1 PÖYTÄKIRJA 9/2018 Aika Tiistai 30.10.2018 klo 16.00 Paikka Pyhäselän seurakuntatalo, Hammaslahdentie 76, 82200 Hammaslahti Läsnä Ojala Ville puheenjohtaja Heikkilä Aki Lavikainen Tuula Lehikoinen Tarja Niemeläinen Asko Nieminen Satu saapui klo 16.25 86 aikana Räsänen Maarit Räsänen Marja-Leena Tahvanainen Kauko Törmänen Maija Väänänen Eira Poissa Soininen Piia Lankinen Riitta Läsnä varajäsenenä Makkonen Raija Lisäksi läsnä Raija Itäluoma-Halme seurakuntasihteeri, pöytäkirjanpitäjä
2 82 KOKOUKSEN AVAUS Alkuhartaus Ville Ojala 83 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. KL 7: 4,1 Kutsu kokoukseen toimitetaan jäsenille viimeistään kahta päivää ennen kokousta. Kutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista päätösesityksineen. Pyhäselän seurakunnan seurakuntaneuvoston ohjesääntö 2 1 mom. Kokouskutsu ja esityslista päätösehdotuksineen tähän seurakuntaneuvoston kokoukseen on lähetetty 25.10.2018. Ehdotus (pj.) Seurakuntaneuvosto Todetaan kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätösesitys hyväksyttiin 84 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAT Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla, jollei tarkastamisesta ole määrätty ohje- tai johtosäännössä. KJ 7:6.2 Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa tai, jos kokous niin päättää seurakuntaneuvosto kokouksessaan. Pyhäselän seurakunnan seurakuntaneuvoston ohjesääntö 6 3 mom. Ehdotus (pj.) Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa Tarja Lehikoinen ja Asko Niemeläinen, jotka toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina. Seurakuntaneuvosto Päätösesitys hyväksyttiin
3 85 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Ehdotus (pj.) Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Seurakuntaneuvosto Päätösesitys hyväksyttiin 86 Yhteinen kirkkoneuvosto 11.9.2018, 107 : SIUN SEURAKUNTA HANKETTA KOSKEVA LOPPURAPORTTI JA ESITYS Hankkeen tausta Piispa Jari Jolkkonen kutsui 18.9.2015 Kuopion hiippakunnan seurakuntien luottamushenkilöt ja kirkkoherrat pohtimaan, miten seurakuntien yhteistyötä voitaisiin edistää. Tilaisuudessa käydyn keskustelun perusteella piispa antoi tehtäväksi koota Joensuun rovastikunnan sekä Keski-Karjalan seurakuntien edustajat yhteen miettimään alueellista kirkollista yhteistyötä. Joensuun rovastikunnan rakenneseminaarissa 1.12.2015 päädyttiin selvittämään seurakuntien halukkuutta tiiviimpään yhteistyöhön. Pohjois-Karjalan seurakuntien yhteistyöselvitykseen osallistui 13 seurakuntaa; Joensuu, Pielisensuu, Rantakylä, Pyhäselkä, Eno, Vaara-Karjala, Heinävesi, Liperi, Kontiolahti, Kitee, Rääkkylä, Tohmajärvi ja Polvijärvi. Vuoden 2017 alusta Rääkkylä liittyi Kiteeseen, ja syksyllä 2017 Outokumpu liittyi yhteistyöselvitykseen. Keväällä 2017 valmistui Matti Perälän raportti Siun seurakunta hankkeen ensimmäisestä vaiheesta. Syksyllä 2017 kaikki 13 seurakuntaa halusivat edelleen olla mukana jatkoselvityksessä. Seura-kuntien kesken käynnistyi kartoitus yhteistyön tiivistämisestä, erilaisten seurakuntayhtymämallien toteuttamisesta sekä kirkollisten palveluiden säilyttämisestä tasaisesti ja laadukkaasti koko maakunnan alueella. Siun seurakunta -hankkeen ohjausryhmä valitsi 4.1.2018 Sami Lahtiluoman pääneuvottelijaksi käynnistämään ja toteuttamaan neuvottelut uuden seurakuntayhtymän perustamiseksi ohjausryhmän asettaman aikataulun ja askelmerkkien mukaisesti. Toimeksiannon mukaan loppuraportin (30.8.2018 mennessä) tuli sisältää esitys uuden seurakuntayhtymän perussäännöstä ja hallintomallista sekä uuden yhtymän tasapainoista talouskehitystä varmentavat laskelmat.
4 Selvitystyötä ja neuvotteluja ohjasi luottamushenkilöistä ja työntekijöistä koottu ohjausryhmä, jossa oli edustajat kaikista mukana olevista seurakunnista. Ohjaus-ryhmän alaisuudessa toimivat seurakunnallisen toiminnan työryhmä sekä yhtymän tukipalvelutyöryhmä. Liitteenä 1 on pääneuvottelija Sami Lahtiluoman laatima Siun seurakunta hankkeen loppuraportti ja esitys 13 seurakunnan seurakuntayhtymäksi. Seuraavassa on tiivistelmä raportista. Hankkeen tavoitteet Hankkeen päätavoitteena on itsenäisten seurakuntien tekemän seurakunnallisen työn turvaaminen ja vahvistaminen Pohjois-Karjalassa. Lisäksi keskusteluissa on korostunut tavoite rakenteeltaan kevyestä yhtymämallista. Seurakuntien ja seurakuntayhtymän nykytilanne Henkilöstörakenne Selvitystyössä mukana olevien seurakuntien ja seurakuntayhtymän kokonaishenkilöstöresurssit vastaavat n. 300 kokoaikaista työntekijää. Suurin henkilöstöryhmä on papisto (55), toiseksi suurin lastenohjaajat (41) sekä kiinteistö- ja kirkonpalvelustyöntekijät (41). Henkilöstön ikärakenne on uutta yhtymää ajatellen merkittävä. Uuden yhtymän aloittaessa 63 vuotta tai enemmän olisi täyttänyt 31 työntekijää eli 10 % työvoimasta. Tämä antaa mahdollisuuden tarkastella koko yhtymän henkilöstörakennetta, suunnata resursseja sinne, missä niitä tarvitaan ja tarvittaessa jättää virkoja täyttämättä. Talous Vuonna 2017 kaikkien seurakuntien alijäämä oli yhteensä 164.604 euroa. Alijäämää tekivät Kitee, Tohmajärvi ja Joensuun yhtymä. Seurakuntien veroprosentit vaihtelivat 1,45 1,80 välillä. Kuntien väestön erilaisuus tulee esille, kun tarkastellaan kirkollisveroa/jäsen. Kontiolahdella luku on ryhmän suurin; 1,5 veroprosentilla se kykenee keräämään enemmän/jäsen, kuin esimerkiksi Tohmajärvi 1,8 prosentilla. Kirkollisverojen lisäksi seurakunnat saavat valtionrahoitusta, joka oli kaikilla yhteensä runsaat 10 % kokonaistuloista. Henkilöstökulut/verotulot vaihtelevat 48 73 % välillä. Rahavarojen riittävyydessä on suuria eroja; jos kaikki tulot loppuisivat, nykyisillä menoilla seurakuntien käteisvarat riittäisivät seurakunnasta riippuen 49-219 päivää nykyisellä investointitasolla. Investointimenot ovat olleet kokonaisuutena melko pieniä, Kiteellä ja Tohmajärvellä ei ollut vuonna 2017 investointeja lainkaan. Seurakuntien ja yhtymän rakennuskanta tarvitsee jatkuvasti ylläpitoa ja investointeja. Laiminlyönti merkitsee talouden kannalta korjausvelan jatkuvaa kasvua. Rakennuksiin on investoitava koko ajan tai sitten osasta on hankkiuduttava eroon.
5 Hautaustoimi Uudessa yhtymässä hautausmaita olisi 45. Joensuussa on iso hautausmaa, muualla paljon pieniä. Organisoinnin kannalta tämä on haaste ja etäisyydet tuovat johtamiselle omat ongelmansa. Myös käytäntöjen ja toimintatapojen yhtenäistämiseen menee oma aikansa. On kuitenkin mahdollista saada tehokkuutta ja ammattimaisuutta hautausmaiden hallintaan ja hoitoon. Kiinteistötoimi Seurakunnilla on kaikkiaan 24 kirkkoa, 15 seurakuntataloa, 31 hautausmaarakennusta ja 13 leirikeskusta/kesäkotia. Kaikkien 13 seurakunnan kiinteistöt mukaan laskien korjausvelkaa lienee yhteensä 50 60 milj. euroa (Joensuun osuus n. 31 milj. euroa). Uudella yhtymällä olisi metsää runsaat 3 227 hehtaaria (Joensuun osuus 830 ha). Metsäomaisuuden hallinnan keskittäminen muutamalle osaajalle synnyttäisi synergiaetua. Uusi seurakuntayhtymä Ohjausryhmä kannattaa uudeksi yhtymänimeksi Joensuun seudun seurakuntayhtymää. Seurakuntakierros Pääneuvottelija Sami Lahtiluoma teki kevättalvella 2018 seurakuntakierroksen, jossa ilmeni, että uudesta yhtymähankkeesta oli keskusteltu seurakunnissa varsin vaihtelevasti. Osassa seurakunnista työntekijät ja luottamushenkilöt olivat koko hankkeen ajan keskustelleet aktiivisesti omista tavoitteista, tahtotilasta ja uusista mahdollisuuksista sekä uuteen suureen organisaatioon liittyvistä haasteista. Oli myös seurakuntia, joissa aiheesta ei oltu yhteisesti keskusteltu koko hankkeen kahden vuoden vireilläoloaikana. Seurakunnat eivät myöskään olleet keskenään keskustelleet yhteiseen yhtymään kuulumisesta. Seurakuntakierroksella pohdittiin yhtymään liittymistä. Joissakin seurakunnissa omaa seurakuntaa pidettiin riittävän vahvana toimiakseen itsenäisenä. Jos tilanne muuttuisi, voitaisi liittyä yhtymään myöhemmin. Valtasuhteiden muutos ja toimintojen keskittäminen Joensuuhun pelottivat. Myös metsien ja kiinteistöjen luovuttaminen yhtymälle tuntuvat vierailta ajatuksilta. Nykyisen yhtymän seurakunnissa nähtiin uudesta yhtymästä melko vähän hyötyjä itselle, kun omakin talous on tiukka. Maksajan roolia ei haluta. Osa seurakunnista koki, että rakenteellisia muutoksia on pakko tehdä, sillä seurakunta ei selviä enää yksin. Jollei uusi yhtymä nyt synny, on mietittävä liitosvaihtoehtoja. Muutos nähtiin myös mahdollisuutena; Nyt on hyvä aika tehdä isompi muutos. Seurakunnissa eläköidytään ja työntekijöitä vaihtuu. Uusi yhtymä voisi tuoda uusia ideoita ja toimintamalleja sekä ennen kaikkea turvata seurakunnallista työtä Pohjois-Karjalassa.
6 Yhtymän hyödyt ja haasteet Seurakuntakohtaamisissa ja työryhmissä nousi esiin etuja, jotka edistäisivät seurakunnallisen toiminnan turvaamista Pohjois-Karjalassa: Yhtymän arvioitiin tuovan toiminnallista ja taloudellista turvaa, vaikka tarkoittaisikin kulujen karsimista ja säästämistä. Talouden sopeuttaminen olisi kuitenkin helpompaa yhdessä kuin yksin. Pidemmällä aikavälillä muutos toisi säästöjä töiden uudelleen järjestämisen kautta, kun henkilöstöä vaihtuu. Säästöjä voi saada myös kiinteistöistä luopumalla. Isompi organisaatio mahdollistaisi kokoaikaisia toimenkuvia liikkuvuuden kautta. Olisi mahdollisuus toimia laajemmalla alueella ja siten kehittää omaa ammattitaitoa, mikä voisi olla yksi kriteeri rekrytoinnissa. Sijaisten saaminen ja käyttäminen voisi olla nykyistä helpompaa ja joustavampaa, myös nykyisille yhtymän seurakunnille. Pienen seurakunnan toiminnan haavoittuvuusriski pienenisi. Yhtymä toisi yhteistä tekemistä, isomman työyhteisön, uusia työkavereita ja ideoita. Myös koulutuksen järjestäminen olisi taloudellisempaa. Yhtymässä olevaa erityisosaamista arvostettiin (hautaus- ja kiinteistötoimi, henkilöstöhallinto, keskusrekisteri, viestintä). Yhtymä merkitsisi yhteistä päätöksentekoa ja esim. kiinteistöihin liittyvistä isommista asioista ei päätettäisi enää paikallisseurakunnassa. Päätöksen tekeminen kauempana voi joskus olla helpompaa. Seurakuntakohtaamisissa ja työryhmissä nousi esiin myös haittoja, kuten pitkät välimatkat. Jotkut työntekijät pelkäsivät heittopussiksi joutumista, kun liikkuvuus lisääntyy ja työtä tehdään useassa paikassa. Uhkana nähtiin myös palvelujen katoaminen syrjäkyliltä ja toiminnan keskittäminen Joensuuhun. Koettiin, että suuri yhtymä ei pysty järjestämään samanlaisia palveluita kuin pieni seurakunta. Pelkoa esiintyi myös oman seurakunnan toiminnan vähenemisestä. Erityisesti diakoniassa pelättiin tuttuuden ja luottamuksen katoamista, jos tulee isompi yksikkö ja tutun henkilön lisäksi muitakin ihmisiä. Isossa yhtymässä talouden hallinnan nähtiin vaikeutuvan nykyisestä sekä johtotason ja byrokratian kasvavan. Uhkana nähtiin myös päätösvallan menetys ja demokraattisen päätöksenteon kaventuminen. Uuden yhtymän talous Yhtymässä talous on yhteinen. Perussäännön mukaisesti tämä tarkoittaa myös seurakuntien omaisuuden siirtymistä ja kuulumista yhtymälle, joka sitä jatkossa hoitaisi. Uuden yhtymän kannalta on vaikeaa, että osa seurakuntatalouksista on heikossa kunnossa. Toisaalta on myös vaikea nähdä, miten nämä seurakunnat pärjäävät yksin. Seurakunnissa on ryhdytty moniin toimiin talouden tasapainottamiseksi. On myyty metsää, lykätty investointeja, korotettu veroprosenttia ja jätetty virkoja täyttämättä. Ja lähdetty etsimään yhteistyötä muiden kanssa. Lähtökohtana uuden yhtymän talousarvion laatimisessa voitaneen pitää nykyisiä määrärahojen jako-osuuksia: seurakuntien osuus määrärahasta on 55 % ja yhtymän 45 %. Yhteinen seurakuntatyö huomioiden seurakunnalliseen toimintaan kohdistuu noin 2/3 toimintamäärärahoista.
7 Henkilöstö Pääosa toiminnallisen eli hengellisen puolen työntekijöistä säilyisi seurakuntien työntekijöinä, toisin kuin talous- ja hallintohenkilöstö. Yhtymän tehtävät mainitaan kirkkolain 11 luvussa ja perussäännössä. Näiden mukaisesti talous-, hallinto-, kiinteistö- ja hautausmaahenkilöstö siirtyy yhtymän palvelukseen. Talouspäälliköiden tulevat työnkuvat tulee päättää, jotta heidän asiantuntemustaan voidaan jatkossa hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Kirkkoherroille tehdyn kyselyn perusteella seuraavien 5-10 vuoden kuluessa pappien tarve seurakunnissa vähenee jäsenmäärän vähetessä. Samoin on lastenohjaajien kohdalla ikäluokkien pienentyessä ja lapsimäärän vähetessä. Diakoniatyöhön sen sijaan kohdistuu paineita erityisesti vanhusväestön kasvaessa. Talous- ja hallintopuolella osalla seurakunnista on tarvetta vähentää henkilöstöä, vaikka uusi yhtymä ei toteutuisikaan. Osa ennakoi jo uutta yhtymää ja hallintopuolen yhteisiä työntekijöitä, kuten esim. muutaman seurakunnan yhteinen seurakuntasihteeri tai seurakuntamestari. Seurakunnissa on nykyisellään tarvetta vähentää henkilöstöä yhteensä runsaalla kymmenellä henkilötyövuodella. Lisäksi on ajatuksia seurakuntien yhteisistä työntekijöistä, kun omassa seurakunnassa ei ole tarjota kokoaikaista työtehtävää. Kiinteistöihin liittyvän henkilöstön yhteistyötä hankaloittaa kysymys esimiehistä ja johtamisesta. Miten saada seurakuntien toiminta ja yhtymän palvelut kohtaamaan? Jos kiinteistöhenkilöstö (emännät ja srk-mestarit/suntio) on seurakunnissa, se lisää kirkkoherran työnjohdannollista työtä, mutta voisi vaikuttaa positiivisesti yhteisen työn tekemiseen seurakunnissa. Jos em. henkilöstö taas on yhtymän työntekijöitä ja sen työnjohdon alla, voi tulla koordinointiongelmia suhteessa seurakuntien työhön. Yksi ratkaisu voi olla myös kiertävät kiinteistötyöntekijät koko yhtymän alueella. Hautaustoimi Työryhmätyöskentelyssä ennakoitiin, että hautaukset tulevat lisääntymään vuoteen 2045 asti, jonka jälkeen ne alkavat vähentyä. Myös tuhkausten odotetaan tulevaisuudessa lisääntyvän jokaisessa seurakunnassa, mikä merkitsee työmäärän lisääntymistä krematoriossa. Koska tuhkauksessa hautaamisen prosessi on arkkuhautausta pidempi, tarvitaan toimistotyötä aiempaa enemmän. Uuden yhtymän etuna hautatoimen kannalta olisi mm. ammattimaisuus hautausmaiden hallinnossa ja hautojen hoidossa sekä parempi toimintavarmuus. Haudankaivuuta olisi mahdollista organisoida nykyistä paremmin. Keskusrekisteri Nykyisissä yhtymän ulkopuolisissa seurakunnissa on kirkkoherranvirasto, jota johtaa kirkkoherra. Seurakuntayhtymään liityttäessä kirkonkirjojenpito siirtyisi yhteiseen keskusrekisteriin, jota johtaisi keskusrekisterin johtaja. Muutos herättää kysymyksiä mm. henkilöstön asemasta ja paikallisen palvelun tulevaisuudesta. Työ-ryhmässä on todettu, että ennen pitkää on syytä mennä keskitettyyn
8 malliin, jossa työ tehdään samassa paikassa. Tekniikan mahdollistaessa se ei välttämättä tarkoittaisi sitä, että kaikki työntekijät ovat juuri Joensuun yhtymän nykyisessä rakennuksessa. Uuden yhtymän organisaatio Organisaation kannalta uusi yhtymä merkitsisi suurempaa muutosta nyt yhtymän ulkopuolisille seurakunnille, kuin nykyisille yhtymäseurakunnille. Seurakuntien kirkkovaltuustot lakkaisivat ja niiden sijaan tulisi seurakunnan edustus yhtymän yhteisessä kirkkovaltuustossa. Samoin kirkkoneuvosto muuttuisi seurakuntaneuvostoksi ja tehtävä toiminnan ja seurakunnan hengellisen perustehtävän ohjaamiseksi, talous-, hallinto-, kiinteistö- ja hautausmaa-asioiden siirtyessä pääosin yhtymän yhteiselle kirkkoneuvostolle ja johtokunnille. Uusien seurakuntien tullessa mukaan yhtymään ja sen päätöksentekoon nykyisten yhtymäseurakuntien suhteellinen osuus edustuksesta pienenisi. Pääneuvottelijan esitykset Lahtiluoman mielestä valmisteltu 13 seurakunnan yhtymä kannattaa perustaa. Yhteinen yhtymä voisi tuoda yhtymän ulkopuolisten seurakuntien toimintaan tarvittavaa turvaa ja jatkuvuutta. Etäisyyksien suhteen apuna olisi alueellinen yhteistyö ja nykytekniikka. Myöhemmin on syytä arvioida, mitä etua seurakuntaliitokset toisivat. Lahtiluoma esittää ohjausryhmän mukaisesti, että nykyiset valtuustot päättävät perussäännöstä ja omaisuusluetteloista syksyn 2018 aikana. Uusi yhtymä voisi aloittaa toimintansa vuoden 2020 alusta. Yhtymän vuoden 2020 veroprosentti on 1,55 Joensuun nykyisen yhtymän kannalta kyse on perussäännön muutoksesta, jonka päättää yhteinen kirkkovaltuusto. Jos tämä toteutetaan syksyllä 2018, prosessi etenisi seuraavasti: 11.9. yhteinen kirkkoneuvosto, pyytää lausunnot raportista Joensuun yhtymän kuudelta seurakunnalta 13.11. uusi yhteisen kirkkoneuvoston kokous, jossa lausunnot käsitellään ja tehdään niiden pohjalta esitys yhteiselle kirkkovaltuustolle. Lausunnot yhtymän seurakunnilta ja ainakin kirkkoneuvostojen päätökset hankkeen muilta seurakunnilta tiedossa 31.10. mennessä 3.12. yhteinen kirkkovaltuusto päättää 2/3 määräenemmistöllä uusien seurakuntien mukaan ottamisesta ja uuden perussäännön hyväksymisestä Tieto päätöksestä Kirkkohallitukseen (alistusta ei tarvita) Seitsemän yhtymän ulkopuolisen seurakunnan kirkkoneuvostot tekevät päätösesitykset ennen Joensuun yhtymän 13.11. yhteisen kirkkoneuvoston kokousta, jotta saadaan oikea esitys yhtymään tulevista seurakunnista. Näiden seurakuntien kaikki kirkkovaltuustot tuskin ehtivät kaikki päättää asiasta ennen 31.10. Jos kaikkien seitsemän seurakunnan kirkkovaltuustot saisivat päätettyä oman kantansa perussääntöön ja yhtymään ennen Joensuun yhteisen kirkkovaltuuston kokousta 3.12. olisi kokouksessa tiedossa mukaan lähtevät seurakunnat.
9 Seurakuntien päätöksissä huomioidaan, että kaikki seitsemän yhtymän ulkopuolista seurakuntaa eivät välttämättä lähde uuteen yhtymään. Näin lopullisesta perussäännöstä ei tarvitse päättää uudelleen. Seurakuntien kirkkovaltuustojen päätöksiä ei tarvitse alistaa Kirkkohallitukselle, sillä kyseessä on Joensuun yhtymän laajennus (kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja 24.8.2018). Jos Kitee ja Tohmajärvi liittyvät Joensuun uuteen yhtymään, tarvitaan erillinen Kirkkohallituksen päätös hiippakuntasiirrosta Lääninrovastit huolehtivat syksyn prosessista tuomiokapitulien tuella ja siitä, että yhtymän perustamiseen johtavat tarpeelliset neuvottelut vielä käydään ja asiakirjat allekirjoitetaan oikeassa muodossa. Ehdotus (hj.) Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1. merkitä Siun seurakunta hankkeen pääneuvottelijan loppuraportin esityksineen tiedoksi ja 2. pyytää Siun seurakunta hankkeesta laaditusta pääneuvottelijan loppuraportista ja raporttiin sisältyvästä esityksestä 13 seura-kunnan seurakuntayhtymäksi Enon, Joensuun, Pielisensuun, Pyhäselän, Rantakylän ja Vaara-Karjalan seurakuntaneuvostojen lausunnot 30.10.2018 mennessä. Kirkkoneuvosto Päätösehdotus hyväksyttiin. ----- Pyhäselän seurakuntaneuvosto 30.10.2018, 86: Seurakuntaneuvosto keskustelee ja antaa lausunnon yhteiselle kirkkoneuvostolle. Loppuraportti jättää avoimeksi liian monta tärkeää kysymystä ja herättää lisäkysymyksiä, jotka ovat vaikeita ja vaativat lisäselvityksiä. Ehdotettu seurakuntayhtymä on yksi mahdollisuus, kuten raportti itsekin toteaa. Erityisesti kiinteistöpuolen asiat ovat vielä liian auki, eikä tältä pohjalta voida käydä rakentamaan uutta yhtymää. Kiinteistöjen asiat ovat jo nykyisessä Joensuun seurakuntayhtymässä hyvin monitahoinen ja haastava työala. Ohjausryhmässä olisi pitänyt
10 ehdottomasti olla mukana jokaisen seurakunnan kirkkoherra jo virkansakin puolesta, näin realismi olisi voinut olla paremmin ehdotuksen pohjana. Tälle hankkeelle olisi parempi ottaa tässä vaiheessa aikalisä, jolloin Kirkkohallitus solidaarisuuden nimissä taloudellisesti tukisi pieniä seurakuntia usean vuoden ajan, jona aikana seurakunnat voitaisiin sopeuttaa liittymiskuntoon niin henkilöstömäärän kuin ennen kaikkea kiinteistömassan osalta. Siun seurakunta -hankkeella ei ole tällä hetkellä mahdollisuuksia menestyä, sillä alueen hyvinvoivat seurakunnat, joilla on mittava omaisuus ja metsäomaisuus, eivät ole olleet halukkaita seurakuntayhtymän muodostamiseen. Näin ollen ei voida puhua todellisesta yhteisvastuusta asiassa. On kohtuutonta, että seurakuntayhtymä muodostettaisiin vain jo vuosia alijäämäisen Joensuun seurakuntayhtymän ja taloudellisissa vaikeuksissa olevien pienten naapuriseurakuntien kanssa. Vaikka seurakunnilla on taloudellisia vaikeuksia, niin on myös Joensuun seurakuntayhtymällä, jonka talous on ollut alijäämäinen jo vuosia. Siun seurakunta hankkeen loppuraportti liitteessä 1. Ehdotus (pj.) Seurakuntaneuvosto antaa lausunnon yhteiselle kirkkoneuvostolle Seurakuntaneuvosto Seurakuntaneuvosto antaa lausunnon yhteiselle kirkkoneuvostolle ettei Pyhäselän seurakunta lähde mukaan Siun seurakunta hankkeeseen. Perustelu kuvattu edellä. 87 PASTORI MARJA JUNTUSEN VIRKAVAPAUSANOMUSTA KOSKEVA LAUSUNTO Ehdotus (pj.) Pastori Marja Juntunen anoo tuomiokapitulilta virkavapautta. Seurakuntaneuvosto antaa Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulille lausunnon pastori Marja Juntusen virkavapausanomusta koskien ajalle 1.1. 31.8.2019.
11 Seurakuntaneuvosto Seurakuntaneuvosto puoltaa pastori Marja Juntusen virkavapausanomusta ja antaa tämän tiedoksi Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulille. 88 ILMOITUSASIAT Sankarivainaja sotamies Armas Parviaisen hautaan siunaaminen Pyhäselän seurakunnassa itsenäisyyspäivänä 6.12.2018 Jumalanpalveluksen jälkeen. Päiväjuhla Isänpäivän merkeissä 11.11.2018 Jumalanpalveluksen jälkeen. Mukana Seniorit kaupunginjohtaja (eläkkeellä) Pertti Vainionpää, rovasti Ensio Larema, kirkkoherra Ville Ojala, kanttori Liisa Kettunen. 89 MUUT ASIAT Muita asioita ei ollut
12 90 KOKOUKSEN PÄÄTÖS Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus liitetään pöytäkirjaan. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16.45. KOKOUKSEN PUOLESTA Puheenjohtaja VILLE OJALA Ville Ojala Pöytäkirjanpitäjä RAIJA ITÄLUOMA-HALME Raija Itäluoma-Halme Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Joensuussa 30.10.2018 TARJA LEHIKOINEN Tarja Lehikoinen ASKO NIEMELÄINEN Asko Niemeläinen Pöytäkirja on ollut nähtävänä Pyhäselän seurakunnantoimistossa, Hammaslahdentie 76, ajalla 30.10.2018 29.11.2018 toimiston aukioloaikoina, mistä on kuulutettu Pyhäselän seurakunnan ilmoitustaululla ajalla 31.10.2018 29.11.2018. Joensuussa 30.10.2018 Raija Itäluoma-Halme seurakuntasihteeri
13 Pyhäselän seurakunta VALITUSOSOITUS Kokouspäivämäärä Pöytäkirjan pykälä 30.10.2018 82-90 Kieltojen perusteet Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa tehdä julkisista hankinnoista annetun lain mukaista valitusta, koska päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Pöytäkirjan pykälät: 82 90 Oikaisuvaatimusoikeudesta aiheutuva valituskielto Koska päätöksestä voidaan tehdä kirkkolain 24 luvun 3 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pöytäkirjan pykälä: Alistusasiaa koskeva muutoksenhakukielto Kirkkolain 24 luvun 3 :n 2 mom. mukaan oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka alistetaan tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Pöytäkirjan pykälät: Erikseen säädetyt muutoksenhakukiellot 1. Kirkkolain 24 luvun 14 :n 2 mom:n, 2. hallintolainkäyttölain 5 :n 2 mom:n, 3. kirkon virkaehtosopimuslain 19 :n, tai 4. muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pöytäkirjan pykälät ja valituskieltojen perusteet: Hankintoja koskevat muutoksenhakukiellot Hankintaa koskevista seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 8a :n 2 mom. nojalla saa tehdä kirkkolain mukaista oikaisuvaatimusta eikä kirkollisvalitusta, jos
14 asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon 1. Pöytäkirjan pykälät: OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään ja yhteystiedot: Pyhäselän ev.-lut. seurakunnan seurakuntaneuvosto Käyntiosoite: Hammaslahdentie 76, 82200 Hammaslahti Postiosoite: Hammaslahdentie 76, 82200 Hammaslahti Sähköposti: pyhaselan.seurakunta@evl.fi Pöytäkirjan pykälä: Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon päätöksestä. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksen voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti (telekopioilla tai sähköpostilla). Oikaisuvaatimuksen on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. HANKINTAOIKAISU Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi: oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi tiedot oikaisuvaatimuksen kohteena olevasta päätöksestä millaista oikaisua päätökseen vaaditaan millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan Oikaisuvaatimuksen sisältö Hankintaoikaisun tekeminen Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön asianosainen voi tehdä hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikaisun (Hankintalaki 80-83 ). Kansallisen kynnysarvon suuruus on 60.000 (tavarat -ja palvelut), 400.000 (terveydenhoito -ja sosiaalipalvelut) ja 150.000 (rakennus ja käyttöoikeusurakat). Toimitusosoite Hankintaoikaisu toimitetaan hankintayksikölle. Hankintayksikön yhteystiedot: Pyhäselän seurakunta Käyntiosoite: Hammaslahdentie 76, 82200 Hammaslahti 1 Kansallisen kynnysarvon suuruus on 30.000 (tavarat ja palvelut), 100.000 (terveydenhoito ja sosiaalipalvelut) ja 150.000 (rakennus ja käyttöoikeusurakat)
15 Hankintaoikaisu on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Hankintaoikaisun voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Hankintaoikaisun on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Hankintaoikaisun sisältö Postiosoite: Hammaslahdentie 76, 82200 Hammasltahti Sähköposti: pyhaselan.seurakunta@evl.fi Hankintaoikaisusta on käytävä ilmi: oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi tiedot hankintaoikaisun kohteena olevasta päätöksestä millaista oikaisua päätökseen vaaditaan millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Kirkollis- ja hallintovalitukset Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Itä-Suomen hallinto-oikeus Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64, Kuopio Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio Telekopio: 029 56 42501 Sähköposti: ita-suomi.hao@oikeus.fi Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet Kirkollisvalitus, pöytäkirjan pykälät: Hallintovalitus, pöytäkirjan pykälät: Kirkollisvalitus alistusasiassa Valitusaika 30 päivää 30 päivää Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli, pöytäkirjan pykälät: Käyntiosoite: Kuninkaankatu 22 A, Kuopio Valitusaika 30 päivää
16 Postiosoite: PL 42, 70101 Kuopio Kirkkohallitus, pöytäkirjan pykälät: Käyntiosoite: Eteläranta 8 Postiosoite: PL 210, 00131 Helsinki. Telekopio: 09-1802 350 Sähköposti: kirkkohallitus@evl.fi 30 päivää Valitusviranomainen ja valitusaika Opetus- ja kulttuuriministeriö, pöytäkirjan pykälät: PL 29 (Meritullinkatu 10), 00023 Valtioneuvosto Telekopio: 09-135 9335 (kirjaamo) Sähköposti: kirjaamo@minedu.fi 30 päivää Valitus markkinaoikeuteen Valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon asemaansa vaikuttavasta ratkaisusta tai tarjousmenettelyn ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi (valitusosoitus). Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Hankinta-asiaan muutosta hakevan on lisäksi kirjallisesti ilmoitettava hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikön ilmoittamaan osoitteeseen viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeuteen. Hankintayksikön yhteystiedot ovat edellä hankintaoikaisua koskevassa kohdassa. Markkinaoikeuden yhteystiedot Valitusaika 14 päivää Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle osoitettuna osoitteeseen: Osoite: Radanrakentajantie 5, 00520 HELSINKI Telekopio: 010 364 3314 Sähköpostiosoite: markkinaoikeus@oikeus.fi Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet Valitus- ja oikaisuvaatimusaika lasketaan päätöksen tiedoksisaannista, tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tie-
17 Muutoksenhaku-ajan laskeminen Valituskirjelmä don, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Päätöksen voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi sillä perusteella, että hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai Euroopan yhteisön lainsäädännön tai maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti. Asia voidaan saattaa valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusajassa päätöksessä mainitulle valitusviranomaiselle. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 250 euroa ja markkinaoikeudessa 2 000 euroa, jollei lain 5, 7 tai 8 :stä muuta johdu. Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.