SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2015 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Katsaukseen on koottu se tieto, joka on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- ja seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua. Katsauksen sisältämää tietoa kannattaa hyödyntää turvallisuustyön painopisteiden määrittelemisessä, alueellisten toimijoiden motivoinnissa ja turvallisuustyön vaikutusten arvioinnissa. Paikallisella tasolla on tärkeää saattaa katsaukset niin turvallisuustoimijoiden, asukkaiden kuin luottamushenkilöiden tietoon. Tapaturmakatsauksien sisältämää tietoa kannattaa käsitellä paikallisissa tilaisuuksissa: Raporttien sisältöä ja vaikutusta alueen turvallisuustyöhön käsitellään paikallisissa turvallisuussuunnittelun työryhmissä. Alueella järjestettävissä turvallisuusalan koulutustilaisuuksissa yhdeksi aiheeksi valitaan tapaturmat. Tiedottaminen paikallisella tasolla voi sisältää esimerkiksi: Katsaukset linkitetään alueellisen toimijan internetsivulle. Laaditaan tiedote paikallislehteen oman kunnan ja alueen tapaturmatilannetta kuvaillen Tiedotetaan katsauksesta organisaation sisäisessä tiedotusfoorumissa ja internetsivuilla Asiasta tiedotetaan muille alueella asiasta kiinnostuneille tahoille, esimerkiksi maakuntaliitot, ammattikorkeakoulut, järjestöt. Katsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen markus.gronfors@thl.fi. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tapaturmat -verkkosivustolta osoitteesta www.thl.fi/tapaturmat. Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuussa 2015 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2
SISÄLLYS SAATTEEKSI... 2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA... 4 2 TAPATURMAT SUOMESSA... 5 3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT... 6 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA... 8 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA... 10 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN... 21 7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN... 29 3
1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Aineistolähteet lukumäärätiedoille: kuolemat: kuolemansyyaineisto (lähde: Tilastokeskus) hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät: hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL) Raportin taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät luvut (hoitojaksojen, potilaiden, hoitopäivien määrät) sekä kuolemien määrät perustuvat kokonaisaineistoihin ja siten niiden kattavuus on Ahvenanmaata lukuun ottamatta käytännössä lähes 100 %. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kaikki vuodeosastohoito, sairaalassa ei aina kirjata huolella tapaturmiin liittyviä tietoja (ks. kuvio 8, s. 18). Tuloksia tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon aineistoon liittyvät puutteet. Tietosuojan vuoksi on taulukoissa näkyvien pienimpien lukumäärien kohdalla supistettu tarkkuutta: kuntakohtaisten, viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä (koskevat vain niitä raportin osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä): Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä '<5' Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä- arvot tai koko aluetta koskevat arvot) näissä yhteyksissä pyöristetään lähimpään kymmeneen 4
2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2013 tapaturmissa kuoli 2548 suomalaista: 1660 miestä ja 888 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1988 2013, N. Lisää tietoa suomalaisesta tapaturmatilanteesta on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Tapaturmat -verkkosivustosta www.thl.fi/tapaturmat > Tapaturmat lukuina. 5
3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT Raportissa käsitellään kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). Näiden tapaturmien ehkäisyn tulisi näkyä turvallisuussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa, kun käytössä on tarkempi tieto polikliinisesti hoidetuista tapaturmapotilaista, voidaan saada alueellista tietoa myös niistä tapaturmista, jotka ovat väestötasolla yleisiä mutta harvoin vaativat vuodeosastohoitoa ja jäävät siten vielä toistaiseksi tavoittamatta tässä raportissa. Polikliinisesti hoidetuista tapaturmista voi seurata pitkiä työstä poissaolojaksoja, toistuvia kiputiloja ja merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään. Ne voivat myös aiheuttaa leikkaushoitoja usean vuoden viiveellä. Tällaisin perustein mm. liikuntavammojen ehkäisy on kansallisissa ohjelmissa nostettu priorisoitavaksi kohteeksi. Liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä, vaikka ne hoidetaan usein polikliinisesti. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia alueella kaiken kaikkiaan sattuu, voidaan käyttää seuraavaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik. 6
Katsauksessa kuvataan alueen asukkaille sattuneita tapaturmia. Koska meillä ei ole käytettävissä tietoa tapaturman sattumispaikasta, on tapaturma sijoitettu alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Näin esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on lueteltu alueen kunnat vuoden 2015 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne ikäryhmissä olevien väestönosuuksien mukaan raportin taulukoissa käytettävin ikäryhmittäin 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2015 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2013), N. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko maa 20% 2% 6% 6% 32% 14% 14% 5% 5 438 972 Koko alue 18% 2% 5% 5% 29% 17% 17% 6% 80 330 Hyrynsalmi 13% 3% 4% 3% 25% 22% 22% 9% 2 584 Kajaani 20% 3% 7% 7% 30% 15% 14% 5% 37 920 Kuhmo 15% 2% 4% 4% 28% 20% 21% 7% 9 172 Paltamo 18% 2% 3% 4% 28% 19% 19% 8% 3 682 Puolanka 14% 2% 3% 3% 27% 21% 22% 8% 2 904 Ristijärvi 13% 2% 4% 3% 26% 20% 20% 12% 1 438 Sotkamo 19% 2% 4% 5% 31% 17% 15% 6% 10 670 Suomussalmi 15% 2% 3% 3% 28% 20% 20% 8% 8 737 Vaala 17% 2% 3% 3% 27% 19% 20% 8% 3 222 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus 7
4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Suomessa valtaosassa ns. ei-luonnollisia kuolemia tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa kuolemansyy määritellään. Etenkin nuorilla kuolemansyytutkimukset toteutetaan lähes 100 prosenttisesti, vanhemmilla harvemmin 4. Tietoa kuolemansyystä voidaan pitää luotettavana. Tapaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui. Taulukko 2. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2004 2013 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 7 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Liikenne, kevyt <5 <5 <5 <5 <5 <5 5 <5 Liikenne, moottoriajoneuvot 5 <5 6 <5 18 6 9 <5 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 18 26 64 131 Hukkuminen <5 <5 <5 <5 19 10 10 <5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 5 <5 Tulipalo <5 <5 <5 <5 11 5 8 <5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 8 <5 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 73 39 11 <5 Muu myrkytys 8 <5 <5 5 <5 41 13 <5 <5 Muut tapaturmat <5 <5 <5 <5 13 10 9 6 Yhteensä 10 10 10 10 200 120 130 160 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt <5 6 10 * Liikenne, moottoriajoneuvot 41 11 50 - Kaatuminen ja putoaminen 144 96 240 - Hukkuminen 37 <5 40 +95% Tukehtuminen 8 7 20 - Tulipalo 25 <5 30 +164% Paleltuminen 15 <5 20 - Alkoholimyrkytys 101 27 130 +63% Muu myrkytys 52 21 70 +65% Muut tapaturmat 30 9 40 - Yhteensä 460 190 640 +25% 4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282-284 5 Vertailu-sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10 % kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli, se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 7 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 8 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä. 8
Kuolemantapauksia 0 20 40 60 80 Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat pl. myrkytys 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 3. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 9 2013, %. Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 4. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 9 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi. 9
Tuhansia hoitopäiviä 0 2 4 6 8 10 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA Kun pyrkimyksenä on ehkäistä tapaturmia ja tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa, on tärkeää tarkastella lukumääriä ja lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Tämä kappale sisältää koko aluetta koskevia tietoja. On myös hyvä verrata eri alueita keskenään. Näin voidaan saada ajatuksia siitä, millä alueilla ennalta ehkäisevää työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Kappaleessa Kuusi esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Hoitopäivät, hoitojaksot ja potilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Koska sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistossa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan yhteydessä, on tässä kappaleessa esitetyissä tunnusluvuissa laskettu yhteen tapaturma- ja väkivaltahoidot. Valtaosaan (noin 85 %) hoidon syynä on kuitenkin tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Muu myrkytys Paleltuminen Tulipalo Hengitystä estävät tapaturmat Veteen vajoaminen 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Alkoholimyrkytys Kuvio 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2004 2013, tuhansia päiviä. 10
Taulukko 3. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 10 Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 62 <5 9 <5 71 47 61 29 280 Liikenne, moottoriajoneuvot 185 34 87 66 200 72 88 23 760 Kaatumis- ja putoamistapaturma 455 71 153 141 1 492 918 1 265 869 5 360 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 17 <5 <5 <5 5 <5 <5 <5 40 Tulipalo 6 <5 8 <5 36 5 7 8 70 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 19 14 7 <5 50 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 25 <5 11 5 72 24 12 9 160 Alkoholimyrkytys 18 <5 <5 <5 15 9 <5 <5 50 Muu tapaturma 338 78 211 154 1 197 824 966 248 4 020 Yhteensä 1 110 190 490 380 3 110 1 920 2 410 1 190 10 800 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 34 <5 7 12 56 36 85 28 260 Liikenne, moottoriajoneuvot 61 18 47 27 76 35 39 13 320 Kaatumis- ja putoamistapaturma 266 39 58 65 792 737 2 051 2 796 6 800 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Hengitystä estävät tapaturmat 7 <5 <5 <5 <5 <5 9 <5 20 Tulipalo 8 <5 <5 <5 6 <5 5 <5 30 Paleltuminen 19 <5 <5 <5 <5 <5 9 6 40 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 19 5 12 9 56 20 23 24 170 Alkoholimyrkytys 12 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 20 Muu tapaturma 188 37 61 86 683 553 1 061 491 3 160 Yhteensä 620 100 190 200 1 680 1 390 3 280 3 360 10 820 Yhteensä 1 720 290 680 580 4 790 3 310 5 700 4 560 21 610 10 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 11
Kartta 1. Vertailutieto koko maan tilanteeseen nähden vammojen ja myrkytysten aiheuttamien hoitojaksojen osalta alueen kunnissa vuosina 2009-2013. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 105 Hyrynsalmi 205 Kajaani 290 Kuhmo 578 Paltamo 620 Puolanka 697 Ristijärvi 765 Sotkamo 777 Suomussalmi 785 Vaala 12
Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 11 Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 49 <5 8 <5 58 32 36 15 200 Liikenne, moottoriajoneuvot 120 27 56 40 138 55 53 15 490 Kaatumis- ja putoamistapaturma 357 64 126 106 993 581 722 463 3 320 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 13 <5 <5 <5 5 <5 <5 <5 30 Tulipalo 5 <5 <5 <5 15 <5 7 5 40 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 11 11 6 <5 40 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 25 <5 10 5 61 22 11 8 140 Alkoholimyrkytys 17 <5 <5 <5 13 9 <5 <5 40 Muu tapaturma 289 73 160 127 885 562 596 167 2 800 Yhteensä 800 160 340 270 1 900 1 120 1 250 590 6 160 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 24 <5 7 10 38 31 53 19 180 Liikenne, moottoriajoneuvot 48 14 26 17 59 26 25 12 220 Kaatumis- ja putoamistapaturma 207 33 51 51 567 496 1 082 1 286 3 660 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Hengitystä estävät tapaturmat 6 <5 <5 <5 <5 <5 9 <5 20 Tulipalo 7 <5 <5 <5 <5 <5 5 <5 20 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 7 6 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 19 5 10 8 46 19 23 19 150 Alkoholimyrkytys 12 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 20 Muu tapaturma 157 34 52 63 536 356 583 270 2 000 Yhteensä 470 80 140 140 1 140 840 1 560 1 440 5 570 Yhteensä 1 260 250 480 410 3 040 1 950 2 810 2 040 11 740 11 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 13
Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 12 Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 128 <5 28 <5 467 254 396 209 1 490 Liikenne, moottoriajoneuvot 784 181 923 415 1 247 337 2 214 186 6 290 Kaatumis- ja putoamistapaturma 681 124 475 741 6 892 5 707 12 835 11 310 38 770 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 12 7 <5 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 33 <5 <5 60 8 46 6 <5 160 Tulipalo 33 7 50 <5 419 67 61 35 670 Paleltuminen <5 26 <5 <5 331 138 100 9 610 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 28 6 13 6 185 74 38 55 410 Alkoholimyrkytys 28 <5 <5 <5 79 63 <5 <5 180 Muu tapaturma 884 153 553 478 4 882 5 121 8 144 3 924 24 140 Yhteensä 2 600 500 2 050 1 710 14 520 11 810 23 800 15 730 72 730 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 85 <5 10 105 323 175 1 275 640 2 620 Liikenne, moottoriajoneuvot 177 100 224 250 1 817 131 442 124 3 270 Kaatumis- ja putoamistapaturma 481 123 137 300 3 256 3 820 23 245 48 803 80 170 Veteen vajoaminen 7 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 12 <5 <5 <5 5 <5 18 8 40 Tulipalo 9 <5 <5 <5 34 308 25 60 440 Paleltuminen 98 18 <5 <5 5 <5 96 92 310 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 22 6 19 13 88 81 89 80 400 Alkoholimyrkytys 12 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 20 Muu tapaturma 536 84 128 382 2 876 3 744 10 288 6 774 24 810 Yhteensä 1 440 340 530 1 050 8 400 8 260 35 480 56 580 112 080 Yhteensä 4 040 840 2 580 2 760 22 930 20 080 59 280 72 310 184 810 12 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 14
Lukumäärä 0 500 1000 1500 2000 2500 Vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joitakin vammoja tarvitsee hoitaa sairaalassa useamman kerran. Usein potilas myös siirretään esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Hoitojaksoja Potilaita 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2004 2013, N. 15
Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 Hoitokäytännöt muuttuvat. Hoitojaksot lyhenevät ja osa aiemmin vuodeosastohoitoa vaatineista hoidoista tapahtuu polikliinisesti avohoitona. Vanhemman väestön hoitojaksot ovat usein pitkiä ja katkeavat useampaan lyhytkestoisempaan hoitojaksoon eri hoitopaikassa. Hoitojakson pituus ei siis suoraan kerro vamman vakavuudesta. Joka tapauksessa pitkien hoitojaksojen lukumäärä/osuus kuvaa vakavien tapaturmien kehitystä. 2-7 vuorokautta 1 vuorokausi 8 vuorokautta tai enemmän 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2004 2013, %. Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 1 päivä 2-7 päivää 8- päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 192 232 117 541 3 Liikenne, moottoriajoneuvot 408 418 245 1 071 5 Kaatumis- ja putoamistapaturma 3 450 5 497 3 221 12 168 56 Veteen vajoaminen 5 7 1 13 0 Hengitystä estävät tapaturmat 36 17 7 60 0 Tulipalo 38 33 31 102 0 Paleltuminen 25 36 32 93 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 210 102 16 328 2 Alkoholimyrkytys 48 7 7 62 0 Muu tapaturma 2 606 2 926 1 644 7 176 33 Yhteensä 7 018 9 275 5 321 21 614 100 16
Taulukko 7. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2013, N. Vähintään 10 potilasta vuonna 2013, hoitopäivät laskettu vuoden alusta. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja, lisätietoja: http://www.thl.fi/tietokannat/topi. Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 40316 - Kainuun keskussairaala 1 246 1 065 5 326 4.2 90730 - Kainuun sosiaali - ja terveydenhuollon kuntayhtymä/terveystoimi 483 391 12 785 24.9 50275 - Oulun yliopistollinen sairaala 401 327 2 313 5.8 60728 - Suomen Terveystalo/Kuopio 77 77 77 1.0 60768 - Suomen Terveystalo Oyj/Oulu 76 73 77 1.0 90750 - Oulunkaaren kuntayhtymä - Terveydenhuolto 43 33 1 221 27.1 60712 - Itä-Suomen Lääkärikeskus/Lääkärikeskus Ite 15 15 15 1.0 17
Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Tapaturmatyypit Luokittelemalla hoitojaksoja taustamuuttujien mukaan, päästään lähemmäksi niitä väestöryhmiä ja tapaturmien sattumispaikkoja, joihin ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata. Sairaalahoitoja koskevista taulukoista ja kuvioista puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista, näin ollen vain varovaisia tulkintoja voidaan tehdä. Esimerkiksi liikuntatapaturmat, joita suomalaisille sattuu yli 300 000 vuosittain, ovat useimmiten polikliinisesti hoidettuja eivätkä siten näy raportin luvuissa. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. Valtakunnallisen tilastoaineiston käyttöä hankaloittaa, jos tieto tapaturmatyypistä on sairaalassa jätetty merkitsemättä tai se on kirjattu ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. Kaksi viimeksi mainittua luokkaa ovat edelleen liian suuria. Ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää, että sairaaloissa tuotetun tiedon laatu paranisi. Ehkäisevää työtä tekevien tulisi neuvotella aineistosta terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus on parantunut vuosituhannen vaihteesta. Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 8. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 2002 2013, %. 18
Tapausten lukumäärä 0 200 400 600 800 1000 Alla esitetään kuva siitä, miten alueen asukkaille sattuneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueella, työssä tai päiväkodissa/koulussa sattuviin tapaturmiin (kuvio 9). Tämä tieto tallennetaan sairaalassa potilaan hoidon yhteydessä. Seuraavalla sivulla esitetty kuvio 10 kuvaa saman asian koko maassa. Kotitapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Muu vapaa-ajan tapaturma Liikenne Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Urheilu- tai liikuntatapaturma Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 9. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit alueella vuosina 2002 2013, N. 19
Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 10. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit koko maassa vuosina 2002 2013, N. Taulukko 8. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 2002 2013 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 346 Liikenne 1 905 Kotitapaturma 9 347 Urheilu- tai liikuntatapaturma 845 Muu vapaa-ajan tapaturma 5 136 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 474 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 970 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 197 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 4 183 20
6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Alueen asukkaiden ikärakenne vaikuttaa tapaturmien ja väkivallan määrään. Eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten työllisyys, kevyen liikenteen väylästöt, alueella toimivien työnantajien työturvallisuudesta huolehtiminen, elämän aikana saatu turvallisuusneuvonta, alkoholin käyttö jne. Pääsääntöisesti näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei vertailuluvuissa voida ottaa huomioon. Eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia, kun mietitään paikallisen turvallisuustyön tavoitteita. Kun halutaan vertailla poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Vakiointimenettelynä on käytetty epäsuoraa vakiointia. Epäsuorassa vakiointimenettelyssä lasketaan ensin alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Tämän jälkeen verrataan alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää alueelle odotettuun tapahtumamäärään. Menetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 13. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10 %, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee liikennetapaturma -sarakkeessa 712 27 %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikennetapaturmaksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27 % vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6539 +33 %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33 % enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun perässä ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se riittävän paljon ylitä arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua (eli poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä). Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ei (aina) tarkoita käytännössä merkittävää. Esimerkiksi 100 % odotettua enemmän silloin, kun hoitojaksojen määrä on 15 ei välttämättä ole yhtä painava tulos kuin 50 % odotettua enemmän hoitojaksojen määrän ollessa 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. 13 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit Menetelmäseloste 21
Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, 14 15 16 17 2009-2013. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 11 890 +4% 6 970-98 770-8.1 410 +26% Hyrynsalmi 390-226 - 2 814-36% 7.0 13 - Kajaani 5 280 +8% 3 168 +5% 44 597-8.3 156 - Kuhmo 1 550 +11% 834-13 640-8.6 55 - Paltamo 560-351 - 5 449-9.5 18 - Puolanka 420-261 - 2 734-42% 6.4 23 - Ristijärvi 240-140 - 1 606-45% 6.5 8 * Sotkamo 1 560-915 - 12 494-7.9 64 +51% Suomussalmi 1 250-10% 744-10% 9 126-35% 7.2 54 - Vaala 630 +23% 359 +20% 6 308-9.9 23-14 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 15 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 16 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 17 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 22
Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, 18 19 20 21 2009-2013. Kunta Liikennetapaturma Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 710-5 880-370 -13% 4 580 +28% 360-58% 11 890 +4% Hyrynsalmi 17 * 198-14 * 159-6 * 390 - Kajaani 351-2 549 +7% 183-1 994 +27% 205-37% 5 280 +8% Kuhmo 72-758 - 42-651 +50% 31-54% 1 550 +11% Paltamo 26 * 265-15 * 236 +36% 15-560 - Puolanka 20-214 - 11 * 161-15 * 420 - Ristijärvi 8 * 123-6 * 98-6 * 240 - Sotkamo 117 +44% 790-29 - 569 +23% 55-31% 1 560 - Suomussalmi 65-649 -12% 43-475 - 20-61% 1 250-10% Vaala 32-331 +25% 23 * 234 +56% 10-630 +23% 18 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 19 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 20 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 21 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 23
Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 22 23 24 25 2009-2013. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 470-4 490 +6% 150-23% 440 +17% 280-36% 5 840 - Hyrynsalmi 18 * 159 - <5 * 11 * 5 * 200 - Kajaani 226-1 904 +11% 68-202 - 132-24% 2 530 +7% Kuhmo 57-600 - 15-50 - 29-750 - Paltamo 14-201 - 9 * 22 * 16-260 - Puolanka 16 * 169 - <5 * 14 * 8 * 210 - Ristijärvi 13 * 96 - <5 * 9 * <5 * 120 - Sotkamo 53-645 +19% 25-41 - 21-790 - Suomussalmi 44-516 - 15 * 51-22 -43% 650-12% Vaala 32 * 203-10 * 43 * 40 +161% 330 +22% 22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 24
Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 26 27 28 29 2009-2013. Kunta Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 3 830 +16% 280-27% 1 550-30% 370-5 790 +22% 70-76% 11 890 +4% Hyrynsalmi 137-9 * 38-34% 11 * 198 - <5 * 390 - Kajaani 1 557 +18% 156-16% 721-27% 147-2 671 +29% 30-69% 5 280 +8% Kuhmo 545 +32% 21-206 -23% 55-715 +23% 12 * 1 550 +11% Paltamo 171-9 * 69-30% 18 * 289 +26% <5 * 560 - Puolanka 152-5 * 57-23% 7 * 200 - <5 * 420 - Ristijärvi 81 - <5 * 33-6 * 117 - <5 * 240 - Sotkamo 491 +18% 52-210 -26% 59-736 +20% 12-40% 1 560 - Suomussalmi 441-17 - 151-42% 41-593 - 9-53% 1 250-10% Vaala 251 +60% 12 * 69-25% 24 * 272 +32% <5 * 630 +23% 26 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 27 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 28 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 29 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 25
Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina 30 31 32 33 2009-2013. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 590 +14% 100-260 - 240-1 650-1 100-1 260-710 -11% 5 910 - Hyrynsalmi 18 * <5 * <5 * 5 * 48-53 - 53-41 - 220 - Kajaani 313 +22% 52-169 - 125-18% 749-431 - 488-269 - 2 600 - Kuhmo 54-17 * 14-45% 24-198 - 178-195 - 105-790 - Paltamo 22 - <5 * 10 * 11 * 88-56 - 77-26 -38% 290 - Puolanka 15 - <5 * 7 * 7 * 65-43 - 40-28% 28-210 - Ristijärvi 14 * <5 * <5 * <5 * 29-31 - 29 - <5-88% 110 - Sotkamo 96 +41% 16-31 - 33-214 - 145-153 - 83-770 - Suomussalmi 46-9 - 17-22 - 156-112 -19% 165-107 - 630-11% Vaala 16 - <5 * <5 * 7 * 100 +54% 55-64 - 44-290 - 30 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 31 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 32 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 33 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 26
Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina 34 35 36 37 2009-2013. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 340-50 - 110-130 - 970-800 - 1 740 +24% 1 830-5 980 +9% Hyrynsalmi 8 * <5 * <5 * <5 * 23-21 - 55-63 - 170 - Kajaani 171-24 - 64-72 - 514 +19% 371-719 +29% 751-2 690 +13% Kuhmo 36 * 5 * 9 * 10 * 93-96 - 292 +49% 228-770 +17% Paltamo 17 - <5 * 8 * <5 * 31-47 - 80-76 - 270 - Puolanka 10 * <5 * <5 * <5 * 37-30 - 83-50 -41% 210 - Ristijärvi <5 * <5 * <5 * <5 * 30 * 9-36 - 47-130 - Sotkamo 58-11 * 12 * 23 * 122-118 - 209 +25% 236-790 - Suomussalmi 26 - <5 * 7 * 5 * 84-77 - 167-250 - 620 - Vaala 13 - <5 * 5 * 17 * 39-32 - 96-132 +41% 340 +38% 34 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 35 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 36 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 37 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 27
Sairaalahoitojen kustannukset Pitkät ja ketjuuntuneet hoitojaksot ovat merkittävä taloudellinen taakka kunnille. Useimmat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla. Vuonna 2011 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,0 vuorokautta 38. Kirurgian erikoisalalla tapahtuneen hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3605 euroa 39. Taulukossa 15 esitetyt luvut ovat arvioita, jotka perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin. Luvut eivät siis suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia, mutta ne antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Lisätietoja käytetystä laskentamentelmästä löytyy PERFECT-hankkeen menetelmäraportista. 40 On myös huomioitava, että esitetyissä luvuissa on mukana vain erikoissairaanhoidon osuus, huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2013. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 629 330 Koko alue 12 741 Hyrynsalmi 306 Kajaani 5 918 Kuhmo 1 676 Paltamo 932 Puolanka 353 Ristijärvi 98 Sotkamo 1 326 Suomussalmi 1 406 Vaala 725 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) 38 Rautiainen H, Pelanteri S, Rasilainen J (2012): Somaattinen erikoissairaanhoito 2011. THL 12/2012. http://urn.fi/urn:nbn:fife2012121210293 39 Kapiainen S, Väisänen A, Haula T (2014): Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011. THL Raportti 2014_003. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-079-5 40 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-menetelmäraportti, THL 2/2009. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect/julkaisut/perusraportit 28
7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN Tulipaloihin liittyvät tehtävät ovat merkittävä osa pelastuslaitosten arkea. Tässä osiossa tarkastellaan savun, tulen tai liekkien 41 aiheuttamia henkilövahinkoja koko Suomessa, kun henkilövahingon vakavuusasteena on kuolema tai vähintään sairaalan vuodeosastohoitoa (ml. päiväkirurginen hoito) vaatinut tapaturma. Lisäksi kuviossa 11 kuvataan aikasarjan avulla tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2004-2013. Tapaturmaisesti tulipaloissa kuolleiden lukumäärä on ollut 50 ja 140 uhrin välillä vuosittain vuosien 1952 2007 aikana Suomessa 42. Kuolemien lisäksi sairaalahoitoihin joutuu vuosittain moninkertainen määrä henkilöitä. Savusta ja tulesta loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä ja loukkaantumisten hoitoon tarvittujen hoitopäivien määrä vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Avohoidossa hoidettuja henkilövahinkoja ei tässä raportissa ole voitu huomioida, mutta on tiedossa, että niiden määrä ylittää tässä raportissa mainitut lukumäärät. Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007 2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007-2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007-2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0-9 3 1.7 1 1.7 10-19 10 5.2 1 1.6 20-29 12 6.0 6 9.0 30-39 21 10.8 2 3.1 40-49 42 18.7 16 21.7 50-59 73 30.8 15 19.6 60-69 81 44.8 20 30.5 70-79 34 28.8 10 24.7 80-89 20 33.5 9 41.7 90+ 2 22.0 0 0.0 Yhteensä 299 18.8 80 14.9 41 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 42 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007-2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto. 29
Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2004-2013 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 106 51 157 10-19 348 62 410 20-29 403 71 474 30-39 387 78 465 40-49 523 153 676 50-59 577 204 781 60-69 373 208 581 70-79 228 130 358 80-89 117 125 242 90+ 8 29 37 Yhteensä 3 070 1 111 4 181 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2004-2013 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 485 141 626 10-19 2 519 297 2 816 20-29 2 581 434 3 015 30-39 3 946 529 4 475 40-49 5 132 1 380 6 512 50-59 5 819 2 401 8 220 60-69 4 409 2 545 6 954 70-79 3 126 1 483 4 609 80-89 1 230 901 2 131 90+ 126 240 366 Yhteensä 29 373 10 351 39 724 30
Hoitopäiviä 0 50 100 150 200 250 Hoitopäivät 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2004-2013. 31
Tapaturmat -verkkosivusto www.thl.fi/tapaturmat Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn sekä turvallisuuden edistämiseen. 32