Pohjois-Karjalan arkkitehtuuria, osa 2
Arkkitehtitoimisto Blomstedt & Lampén: Kuusjärven kunnan työntekijöiden asuinkerrostalo (1950-luvun alku). Outokumpu
Polvijärven entinen kunnantyöntekijöiden asuinkerrostalo (1956).
Markus Tavio: Pankkitalo (1951). Joensuu. Kaj Michael: Pienteollisuustalo (1957). Joensuu.
RIVITALOT Rivitalo Helsingin Herttoniemessä. Selvaag-taloja (1950-luvun loppu). Kanervala, Joensuu.
Rivitaloja Lieksan Mätäsvaarassa, 1930-1940-lukujen taite.
Arkkitehtitoimisto Blomstedt & Lampén: Kyykerinkatu 3 (1957). Outokumpu. Arkkitehtitoimisto Blomstedt & Lampén: Käärmetalo (1955). Outokumpu.
1950-luvun julkinen rakentaminen Alvar Aalto: Kulttuuritalo (1955-1958). Alppila, Helsinki. Alvar Aalto: Kansaneläkelaitos (1952 1956). Taka-Töölö, Helsinki.
Einari Teräsvirta: Karjalantalo (1954). Ilosaari, Joensuu. Unto Tupala: Entinen kauppaoppilaitos (1957). Rantakatu, Joensuu.
Erik Lindroos: Itä-Suomen seminaarin entinen päärakennus (1956).
Polvijärven koulu (1953, myöhemmin muutoksia).
Arkkitehtitoimisto Blomstedt & Lampén: Outokummun kaupungintalo (1957).
Kapteeninkatua Joensuun Utrassa.
1960-LUKU - modernismin yksi moni-ilmeisimmistä aikakausista - minimalismia, anonyymiä suunnittelua, teollista tuotantoa ja ekspressiivyyttä Alvar Aalto: Teknillisen korkeakoulun päärakennus (1964). Otaniemi, Espoo.
Veijo Martikainen: Pankakosken evankelisluterilainen kirkko (1962). Lieksa.
Viljo Revell ja Heikki Castrén: City-Center / Makkaratalo (1967). Helsinki. Kurt Simberg: valtion virastotalo (1966). Joensuu.
Esko Lehti: Hotelli Malmikumpu (1968). Outokumpu. Osmo Sipari: Pohjoisahon koulu. Outokumpu.
Tyypillisiä piirteitä tavallisessa rakentamisessa: - vähäeleisyys - materiaaleja ja rakenteita korostava - vaaleita värisävyjä - kattokaltevuus loivenee tai tasakattoja - suuret ikkunapinta-alat Ensio Lappalainen: kerrostaloja Outokummun Hovilankadulla (1960-luvun jälkipuolisko).
Niskakatu 24, Joensuu (1966).
Joensuun Linnunlahti esimerkkinä 1960-luvun omakotirakentamisesta
1970-LUKU - suuria arkkitehtonisia muutoksia verrattuna 1960-lukuun ei tapahtunut - muotokieli niukkeni - betonielementtitekniikka vahvistui - lähiöissä suurten massojen arkkitehtuuria - julkisissa rakennuksissa paljon punatiiltä - asuinkerrostaloissa pesubetonielementtejä (rouheinen kiviaines pesty näkyviin) - omakotitaloissa kattokaltevuudet loivia, myös paljon tasakattoja Helsingin Kontulan kaupunginosaa
1970-luvun asuinkerrostaloja Joensuun ruutukaava-alueella
Joensuulaisia liikerakennuksia 1970-luvulta
1970-luvun lopun tyypillisiä omakotitaloja Kuvastietä Joensuun Rantakylässä. Omakotitaloja Rantakylässä. Kuva Pohjois- Karjalan museo.
1980-luku Arkkitehtuuritoimisto Lappalainen & Korjonen: Kerrostalo Malmikadun ja Kalevankadun kulmauksessa. Etu-Noljakka, Joensuu.
Arkkitehtitoimisto Malmivaara & Toivanen Oy: Pohjois-Karjalan Säästöpankki / Carelicum (1985).
Raili ja Reima Pietilä: Lieksan evankelisluterilainen kirkko (1982).
Jan Söderlund ja Erkki Valovirta: Carelia / Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen päärakennus (1985).
Veijo Martikainen: Rantakylän evankelisluterilainen kirkko (1981).
POSTMODERNISMI Lähtökohtia: - kansainvälisellä tasolla 1960-luvulta lähtien - liittyy modernin arkkitehtuurin kehityskertomukseen - vastareaktio moderniin arkkitehtuuriin - modernismin estetiikka nähtiin jossakin määrin laadullisesti ala-arvoisena - kiinnostusta rakennusten historiallisiin muotoihin, koristeluihin ja koristekuvioihin - Suomeen 1980-luvulla, jatkui 1990-luvun puolelle Reijo Jallinoja: Terassitalo (1994). Pikkuhuopalahti, Helsinki.
Pikkuhuopalahti
Pikkuhuopalahti, Helsinki
Postmodernismia Pohjois-Karjalassa Paavo Mykkänen: Utran koulu (1988).
Postmodernismia Pohjois-Karjalassa Peter Bieber ja Ritva Luoto: Utrantien liike- ja toimistorakennus (1988). Rantakylä, Joensuu.
Postmodernismia Pohjois-Karjalassa Georgios Fasoulas: Kauppakeskus Metropoli (1992). Juhani Katainen ja Olavi Koponen: Kolinportti (1992), Juuka.
Arkkitehtitoimisto Pekka Helin & Tuomo Siitonen: Joensuun kirjasto (1992).
2000-LUKU Tuomo Siitonen: Rautatiekatu 1, Etu-Töölö, Helsinki (2006 2011)
Helsinkiläisiä asuinkerrostaloja Vallilassa (yläkuva) ja Katajanokalla.
Pekka Helin: Eduskunnan lisärakennus (2004). Hannu Tikka ja Kimmo Lintula: Lahden Sibeliustalo (2000).
Mikko Summanen: Kampin kappeli (2012). Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy: Kaisa-talo, Helsingin yliopiston kirjasto (2012). Kuva Helsingin kaupunki.
Pohjois-Karjalan arkkitehtuuri 2000-luvulla JMMK Arkkitehdit Oy: Joensuun kampuksen Aurora-rakennukset (2006).
Arkkitehtitoimisto Sopanen & Svärd: Luontokeskus Ukko (2000). Koli, Lieksa. Kuvat Samu Aarnio.
Ilmari Lahdelma ja Heikki Viiri: Lyseon peruskoulu (2007).
Arkkitehtitoimisto Sarc Oy: Metla-talo (2004). Joensuu.
KIRJALLISUUTTA: - Aarnio, Samu: Funkis Karjalassa. 2016. - ARS Suomen taide- teossarja. - Lilius, Henrik: Joensuu 1948-1890: Erään suomalaisen puukaupungin vaiheita. Kuvaosa. Joensuu 1984 - Nikula, Riitta: Suomen arkkitehtuurin ääriviivat. 2005. - Piiparinen, Pekka 2016: Outokummun taajaman rakennettu ympäristö. Joensuu - Rinne, Hannu: Perinnemestarin tyylikirja: talon osa aikakausittain 1700 1970. Helsinki 2016 - Standertskjöld, Elina: Arkkitehtuurimme vuosikymmenet 1800 1920 - Standertskjöld, Elina: Arkkitehtuurimme vuosikymmenet 1930 1950 Hämeenlinna 2008 - Standertskjöld, Elina: Arkkitehtuurimme vuosikymmenet 1960 1980. Viro 2011 - Tommila, Päiviö (toim.): Suomen kaupunkilaitoksen historia 1-3 INTERNETLÄHTEITÄ: - Pohjois-Karjalan maakuntakaavan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt: http://www.pohjoiskarjala.fi/documents/33565/34310/3.%20vaihekaavan%20liite%201%20kulttuuriymp%c3%a4rist %C3%B6t.pdf/6a837f60-c40c-473d-b418-caf28a70f16f - Joensuun kulttuuri- ja rakennushistoriallinen selvitys, raportti: http://www.maisemat.fi/database/artikkelit/files/files/kultt_hist_selvitys.pdf - Joensuun kulttuuri- ja rakennushistoriallinen selvitys, kohdeluettelo: http://www.maisemat.fi/database/artikkelit/files/files/kultt_hist_selvitys_kohdeluettelo.pdf