Kankaanpää - Lavia 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2014

Samankaltaiset tiedostot
Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Konnevesi Silmutmäki tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Konnevesi Jouhtimäki Tuulivoimalan muinaisjäännösinventointi 2013

Joensuu Reijola Siirtoviemärin linjauksen muinaisjäännösinventointi 2013

Konnevesi Halmemäki tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Nokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Hyrynsalmi Lumivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Hyrynsalmi Iso Tuomivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Merikarvia Köörtilä Tuulivoimapuiston täydennysinventointi 2013

ALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015

Tervahauta 4 ISOJOKI SAARENKANGAS S. Mjtunnus: kiinteä muinaisjäännös. valmistus: tervahauta

Siikajoki Revonlahden tuulipuiston ja Ruukin sähköaseman välisen uuden voimajohtokäytävän muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Kirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Vesanto Honkamäki tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

MAANINKA Silmusharju Maa-aineksen ottoalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Kontiolahti Kulho Pohjavesikaivojen ja vesijohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2014

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nokia Vihnusjärven pohjoispuoli muinaisjäännösinventointi 2017

Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016

KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018

Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Pukkila 110 kv voimajohtolinjausten muinaisjäännösinventointi 2013

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nokia Kolmenkulma muinaisjäännösinventointi 2017

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Pyhtää Järvenkallio Ahtilan kiviaineshankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2017

Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2015

SIIKAJOKI Kangastuulen tuulivoimapuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2016

Haapajärvi Kopsankangas. malmitien linjauksen muinaisjäännösinventointi 2014

Kinnula Hautakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Saarijärvi Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2014

Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Kauhajoki Suolakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016

RAASEPORI Bromarv kiinteistöjen Örnvik, Bergvik ja Sandvik ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Johanna Rahtola

Hankasalmi Revontulen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Soini Murtokangas osayleiskaava-alueen laajennusosan muinaisjäännösinventointi 2018

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Iitti Perheniemi tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2017

Tuusula-Vantaa Leppäsuo muinaisjäännösinventointi 2016

Hausjärvi Hikiä Vehkalukko asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2015

Kalajoki Juurakon tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

ISOJOKI Salomaa Maakaapelilinjan arkeologinen tarkkuusinventointi 2018

PIELAVESI Lampaanjärvi Joensuu löytöpaikan arkeologinen tarkastus 2018

Alavus Tusanranta muinaisjäännösinventointi 2018

Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015

Nokia Kolmenkulman laajennusalue muinaisjäännösinventointi 2017

Vesanto Pohjoismäki tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Lappeenranta Korvenkylä muinaisjäännösinventointi 2013

Rääkkylä Oinaanniemen ranta-asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2018

Nokia Kossikatu muinaisjäännösinventointi 2017

Hyrynsalmi Iso-Tuomivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2014

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

Nokia Kahtalammen alue (Teernijärven kaakkois-itäpuolinen alue) muinaisjäännösinventointi 2017 Timo Sepänmaa Teemu Tiainen Timo Jussila

Kuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Lapinjärvi-Loviisa Uuden 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2013

Tervola Varevaaran tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Ver 2 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila

Ruovesi Pappilankulma Vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2011

Ii Myllykankaan tuulipuistohankealueen muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2012

Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Joensuu Vehkapuro- Suhmura Paineviemärin linjausten muinaisjäännösinventointi 2013

Nokia Rengaskatu (Leppäkorpi) muinaisjäännösinventointi 2017

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Akaa-Valkeakoski-Hämeenlinna Akaa-Iittala vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi Haapalamminkangas tuulipuiston muinaisjäännösinventointi

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

ENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön muinaisjäännösinventointi v. 2011

Hämeenkyrö Ahrolantien asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi v. 2010

Nokia Kolmenkulmantie muinaisjäännösinventointi 2017

Juuka Raholanjärvi Itälahden tilan ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Pajarila Kettukallio suunnitellun louhinta-alueen muinaisjäännösinventointi 2017

Kolari Pasmajärvi muinaisjäännösinventointi 2012

Kirkkonummi Skälsundin ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Lohja Routio Hiidenlinna korttelin 667 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2018 Timo Jussila Juuso Koskinen Janne Soisalo

Ypäjä Jokioinen Humppila Tyrinselkä tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Ylöjärvi - Hämeenkyrö Valtatien 3 linjausvaihtoehtojen muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila

Isojoki - Karijoki Rajamäenkylän tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Sastamala Karkunkyläntien ja Pirkanmaantien (valtatie 12) risteysalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Uusikaarlepyy Värnamo II ja Smedsbacka asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lohja Vahermanjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2017

Keuruu Keurusselkä Kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Iisalmi Salmenranta-Taipale-Kirma-Kilpijärvi osayleiskaava-alueiden muinaisjäännösten täydennysinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Ikaalinen Sarkkila, tien parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Parkano Haukkalan ja Hahkamäen välisen kaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2018 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Timo Jussila

Kolari Kurtakko - Ylläsjärvi 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Antti Bilund

Askola Monninkylä voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2011.

Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010.

Transkriptio:

1 Kankaanpää - Lavia 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Fortum Sähkönsiirto Oy

2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 5 Kuvia... 6 Muinaisjäännös... 8 1 KANKAANPÄÄ TAMPIONKEIDAS N... 8 Löytöpaikka... 9 2 LAVIA JALOMÄKI... 9 maastoa linjan eteläpäässä. Perustiedot Alue: Uusittava 110 kv voimajohtolinja Kankaanpään Lohikon ja Lavian sähköaseman välillä. Tarkoitus: Selvittää, onko voimajohtolinjalla ja sen liepeillä kiinteitä muinaisjäännöksiä. Työaika: 6.- 9.1.2014 Kustantaja: Fortum Sähkönsiirto Oy Tekijät: Mikroliitti Oy, Timo Jussila ja Timo Sepänmaa. Tulokset: Voimajohtolinjan läheisyydestä ei ennestään tunnettu muinaisjäännöksiä. Linjalla ja sen välittömässä läheisyydessä ei havaittu muinaisjäännöksiä. Voimajohtolinjakäytävästä 100 m itään havaittiin yksi tervahauta Kankaanpään keskustan itäpuolella (kohde 1). Tutkittu voimajohtolinja vihreällä. Lähiseudun muinaisjäännökset eri symbolein. Selityksiä: Koordinaatit, kartat ja ilmakuvaotteet ovat ETRS-TM35FIN koordinaatistossa. Kartta ja ilmakuvapohjat Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta syksyllä v. 2013 ellei toisin mainittu. Valokuvia ei ole talletettu mihinkään viralliseen arkistoon eikä niillä ole mitään kokoelmatunnusta. Valokuvat digitaalisia. Valokuvat ovat tallessa Mikroliitti Oy:n serverillä. Kohteiden numerointi on epävirallinen, vain tämän raportin viitteiksi.

3 Yleiskartta Pohjoisosa. Tutkittu voimajohtolinja vihreällä. Muinaisjäännökset eri symbolein. Pienet punaiset neliöt ovat kivikautisia irtolöytöpaikkoja eivät muinaisjäännöskohteita Siniset symbolit ovat hist. ajan jäännöksiä, punaiset kivikautisia.

4 Eteläosa

5 Inventointi Fortum Sähkönsiirto Oy uusii 110 kv voimajohtolinjan Kankaanpään ja Lavian välillä. Hankkeessa olemassa oleva voimajohto puretaan Kankaanpään Lohikon (keskustan pohjoispuolella) ja Lavian sähköaseman (Lavian keskustan luoteispuolella) välillä ja korvataan uudella 110 kv johdolla. Olemassa oleva johtoalue käsittää 24 m leveän johtoaukean sekä tämän molemmin puolin 10 m leveät reunavyöhykkeet. Johtoreitin pituus on 27,7 km. Uusi johto rakennetaan siis vanhaan käytävään joka ei levene nykyisestä. Satakunnan Museo antoi hankkeesta lausunnon 5.11.2013 jossa edellytettiin että koko johtokäytävällä on suoritettava muinaisjäännösinventointi. Fortum sähkönsiirto Oy tilasi muinaisjäännösinventoinnin Mikroliitti Oy:ltä 20.11.2013. Inventoinnin maastotyön tekivät Timo Jussila ja Timo Sepänmaa 6. - 9.1.2014. Olosuhteet maastotyölle olivat vuoden aikaan nähden hyvät. Lämpötila yöt ja päivät noin +5 asetetta, maaperä täysin lumeton ja sula. Valoisan ajan lyhyys, yhdessä pilvisen sään kanssa mahdollisti vain n. kuuden tunnin mittaisen päivittäisen työskentelyn maastossa. Voimajohtolinjan maastot voitiin kuitenkin arvioida paikan päällä arkeologiselta potentiaalisuudeltaan kattavasti koko sen pituudelta. Maastohavaintojen ja kartta- sekä laserkeilausaineistosta laaditun korkeusmallin perusteella pääteltynä tutkittiin keskeisiksi katsotut linjan osuudet tarkemmin maastossa ketjussa kävelemällä ja sitä silmänvaraisesti havainnoimalla. Maanalaisille muinaisjäännöksille soveliaiksi arvioiduissa maastonkohdissa tehtiin koekuoppia. Sellaisia maastoja havaittiin vain linjan pohjoisosassa. Linja sijoittuu 60-105 m korkeusvälille, suurimmalta osin yli 80 m korkeustasoille. Vain aivan sen eteläpäässä linjan kulkee runsaan kilometrin matkan alle 80 m korkeustasolla. Muinainen Itämeri ulottui sen Ancylusjärvivaiheen lopulla ja Litorinamerivaiheen alkussa 100-80 m korkeustasoille tällä alueella karkeasti n. 7500 6700 ekr. aikavälillä. Siten linjan alueella voi periaatteessa sijaita keskimesoliittisia, kivikautisia asuinpaikkoja tuon aikaisia rantasidonnaisia muinaisjäännöksiä. On kuitenkin muistettava, että veden lasku oli em. aikana - ennen ns. Litorinatransgressiota - suhteellisen nopeaa ja rantatasot lyhytaikaisia ja vastaavasti sen aikaiset rantaasuinpaikat myös lyhytaikaisempia kuin myöhemmin. Varhaismetallikautiset rannat sijaitsevat alueesta kaukana, joten sen aikaisia hautaröykkiöitä ei alueella ole. Seudun esihistorialliset muinaisjäännökset keskittyvät jokilaaksoihin ja niiden varsien pienjärville etäälle voimajohtolinjasta. Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä linjan lähialueella on sen pohjoisosassa tervahautoja lähimmillään yli kilometrin etäisyydellä linjasta. Historiallisella ajalla ei linjan kohdalla ja lähialueella ole ollut asutusta. Asia tarkastettiin 1840- luvun pitäjänkarttoja tarkastelemalla (Kansallismuseon digitaaliarkisto), jotka suurelta osin perustuvat mahdollisiin aiempiin isojakokarttoihin. Lisäksi tarkasteltiin 1700-l lopun varsin karkeita yleiskarttoja, kuten ns. Härmelinin tiekartastoa v. 1799. Voimajohtolinja kulkee siis vanhoilla takamailla ja erämaissa, maastoissa joista historiallisen ajan asutuksen samoin kuin rautakautisen merkkejä ei ole löydettävissä. Tyypillisiä takamaiden elinkeinohistoriallisia jäänteitä linjan alueella sen sijaan voi sijaita, kuten terva- ja hiilihautoja. Suurin osa linjan maastosta ja maaperästä on kuitenkin sen laatuista että näitä tuskin on alueelle ainakaan laajemmassa määrin voitu tai haluttu tehdä. Linja ei leikkaa merkittäviä historiallisia tielinjoja eikä vanhoja rajapisteitä. Linjan pohjoisosassa, Kankaanpään keskustan länsi- ja pohjoispuolella linja kulkee harjujen ja niiden liepeiden hiekkakerrostumien ylitse, joissa maaperä on enimmältään vähäkivistä. Näillä alueilla voi siten periaatteessa sijaita sekä kivikautisia, että historiallisen ajan jäännöksiä. Erityisen (suhteellisesti käsitettynä) potentiaalisian maastoina verrattuna muuhun linjan maastoon - voidaan mainita Tampionkankaan eteläpuolinen harju, jonka linja ylittää, sekä Tampionkankaan pohjoispuolinen purolaakson alue ja aivan linjan pohjoispäässä Jyränojan laakson liepeet. Jäl-

6 kimmäisessä paikassa linjan kohdalla on lumenkaatopaikka ja maasto on täysin käsiteltyä. Näissä havaituissa ns. hyvissä maastoissa tehtiin linjalla paikoin runsastakin satunnaista koekuopitusta. Muualla linjan alueella ei havaittu muinaisjäännöksille soveliasta maastoa. Vertusjärven itäpuolella ja Hirvijärven länsipuolella linjan tuntumassa oli arkeologin näkökulmasta kohtuullista muinaisjäännösmaastoa suppeilla aloilla. Muutoin linja kulkee kallioisessa ja hyvin kivikkoisessa moreenimaastossa, ja märkämaaperäisissä metsissä. Näillä alueilla pyrittiin topografian perusteella paikantamaan mesoliittisille asuinpaikoille sopivia kohtia sekä myös pidettiin silmät auki erilaisten historiallisen ajan jäänteiden löytämismahdollisuuksille. Maanmittauslaitoksen Laserkeilausaineistosta laaditun korkeusmallin avulla pyrittiin myös paikantamaan arkeologin näkökulmasta mielenkiintoisia maastoja ja rakenteita. Muinaisjäännöksille hyviä maastonkohtia ei maastotarkastuksessa sitten em. perusteinkaan linjalta paikannettu mistään muualta kuin aiemmin kuvatuilta pohjoisosan hiekkamaaperäisiltä alueilta. Inventoinnissa havaittiin 100 m etäisyydellä voimajohtolinjasta yksi tervahauta. Inventoinnin lopputulos on se, että voimajohtolinjalla ja sen välittömässä läheisyydessä ei ole kiinteitä muinaisjäännöksiä. 25.1.2014 Timo Jussila Kuvia Tyypillisiä maastoja linjan eri osissa Voimajohtolinjaa eteläosassa, Laajakallion pohjoispuolella.

7 Voimajohtolinjaa, linjan keskivaiheilla Tampionkeitaan eteläpuolista harjua, pohjoiseen. Tampionkeitaan pohjoispuoleista muinaista suistomaata hiekkamaaperäinen alue joissa purolaakso (etualalla)

8 Muinaisjäännös 1 KANKAANPÄÄ TAMPIONKEIDAS N Mjtunnus: Rauh.lk: Ajoitus: Laji: uusi kohde kiinteä muinaisjäännös historiallinen valmistus: tervahauta Koordin: N: 6861 613 E: 259 531 Z: 95 ±1 m X: 6856 889 Y: 1575 809 P: 6864 492 I: 3259 605 Tutkijat: Sijainti: Huomiot: Jussila & Sepänmaa 2014 inventointi Kankaan pään keskustan koillispuolella, Tampionkeidas -nimisen turvetuotantosuon pohjoispuolella olevan idästä länteen virtaavan purouoman pohjoispuoleisella töyräällä. Paikalla on tervahauta purouoman pohjoispuoleisella hiekkamaaperäisellä töyräällä. Haudan halkaisija on 9 m.

9 Tervahauta näreikössä puron töyräällä. Löytöpaikka 2 LAVIA JALOMÄKI Mjtunnus: 1000010508 Ajoitus: kivikautinen Laji: löytöpaikka ei suojelukohde Koordin: N: 6839 052 E: 265 013 Z: 60 X: 6834 760 Y: 2424 160 P: 6841 922 I: 3265 089 Tutkijat: Sijainti: Ritva Valtavuo 1963 inventointi, Titta Heikkinen 1995 inventointi Lavian kirkosta 2,6 km luoteeseen

10 Huomiot: Muinaisjäännösrekisteri: Hiotun, sädekiviliuskeisen kivilajiesineen kappaleen on Erkki Jalomäki löytänyt kirkonkylästä Jalomäen talon peltotöissä. Paikalta ei ole todettu kiinteää muinaisjäännöstä. Jussila & Sepänmaa 2013: Lavian sähköaseman alue on täysin rakennettua. Sen pohjoispuolella maastoa tarkasteltiin voimajohtolinjalla ja sen liepeillä. Heti tien pohjoispuolella maaperä kallioista ja kivikkoista, eikä kivikautiselle asuinpaikalle soveliasta. Sähköaseman etelä- ja länsipuolisia peltoja ei tarkastettu. Itäpuolella kivikkoinen mäki jossa talo esine on löytynyt pellosta joten se ei ole peräisin muinaisjäännösrekisterin koordinaattien ilmoittamasta paikasta koordinaatit viitannevat vain taloon jonka pellosta esine on löydetty ei löytöpaikalle. Tutkittu Voimajohtolinja vihreällä, Jalomäen talo mistä löytö on saatu, on sen eteläpään itäpuolella

11 Liite museoviranomaisille: inventoinnissa tarkastetut alueet: Hankealue tutkittiin ja arvioitiin kokonaisuudessaan eri menetelmin. Tarkemmin maastossa tarkastettiin kartoilla sinisellä korostuksella esitettyjä alueita. Kartan tulkinnassa on syytä ottaa huomioon alla lueteltuja seikkoja. Kartan esittämät tarkastetut alueet voivat olla tulkinnan varaisia, riippuen siitä mitä tarkastetulla alueella tarkoitetaan ja miten se käsitetään. Kartalla sinisellä korostettu on peitoltaan keskimääräinen yleistys siitä maastosta mitä on tarkemmin katsottu, koska maastossa ei systemaattisesti dokumentoitu: katseen ulottuvaisuutta (paikoin satojen metrien päähän, paikoin muutaman metrin) katveita ja esteitä katseen tiellä katsesuuntia katseen intensiivisyyttä, tarkoitusta, havainnointikykyä ja mahdollisuuksia katsomishetkellä kohtia missä viivyttiin kauemmin tai missä vain riennettiin eteenpäin (pääkulkusuunnassa). kairanpistoja, koekuoppia, avoimia maastonkohtia, peitteistä maastoa. Inventoinnin kulkureittien ja eri maastonkohtien tarkastusmenetelmien valintojen onnistumiseen vaikuttaa inventoijan arkeologisen tietämyksen lisäksi suuresti maastotyökokemus. Viereinen kartta pyrkii noudattamaan Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuvaatimusta.