittavaksi ja edelleen kaupunginvaltuuston käsittelyyn saatettavaksi (6.6. 0 ). Esitys tarkoitti hoito- ja kasvatushenkilöstön pätevyysvaatimusten korottamista lastenhuoltolaitoksissa kautta linjan, sanotun henkilöstön osittaista lisäämistä sekä samalla palkkauksen korottamista. Asiaa ei vielä lopullisesti ratkaistu. Sofianlehdon vastaanottokodin laajennusohjelma. Asia oli ollut vireillä jo vuodesta 948. Lautakunta päätti nyt esillä olleista vaihtoehdoista kannattaa sellaista ratkaisua, että vastaanottokodin rakennus kokonaisuudessaan muutetaan henkilökunnan asuntolaksi ja lapsia varten rakennetaan osastoa, nimittäin vastaanotto- ja hallinto-osasto sekä - 6-vuotiaiden hoito-osasto (9.9. 53 ) Edelliseen tulisivat mm. lääkärin ja psykiatrin vastaanotto, terapiahuone, tarkkailuluokka sekä 4-paikkainen kahteen alaosastoon jakautuva vastaanotto-osasto. Jälkimmäinen käsittäisi kolme -paikkaista -3-vuotiaiden hoito-osastoa. Jälkihuöltoisten laitostarve. Lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että kiinteistölautakuntaa kehoitettaisiin hankkimaan lastensuojelulautakunnan käyttöön kiireellisesti kolme nuorisokotitoimintaan soveltuvaa huoneistoa (5.7 4 ) Niitä ei saatu kertomusvuonna- Päivystystyö kaupungin lasten- ja nuorisonhuoltolaitoksissa. Lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että asianomaiset johtokunnat saisivat päättää hoidokkien turvallisuuden taikka kasvatuksellisten ja hoidollisten näkökohtien niin vaatiessa suoritettavaksi lasten- ja nuorisonhuoltolaitoksissa päivystystyötä seuraavasti: l) kullakin osastolla yksi työaikalain alainen viranhaltija tai työntekijä sellaisena vuorokauden aikana, jolloin osastolla ei ole työvuorossa olevaa hoitajaa tai vastaavaa muuta työntekijää,sekä ) sunnuntai- ja juhlapäivinä yksi viranhaltija, joka ei ole työaikalain alainen, laitoksen yleisvalvontaa (.. 88 ). Asiaa ei vielä ratkaistu. Sopimus Helsingin Lasten Linnassa varattavista hoitopaikoistalautakunta varasi kertomusvuonna em. laitoksesta 0 hoitopaikkaa hoitomaksusta, jossa on otettu huomioon laitoksen kunnossapito- ja käyttökustannukset sekä vahvistetun taksan mukainen varsinainen hoitomaksu. Sopimus koskee hoitopaikkojen varaamista lautakunnan vapaasti käytettäväksi 0-- vuotiaille ja poikkeustapauksessa sitä vanhemmille, erityishoitoa tarvitseville lapsille ja on voimassa aina vuoden, ellei sitä ennen joulukuun p:ää irtisanota päättyväksi kalenterivuoden päättyessä. Työhuoltotoimiston hallinnollinen siirto. Sosiaaliohjesäännön mukaan työhuoltotoimisto määrättiin kuulumaan huoltolautakunnan alaisuuteen. Kaupunginvaltuusto siirsi toimiston virat kertomusvuoden alusta lastensuojelun alaisuudesta huoltolautakunnan alaisuuteen. Työhuoltotoimisto jäi kuitenkin toimimaan lastensuojeluviraston huoneistoon melkein kertomusvuoden loppuun, koska sille huoltoviraston yhteyteen varatut huonetilat vapautuivat korjauksen jälkeen vasta joulukuun puolivälissä. Olympiakisojen aiheuttamat poikkeukselliset astenhuoltotoimenpiteet. Lähestyvien kisojen johdosta lautakunta päätti esittää kaupunginhallituksen kautta sosiaaliministeriölle ja kaupungin kansakouluviranomaisille erinäisiä varotoimenpiteitä kaupunkiin saapuvien ja täällä jo olevien lasten huollon suhteen (l>4 57 ). Lautakunta avasi myös väliaikaisen vastaanottoaseman Hyvösen lastenkodin huoneistoon Kotkankatu 4. Varovaisuustoimenpiteet osoittautuivat tarpeettomiksi. Lastensuojeluviraston ja lastenhuoltolaitosten henkilökunnan sairausja synnytysloma-anomuksia käsiteltiin yhteensä 07 (99)* Lausunnot. Lautakunta antoi kertomusvuonna edellä mainittujen esitysten lisäksi kaupunginhallituksen pyynnöstä 8 (0) lausuntoa, joista useimmat koskivat lasten- ja nuorisonhuoltoon anottuja avustusmäärärahoja. Lastensuojeluvirasto Toimistot Lastensuojeluvirasto jakaantui ohjesäännön mukaisesti viiteen toimistoon seuraavasti:. Hallinnollinen toimisto, jonka tehtävänä oli valmistella lastensuo-
jelulautakunnan käsiteltäväksi ja panna täytäntöön kunnallisen lastensuojelun ja -huollon sekä muiden siihen liitettyjen huoltoalojen yleiset hallinto- ja talousasiat sekä valvoa lastenhuoltolaitosten toimintaa. Toimiston johtajana sekä samalla koko lastensuojeluviraston toimitusjohtajana toimi hovioikeuden auskultantti A.E. Heiskanen. Lautakunnan sihteerinä oli sosionomi E. Stenholm.. Lastenhuoltotoimisto, jonka asiat käsiteltiin lastenhuoltojaostossa. Toimiston tehtävänä oli valmistella ne tapaukset, joissa lapsen yhteiskunnallisen suojelun ia hoidon tarve aiheutui lastensuojelulain 8 :n kappaleen a), b), c; ja d) kohdissa mainituista syistä, sekä toimeenpanna jaoston päätökset. Lisäksi toimiston tehtäviin kuului lastensuojelulain VI luvun edellyttämä kasvattilasten valvonta, äitiensä luona hoidettavien aviottomien lasten hoidon valvonta, nuorten kotiapulaisten valvonta, lisäksi kesävirkiatyksen järjestäminen vähävaraisten perheiden lapsille sekä lausuntojen antaminen viranomaisille lasten holhousta ja hoitoa koskevissa asioissa.. Toimiston johtajana oli lastenhuollontarkastaja, filosofian maisteri M. Törnudd. 3 Suojelukasvatustoimiston tehtävänä oli valmistella suojeluskasvatusjaostolle esitettäviksi ne asiat, joissa lapsen tai nuoren henkilön yhteiskunnallisen suojelun ja hoidon tarve aiheutui lastensuojelulain 8 :n momentin e) kohdassa tai 8 :n momentissa mainituista syistä, niin myös suorittaa ne tehtävät, jotka nuoria rikoksentekijöitä koskevissa säännöksissä on lastensuojelulautakunnalle määrätty. Toimiston johtajana oli nuorisonhuoltaja, filosofian maisteri K. Helasvuo. 4. Elatusaputoimisto, jonka tehtävänä oli hoitaa kaikki ne tehtävät, jotka avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista annetussa laissa ja näiden lasten valvontaa koskevassa asetuksessa on lastenvalvojalle määrätty, kuin myös asianomaisen lapsen huoltajan tai huoltoviranomaisen pyynnöstä tapahtuva asumus- ja avioerolasten hoidon ja kasvatuksen sekä taloudellisten etujen valvonta Toimiston päättävänä elimenä oli lautakunnan asettama elatusapujaosto. Toimiston johtajana oli lastenvalvoja, varatuomari A. Koskenkylä apunaan apulaislastenvalvöja, varatuomari E. Tynkkynen. 5. Äitiysavustus- ja perhelisätoimisto, joka valmisteli perhelisälain ja äitiysavustuslain mukaiset asiat samannimiselle jaostolle esiteltäviksi ja jonka tehtävänä lisäksi oli täyttää näissä laeissa ja niiden täydennys säännöksissä lautalrunnalle määrätyt tehtävät sekä järjestää ja valvoa pikkulastenhoidon neuvontaa ja äitiyshuoltoa. Toimiston hoitajana toimi rouva S. Hiisivaara-Mörk. Kassa-, tili- ja perimisasiat hoiti yhteinen huoltotoimen kassa- ja tiliosasto sekä asiamiesosasto. Henkilökunta. Kertomusvuoden alussa oli lastensuojelun palveluksessa 9 sääntöpalkkaisesti sekä 57 tilapäisesti palkattua ja 36 työsuhteessa olevaa eli yhteensä 3 viranhaltijaa. Vastaavat luvut olivat vuoden päättyessä 4, 30,4 ja 34. Henkilökunnasta oli vuoden alussa 46 sääntöpalkkaista ja 9 tilapäistä ja vuoden päättyessä 6 sääntöpalkkaista, tilapäinen ja työsuhteessa oleva lastensuojeluviraston palveluksessa sekä loput laitosten palveluksessa. Toimistotyö. Lastensuojeluvirastosta lähetettiin kertomusvuoden aikana 37 697 kirjelmää (edellisenä vuonna 46 70). Näistä oli hallinnollisen «toimiston 333 (l 349), lastenhuoltotoimiston 6 868 (6 555), suojelukasvatustoimiston 5 796 (4 80), elatusaputoimiston 5 40 (7 69) sekä äitiysavustus- ja perhelisätoimiston 8 80 (9 9) Lastenhuoltolaitokset Kertomusvuonna olivat kaupungin omistuksessa seuraavat lastenhuoltolaitokset: Sofianlehdon pikkulastenko ti, jossa eri osastoilla oli yhteensä 00 hoitopaikkaa 0- vuoden ikäisille normaalilapsille. Kodin johtajana toimi terveyssisar L. Härmälä apunaan 35 sääntöpalkkaista ja 5 tilapäistä viranhalt i j aa. 83
84 Sofianlehdon vastaanottokoti. Laitos käsitti 35-paikkaisen leikkiikäisten ja 5-paikkaisen kouluikäisten lasten osaston. Laitoksen johtajana toimi filosofian kandidaatti Erko apunaan 37 vakinaista ja 8 tilapäistä viranhaltijaa. Hyvösen lastenkoti toimi 33-paikkaisena normaalilasten laitoksena Kotkankadun 4-6:ssa. Kodin johtajattarena oli terveyssisar M-L. Kantele apunaan 9 muuta viranhaltijaa. Malmin lastenkoti oli tarkoitettu normaalilapsia varten ja sen paikkaluku oli 37. Kodin johtajana oli kasvattaja E. Hytönen apunaan sääntöpalkkaista ja tilapäinen viranhaltija sekä 4 muuta työntekijää. Reijolan nuorisokoti. Laitos toimi 8-paikkaisena jälkihuoltoa kaipaavien poikien hoitokotina. Pojat kävivät laitoksesta käsin työssä ja suorittivat vahvistetun maksun hoidostaan laitokselle. Laitoksen johtajana oli voimistelunopettaja L. Halonen. Lisäksi oli laitoksessa muuta viranhaltijaa ja työntekijä. Kullatorpan lastenkodissa hitaasti kehittyviä ja sairaalloisia lastentarhaikäisten kehitystasolla olevia lapsia varten oli 5 hoitopaikkaa. Kodin johtajana oli neiti A. Orola. Lisäksi oli laitoksen palveluksessa 9 sääntöpalkkaista ja tilapäistä viranhaltijaa sekä 3 muuta työntekijää. Nukarin lastenkoti syvemmin vajaamielisiä lapsia varten. Hoitopaikkoja oli laitoksessa 30. Kodin johtajana oli neiti R. Ojalainen apunaan 0 sääntöpalkkaista ja tilapäinen viranhaltija sekä 4 muuta työntekijää. Apulastentarha Aula. Laitos toimi 55-paikkaisena vajaamielisten lasten päivähoitokotina. Johtajana oli lastentarhanopettaja T. Särkijärvi. Lisäksi oli laitoksessa 8 muuta viranhaltijaa. Toivolan koulukoti Pakilassa omine maatalouksineen oli tarkoitettu enintään 60 apukouluasteellä olevalle turvattomalle lapselle. Laitoksessa toimi suomenkielinen ala- ja yläkansakoulu. Koulukodin johtajana toimi opettaja V.Ilasmaa. Muuta henkilökuntaa oli 4 sääntöpalkkaista ja 5 tilapäistä viranhaltijaa sekä muuta työntekijää. Lemmilän vastaanottokoti Ridasjärvellä. Laitos toimi 0-paikkaisena suojelukasvatuksellisten lasten vastaanotto- ja tarkkailukotina. Laitoksessa toimi kansakoulu. Laitoksen v.t. johtajana toimi ylioppilas J. Aalto apunaan opettaja ja 3 tilapäistä viranhaltijaa. Ryttylän koulukoti omine maatiloineen, Hausjärven pitäjässä, voi ottaa vastaan 64 yläkansakoulun ja jatkokoulun ikäasteella olevaa suomenkielistä poikaa. Tämän koulukodin toiminnassa kiinnitettiin erikoista huomiota mahdollisimman monipuolisen ja tehokkaan ammattiopetuksen järjestämiseen. Laitoksen johtajana toimi kansakoulunopettaja M.E. Sutinen apunaan 3 sääntöpalkkaista ja 4 tilapäistä viranhaltijaa. Toivoniemen koulukoti siihen kuuluvine maatiloineen, Lohjan pitäjässä, 0 tarkoitettu 6 kansakoulu- ja jatkokouluiässä olevalle suomenkieliselle tytölle. Laitoksen johtajana, joka osallistui myös opetukseen, toimi opettaja H. Laaksonen apunaan 8 sääntöpalkkaista ja tilapäinen viranhaltija. Ent.Bengtsdrin koulukodin tila Bromarvin pitäjässä oli kertomusvuonna edelleenkin lautakunnan hallinnassa. Tilalla harjoitettiin maanviljelystä kaupungin laskuun, suoritettiin jatkuvasti viljelysmaiden perusparannuksia ja metsänraivauksia sekä tilalla olevien rakennusten kunnostamistöitä. Tilalla oli myös kertomusvuonna nuorisotyölautakunnan järjestämiä nuorison kesäleirejä. Metsäkummun tarkkailukoti. Laitos siirtyi elokuun p:nä kaupungin hallintaan, mutta korjaustöiden vuoksi ei päässyt aloittamaan toimintaansa kertomusvuonna. Laitos on tarkoitettu 5 lapsen psykoterapeuttiseksi hoitolaitokseksi. Lastenhuoltolaitosten toiminta. Sen lisäksi, mitä muualla eri yhteyksissä on esitetty lastenhuoltolaitoksista, mainittakoon, että laitosten välittömästä johdosta vastasi asianomainen laitoksen johtaja. Laitosten yleisvalvonnan suoritti toimitusjohtaja. Kasvatuksellisesta valvonnasta huolehti lastenkotien ja Toivolan koulukodin osalta lastenhuollontarkastaja ja muitten koulukotien osalta nuorisonhuoltaja. Tietopuolinen opetus koulukotien kouluissa oli järjestetty pääkau-
pungin kansakouluille vahvistettuja opetussuunnitelmia noudattaen Jatko-opetukseen sisältyvillä käytännöllisillä oppiaineilla oli oma, niitä varten laadittu ohjelmansa. Ruotsinkielisiä luokkia ei lautakunnan hallintoon kuuluvissa laitoksissa ollut, sillä verraten harvalukuiset ruotsinkieliset hoidokit voivat vastaanottokodissa asuen käydä kaupungin ruotsinkielistä kansakoulua. Opetuksen tarkastuksesta koulukodeissa huolehti Helsingin kaupungin kansakoulujentarkastaja. Terveydenhoito tarkastukset laitoksissa hoiti lautakunnan lääkäri, lääketieteen lisensiaatti P. Leisti. Kaupungin lastenpsykiatri teki kertomusvuonna tarkastusmatkoja lautakunnan alaisiin laitoksiin. Lasten terveydentilasta mainittakoon lautakunnan lääkärin kertomuksesta poimittuna seuraavaa: 4 Viime vuosina ilmennyt yleinen terveydentilan paraneminen jatkui laitoksissa kertomusvuoden aikana. Suurin osa taulukossa mainituista sairaus tapaiiks is ta oli lievää laatua ja kaikki parantuivat. Erikoisen ilahduttavaa oli se, ettei tuberkuloositapauksia ilmennyt yhtään. Uudet hoidokit kaikki suojarokotettiin. Eri laitosten hygienisessä puolessa ei ilmennyt mitään huomauttamista, lukuunottamatta Toivolan koulukotia, jossa rappeutuneet rakennukset olivat esteenä epäkohtien korjaamiseen. Erikoisesti kiinnitti huomiota Toivolan keittiörakennuksen alkeellisuus. Sitä on pidettävä täysin epätyydyttävänä nykyaikaisen laitoshuollon kannalta. Ravinnon laatu ja vaatetus olivat hyvät ja lasten keskimääräinen painonnousu normaali. Sofianlehdossa sattui vain kuolemantapausta, joissa perussyynä oli toisella synnynnäinen heikkous ja toisella synnynnäinen sisäeritysrauhasten häiriö. Kertomusvuoden aikana suoritettiin kaikissa laitoksissa säännönmukaiset tarkastuskäynnit ja uusille lapsille tulotarkastus. Maaseudulla olevien laitosten kohdalta äkillisissä sairaustapauksissa käytettiin paikallisen lääkärin apua. Laitosten sjairaanhoidollisesta puolesta vastaavat hoitajat suorittivat tehtävänsä hyvin. Eri sairaustapausten lukumäärä ilmenee seuraavasta taulukosta: 85 Sofianlehto Malmi Hyvönen Vastaanottokoti Tautiryhmä H P f» Hengityselinkatarrit 68 8-3 4 9 0-8 336 Korvatulehdukset 7 6 6-86 Ihottumat 38 5-4 - 0 - - - 59 Ripuli 40 - - - 3-5 - - 49 Paiseet 4 3 3 0 45 Tapaturmat ja oukkaantumi set - 7 6 0 38 Tuhkarokko 6 - - 3 - - - - - - 37 Silmätulehdukset 3 4 3 Angina 8 - - - 5-8 Vesirokko - - 5 - - - 7 Sikotauti - 5 5 3 3 Vihurirokko - - - - - - - - - Suutulehduk set 6 7 Keuhkokuume 3 3 Yhteensä 395 6 7 4 46 7 59 3 36 77 Kullatorppa Nukari Lemmi lä Toivola Toivoniemi Yhteensä
86 Lastenhuoltotoimisto Lastenhuoltotoimistolle tehtiin vuoden aikana 453 (68) lapsia koskevaa ilmoitusta ja virka-apupyyntöä. Tällöin ei ole laskettu mukaan toimiston kirjoissa olevia kasvattilapsia, valvonnassa olevia avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia eikä kesäksi maalle toimitettuja lapsia, joita koskevaa toimintaa selostetaan eri kohdassa. Virka-apupyynnöistä oli 43 (47) holhousasioita ja 95 (80) adoptioasioita sekä 59 muita lasten kotiolojen selvittelyasioita koskevia. Adoptioasioista koski 9 (4) aviolapsia ja muut avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia. Oman ryhmänsä muodostivat sosiaaliministeriön lastensuojelutoimistolle annetut 5 (5) lausuntoa, jotka koskivat erinäisten helsinkiläisten luovuttamista ottolapsiksi Ruotsiin ja Tanskaan. Ilmoitukset ja virka-apupyynnöt jakaantuivat ilmoituksen tekijän, ilmoituksen syyn ja sen aiheuttaman toimenpiteen mukaan seuraavasti: Huostaan otetut apset. Turvattomien lasten huoltotoimiston luetteloissa oli kertomusvuoden aikana yhteensä 37 () turvatonta, oman kodin ulkopuolella kasvatettavaa lasta, joista suurin osa, eli 685 (657) lasta oli sijoitettu yksityishoitoon, nimittäin 984 (905) yksityisiin perheisiin ja 70 (75) yksityisiin lastenkoteihin. Kaikista huostassa olevista lapsista oli 4 (5) eli 0.4 (0. ruotsinkielisiä ja 9 (6) eli 0,4 (0,7 $>) vieraskielisiä. Kertomusvuoden aikana otettiin huostaan 806 (790) lasta ja poistettiin 66 (70) lasta, joten toimiston luetteloihin v:een 953 jäi 666 (5) lasta. Ilmoituksen tekijä: Huoltoviranomainen Terveydenhoitoviranomainer 35 Kouluv iranomaine n Poliisiviranomainen 6 Muut viranomaiset. 0 6 Lastensuojelujärjestöt Lastensuo jeluviraston virkailijat I 8 Vanhemmat 7 Yksityiset henkilöt 56 Ilmoituksen syy: Yhteensä Lapsen: sairaus vajaarnielisyys mielisairaus muu siel.poikkeav. sokeus kuurous raajärikkoisuus koulunkäynnin laiminlyöminen Vanhempien: kuolema sairaus mielisairaus ansiotyö lapsen hoidon laiminlyöminen kasvatuskyvyn puute lapsen hylkääminen 69 CM v. l 6 40 0 0 9 8 35 60 98 5 54 3 46 96 53 557-6 v. 5 3 7 30 3 6 76 4 480 7-5 v. 69 9 8 9 47 9 0 83 36 40 53 9 40 6 8 94 37 379 Yli 6 v. A 4 3 30, 30 43 08 5 37 03 46 40 406 358 66 Kaikkiaan 3 84 " 38 8 57 44 405 333 87 75 9 37 75 85 03 84 8 69 453 8 8 6 3 5-7 37 64 3 3 0 0 8 3 9 7 60 5 - _ - - - - 7 4 7 7 - - 4 35 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - _ 5 4-6 4 0 3 4 5 7 4 9 43 70 73-93 86 9 3 - mmi 9 8 374 5 5 - ' 8 8 6 3 0 5 8 - - j 30 0 50 0 46 46 5 _ 89 73 6 4 8 5.9 34 3 - - 63 60 3 4 7 8 6 8 6. - 9 40,
huo ima omuus 0 7 i 7 9 7 5 M M 54 3! 85 juoppous 7 0 5 5 40 48 4 0; 3 vankilassaolo 4 6 3 3-0 lapsen pahoinpitely 6 - ; 87 6 5 0 44 8 7 koulunkäynnin estäminen - - - - 4 - - 4 6 työn puute - - - 4 - - - - 5 5 asuntovaikeudet 74 9 7 70 34 5 8 88 369 avio- tai asumusero 5 9 38 4 30 34 3 73 70 43 muu syy 7 35 0 83 94 6 0 4 46 487.Yhteensä 69 98 557 480 40 379 30 : 30 66 87 453 toimenpiteet: Varoitus 8! 6 56 56 Suo j eluvalvonta - 4 5 4 9 4 _ 4 6 Epätäyd eilinen huostaanotto 7 9 8 7 _ 8 5 53 Huostaanotto sopimuksen perusteella 83 96 i 76 60 5 30 0 86 396 hylkäämisen tai vanhempieteella kuoleman perus- 5 4 5 7 8 _ 7 4 3 Lausunnot eri viranomaisille 4 0 44 35 6 43 _ 5 09 93 0 Muut toimenpiteet 35 53 35 305 6 4 9 5 74 75 466 Ei toimenpiteitä 8 6 4 36 3 83 73 56 Huostaanotto vastoin vanhempien tahtoa - 4 3 - - 8 3 "Yhteensä 69 98 557 480 40 379 30 30 ;66 87 453j Eri sairaaloissa hoidettiin vuoden kuluessa yhteensä 6 (8l) lasta, 505 päivää, näistä yksinomaan sairaalahoitoa saaneita oli 9 lasta, 594 hoitopäivää. Seuraavaan vuoteen jäi sairaaloihin 4 (3) lasta. Vajaakykyisiä tai poikkeuksellisia lapsia oli eri laitoksissa vuoden päättyessä 36 (37), yksityisissä hoitokodeissa 45 (33) lasta. Näiden huoltoa suunniteltaessa pyydettiin psykiatrin tai psykologin lausunnot kaupungin lastenpsykiatrin ja koulupsykologien toimistoista, Malmin kasvatusneuvolasta, Kivelän sairaalan hermo- ja mielitautiosastolta, Kulkutautisairaalan psykosomaattiselta osastolta ja Samfundet Folkhälsan'in mentaalihygienisestä neuvolasta. Poikkeuksellisten lasten lukumäärä ja sijoituspaikat selviävät seuraavasta yhdistelmästä: *) Sijoituspaikka Aistiviallisten laitokset Kaatumatautisten huoltolaitokset Vajaamielisten laitokset Heikkomielisten lasten lastenkodit Ongelmalasten hoito- Ja tarkkailukodit Sairaalat Tavalliset lastenkodit Yksityisperheet Helsingissä Yksityisperheet muualla Lapsia fluoltopäiviä Jäljellä vista 95 Uusia Yhteen- Eronneita Keskim, «l&ijöliä Vt**n 953 Kaikkiaan. hoi- Poik. Tytt, Poik, Tytt, sä Poik.. Tytt Poik, Tytt, dokkia 39 55 5 84 5 5 45 58 5 8 0 7 8 7 8 5 5 0 79 4 7 87 5 33 3 6 9 4 5 5 55 53 8 7 6 8 53 4 56 6 5 347 68 35 993 7 95 694 56 49 097 4 50 670 347.0 5.6 356,4 353.4 73.5 366*o 6.6 30,3 353,6 Yhteensä 98 5 49 33 43 33 8 4 57 33 46 >308.9 l) Jos lapsi on ollut useammassa sijoituspaikassa, niin eronneet ja seuraavaan vuoteen jääneet eivät täsmää laitoksittain, koska hänet on merkitty sen sijoituspaikan ryhmään, jonne hän on jäänyt seuraavaan vuoteen, ja kaikki huoltopäivät on laskettu mainitun ryhmän hyväksi.
88 Kalkista poikkeuksellisista lapsista oli syvemmin vajaamielisiä 80 (57), heikkomielisiä 89 (99) ja muuten poikkeavia.63 (6l). Kaupungin omiin laitoksiin sijoitetuista lapsista oli 03 (9) syvemmin vajaamielisiä, 3 (6) heikkomielisiä ja 4 () muuten poikkeavia. Hoidokkien vaihtuminen kaupungin lastenkodeissa v:n 95 aikana selviää seuraavasta yhdistelmästä: Sofianiehdon as a 0 vastaanottokoti S-H rl H H 4» Ö O SS «S M rjj i i II SO <D 4 8 s Osasto S» II O s P Q (0 iq w EH O li n w sf M A B c 3 H rh rh M rh S V:sta 95 hoitoon jääneitä 07 3 38 3 37 3 70 8 3 407 V. 95 hoitoon otettuja 03 09 75 9 30 8 3 7 504 Yhteensä 30 4? 50 67 50 8 60 39 9 Näistä: a) Edelleen toimiston hoidossa ollen sijoitettiin: yksityishoitoon 38 9 4-4 - 5-8 toiseen lastenkotiin 55 9 8 8 8 7 3-40 sairaalaan - - - - 7 b) Toimiston hoidosta poistettuina luovutettiin: vanhempainsa hoitoon 73 50 37 3-4 - 89 toiseen maksuttomaan hoitoon 5 8 4-3 - 34 toisen kunnan hoitoon 9 4 - - - 9 muihin lastenhuoltolaitoksiin - - - - - - - 3 kuoli - - - - - - - - poistettiin muista syistä - - - - - 7 9 Poistettuja yhteensä 94 06 8 3 30 7 8 7 7 504 V:een 953 jääneitä Ill6 35 3 7 37 33 73 33 407 rh 4» H H uö 9 a> <B Yksityishoitoon sijoitetut lapset.yksityisiin lastenkoteihin ja yksityisiin perheisiin sijoitettujen lasten vaihtuminen näkyy seuraavista luvuista. V. 95 hoitoon otettujen ryhmään voi sama lapsi sisältyä u- seampaan kertaan, jos hän vuoden aikana oli useammassa hoitopaikassa. Näin oli asianlaita maaseudulle yksityisiin lastenkoteihin sijoitettuun 4 lapseen, Helsinkiin yksityisiin lastenkoteihin sijoitettuun 5 lapseen, Helsinkiin yksityisiin perheisiin sijoitettuun 7 lapseen ja maaseudun yksityisiin perheisiin sijoitettuun 9 lapseen nähden.
89 "Yksityisiin lastenkotei- Yksityisiin perheisiin hin sijoitettuja lapsia sijoitettuja lapsia Yhteensä Helsinkiin Maaseudulle Helsinkiin Maaseudulle V:sta 95 hoitoon. jääneitä 5 6 6 446 03 V.95 hoitoon otettuja 73 77 95 7 66 Yhteensä 498 03 3 663 685 Näistä: a) Edelleen toimiston hoidossa ollen: siirrettiin toiseen s i j o i tus pa ikkaan 7 4 5 8 4 siirrettiin kunnan lastenkotiin 9 0 8 9 46 siirrettiin yksityisiin lastenkoteihin 44 6 7 68 siirrettiin sairaalaan 9 - - h) Toimiston hoidosta poistettuina: siirrettiin työhuoltoosastolle ^ - - siirrettiin suojelukas va tus t o imis t on huoltoon - - - luovutettiin vanhempain s a hoitoon 6 4 40 47 luovutettiin toisen kunnan huoltoon 5 5 lähetettiin muihin lastenhuoltolaitoksiin pääsi ottolapseksi tai luovutettiin yksityishoitoon 9 4 56 poistettiin työkykyiseksi tultuaan 8 4 8 8 58 poistettiin muista syistä - kuoli 5 - - 7 Poistettuja yhteensä 70 7 74 5 53 V:een 953 jääneitä 8 3 47 548 54 Nurmijärven Yhteiskoulun koulukodista poistettiin tyttö, 5 päivää. Yksityishoitoon annettuja lapsia koetettiin mahdollisuuksien mukaan sijoittaa sukulaisten luo. Maaseudulla sijaitsevien hoitokotien sopivaisuudesta hankittiin lautakunnan tiheimmille sijoitusalueilleen asettamien paikallisasiamiesten ja sosiaalilautakuntien välityksellä tarpeelliset tiedot. Helsinkiin yksityisiin perheisiin sijoitettujen lasten hoitoa ja kasvatusta valvoivat lähinnä lastensuojeluviraston huoltotarkastajat ja lastenhoidon neuvoloiden terveyssisaret, kun taas maaseudulla tämän tehtävän suorittivat asianomaiset sosiaalilautakunnat osittain lautakunnan omien paikallisasiamiesten avustamina. Myöskin lastenhuollontarkastaja apulaisineen suoritti kertomusvuoden aikana tarkastuskäyntejä maaseudulle. Kaikki kouluiässä olevat normaalikykyiset lapset saivat käydä kansakoulua, joista vieraille kunnille menevät koulumaksut lautakunta suorit-
90 ti omista määrärahoistaan. Sitäpaitsi lautakunta valmisti 3:Ile ('30) känsaköulukurssin suorittaneelle lapselle tilaisuuden saada taipumustensa mukaista opillista tai ammatillista jatko-opetusta käyttäen tähän tarkoitukseen yhteensä 99 093 mk (807-80), josta saatiin sosiaaliministeriöltä 337 00 (43 33) mk:n korvaus. Maaseudulle yksityisiin perheisiin sijoitettujen lasten lukumäärä oli vuoden alussa 446 (368). Näistä erosi.5 (5) ja uusia sijoitettiin 7 (9), joten vuoden päättyessä maaseudulle sijoitettujen lukumäärä oli 546 (446). Palkattuja asiamiehiä lautakunnallakoli Helsingin maalaiskunnassa, Espoossa, Kirkkonummella, Vihdissä, Tuusulassa, Lohjalla, Nurmijärvellä, 3ipoo.ssa, Hyvinkäällä, Mäntsälässä, Nummella, Somerolla, Nurmossa, Jokioisissa, Kiikalassa ja Pusulassa. Hoitomaksut yksityisiin perheisiin ja yksityisiin lastenkoteihin sijoitetuista lapsista vaihtelivat lasten iästä, terveydentilasta, kasvatusvanhempien sukulaisuudesta ym. asiaan vaikuttavista seikoista johtuen 300 mk:sta alkaen kuukaudelta. Kun lisäksi otetaan huomioon vieraiden kuntien velkomat koulumaksut sekä sairashoito- ja matkakustannukset kuin myöskin myönnetyt vaateavustukset, tulivat lautakunnan yksityishoitoon sijoittamat lapset - lukumäärältään 685 - aikaisemmin mainitut koulukustannukset huomioon ottaen maksamaan yhteensä 76 979 833 mk (55 90 339) eli keskimäärin 45 685 mk vuodessa kutakin lasta kohden lukuunottamatta sitä osuutta, joka saatiin maksukykyisiltä vanhemmilta ja vierailta kunnilta sekä valtiolta ammattiopetuskustannuksiin. Suojeluvalvonta. Suojeluvalvontaan jäi edelliseltä vuodelta (46) lasta. Vuoden aikana poistettiin valvonnasta 6 (44) lasta ja valvontaan määrättiin uusina tapauksina 36 (9) lasta, joten v:een 953 jäi 5 () valvottavaa. Av iottornien lasten valvonta. Aviottomien lasten hoidon ja kasvatuksen valvonnasta vastasi turvattomien lasten huoltotoimisto. Kertomusvuoden aikana oli 3706 (3694) aviotonta lasta toimiston valvonnassa. Lasten jakautuminen sijoituspaikan ym. mukaisesti selviää taulukko-osastosta. Kasvattilapset. Lastensuojelulain säännösten mukaan tuli lastensuojelulautakunnan valvoa toiminta-alueillaan olevien kasvattilasten e.li sellaisten lasten hoitoa ja kasvatusta, joita yksityiset ilman lastensuojelu- tai huoltolautakunnan välitystä olivat jättäneet vieraan henkilön tai jonkun sukulaisensa hoitoon joko ilman hoitomaksua tai korvausta vastaan. Lastensuojelulautakunnan valvonnan alaisina oli kertomusvuonna yhteensä 530 (45) kasvattilasta, joista poikia 49 (0) ja tyttöjä 8l (3). Näistä oli avioliiton ulkopuolella syntyneitä 0 (30) ja aviolapsia 30 (85). Lastensuojeluviraston huoltotarkastajat huolehtivat kasvattilasten hoidon ja kasvatuksen valvonnasta kukin omassa toimintapiirissään. Jälkihuolto. Yksityisiin hoitokoteihin sijoitetut lapset eivät yleensä ole kaivanneet jälkivalvontaa, koska asianomaiset kasvattajat huolehtivat hyvin heistä. Jotkut maalta kaupunkiin siirtyneet 6 vuotta täyttäneet lapset joutuivat toimiston valvottaviksi, samoin erität poikkeukselliset, laitoksissa hoidetut alaikäiset. Edelliseltä vuodelta jäi jälkivalvontaan 9 (0) lasta. Kertomusvuonna määrättiin valvontaan 0 lasta ja poistettiin, joten jälkihuoltoa saavia oli vuoden lopussa 9(8) Toivolan koulukodin entisiä hoidokkeja valvottiin laitoksesta, käsin. Nuoret kotiapulaiset. Kotiapulaislain nojalla määrättiin kertomusvuoden aikana valvontaan 4 nuorta kotiapulaista ja poistettiin luetteloista 7. Edelliseltä vuodelta jäi valvontaan 9 (9), joten v:lle 953 siirtyi 6 (9) valvottavaa nuorta kotiapulaista." Lasten kesävirkistys toiminta. Tarjotakseen varattomienkin perheiden lapsille mahdollisuuden päästä kesäksi maalle lastensuojeluvirasto jakoi, rautatielippuja 5 vuotta nuoremmille lapsille ja aivan pienten lasten saattajille. Näin jaettiin lippuja kaikkiaan 49 (395), joista 76 (6) lapsille jä 53 (33) saattajille. Edelleen hankittiin sellaisille lapsille, joiden vanhemmilla ei ollut sukulaisia tai tuttavia, jotka olisivat
ottaneet lapset hoitoonsa ilman maksua, vanhempien avustuksella maksuttomia tai maksullisia kesäkoteja 36 (88), jolloin lastenhuolto jaosto tarpeen mukaan välitti hoitomaksut. Eräissä tapauksissa lapset saivat olla koko kesän maalla, muuten oli oleskelu lyhyempiaikaista. Ennen lasten maalle lähettämistä toimitettiin terveystarkastus. Useimmat lapset tutki lautakunnan lääkäri joko lastensuojeluvirastossa tai omalla vastaanotollaan. Kustannukset edellä mainituista matkalipuista nousivat 45 '460 (80 485) mk:aan. Kokoukset. Lastenhuoltojaosto piti 5 (l6) kokousta. Käsiteltyjen asioiden lukumäärä oli 55.(58). Suojelukasvatustoimisto Suojelukasvatusta tarvitsevia lapsia ja nuoria henkilöitä koskevia ilmoituksia saapui toimistoon kertomusvuoden aikana kaikkiaan 054 (84), jotka ilmoitusten tekijäin, ilmoitusten syyn sekä sen aiheuttamien toimenpiteiden mukaan ryhmittyivät seuraavasti: Ilmoituksen tekijä AL le 6 v. 6-7 v. Kaikkiaan Poik. Tytt. Poik. Tytt. Poik. Tytt. Yht. Kouluviranomainen 68 6 3 7 9 00 Poliisi- ja oikeusviranomainen. 408 39 95 9 603 30 733 Huoltoviranomainen 5 7 6 7 3 0 Lastensuojeluviranomainen 7 3 8 30 0 40 74 3 30 5 04 57 löi V.95 saapuneita ilmoituksia yhteensä 58 06 33 33 85 39 054 Ilmoituksen syy Lsl. 8 moni. e-kohta: luvaton ansio to-imi - - - - - - - Oppivelvollisuuden laiminlyönti 6 3 3 64 4 88 Lsl". 8 mom.: Rangaistava teko: Syyttäjän käsittelemättä 380 9 8 388 3 49 Syyttäjä jättänyt syyttämättä,lnr - - 3 3 Oikeus jättänyt tuomitsematta,lnr 3 8 4 43 6 6 77 Ehdollinen tuomio....... 0-7 4 37 4 5 Irtolaistapainen e^ämä 55 3 38 84 93 5 08 Tavattu juopuneena - 93 4 04 4 08 Muu syy.,.... 47 8 3 65 34 QQ V.95 saapuneita ilmoituksia yhteensä 58 06 V:sta 95 jäljellä olevia ilmoituksia 4 5 33 33 85 39 054 7 8 4 3 64 Kaikkiaan 696 60 4 956 6 li) Toimenpiteet Osaston.määräämä tai vahvistama toimenpide: Lsl. 9. mom. b-kohta, varoitus... 6 75 3 97 39 336 Lsl. 9? mom. c-kohta 7 - - - 7-7! Lsl. 9 mom. d-kohta: Toimitettu kotikuntaansa.. 3 5 9 8 0 38 Toimitettu lääkärinhoitoon 4 Muu toimenpide - 3 - ^ Lsl. 9 mom. e-kohta., suojeluvalvojan määrääminen 66 6 3 8 35 7 Lsl. 9 mom. ' 3 I Lsl., kodin ulkopuolella kasvattaminen. sopimuksen nojalla 4 6 8 47 30 77 Lsl. kodin ulkopuolella kasvattaminen, lastensuojelulautakunnan päätöksen nojalla p 4 Nuorisonhuoltajan toimenpide tai ei mitään toimenpidettä 93 34 06 6 304 95 399 V.95 käsiteltyjä ilmoituksia yhteensä 56 98 6 784 4 998 Yieen 953 jääneitä ilmoituksia 34 3 x 38 5 7 48 0 Kaikkiaan 696 60 4 956 6 8 9
9 Ilmoitukset koskivat 890 lasta ja nuorta henkilöä, joista alle l6- vuotiaitä poikia oli 48 ja tyttöjä 95 sekä 6-7 vuotiaita poikia 98 ja tyttöjä 5. Tutkimuksen yhteydessä pyydettiin psykiatrilääkärin lausuntoja kaupungin lastenpsykiatrin toimistosta, kansakoulujen kasvatusneuvolasta, Samfundet Folkhälsan i svenska Finland-nimisen järjestön mentaalihygienisestä neuvolasta, Kivelän sairaalan hermo- ja mielitautiosaston lääkäriltä ja Aurora-sairaalan psykosomaattiselta osastolta, minkä lisäksi eräitä hoidokkeja ohjattiin psykiatrilääkärin yksityisvastaanotolle. Työnvälitystoimiston ammatinvalintapsykologilta pyydettiin niinikään lausuntoja, minkä lisäksi ammatinvalintapsykologi suoritti soveltuvuustutkimuksia Ryttylän koulukodissa. Lastenhuolto!aitokset. Suojelukasvatustoimiston kaupungin lastenhuoltolaitoksiin sijoittamien lasten ja nuorten henkilöiden vaihtuminen ilmenee seuraavasta yhdistelmästä: - '! Huoltolaitos Jäljellä vtsta 95 L i a p s i a Uusia Yhteensä Eronneita Jftljellfi vteen 953 Huoltopäiviä Kaikkiaar Keskim. hoidokkia kohdan Hemmilän vastaanottokoti 45 45 35 0 769 6.5 Ryttylän koulukoti 48 35 83 3 5 9 66 30.9 Toivoniemen koulukoti 0 3 5 7 5 007 56.5 Sofianiehto C 8 30. 48 48 734 36. Reijolan nuorisokoti '6 08.0 Yhteensä x >80 l A Í30 a) T) 3 78 8 89, 37.6 Pysyväisessä valvonnassa olleet näkyvät seuraavasta taulukosta: Laitoshuollon Jäl- SttOjeluvalf kivalvonnassa tai Valvottavia VO] osassa psrheisiin aijoi- kaikkiaan tettuja Valvojan ollessa Lastens. Yksityi- Lastens. Yksityiviran- nen viratt- nen Poik. Tärtt. Yht. omainen henkii Ó oaainen henkilö Jäljellä v:sta 95 09 9 79 3 7 83 30 V.95 valvontaan tulleita 0 3 9 3 33 46 Yhteensä 3 4 9 340 6 456 Näistä: Muutti toiselle paikkakunnalle, vihittiin, avioliittoon, kuoli tai valvonnan määräaika päättyi 4 0 34 Poistettiin valvonnasta myönteisin tuloksin...». 3 5 4 33 0 43 Otettiin lastensuojelulautakunnan huostaan tai sijoi«- tettiin jälleen lastenhuolto lait oks e en 33 4 9 35 ** Valvonta lopetettiin tuloksettomana. «.. 6, * 4 6 Tuomittiin rikoksesta tai siirrettiin huoltolautakunnan alkoholisti- ja irtolaishuolto-osaston 4 4-6 3 9 Vieen 953 jääneitä... - 4. 7 57 0 48 70 38 Yhteensä 3 4 9 340 6 455 l) Hoidokin siirtyessä kaupungin hoitolaitoksesta toiseen tulee hän lasketuksi sekä laitoksesta eronneena että laitokseen otettuna hoidokkina ja sisältyy siis kahdesti kokonaissummaan.
93 Muissa laitoksissa oli kertomusvuoden aikana yhteensä 40 lasta. Näistä oli jäljellä edellisestä vuodesta 0 poikaa ja 4 tyttöä. Vuoden kuluessa sijoitettiin niihin 85 poikaa ja tyttöä. Huoltopäiviä oli 46845. Sairaaloissa hoidettiin vuoden kuluessa 0 lasta yhteensä l6o6. päivää; 7 poikaa ja tyttö oli sitäpaitsi ollut jossain muussa laitoksessa. Seuraavaan vuoteen jäi sairaalaan poika ja tyttöä. Ansiotyötä koskevan luvan myönsi suojelukasvatusjaosto 07 alaikäiselle henkilölle. Jälkihuolto. Laitoksista poistettujen tyttöjen jälkihuoltoa varten oli suojelukasvatustoimistossa edelleen sosiaaliministeriön palkkaama naispuolinen työntekijä. Poikien jälkihuollon hoitivat toimiston huoltotarkastajat. Alaikäiset lainrikkojat. Suojelukasvatustoimiston puolesta hoiti nuorista rikoksentekijöistä annetun lain määräämät tehtävät Vankeusyhdistyksen ylläpitämä nuorlsonvalvontatoimisto. Tämä suoritti henkilötutkinnat Helsingin raastuvanoikeudelle'5 vaan ei vuotta täyttäneinä rangaistavan teon tehneistä, syytteeseen asetetuista ja huolehti nuorisonhuoltajan tarkastuksen alaisena ehdollisesti tuomittujen nuorten rikoksentekijäin valvonnan järjestelystä sekä, milloin tutkittava oli 5 vaan ei 8 vuotiaana tehnyt rikoksensa, lastensuojelulain määräämästä lautakunnan edustuksesta oikeudessa. Poliisikuulusteluissa oli läsnä suojelukasvatustoimiston edustaja. Useat yksityiset kansalaiset toimivat kasvatuksellisen tuen tarpeessa olevien tai siveellisesti: hairahtuneiden alaikäisten valvojina. Näille maksettiin palkkiota 700 mk kuukaudessa valvottavaa kohden. Tilapäisiä avustuksia myönnettiin harrastusvälineiden hankkimiseen valvottaville tunnustukseksi hyvästä käytöksestä. Nuorisorikollisuuden määrää Helsingissä valaisevat seuraavat tiedot rikospoliisin kertomusvuoden aikana tutkimista rikokseen syylliseksi todetuista alaikäisistä henkilöistä: Alle 5-vuotiaita 6-7- 8-0- Poikia Tyttöjä Yhteensä 304 35 89 63 38 54 7 37 Yhteensä 756 03 859 Poliisilaitoksen huolto-osastqssa pidätettiin v. 95 irtolaistapaisen elämän takia 8 alle 8-vuotiasta henkilöä, joista poikia 55 ja tyttöjä 47. Pidätyksiä saman henkilön uusiintuneet pidätykset mukaanluettuina oli 89, joilta 58 poikia ja 5 tyttöpl koskevia. Kertomusvuoden aikana saapui suojelukasvatustoimistolie seuraavat tiedot poliisin pidättämistä alle 8-vuotialsta Juopuneista: pidätyksiä oli 04, joista 00 poikia ja 4 tyttöjä koskevia, ja pidätettynä oli 95 eri henkilöä, joista 9 poikia ja 4'tyttöjä. Edellä luetelluista tulivat suojelukasvatustoimiston huollettaviksi alle 5-vuotiaana rikoksensa tehneet sekä ne 5-7-vuotiaana rikoksentehneet, jotka nuorista rikoksentekijöistä annetun lain nojalla jätettiin syyttämättä tai tuomitsematta. Tuomituista 5-7-vuotiaana rikoksen tehneistä tuli osa suojelukasvatustoimiston huollettaviksi, osan jäädessä yksinomaan rikosoikeudellisten toimenpiteiden varaan tai ehdollisesti tuomittuina oikeusministeriön määräämään valvontaan. Suojelukasvatustoi-
94 mlston huollettaviksi tulivat edelleen kaikki edellä mainitut irtolaistapaisen elämän takia ilmoitetut tai juopuneena pidätetyt, lukuunottamatta niitä, jotka jäivät huoltolautakunnan huollettaviksi, koska olivat jo täyttäneet 8 vuotta ennenkuin toimenpiteisiin voitiin ryhtyä. Kaikki suojelukasvatustoimiston huollettaviksi tulleet erri. tapaukset sisältyvät alussa mainittuihin tilastoihin. Kokoukset. Suojelukasvatusjaosto piti vuoden aikana 6 kokousta. Elatusaputoimisto Lastenvalvojan välittömässä johdossa toimivan elatusaputoimiston tärkeimpinä tehtävinä olivat avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten tiedusteleminen ja luetteloiminen, elatusvelvollisuuden tutkiminen ja elatussopimusten tai -tuomioiden aikaansaaminen sekä elatusmaksujen periminen, kun sensijaan äitien opastaminen lasten hoidossa, lasten sijoittaminen hoitokoteihin ja hoidon valvominen tapahtuivat lastenhuollontarkastajan Ja lastenhuoltotoimiston toimesta. Lokakuun p:stä 948 alkaen liitettiin lastenvalvojan valvontaan ja hoitoon asumus- ja avioerolapset elokuun 0 p:nä 948 lapsen elatusavun turvaamisesta eräissä tapauksissa annetun lain perusteella. Kertomusvuonna hankittiin lastenvalvojan toimesta erinäisiä sopimuksia edellämainitun lain piiriin kuuluvissa tapauksissa ja 48 tapauksessa oikeuden päätös lasten elatuksesta, mutta pääasiallisin toiminta kohdistui kuitenkin elatusapujen perimiseen eri tavoin, viimekädessä toimittamalla laiminlyöjät työlaitokseen maksamaan työllään lastensa elatusta. Uusia työlaitosesityksiä.tehtiin lääninhallitukselle asumus-; ja avioerolasten kohdalta 35 sekä avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten kohdalta 04 tapauksessa. Lääninhallituksen päätös saatiin edellisten osalta 5 ja jälkimmäisten osalta 68 tapauksessa. Aviolästen elatusavun maksamisen laiminlyöjiä oli lastenvalvojan luetteloissa kertomusvuoden lopussa 776. Lapset, äidit ja elatusvelvolliset. Toimiston kirjoihin merkittyjen avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten luku oli seuraava: V:sta 95 jäljellä olevia 33 Luettelosta poistettuja 57 Uusia hoidokkeja 593 V:een 953 jääneitä 335 Seuraavat yhdistelmät valaisevat vuoden lopulla luetteloissa olleiden lasten äitien sekä elatusvelvollisten siviilisäätyä, ikää ja ammattia lasten syntyessä: Elatusvel- Ikä,.. Elatusvel- Siviilisääty Äitejä vollisia vuotta Aitejä vollisia Naimattomia 69L7 3t>4-5. 4 Leskiä ja laillisesti eronneita 348 4 Naineita 69 76 Tietoja puuttuu 83 Yhteensä 355 335 6-9...308 0-4 00 5-9 87 30-34 5^ 35-39 40-49... 338 00 50- Tietoja puuttuu.. 5 Ammattit Yhteensä 335 335 Virkamiehiä ja vapaiden ammattien harjoittajia Maatalouden ja sen sivuelinkeinojen harjoittajia Itsenäisiä liikkeenharjoittajia Liikeapulaisia ja työnjohtajia Tehdas- ym. ammattityöntekijöitä Muita työntekijöitä Merimiehiä ja kalastajia 69 30 3 580 89 89 0 65 60 47 306 64 80 7 0 0 5 56 93 375 05
95 Yleisessä palveluksessa tai yksityisissä laitoksissa toimivaa palveluskuntaa 5 4 Yksityisiä palvelijoita 646 Muun elinkeinon harjoittajia 55 6 Henkilöitä ilman varsinaista tai tunnettua ammattia 554 765 Yhteensä 555 555 Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten hoitoa valvoivat 'lastenhuoltotoimiston huoltotarkastajat ja lastenhoidonneuvolain hoitajat käyden tarkastamassa nuorempien lasten hoitopaikkoja kerran kuukaudessa ja vanhempien vähintään neljä kertaa vuodessa. Tällöin seurattiin lasten ruumiil lista ja henkistä' kehitystä sekä annettiin äideille ohjeita lasten järkiperäisessä hoidossa ja kasvatuksessa. Milloin lasten katsottiin olevan sai raanhoidon tarpeessa, käytettiin asianomaisen lääkärin apua. Huoltotarkastajien ja lastenhoidonneuvolain hoitajien tiedonantojen mukaan lasten hoito-olot olivat seuraavat: Xitinsä luona olevista lapsista sait Hyvän hoidon 78.5 Suhteellisen hyvän hoidon... 0.6 Epätyydyttävän hoidon 0.9 iidin koti olit Hyvässä kunnossa 64.6 Suhteellisen hyvässä kunnossa 3.o Epätyydyttävässä kunnossa... 3«4 ^ Kasvatusäidin luona olevista lapsista sai Hyvän hoidon 8 f. 5 Suhteellisen hyvän hoidon... 6.7 Epätyydyttävän hoidon 0.8 Kasvatusäidin koti olit Hyvässä kunnossa 7.7 Suhteellisen hyvässä kunnossa 3#4 Epätyydyttävässä kunnossa... 3.9 Lastenvalvojan luetteloissa olevista lapsista kuoli v:n 95 aikana 8, joista kuollessaan 5 oli sairaalassa, lastenkodissa ja lapsen kuolinpaikka oli^tuntematon. Kuoleman syyx Aivoverenvuoto Suolitulehdus Aivo- ja munuaishäiriö Synnytyksen yhteydessä... 6 Epämuodostunut Vatsasyöpä Keskosia 7 Yleinen verenmyrkytys...,. Keuhkokuume 7 Tuntematon Keuhkopöhö Yhteensä 8 Selvitystoimenpiteet. Elatusvelvollisuuden alustavan selvityksen suoritti lastenvalvoja äitien antamien tietojen perusteella. Asianomaisten ja lastenvalvojan keskinäisissä neuvotteluissa koetettiin kussakin tapauk sessa saada aikaan elatussopimus, mutta jos elatusvelvolliseksi makaajaks: ilmoitettu kieltäytyi sopimasta tai elatusavun määristä ei päästy yksimie«lisyyteen eikä lapsen äiti vastustanut oikeudenkäyntiä, otettiin elatusvelvollista vastaan haaste, sitten kun lastenvalvoja oli hankkinut todistusaineistoa siinä määrin, että oikeudenkäyntiin oli syytä ryhtyä. Elatusvelvollisuus selvitettiin lopullisesti asianosaisten keskinäisellä ja lautakunnan vahvistamalla sopimuksella, 07 tapauksessa, joista aikaisemmin tehtyjen sopimusten koroituksia 0. Oikeudessa oli edelliseltä vuodelta siirtyneitä juttuja vireillä ja uusia haasteita otettiin 74. Koska näistä 6 tapauksessa ei vastaajaa saatu laillisesti haastetuksi ja kun 4 juttua sovittiin sekä 9 siirtyi seuraavaan vuoteen, käsiteltiin siis oikeudessa lopullisesti 7 elatusapukannetta. Jutuista voitettiin 95, hävittiin 6 riittämättömien todistusten vuoksi ja 6 tapauksessa oli oikeudenkäynnistä toistaiseksi luovuttava joko siksi, että lapsen äiti kieltäytyi antamasta selvitykseen tarpeellista lisätietoa tai muusta jutun käsittelyn aikana ilmenneestä erity sestä syystä, jolloin hylkäävä päätös oli selvästi odotettavissa. Kaik-
96 kiaan esiinnyttiin oikeudessa avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten elatusapuasioissa 357 ja aviolapsia koskevassa asiassa 48 kertaa. Toimisto antoi aikaisempaan tapaan toisten kuntien lastenvalvojille ja muillekin huoltoviranomaisille virka-apua lastenvalvojien toimialaan kuuluvissa tehtävissä. Virka-apupyyntöjen kpkonaismäärä oli 44. Ottolapsiksi hyviin, lapsirakkaisiin perheisiin toimitettiin asianomaisten äitien suostumuksella 89 avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta. Lastensuojelulautakunnan elatusapujaosto piti kertomusvuonna 6 kokousta. Toimiston tiliasema oli vuoden päättyessä seuraava: T u l o t Siirto vista 95 Jsriolasten Aviottomien Yhteensä, puolesta» lasten puo- mk Lastenvalvojan säästötilin, posti- mk lesta,, mk siirtotilin ja kassan saldo... 3 609 Valvottujen säästötilien saldo 33 609 8 360 83 8 594 43 Helsinkiläisille lapsille-peri- 38 73 54 8 35 80 67 075 056 Kaupungille suoritettavat hoito- Yksityisiltä perityt tilap. 083 33 6 07 5 7 90 538 7 000 Yksityisiltä perityt oikeuskulujen Kaupungin suorittamat oikeuskulujen 48 685 397 465 646 50 306 79 Kaupungin suorittama tilap. 5 33 87 50 8 750 Korkotuloja joulukuun 3^p:nä 95-5 68 446 975 46 593 Lastenvalvojan säästötili ja postisiirtotili ' 56 055 Yhteensä 86 l8l 685 li -e sn o t Helsinkiläisille äideille suoritetut lastenhoitokorvaukset... Kaupungille suoritetut hoitomaksujen korvaukset... Myönnetyt tilapäiset rahaavustukset.. Oikeuskuluihin käytetty Kaupungille maksettu lastenvalvojan säästötilin ja postisiirtotilin korko... Siirto v:een 953 Lastenvalvojan säästötilin, postisiirtotilin ja kassan saldo Valvottujen säästötilien saldo... Aviolasten Aviottomien Yhteensä, puolesta, lasten puo- mk mk lesta, mk 38 8 44 8 000 798 66 8 94 083 33 6 07 5 7 90 538 554 864 908 788 488 50 9 50 756 5 750 463 65 56 055 333 84 9 738 906 Yhteensä 86 8 685 LastenvalvoJan oikeuskuluihin ja kansliamenoihin sekä aviottomien las * ten ja heidän äitiensä tilapäiseksi avustamiseksi oli varattu lautakunnan menoarvioon 800 000 mk:n suuruinen määräraha, mutta tarvittiin tähän 873 9 mk.
97 Äitiysavustus- ja perhelisitoimisto Äitiysavustukset. Vuoden aikana käsiteltiin yhteensä 6 064 (edellisenä vuonna 5 8) ältiysavustusanomusta. Niistä hyväksyttiin 5 879 (5 689) ja hylättiin 85 (35). Äitiysavustuksen määrä oli 4 500 mk syntynyttä lasta kohden ja myönnettiin se kaikille, jotka olivat käyneet lääkärin, kätilön tai äitiysneuvolan tarkastuksessa ennen neljännen raskauskuukauden päättymistä ja noudattaneet tällöin saamiaan ohjeita tai jotka olivat esittäneet pätevän syyn tämän ehdon laiminlyöntiin. Anomuksia ottivat vastaan lastensuojeluviraston lisäksi äitiysneuvolat. Lastensuojeluvirastoon jätettiin 06 ( 8) ja neuvoloihin 5 958 (5 694) anomusta. Äitiysavustuksen hakijoista oli 5 65 (5 406) naimisissa olevaa ja 45 (4l6) naimatonta. 79 (69) anojaa synnytti kaksoset. Vuoden 95 loppuun mennessä suoritettiin hakijoille edelliseltä vuodelta nostamatta jääneitä ja vuoden aikana myönnettyjä avustuksia yhteensä 9 74 400 (5 596 400) mk. Luontoisavustuksia ennettiin 4 95 900 mk:n ( 45 500) arvosta. Luontoisavustukset olivat 5 300 ja 4 500 mk:n hintaisia lastenvaatteita ja -hoitovälineitä sisältäviä pakkauksia. Luontoisavustus oli ensi kerran äitiysavustuksen historiassa kohonnut yhtä suureksi kuin raha-avustuskin ja uusi järjestely edellytti äitiysavustuksen toimeenpanoasetuksen muuttamisen. Ohjekirjasia odottaville äideille jaettiin edelleenkin kaupungin kustannuksella. Perhelisät. Vuoden aikana käsiteltiin kaikkiaan 904 ( 890) perhelisähakemusta, joista 4 oli kokouksessa kahteen kertaan. Hakijoista oli 46 (46) leskeä ja 4 (5) työkyvytöntä, joille perhelisä myönnettiin jo toisesta lapsesta lähtien. Hakemuksista hylättiin 97 (6l), Joista 66 (4) tapauksessa veroäyrien määrä huomattavasti ylitti ylimmän sallitun rajan ja 5 (0) tapauksessa hylättiin hakemukset muista syistä. Verotettavan tulon raja oli v. 95 toimitetun taksoituksen perusteella IV kalleusryhmässä -lapsisella perheellä 500, 5-lapsisella 5 000, 4-lapsisella 5 700, 5-lapsisella 4 440, 6-lapsisella 5 80 äyriä jne. Perhelisää saaneilla 785 perheellä ( 79) oli lisään oikeutettuja lapsia yhteensä 7 09 (7 00), joista 6 945 (6 945) alle 6-vuotiasta Ja 47 (55) sellaista 6 vuotta täyttänyttä, muitta alle 0-vuotiasta, jotka huomioitiin perhelisää myönnettäessä sen takia, että he jatkoivat koulunkäyntiään tai opintojaan sekä () sellainen 6 vuotta täyttänyt lapsi, joka huomioitiin työkyvyttömyyden takia. Perhelisää saaneista perheistä oli 6l (64) sellaisia, joille lautakunta myönsi perhelisän harkinnan perusteella, vaikka maksuunpantujen veroäyrien määrä ylitti valtioneuvoston vahvistaman enimmäismäärän. Perhelisän määi*ä oli edelleenkin 4 000 mk perhelisään oikeutettua lasta kohden. Lapsiluvun perusteella jakaantuivat perhelisaperheet seuraavasti: Lasta per- Perheitä lasta per- Perheitä hettä kohden rernex-ca hettä kohden 5^0 (540) 6.7 (0) 3 44 (4) 7... 49 (43) 4.. 77 (808) 8 0 (0) 5... 350 (37) 9... - () 0 () Yhteensä 785 Cl 79) Perhelisää saaneista oli 98 ( 5) varsinaista suurperhettä, 46l (46) leskien ja 4 (5) työkyvyttömien perhettä.
98 Ammatin mukaan jakaantuivat perhelisän saajat seuraavasti: Valtion, kunnan tai seu- Työnjohtoasemassa olevia 36 (38) rakunnan viran- ja toi- Tehdas- ym. ammattityönmenhaitijoita 77 (37) tekijöitä.. 73 (787) Itsenäisiä liikkeenhar- Muita työntekijoitä 79 (66) joittajia ym.yrittäjiä 76 (57) leskiä, työkyvyttömiä ja Liike- ja varastoapulai- muita ilman ammattia... -89 (67) sia 38 (50) " ix-ii Autonkuljettajia 75 {90) Yhteensä 783 (79) Kertomusvuonna suoritetusta koko perhelisämäärästä 54 000 mk:sta ( 8 860) jaettiin suurille perheille 7 87 000 (7 365 860), leskiperheiile 747 000 ( 705 000) ja työkyvyttömien perheille 0 000( 058 000) mk. Perhelisän saajat hankkivat itse suurimman osan haluamiaan tarvikkeita esittäen niistä hyväksyttävän tilityksen perhelisätoimistoon. Kaupungin työtuvan välityksellä saatiin huomattava määrä vuodevaatteita ja pyyheliina- ja lakanakangasta ja Väestöliitto välitti huonekaluja ja vuoteita. Oy. Hetekasta saatiin rautasänkyjä 0 prosentin alennuksella. Perhelisävaroista käytettiin asuinrakennusten kunnostamiseen 30 500 mk (74 50), sänkyihin ja vuodevaatteisiin 5 7 300 mk (5 0 906), huonekaluihin 503 50 mk (30 840), vaatetukseen 4 66 300 mk (5 8 4), viljelysten edistämiseen 4 000 mk (8 500), astioihin ja taloustarvikkeisiin 386 900 mk. (33 400) ja muihin luontoissuorituksiin JO 850 mk (5750). Perhelisän hakijoitten luo tehtiin vuoden kuluessa 3 447 (4 36) kotikäyntiä, joilla tarkkailijat tutustuivat perheitten taloudellisiin ja terveydellisiifi olosuhteisiin ja neuvottelivat perhelisän tarkoituksenmukaisimmasta käytöstä. Kokoukset. Äitiysavustus- ja perhelisäjaosto piti vuoden aikana 3 kokousta. Eräitä yhdistelmätietoja Lastensuojelulautakunnan täysihuoliossa oli edelliseltä vuodelta jäljellä kaikkiaan 743 lasta. Kertomusvuoden kuluessa otettiin hoidettavaksi 906 lasta (edellisenä vuonna 870), joten vuoden aikana oli lautakunnan täysihuollossa yhteensä 649 ( 5^7) lasta. Näistä oli 3? turvatonta ja 3 suojelukasvatusta tarvitsevaa lasta tai nuorta henkilöä. Sitä paitsi oli 4 lasta osan vuodesta turvattomien lasten huoltotoimiston ja osan vuodesta suojelukasvatustoimiston huollossa. Lautakunnan huoltoon otetuista lapsista oli avioliitossa syntyneitä 656 eli 6.5 % ja aviottomia 993 eli 37*5 Turvattomiin lapsiin nähden olivat vastaavat suhdeluvut 60.7 ja 39.3 sekä suojelukasvatusta tarvitseviin lapsiin nähden 75.6 ja 4.4. Kaikista aviosyntyisistä lapsista oli l47:llä eli 69.3 #:lla molemmat vanhemmat elössa," 4l6:lla eli 5. Ha oli jompikumpi vanhemmista kuollut ja 93 eli 5.6 % oli täysin orpoja. Aviottomista lapsista 493:Ha eli 49*7 g:a oli sekä isä että äiti elossa, 45:a eli 45.5 foilla oli isä tai äiti kuollut tai isä tuntematon ja 48:a eli 4.8 $:lla olivat molemmat vanhemmat kuolleet tai tuntemattomia. Suurin osa lapsista oli syntynyt Helsingissä, nimittäin 06l eli 79.5 fo niistä, joiden syntämäpaikka oli tiedossa. Pääkaupunkia ympäröivissä kunnissa oli syntynyt 4 ja muualla Uudenmaan läänissä 65, joten
muualla syntyneitä oli ainoastaan 43 eli 6.3 Köyhäinhoidoninen kotipaikkaoikeus oli 09:llä eli 76.6 ^:lla Helsingissä, 5:a kaupunkia ympäröivissä kunnissa sekä 33:a muualla Uudenmaan läänissä. Vain l47:llä oli kotipaikkaoikeus jossakin muussa maan kunnassa, kun taas 9 lapsen hoitokustannukset valtio korvasi. Jotta saataisiin selvitetyksi, mihin yhteiskuntaluokkiin lautakunnan huollossa olevat lapset kuuluvat, ryhmitettiin heidät vanhempainsa ammatin perusteella, aviosyntyiset isän ja aviottomat äidin ammatin mukaan. Sen nojalla oli mm. tehdas- ym. ammattityöntekijäin lapsia 3 eli 4.7 %> muiden työntekijäin 40 eli.5.9 palvelijoiden 34 eli 8.8 % 9 itsenäisten liikkeenharjoittajien 77 eli 6.756,liikeapulaisten ja palveluskunnan 353 eli 3.3 % sekä virkamiesten ja vapaiden ammattien harjoittajien lapsia 03 eli 3.9 Kodeissa toimitettujen tutkimusten mukaan oli syynä siihen, että edellä mainitut lapset otettiin lautakunnan huostaan, useimmissa tapauksissa jokin vanhemmista johtunut seikka. Ainoastaan 558:ssa eli. $:ssa tapauksista syy johtui lapsesta; 9 lasta nimittäin otettiin sairauden, vajaamielisyyden, aistiviallisuuden tai raajarikko!suuden ja 39 lasta pahantapaisuuden vuoksi lautakunnan huostaan. Sensijaan 067:ssä eli 78.0 $:ssa tapauksista syy johtui vanhemmista, 333 eli.6 $ lapsista otettiin huollettavaksi sen vuoksi, että vanhemmilta puuttui kasvatuskyky, 86:Ita eli 0.8 $:lta oli jompikumpi tai molemmat vanhemmista kuolleet, 33 lasta eli 8.8 % oli vanhempiensa hylkäämiä, 470 lapsen, 7-7 vanhemmat olivat joko sairaita tai oli heillä muuten työkyky vähentynyt ja 66 tapauksessa, 6.3 $:ssa, vanhemmat olivat joko työhaluttomia, huolimattomia tai juoppoja. Äidinkieli oli 337:llä eli 88. g:a suomi, 88:a eli 0.9 #:lla ruotsi ja 4:llä eli 0.9 jokin muu kieli. Muussa suhteessa viitataan kertomuksen liitteenä olevaan tilastoosaan. 99 Suurin osa lapsista oli syntynyt Helsingissä, nimittäin 06l eli Jotta saataisiin selvitetyksi, mihin yhteiskuntaluokkiin lautakunnan Lastensuojelutyön rahoitus Menot. Lastensuojelutoiminnan aiheuttamat bruttomenot olivat v. 95 lautakunnan tilinpäätöksen mukaan 343 08 805 mk jakaantuen seuraaviin Lastensuojelulautakunta 3 74. Lastenkodit Sofianlehdon vastaanottokoti 69 077 3 8 669 904 Toivolan koulukoti (oppilaskot!) 9 34 079 Reijolan nuorisokoti 4 37 88 Koulukodit 3 94 590 Varaus Nukarin lastenkodin ja Toivolan koulukodin uudisrakennusten kaluston hankintaa varten vuonna 953 9 700 000 Apulastentarha Aula 3 7 945 Sijoitus yksityishoitoon ja jatko-opetus 76 979 833 Suo jelukasvatuksen alaisten hoidokkien sijoitus valtion laitoksiin ja yksityishoitoon 5 447 300 Palkkiot suojelukasvatusosaston ohjauksen alaisille yksityisille valvojille sekä valvottavien tilapäiset avustukset 366 600 Tuberkuloottisten lasten erikoishoito... 5,99 78
00 Vajaakykyisten lasten erikoishoito ja -opetus. 4 97 33 Lasten kesävirkistys.... 4 338 63 Lastenvalvojan käyttövarat 873 9 Lasten hampaiden hoito 6l 540 Matkakulut.. 58 89 Suojelukasvatuksessa olevien siirrot sekä alaikäisten lähettäminen kotikuntiinsa "... 04 044 Lastenhuoltolaitosten maatilat.. 64 83 yksityisille lastenhuoltoyhdistyksille myönnetyt avustukset... 640 000 Kaupungin ja yksityisten yhdistysten lastensuojelutyöhön kaupunginhallituksen päätöksellä myönnetyt varat...,,440 075 yhteensä 3^3 08l 805 Näiden menojen lisäksi oli rakennustoimiston tilille viety alla mainittujen lastenhuoltolaitosten rakennus- ja korjauskustannuksia seuraavat määrät: Sofianlehdon pikkulastenkoti 595 48l Kuliatorpan lastenkoti 850 679 Malmin lastenkoti 59 87 Nukarin lastenkoti 737 97 Hyvösen lastenkoti... 44 4 Sofianlehdon vastaanottokoti 504 90 Heijolan nuorisokoti 09 36 Toivolan koulukoti 750 040 Ryttylän koulukoti V 4 90 Toivoniemen koulukoti... 89 746 Mk Yhteensä 4 95 495 Tulot.* LastensuojelutoiMnnasta saadut tulot nousivat kertomusvuonna 9 378 844 mk:aan jakaantuen seuraaviin eriin: Lastenhoidosta saatu korvaus Mk Valtiolta. 6 5-48 Vierailta kunnilta.. 0 07 663 Yksityisiltä korvausvelvollisilta 58 394 487 64 68 98 Huoltolaitosten valtionapu 3 96 886 Huoltolaitosten oppilastöistä saadut tulot 893 766 Maatilojen tilittämät tulot Mk Ryttylän tila.. 8 85 965 Toivoniemen tila... 3 60 55 Toivolan tila 4 65 56 Bengtsärin tila 98 57 8 07 578 Laitosten henkilökunnan suorittama luontoisetujen korvaus 9 347 3 Reijolan nuorisokodin hoidokkien suorittama korvaus 450 85 Gustav Valfrid Hyvösen rahaston tuotto... 000 000 Yhteensä 9 378 844 Kun nämä tulot vähennetään edellä mainittujen kustannusten yhteissummasta 357 997 300 mk:sta, jää kaupunginkassaa rasittavaksi nettomenoksi 38 68 456 mk eli 49 65 3 mk enemmän kuin edellisenä vuonna.
0 Huoltolaitosten tilojen maatalouskirjanpidossa, jossa otettiin huomioon myöskin vuoden lopussa olevat maatalousvarastot, tehtiin tilinpäätös siten, että laitosten käyttämistään rakennuksista maatiloille suorittamat vuosivuokrat, Toivoniemessä 56 488 mk, Ryttylässä 3 748 43 mk ja Toivolassa 790 988 mk eli yhteensä 5 065 908 mk, joista kahden ensiksi mainitun laitoksen tuloihin sisältyi vältionapu, siirrettiin kaupungin kassaan kaupungin näihin laitoksiin sijoittamien pääomien korkohyvitykseksi. Näiden suoritusten sekä erinäisten maanparannus- ja maatalousrakennusten kuoletusten jälkeen maatilojen tilinpäätös osoitti tappiota Toivoniemen kohdalla 8 804 mk, Ryttylän kohdalla 57 5 mk ja Toivolan kohdalla 879 585 mk eli yhteensä 758 90 mk. Eri laitosten nettomenot eli rakennustoimiston suorittamat korjaukset sekä henkilökunnan luontoiseduistaan suorittama korvaus bruttomenoista poisluettuna nousivat v. 95 seuraaviin määriin: L a i t o s Kaikkiaan, mk Lasta ja päivää kohden. mk Lasta ja vuotta kohden. mk Sofianlehdon pikkulastenkoti 34 845 97 84 307 945 Kullatorpan lastenkoti 7 60 47 63 4 336 Malmin " 6 973 888 57 08 840 Nukarin " 8 97 577 745 7 49 Hyvösen "... 6 695 44 654 39 507 Sofianlehdon vastaanottokoti 6 834 75 9 43 88 Reljolan nuorisokoti 4 00 069 456 66 995 Toivolan koulukoti 8 373 95 700 56 85 Ryttylän " 4 358 67 8 445 94 4 86 764 9 333 85 Apulastentarha Aula... 5 694 083 400 46 466 Lemmilän vastaanottokoti... 4 63 866 683 65 843 Yhteensä 50 78 857 84 30 79 Edellä mainitut päiväkustannukset jakaantuivat seuraavalla tavalla: Lastenkodit Koulukodit i Tl -p o9 A s ö 0 S 0 Menoerä P«S P«O K % 5 rh u «s 0 tri 0 d -P rh Z «3 +» s 3 * ue rl H 0 rh O rh rh H rt >* r~i a ä ö 8 «3 s 5! rh f f U H ffl 00 -P l i H a > Vt <ö 0»0 «H f O m ä & O > <D -P 0 t i. CO h) i a l M a r k k aa Palkkaukset... 497 394 35 437 36 35 654 909 64 47 ' 6Ö 430 46i> Vuokra, lämpö, valo Ja käyttövoima... 4 59 64 03 6 53 8 07 00 93 334 67 47 Ruokinta 98 70 53 67 9 5 03 84 5 96 0 87 90 Vaatetus, kalusto Ja pesu., 77 76 85. 00 9 4 07 300 49 68 35 39 89 Muut menot... 8 3 6 37 9 4 37 83 9 6 48 88 5» Yhteensä 84 63 57 744 654 400 9 683 456 700 } 8 9 84
0 Hintatason jatkuneesta, noususta ja erinäisistä muistakin syistä johtuen kohosivat lastenhoitokustannukset edelliseen vuoteen verraten kaikissa laitoksissa yhteensä keskimäärin 55 mk kutakin hoitopäivää kohden. Yksityisen lastensuojelutoiminnan tukeminen Kuten edellä olevasta menojen luettelosta ilmenee, jaettiin talousarvioon merkittyinä avustuksina yksityisille lastensuojelujärjestöille yhteensä 640 000 mk. Tästä saivat Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliiton Helsingin osasto äiti- ja lapsikodin tukemiseksi 40 000 mk; Suomen Lastenhoitoyhdistys äitikodin tukemiseksi 60 000 mk; Helsingin Kaupunkilähetys Kilon lastenkodin tukemiseksi 35 000 ^Pelastusarmeija lastsnkotiensa tukemiseksi 30 000 mk; Helsingin Ensi-Ko ti äiti- ja. lapsikodin tukemiseksi 550 000 mk; Aula Työkö tien Kannatusyhdistys vajaamielisten nuorten työkodin tukemiseksi 455 000 mk\helsingin Poikakotiyhdistys poikakodin tukemiseksi 80 000 mk ^Leppävaaran pienteni as tenkoti (Hilja Kivimäki) lastenkodin tukemiseksi 80 000 mk;hemsysterskolan d Hindhdr gärd lastenkodin tukemiseksi 50 000 mk\vankeusyhdistys 500 000 mk ja Helsingin Diakonissalaitos korvauksena 0 lisäpaikan varaamisesta lastensuojelulautakunnan tarpeisiin Rinnekoti-nimisestä vajaamielishoitolasta 8 700 000 mk. Lastensuojelun talousarvioon merkityistä käyttövaroista kaupunginhallitus myönsi lastensuojelulautakunnan esityksestä vuoden aikana seuraavat avustukset, yhteensä 440 075 mk; tasasuuntaajan hankkimista varten HyttyIän koulukodin elokuvakoneeseen 86 000 mk; Lemmilän vastaanottokodin v:n 95 menoja varten 885 466 mk; Suomen Lastenhoitoyhdistyksen ruotsinkielisten lasten vastaanotto-osastosta suoritettavaa vuokraa varten 684 000 mk; -sekä v:tta 95 varten 7 000 mk; Ryttylän maatilan uusien kasvihuoneiden lämmittämistä varten 00 000 mk; Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliiton Metsäkummun tarkkailukodin v:n 95 tappion peittämiseen 697 000 mk; lastenhuoltolaitoksiin toimitettujen raitiotievaunujen kuljetuskustannusten suorittamista varten 93 583 mk; Helsingin Diakonissalaitokselle avustuksena laitoksen ylläpitämän Pitäjänmäen lastenkodin v:n 95 tappion peittämiseen 4 600 000 mk; kaluston hankkimista varten Metsäkummun tarkkailukotiin 934 635 mk; talonmiehen palkkaamista varten Metsäkummun tarkkailukotiin 7 500 mk; Kullatorpan lastenkodin jännitteen korotuksesta aiheutuneiden töiden maksamista varten 8 570 mk; Malmin lastenkodin.juurikasvikeilarin kattamista varten 60 394 mk; Sofianlehdon ja Vastaanottokodin paloturvallisuustöitä varten 8 97 mk ja lisävuokraksi Suomen Lastenhoitoyhdistykselle sen kaupungilta saaman lainan v:n 95 kuoletuserän suorittamiseen 500 000 mk. Näiden avustusten lisäksi kaupunginhallitus jakoi lautakunnan tilien ulkopuolella yleishyödyllisten yritysten ja laitosten tukemiseen varatusta määrärahasta lastensuojelutarkoituksiin yhteensä 530 000 mk. Näistä varoista saivat avustusta Leppävaaran Pientenlastenkoti,omistaja Hilja Kivimäki, 80 000 mk; Helsingin Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys 50 000 mk ja Samfundet Folkhälsan i svenska Finland 400 000 mk. Lasten kesävirkistystoimintaa varten kaupunginhallitus myönsi kertomusvuonna 37 eri yhdistykselle yhteensä 6 5 000 mk. Kaupungin avustusta saaneiden yksityisten lastenhuoltoyhdistysten toiminnan valvominen oli lähinnä lastenhuollontarkastajan ja lastenhuoltotoimiston tehtävänä. Lastensuojelurahastot Lastensuojelulautakunnalle kuului muutamia varattomien lasten hyväksi lahjoitettuja, rahatoimiston hoidossa olevia rahastoja, joiden pääomat ja käytettävissä olevat korkovarat olivat joulukuun 3 p:nä 95 seuraavan suuruiset: