Kuulutus 1 (1) 1.8.2018 VARELY/2865/5723/2017 PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ 3.8.2018 PÄÄTÖKSEN ANTAJA HAKIJA ASIA Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kauhajoen Vesihuolto Oy Siniharjun pohjavedenottamon (Kauhajoki) kalataloudellisen tarkkailuohjelman hyväksyminen PÄÄTÖKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy Kauhajoen Vesihuolto Oy:n esityksen Siniharjun pohjavedenottamon kalataloudellisen tarkkailuohjelmaksi tarkennuksin. NÄHTÄVÄNÄPITO MUUTOKSENHAKU LISÄTIETOJA ANTAA Päätös oikaisuvaatimusohjeineen on nähtävänä Varsinais-Suomen ELYkeskuksen Turun toimipaikassa (Itsenäisyydenaukio 2, 20101 Turku), ELYkeskuksen internet-sivustolla (www.ely-keskus.fi -> Varsinais-Suomi -> Ajankohtaista -> Kuulutukset) sekä Kauhajoen kaupungissa ja Karvian kunnassa. Päätökseen voi hakea oikaisua Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaiselta. Määräaika oikaisuvaatimuksen jättämiseksi päättyy 3.9.2018 klo 16.15. Kalastusbiologi Mika Sivil, puh. 0295 023 045 tai mika.sivil@ely-keskus.fi. Kaupunkia/kuntaa pyydetään palauttamaan tämä kuulutus mahdollisimman pian nähtävänäoloajan päätyttyä Varsinais-Suomen ELY-keskukseen nähtävänäpitotodistuksella varustettuna (postitse Turun toimipaikkaan PL 236, 20101 Turku tai skannattuna kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi) VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 0295 022 500 Kirjaamo www.ely-keskus.fi PL 236, 20101 Turku Y-tunnus 2296962-1 kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi
OIKAISUVAATIMUSOSOITUS PÄÄTÖKSESTÄ Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan oikaisua samassa järjestyksessä kuin pääasiassa. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen yhteystiedot: Käyntiosoite: Wolffintie 35 Postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa Puhelin: 0295 018 450 Sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi Aukioloaika: kello 8.00 16.15 Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuskirjelmä on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen antopäivästä. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, oikaisuvaatimusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän. Oikaisuvaatimuskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimuskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se on perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen aluehallintoviraston aukioloajan päättymistä. Postittaminen tai toimittaminen lähetin välityksellä tapahtuu lähettäjän vastuulla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun oikaisuvaatimuskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava -Päätös, johon oikaisua haetaan -miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi -perusteet, joilla oikaisua vaaditaan -oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta -postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen tekijän, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava oikaisuvaatimuskirjelmä. Oikaisuvaatimuskirjelmään on liitettävä -päätös, johon oikaisua haetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä -asiakirjat, joihin oikaisuvaatimuksen tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä oikaisuvaatimuskirjelmään valtakirja. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos aluehallintovirasto niin määrää. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto perii asian käsittelystä oikaisuvaatimuksen tekijältä käsittelymaksun.
Vastaanottaja Kauhajoen Vesihuolto Oy Asiakirjatyyppi Tarkkailusuunnitelma Päivämäärä 6.6.2017 SINIHARJUN POHJAVEDENOT- TAMO KALATALOUDEN TARKKAI- LUSUUNNITELMA
SINIHARJUN POHJAVEDENOTTAMO KALATALOUDEN TARKKAILUSUUNNITELMA Päivämäärä 31.5.2017 Laatija Tarkastaja Ari Hanski Jarmo Koljonen Viite 82134656-01-001 Ramboll PL 25 Säterinkatu 6 02601 ESPOO P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi
KALATALOUDEN TARKKAILUSUUNNITELMA SISÄLTÖ KARTTALIITE 3 1. JOHDANTO 1 2. VESIALUEEN KUVAUS 1 3. TARKKAILUN TAVOITE 1 4. KALATALOUDEN TARKKAILUSUUNNITELMA 1 4.1 Perustilakartoitus 1 4.2 Tarkkailu vedenoton aikana 2 4.2.1 Kalaston koostumus Nummijoen virtapaikoissa 2 4.2.2 Kalastustiedustelu 2 4.2.3 Sähkökoekalastus 3 5. RAPORTOINTI JA OHJELMAN MUUTTAMINEN 3 VIITTEET KARTTALIITE 1 Tarkkailualueet Nummijärvessä ja Nummijoessa 1: 30 000
1 1. JOHDANTO Korkein hallinto-oikeus on 13.4.2017 (Diaarinumerot 1751/1/16; 1761/1/16) pitänyt voimassa Vaasan hallinto-oikeuden Kauhajoen Vesihuolto Oy:lle myöntämän lupapäätöksen (Diaarinumerot 00478/15/5208; 00479/15/5208; 00480/15/5208) pohjaveden ottamiseen Siniharjun alueelle rakennettavasta vedenottamosta. Päätöksen mukaan alueelta voidaan ottaa pohjavettä enintään 3000 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna kuitenkin niin, että virtaama Nummijoessa padon kohdalla on vähintään 80 l/s. Lupapäätöksessä on edellytetty luvansaajan tarkkailevan vedenoton vaikutuksia kalatalouteen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolme kuukautta päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu on aloitettava ennen vedenoton aloittamista. Tässä asiakirjassa esitetään suunnitelma kalataloudellisen tarkkailun järjestämisestä Nummijoessa, jonne vedenoton vaikutukset pääasiallisesti kohdistuvat. Lisäksi esitetään seurattavaksi vedenoton mahdollisia vaikutuksia kalojen lisääntymisalueisiin yläpuolisessa Nummijärvessä. 2. VESIALUEEN KUVAUS Nummijoen virtaamia, vedenlaatua ja kalastoa on kuvattu vedenoton lupahakemukseen annetussa täydennyksessä (Ramboll 2013) ja Länsi ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston myöntämästä luvasta (LSSAVI/25/04.09/2013) tehtyihin valituksiin annetussa vastineessa (Ramboll 2015). Vesi on luonnostaan ruskeata, humuspitoista. Tyypiltään virtavesi kuuluu keskisuuriin turvemaiden jokiin. Ekologiselta tilaltaan Nummijoki katsotaan nykyisin välttäväksi ja yläpuolisen Nummijärven tila tyydyttäväksi. Elokuussa 2013 tehdyssä sähkökoekalastuksessa virtavedessä ei todettu esiintyvän taimenta. Saalislajeja olivat kivennuoliainen, kivisimppu ja nahkiainen. Rapuja ei saatu saaliiksi (Ramboll 2013). Viimeisin Karvianjoen yhteistarkkailun yhteydessä tehtävissä koepyynneissä todettu taimenhavainto on vuodelta 2008, jolloin koealoilta saaliiksi saatiin muutamia yksilöitä (yhteensä 6 kpl). Tämä jälkeen vuosien 2011 ja 2014 kalastuksissa lajista ei ole tehty havaintoja. Vuonna 2014 vain yksi henkilö ilmoitti pääsialliseksi virkistyskalastuspaikakseen Nummijoen. Saalislajeja olivat hauki ja ahven. Tulosten perusteella joen kalataloudellinen tila voidaan arvioida heikoksi (KVVY 2015). 3. TARKKAILUN TAVOITE Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on pyrkiä havainnoimaan, onko pohjavedenotolla pitkällä aikavälillä vaikutuksia ja jos on, minkälaisia, Nummijärven ja/tai Nummijoen kalatalouden nykytilaan ja tulevaan kehitykseen. 4. KALATALOUDEN TARKKAILUSUUNNITELMA 4.1 Perustilakartoitus Sekä Nummijärvessä että Nummijoessa, vedenottamon mahdollisella vaikutusalueella, tehdään kalataloudellinen perustilakartoitus seuraavassa tarkemmin esitettävillä alueilla. Tutkimukset tehdään ohjelman hyväksymisen jälkeen ennen vedenoton aloittamista. Nummijärvi Monien kalalajien lisääntymiselle ja poikastuotannolle tärkeiden kasvillisuusvyöhykkeiden levinneisyys ja kunto kartoitetaan siinä osassa Nummijärveä, joka on lähinnä tulevaa Siniharjun vedenottamoa (karttaliite). Tutkimus tehdään loppukesällä, kun rannan läheinen kasvillisuus on
2 selvimmin havaittavissa. Kartoitus voidaan luotettavasti tehdä esim. kauko-ohjattavalla UAV lennokilla (Unmanned Aerial Vehicle). Kasvillisuusvyöhykkeiden kartoitus Nummijärvessä toistetaan vedenoton alkamisen jälkeen viiden vuoden välein. Nummijoki Nummijoen koski- sekä virta-alueilla tehdään kattava perustilaselvitys kalaston koostumuksesta ja pohjaeläinlajistosta sekä yksilötiheydestä. Lisäksi selvitetään mahdollisimman tarkasti pohjan olosuhteet koealueilla (pohjan laatu, kasvillisuus, peittävyys). Koealueiksi valitaan samat alueet joita on seurattu aiemminkin (karttaliite). Lisäksi, joen yläosalta pyritään löytämään soveltuva virtapaikka koepyyntiä ajatellen. Tutkimus tehdään loppukesällä, jolloin kesänvanhat taimenenpoikaset ovat pyyntikokoisia ja kalojen ravinnoksi käyttämä eliöstö on runsaslukuisimmillaan. Menetelminä käytetään sähkökoekalastusta ja vakiintuneita tapoja koskipaikkojen pohjaeliöstön kvalitatiivisesta tutkimisesta. Tuloksena saadaan kuvaus kalaston nykyisestä koostumuksesta (etenkin taimenen esiintymisestä) Nummijoen virtapaikoissa. Lisäksi saadaan yleiskuva arvokalojen ravintovaroista (esim. taimenen kotiuttamista ajatellen) ennen vedenoton aloittamista. Kalastotutkimuksen yhteydessä mitataan tärkeimmät joen fysikaalis-kemialliset laatuparametrit (virtaama, lämpötila, happipitoisuus, ravinnetaso), jotka ovat keskeisiä lohikalojen toimeentulon kannalta ja joihin vedenotolla voi olla vaikutuksia. 4.2 Tarkkailu vedenoton aikana Nummijärvi ja Nummijoki kuuluvat osana Karvianjoen kalataloudelliseen yhteistarkkailuohjelmaan, jonka avulla pyritään selvittämään vesistöalueen kalakantojen ja kalastuksen tilaa sekä niihin vaikuttavia tekijöitä (KVVY 2015). Yhteistarkkailu on aloitettu vuonna 2008. Tarkkailua tehdään kolmen vuoden välein, viimeksi vuonna 2014 (KVVY 2015). Yhteistarkkailualueen virtavesissä kalataloudellisina tutkimusmenetelminä on käytetty kalastustiedustelua ja sähkökoekalastuksia. Tarkkailua tekee Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. 4.2.1 Kalaston koostumus Nummijoen virtapaikoissa Vedenoton kalastovaikutusten seuranta on luontevaa sisällyttää edellä mainitun yhteistarkkailun piiriin. Tarkkailusta saatavat tulokset auttavat arvioimaan hankkeesta mahdollisesti aiheutuvia pitkän aikavälin kalataloudellisia vaikutuksia. Nykyistä kolmen vuoden tarkkailuväliä voidaan pitää sopivana varsinkin, kun Nummijoen kalastossa ei viimeisimpien tulosten perusteella esiinny arvokaloja (taimenta), eikä siinä siten todennäköisesti tapahdu lohikalojen luontaista lisääntymistä. Karvianjoen kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti Nummijoen kalastoa tutkitaan kuluvana vuonna ja seuraavan kerran v. 2020 (ks. luku 4.2). Jos jonain vuonna koekalastuksissa saadaan saaliiksi taimenia, tarkkailun sisältö (esim. tiheys) on tarpeen päivittää vastaamaan uutta tilannetta. 4.2.2 Kalastustiedustelu Postitse tehtävällä kalastustiedustelulla pyritään selvittämään Nummijoessa harjoitettavan kalastuksen määrää ja laatua sekä mahdollisia kalastusta haittaavia tekijöitä. Tiedustelu kohdistetaan tarkasteluvuonna kalastusluvan lunastaneisiin kotitalouksiin (kuusi ruokakuntaa vuonna 2014). Karvianjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun yhteydessä toteutettavan kalastustiedustelun kyselylomake päivitetään sisältämään tarpeelliset kysymykset tarkasteltavaan pohjavedenotto-
3 hankkeeseen liittyen. Ohjelman mukaisesti kalastustiedustelu tehdään kuluvana vuonna ja seuraavan kerran v. 2020 (ks. luku 4.2). 4.2.3 Sähkökoekalastus Yhteistarkkailussa sähkökoekalastusta Nummijoessa tehdään joen keskiosalla Nummikosken ja Koskelan alueilla, yhteensä kolmella eri koealueella. Pyyntikertoja ilman sulkuverkkoja on aluetta kohti yhteensä kaksi. Jos saaliiksi saadaan lohikaloja, ne mitataan ja vuosiluokista ilmoitetaan erikseen 0+ -ikäiset ja sitä vanhemmat yksilöt. Kerätty aineisto tallennetaan ympäristöhallinnon koekalastusrekisteriin. Yhteistarkkailuohjelman mukaisesti kalastustiedustelu tehdään kuluvana vuonna ja seuraavan kerran v. 2020 (ks. luku 4.2). Mikäli seurannan tulokset jonain vuonna osoittavat taimenen luontaista lisääntymistä (0+ -ikäisten yksilöiden esiintyminen) Nummijoessa, tarkkailun sisältö (esim. tarkkailutiheys) päivitetään vastaamaan uutta tilannetta. 5. RAPORTOINTI JA OHJELMAN MUUTTAMINEN Tulosten tulkinnassa apuna käytetään kaikkia raportointiajankohtana käytettävissä olevia aineistoja. Näitä ovat esimerkiksi Nummijoen virtaamanmittaustiedot ja lämpötilahavainnot, joita hankkeeseen liittyen aletaan seurata jatkuvatoimisesti Nummijärven luusuassa olevalta säännöstelypadolta. Perustilaselvityksen tulokset raportoidaan tarkkailuvuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muutoin Nummijoen kalataloudellisen tarkkailun tulokset raportoidaan kolmen vuoden välein Karvianjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun vuosiraportissa. Raportti toimitetaan edellä mainituille tahoille. Nummijärven kasvillisuuskartoituksen tulokset raportoidaan aina erikseen tarkkailuvuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Seurantaraportissa voidaan tulosten perusteella (perustila/vedenoton aikainen kartoitus ja seuranta) esittää tarkkailuohjelmaan perusteltuja muutoksia tai muita toimenpide-ehdotuksia. Lahdessa 6. päivänä kesäkuuta 2017 RAMBOLL FINLAND OY Jarmo Koljonen yksikön päällikkö Ari Hanski johtava asiantuntija
4 VIITTEET KVVY ry 2015. Holsti ja Westermark Karvianjoen kalataloudellinen yhteistarkkailu vuonna 2014. Julkaisu nro 747. Ramboll 2013. Siniharjun pohjavedenottamo. Lupahakemuksen täydennys 8.10.2013. Kauhajoen Vesihuolto Oy. Ramboll 2015. Siniharjun pohjavedenottamo. Vastine lupapäätöksestä annetuille valituksille. 24.2.2015. Kauhajoen Vesihuolto Oy.
KARTTALIITE/ 82134656-01-001 Kauhajoen Vesihuolto Oy Siniharjun vedenottamo Kalataloudellinen tarkkailu Nummijärvi Kasvillisuusvyöhykkeen kartoitus W:\1620\Kauhajoen vesihuolto\82134656-01-001_ Siniharju\tekstit\Kalataloustarkkailu\Karttaliite-Siniharjun-kalataloudellinen-tarkkailu.dwg c 0 1000m 1:30 000 (A4) = Koekalastusalueet Pohjakartta Maanmittauslaitos 3/2013 Nummijoki NUMMIKOSKI KOSKELA Ramboll Finland Niemenkatu 73 15140 Lahti vaihde: 020 755 611