SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2014 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Katsaukseen on koottu se tieto, joka on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- ja seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua. Katsauksen sisältämää tietoa kannattaa hyödyntää turvallisuustyön painopisteiden määrittelemisessä, alueellisten toimijoiden motivoinnissa ja turvallisuustyön vaikutusten arvioinnissa. Paikallisella tasolla on tärkeää saattaa katsaukset niin turvallisuustoimijoiden, asukkaiden kuin luottamushenkilöiden tietoon. Tapaturmakatsauksien sisältämää tietoa kannattaa käsitellä paikallisissa tilaisuuksissa: Raporttien sisältöä ja vaikutusta alueen turvallisuustyöhön käsitellään paikallisissa turvallisuussuunnittelun työryhmissä. Alueella järjestettävissä turvallisuusalan koulutustilaisuuksissa yhdeksi aiheeksi valitaan tapaturmat. Tiedottaminen paikallisella tasolla voi sisältää esimerkiksi: Katsaukset linkitetään alueellisen toimijan internetsivulle. Laaditaan tiedote paikallislehteen oman kunnan ja alueen tapaturmatilannetta kuvaillen Tiedotetaan katsauksesta organisaation sisäisessä tiedotusfoorumissa ja internetsivuilla Asiasta tiedotetaan muille alueella asiasta kiinnostuneille tahoille, esimerkiksi maakuntaliitot, ammattikorkeakoulut, järjestöt. Katsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen antti.impinen@thl.fi. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta osoitteesta www.thl.fi/tapaturmat. Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
SISÄLLYS SAATTEEKSI... 2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA... 4 2 TAPATURMAT SUOMESSA... 5 3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT... 6 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA... 8 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA... 10 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN... 21 7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN... 29
1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Aineistolähteet lukumäärätiedoille: kuolemat: kuolemansyyaineisto (lähde: Tilastokeskus) hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät: hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL) Raportin taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät luvut (hoitojaksojen, potilaiden, hoitopäivien määrät) sekä kuolemien määrät perustuvat kokonaisaineistoihin ja siten niiden kattavuus on Ahvenanmaata lukuun ottamatta käytännössä lähes 100 %. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kaikki vuodeosastohoito, sairaalassa ei aina kirjata huolella tapaturmiin liittyviä tietoja (ks. kuvio 8, s. 18). Tuloksia tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon aineistoon liittyvät puutteet. Tietosuojan vuoksi on taulukoissa näkyvien pienimpien lukumäärien kohdalla supistettu tarkkuutta: kuntakohtaisten, viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä (koskevat vain niitä raportin osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä): Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä '<5' Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä-arvot tai koko aluetta koskevat arvot) näissä yhteyksissä pyöristetään lähimpään kymmeneen
2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2012 tapaturmissa kuoli 2640 suomalaista: 1708 miestä ja 932 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuolleet 3000 2500 2000 1500 1000 Koti ja vapaa-aika Liikenne Työ (2012 = ennakkotieto) 500 0 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 Vuosi THL, lähde: Tilastokeskus Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1986 2012, N. Lisää tietoa suomalaisesta tapaturmatilanteesta on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta www.thl.fi/tapaturmat > Tapaturmat lukuina.
3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT Raportissa käsitellään kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). Näiden tapaturmien ehkäisyn tulisi näkyä turvallisuussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa, kun käytössä on tarkempi tieto polikliinisesti hoidetuista tapaturmapotilaista, voidaan saada alueellista tietoa myös niistä tapaturmista, jotka ovat väestötasolla yleisiä mutta harvoin vaativat vuodeosastohoitoa ja jäävät siten vielä toistaiseksi tavoittamatta tässä raportissa. Polikliinisesti hoidetuista tapaturmista voi seurata pitkiä työstä poissaolojaksoja, toistuvia kiputiloja ja merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään. Ne voivat myös aiheuttaa leikkaushoitoja usean vuoden viiveellä. Tällaisin perustein mm. liikuntavammojen ehkäisy on kansallisissa ohjelmissa nostettu priorisoitavaksi kohteeksi. Liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä, vaikka ne hoidetaan usein polikliinisesti. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia alueella kaiken kaikkiaan sattuu, voidaan käyttää seuraavaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik.
Katsauksessa kuvataan alueen asukkaille sattuneita tapaturmia. Koska meillä ei ole käytettävissä tietoa tapaturman sattumispaikasta, on tapaturma sijoitettu alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Näin esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on lueteltu alueen kunnat vuoden 2014 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne ikäryhmissä olevien väestönosuuksien mukaan raportin taulukoissa käytettävin ikäryhmittäin 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2014 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2012), N. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko maa 20% 2% 6% 6% 32% 14% 14% 5% 5 413 970 Koko alue 19% 3% 6% 6% 30% 17% 15% 5% 183 087 Enontekiö 16% 2% 5% 5% 30% 22% 16% 5% 1 886 Inari 16% 2% 4% 4% 33% 19% 15% 5% 6 743 Kemi 18% 2% 7% 6% 29% 17% 15% 6% 22 328 Kemijärvi 13% 2% 3% 4% 27% 20% 22% 8% 8 194 Keminmaa 22% 2% 4% 5% 31% 17% 14% 5% 8 578 Kittilä 19% 2% 5% 6% 33% 16% 13% 5% 6 334 Kolari 16% 2% 6% 5% 31% 18% 17% 5% 3 844 Muonio 20% 3% 5% 5% 30% 17% 16% 5% 2 382 Pelkosenniemi 10% 1% 4% 3% 29% 24% 22% 6% 968 Pello 13% 2% 4% 3% 25% 22% 22% 8% 3 866 Posio 14% 2% 3% 3% 28% 21% 21% 6% 3 778 Ranua 25% 3% 5% 3% 27% 17% 15% 6% 4 244 Rovaniemi 20% 3% 8% 8% 31% 14% 12% 4% 60 757 Salla 13% 2% 3% 3% 27% 21% 21% 9% 4 016 Savukoski 14% 2% 4% 4% 30% 20% 19% 7% 1 142 Simo 21% 2% 3% 4% 28% 19% 18% 5% 3 435 Sodankylä 17% 3% 5% 5% 31% 18% 17% 5% 8 820 Tervola 20% 2% 4% 4% 28% 15% 19% 8% 3 363 Tornio 22% 3% 6% 6% 30% 16% 12% 5% 22 517 Utsjoki 17% 1% 4% 5% 30% 18% 19% 5% 1 290 Ylitornio 15% 2% 5% 3% 26% 19% 20% 9% 4 603 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus
4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Suomessa valtaosassa ns. ei-luonnollisia kuolemia tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa kuolemansyy määritellään. Etenkin nuorilla kuolemansyytutkimukset toteutetaan lähes 100 prosenttisesti, vanhemmilla harvemmin 4. Tietoa kuolemansyystä voidaan pitää luotettavana. Tapaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui. Taulukko 2. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2003 2012 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Liikenne, kevyt <5 <5 <5 <5 7 13 <5 11 Liikenne, moottoriajoneuvot 13 7 12 12 58 18 29 <5 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 48 57 121 223 Hukkuminen <5 <5 <5 <5 28 14 19 <5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 <5 10 11 <5 Tulipalo <5 <5 <5 <5 14 5 7 <5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 11 7 13 5 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 110 69 18 <5 Muu myrkytys 7 <5 <5 12 6 34 17 12 <5 Muut tapaturmat <5 <5 <5 <5 25 10 26 10 Yhteensä 20 10 30 20 340 220 260 260 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 27 12 40 +70% Liikenne, moottoriajoneuvot 127 24 150 +46% Kaatuminen ja putoaminen 249 201 450 - Hukkuminen 56 11 70 - Tukehtuminen 17 10 30 - Tulipalo 22 7 30 - Paleltuminen 33 5 40 +61% Alkoholimyrkytys 152 49 200 - Muu myrkytys 57 29 90 - Muut tapaturmat 58 17 80 - Yhteensä 800 370 1 160 +7% 4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282-284 5 Vertailu-sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10 % kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli, se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 7 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä.
Kuolemantapauksia 0 50 100 150 Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat pl. myrkytys 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 3. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 8 2012, %. Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 4. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. 8 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi.
Tuhansia hoitopäiviä 0 5 10 15 20 25 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA Kun pyrkimyksenä on ehkäistä tapaturmia ja tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa, on tärkeää tarkastella lukumääriä ja lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Tämä kappale sisältää koko aluetta koskevia tietoja. On myös hyvä verrata eri alueita keskenään. Näin voidaan saada ajatuksia siitä, millä alueilla ennalta ehkäisevää työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Kappaleessa Kuusi esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Hoitopäivät, hoitojaksot ja potilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Koska sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistossa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan yhteydessä, on tässä kappaleessa esitetyissä tunnusluvuissa laskettu yhteen tapaturma- ja väkivaltahoidot. Valtaosaan (noin 85 %) hoidon syynä on kuitenkin tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Liikennetapaturma, kevyt liikenne Paleltuminen Muu myrkytys Tulipalo Hengitystä estävät tapaturmat Veteen vajoaminen 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Alkoholimyrkytys Kuvio 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2003 2012, tuhansia päiviä.
Taulukko 3. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 286 9 37 31 330 148 114 51 1 010 Liikenne, moottoriajoneuvot 503 148 291 225 876 237 202 49 2 530 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 692 247 465 394 3 561 2 300 2 995 1 797 13 450 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 9 9 14 <5 40 Hengitystä estävät tapaturmat 27 <5 <5 <5 15 15 18 <5 90 Tulipalo 30 6 14 <5 97 24 41 11 230 Paleltuminen <5 8 5 <5 31 60 14 9 130 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 59 11 31 32 184 46 39 9 410 Alkoholimyrkytys 27 <5 <5 <5 20 5 5 <5 60 Muu tapaturma 894 312 640 597 3 914 2 048 2 122 588 11 120 Yhteensä 3 520 740 1 490 1 290 9 040 4 890 5 560 2 520 29 060 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 132 11 30 18 182 109 181 63 730 Liikenne, moottoriajoneuvot 197 73 89 57 301 107 104 40 970 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 038 82 158 159 2 006 1 877 4 238 5 739 15 300 Veteen vajoaminen 6 <5 <5 <5 7 <5 <5 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 17 <5 <5 <5 14 7 6 7 60 Tulipalo 6 <5 7 <5 12 <5 13 6 50 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 9 13 5 9 40 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 59 17 33 29 199 28 39 29 430 Alkoholimyrkytys 17 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 20 Muu tapaturma 466 89 166 166 1 951 1 325 2 078 1 022 7 260 Yhteensä 1 940 280 490 430 4 680 3 470 6 670 6 920 24 870 Yhteensä 5 460 1 020 1 970 1 720 13 720 8 360 12 230 9 440 53 920
Kartta 1. Vertailutieto koko maan tilanteeseen nähden vammojen ja myrkytysten aiheuttamien hoitojaksojen osalta alueen kunnissa vuosina 2008-2012. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 47 Enontekiö 742 Savukoski 148 Inari 751 Simo 240 Kemi 758 Sodankylä 320 Kemijärvi 845 Tervola 241 Keminmaa 851 Tornio 261 Kittilä 890 Utsjoki 273 Kolari 976 Ylitornio 498 Muonio 583 Pelkosenniemi 854 Pello 614 Posio 683 Ranua 698 Rovaniemi 732 Salla
Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 187 8 30 28 240 107 80 32 700 Liikenne, moottoriajoneuvot 295 108 204 151 555 153 131 34 1 580 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 068 206 376 321 2 418 1 341 1 576 877 7 940 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 8 7 12 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 24 <5 <5 <5 13 9 17 <5 70 Tulipalo 20 <5 12 <5 53 17 22 5 130 Paleltuminen <5 <5 5 <5 24 27 14 6 80 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 59 11 29 30 162 38 34 8 360 Alkoholimyrkytys 25 <5 <5 <5 19 5 <5 <5 50 Muu tapaturma 662 273 511 449 2 810 1 410 1 346 346 7 570 Yhteensä 2 130 560 1 080 890 5 400 2 690 2 820 1 140 15 850 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 93 10 27 14 133 76 137 47 530 Liikenne, moottoriajoneuvot 134 62 78 44 203 78 76 30 690 Kaatumis- ja putoamistapaturma 704 69 120 129 1 433 1 174 2 232 2 583 8 140 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 7 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 14 <5 <5 <5 13 7 6 7 50 Tulipalo 5 <5 <5 <5 12 <5 8 6 40 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 5 <5 <5 7 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 54 16 29 21 163 28 36 25 370 Alkoholimyrkytys 17 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 20 Muu tapaturma 356 78 139 144 1 442 885 1 203 637 4 770 Yhteensä 1 300 230 370 330 3 060 1 980 3 170 2 920 12 730 Yhteensä 3 430 790 1 450 1 220 8 460 4 670 5 980 4 060 28 570
Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 976 36 124 62 2 347 1 834 796 897 7 070 Liikenne, moottoriajoneuvot 2 008 925 1 842 1 334 6 184 2 122 1 875 334 16 620 Kaatumis- ja putoamistapaturma 2 805 498 1 101 1 138 22 533 19 327 36 497 30 914 114 810 Veteen vajoaminen 5 <5 <5 <5 53 52 47 6 160 Hengitystä estävät tapaturmat 28 <5 <5 5 54 125 83 <5 300 Tulipalo 276 34 53 8 550 279 522 99 1 820 Paleltuminen <5 94 27 7 181 511 87 67 970 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 71 31 44 56 547 199 210 62 1 220 Alkoholimyrkytys 29 <5 <5 <5 393 17 57 <5 500 Muu tapaturma 2 171 635 1 786 1 855 12 655 10 607 14 623 8 043 52 380 Yhteensä 8 370 2 260 4 980 4 470 45 500 35 070 54 800 40 430 195 860 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 372 35 43 65 638 515 3 028 4 601 9 300 Liikenne, moottoriajoneuvot 586 234 1 754 891 1 556 495 690 222 6 430 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 585 180 448 384 9 975 10 566 62 222 123 411 208 770 Veteen vajoaminen 8 <5 <5 <5 49 <5 7 <5 70 Hengitystä estävät tapaturmat 20 <5 <5 <5 33 12 12 11 100 Tulipalo 20 <5 30 <5 26 88 101 22 290 Paleltuminen 9 <5 <5 <5 60 158 71 255 550 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 82 31 72 68 655 128 139 158 1 330 Alkoholimyrkytys 20 <5 <5 <5 <5 <5 6 <5 30 Muu tapaturma 1 067 244 329 416 7 438 8 292 15 527 9 233 42 550 Yhteensä 3 770 730 2 680 1 830 20 430 20 260 81 800 137 910 269 410 Yhteensä 12 140 2 980 7 660 6 290 65 930 55 330 136 600 178 340 465 270
Lukumäärä 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 Vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joitakin vammoja tarvitsee hoitaa sairaalassa useamman kerran. Usein potilas myös siirretään esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Hoitojaksoja Potilaita 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2003 2012, N.
Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 Hoitokäytännöt muuttuvat. Hoitojaksot lyhenevät ja osa aiemmin vuodeosastohoitoa vaatineista hoidoista tapahtuu polikliinisesti avohoitona. Vanhemman väestön hoitojaksot ovat usein pitkiä ja katkeavat useampaan lyhytkestoisempaan hoitojaksoon eri hoitopaikassa. Hoitojakson pituus ei siis suoraan kerro vamman vakavuudesta. Joka tapauksessa pitkien hoitojaksojen lukumäärä/osuus kuvaa vakavien tapaturmien kehitystä. 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2003 2012, %. Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. 1 päivä 2-7 päivää 8- päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 791 681 260 1 732 3 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 542 1 332 625 3 499 6 Kaatumis- ja putoamistapaturma 9 783 11 977 6 988 28 748 53 Veteen vajoaminen 25 21 9 55 0 Hengitystä estävät tapaturmat 96 38 9 143 0 Tulipalo 92 99 85 276 1 Paleltuminen 37 78 55 170 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 416 381 47 844 2 Alkoholimyrkytys 51 18 10 79 0 Muu tapaturma 8 022 7 105 3 251 18 378 34 Yhteensä 20 855 21 730 11 339 53 924 100
Taulukko 7. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2012, N. Vähintään 10 potilasta vuonna 2012, hoitopäivät laskettu vuoden alusta. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja, lisätietoja: http://www.thl.fi/tietokannat/topi. Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 40311 - LAPIN KESKUSSAIRAALA 2 120 1 741 6 468 3.1 40310 - LÄNSI-POHJAN KESKUSSAIRAALA 1 478 1 165 5 332 3.6 50275 - OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 590 464 3 844 6.5 60772 - SUOMEN TERVEYSTALO/ROVANIEMI 343 326 343 1.0 90468 - ROVANIEMEN TERVEYSKESKUS 314 243 8 166 24.2 60768 - SUOMEN TERVEYSTALO OULU 250 233 278 1.1 90298 - KEMIJÄRVEN TERVEYSKESKUS 123 99 1 252 9.8 90543 - TORNION TERVEYSKESKUS 112 91 2 773 22.9 90232 - KEMIN TERVEYSKESKUS 108 86 3 945 33.2 90501 - SODANKYLÄN TERVEYSKESKUS 101 85 1 018 9.8 90252 - KITTILÄN TERVEYSKESKUS 69 57 1 107 15.0 90233 - KEMINMAAN TERVEYSKESKUS 86 57 1 894 21.3 90171 - INARIN TERVEYSKESKUS 70 55 1 338 18.1 90479 - SALLAN TERVEYSKESKUS 72 51 1 994 25.2 90603 - YLITORNION TERVEYSKESKUS 66 52 1 165 16.4 90260 - KOLARIN TERVEYSKESKUS 56 46 511 9.1 50200 - HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA 9 9 203 22.6 90546 - PELLON TERVEYSKESKUS 53 42 849 14.9 60620 - INVALIDILIITON LAPIN KUNTOUTUSKESKUS 79 43 783 9.9 90454 - RANUAN TERVEYSKESKUS 52 40 476 9.2 90750 - OULUNKAAREN SEUTUKUNTA - TERVEYDENHUOLTO 48 34 684 14.0 90537 - TERVOLAN TERVEYSKESKUS 46 33 495 10.5 90428 - POSION TERVEYSKESKUS 34 32 570 15.8 50290 - TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 5 5 50 8.3 90625 - PELKOSENNIEMEN-SAVUKOSKEN TERVEYSKESKUS 25 22 658 24.4 90645 - MUONION-ENONTEKIÖN TERVEYSKESKUS 22 19 343 15.6 60621 - INVALIDILIITON KÄPYLÄN KUNTOUTUSKESKUS /SYNAPSIA 19 16 623 31.1 40302 - KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA 3 3 14 4.7 40316 - KAINUUN KESKUSSAIRAALA 90559 - UTSJOEN TERVEYSKESKUS 19 11 817 40.8 60793 - ODL KUNTOUTUS OY 16 12 184 11.5 40317 - SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALA 1 1 5 5.0 40433 - Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos 40315 - KESKI-POHJANMAAN KESKUSSAIRAALA 2 2 8 4.0 60675 - SAIRAALA BOTNIA OY 10 10 10 1.0 50250 - KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 4 4 4 1.0 40312 - MIKKELIN KESKUSSAIRAALA 1 1 1 1.0
Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Tapaturmatyypit Luokittelemalla hoitojaksoja taustamuuttujien mukaan, päästään lähemmäksi niitä väestöryhmiä ja tapaturmien sattumispaikkoja, joihin ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata. Sairaalahoitoja koskevista taulukoista ja kuvioista puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista, näin ollen vain varovaisia tulkintoja voidaan tehdä. Esimerkiksi liikuntatapaturmat, joita suomalaisille sattuu yli 300 000 vuosittain, ovat useimmiten polikliinisesti hoidettuja eivätkä siten näy raportin luvuissa. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. Valtakunnallisen tilastoaineiston käyttöä hankaloittaa, jos tieto tapaturmatyypistä on sairaalassa jätetty merkitsemättä tai se on kirjattu ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. Kaksi viimeksi mainittua luokkaa ovat edelleen liian suuria. Ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää, että sairaaloissa tuotetun tiedon laatu paranisi. Ehkäisevää työtä tekevien tulisi neuvotella aineistosta terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus on parantunut vuosituhannen vaihteesta. Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 8. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 2002 2012, %.
Tapausten lukumäärä 0 500 1000 1500 2000 Alla esitetään kuva siitä, miten alueen asukkaille sattuneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueella, työssä tai päiväkodissa/koulussa sattuviin tapaturmiin (kuvio 9). Tämä tieto tallennetaan sairaalassa potilaan hoidon yhteydessä. Seuraavalla sivulla esitetty kuvio 10 kuvaa saman asian koko maassa. Kotitapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Muu vapaa-ajan tapaturma Liikenne Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Urheilu- tai liikuntatapaturma Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 9. Tapaturmatyypit alueella vuosina 2002 2012, N.
Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 10. Tapaturmatyypit koko maassa vuosina 2002 2012, N. Taulukko 8. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 2002 2012 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 684 Liikenne 5 702 Kotitapaturma 18 625 Urheilu- tai liikuntatapaturma 3 159 Muu vapaa-ajan tapaturma 11 962 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 994 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 3 048 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 457 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 6 940
6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Alueen asukkaiden ikärakenne vaikuttaa tapaturmien ja väkivallan määrään. Eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten työllisyys, kevyen liikenteen väylästöt, alueella toimivien työnantajien työturvallisuudesta huolehtiminen, elämän aikana saatu turvallisuusneuvonta, alkoholin käyttö jne. Pääsääntöisesti näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei vertailuluvuissa voida ottaa huomioon. Eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia, kun mietitään paikallisen turvallisuustyön tavoitteita. Kun halutaan vertailla poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Vakiointimenettelynä on käytetty epäsuoraa vakiointia. Epäsuorassa vakiointimenettelyssä lasketaan ensin alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Tämän jälkeen verrataan alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää alueelle odotettuun tapahtumamäärään. Menetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 9. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10 %, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee liikennetapaturma -sarakkeessa 712 27 %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikennetapaturmaksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27 % vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6539 +33 %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33 % enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun perässä ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se riittävän paljon ylitä arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua (eli poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä). Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ei (aina) tarkoita käytännössä merkittävää. Esimerkiksi 100 % odotettua enemmän silloin, kun hoitojaksojen määrä on 15 ei välttämättä ole yhtä painava tulos kuin 50 % odotettua enemmän hoitojaksojen määrän ollessa 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. 9 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit Menetelmäseloste
Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, 10 11 12 2008-2012. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 31 120 +28% 17 550 +21% 252 530 +17% 8.0 790 +9% Enontekiö 290-179 - 1 388-39% 4.8 9 * Inari 1 200 +34% 661 +22% 13 128 +71% 10.7 32 - Kemi 4 380 +43% 2 478 +36% 37 910 +33% 8.5 114 +25% Kemijärvi 1 530 +17% 829 +10% 13 323-8.5 51 - Keminmaa 1 590 +46% 865 +31% 11 454 +23% 7.1 34 - Kittilä 1 160 +44% 679 +41% 9 753-8.3 29 - Kolari 700 +35% 432 +36% 3 713-5.3 15 - Muonio 340-197 - 3 205 * 9.2 5 * Pelkosenniemi 210 +38% 115 +29% 1 647 * 7.5 8 * Pello 760 +21% 412 +12% 9 279-11.9 23 - Posio 680 +19% 376 +13% 5 619-8.1 25 - Ranua 740 +27% 416 +20% 5 040-6.7 22 - Rovaniemi 8 570 +18% 5 037 +12% 67 938 +16% 7.8 222 - Salla 930 +38% 463 +23% 9 347-9.7 22 - Savukoski 190-125 - 1 174 * 6.1 7 * Simo 730 +53% 424 +52% 4 711-6.4 16 - Sodankylä 1 530 +28% 887 +25% 8 598-19% 5.5 35 - Tervola 720 +38% 398 +32% 4 599-6.3 17 - Tornio 3 620 +29% 2 040 +18% 29 044-7.9 68 - Utsjoki 210-119 - 1 932 * 9.2 9 * Ylitornio 1 050 +40% 553 +30% 9 732-9.1 27-10 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 11 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 12 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.
Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, iminus5-13 14 15 2012. Kunta Liikennetapaturma Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 2 640 +51% 14 820 +25% 1 210 +19% 10 890 +46% 1 560-26% 31 120 +28% Enontekiö 40 * 117-9 * 89-32 +101% 290 - Inari 107 +91% 539 +28% 35-428 +51% 91-1 200 +34% Kemi 414 +95% 2 063 +34% 282 +127% 1 531 +65% 90-61% 4 380 +43% Kemijärvi 103-853 +24% 56 +61% 466 +21% 56-1 530 +17% Keminmaa 147 +119% 803 +52% 61 +70% 541 +60% 35-46% 1 590 +46% Kittilä 101 +95% 516 +32% 27 * 448 +80% 63-1 160 +44% Kolari 58 +106% 318 +28% 17-269 +67% 37-700 +35% Muonio 36 * 154 - <5 * 103-42 +95% 340 - Pelkosenniemi 6 * 130 +76% 9 * 63 +61% 6 * 210 +38% Pello 49 +94% 387-9 * 260 +42% 54-760 +21% Posio 60 +106% 304-18 * 255 +48% 45 +59% 680 +19% Ranua 52 +80% 276-15 * 305 +75% 92 +117% 740 +27% Rovaniemi 704 +24% 3 747 +10% 348-3 179 +39% 591-11% 8 570 +18% Salla 50-557 +58% 16 * 266 +38% 43-930 +38% Savukoski 20 * 90-6 * 72 +45% <5 * 190 - Simo 67 +144% 370 +59% 16 * 247 +70% 31-730 +53% Sodankylä 116 +58% 767 +31% 63 +51% 516 +40% 66-1 530 +28% Tervola 40 +74% 392 +43% 20 * 242 +62% 24-720 +38% Tornio 373 +74% 1 765 +31% 153-1 235 +42% 96-53% 3 620 +29% Utsjoki 25 * 90-6 * 79 +60% 7 * 210 - Ylitornio 75 +82% 578 +45% 40 +142% 294 +39% 60-1 050 +40% 13 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 14 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 15 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.
Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 16 17 18 2008-2012. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 1 500 +41% 9 680 +13% 670 +50% 1 210 +40% 1 620 +74% 14 680 +24% Enontekiö 14 * 84 - <5 * 9 * 7 * 120 - Inari 54 +50% 399 +32% 20 * 31-32 - 540 +25% Kemi 161 +26% 1 392 +24% 108 +95% 162 +71% 224 +95% 2 050 +34% Kemijärvi 83 +64% 390-24% 33-51 - 290 +498% 850 +23% Keminmaa 91 +141% 504 +36% 23 * 91 +193% 87 +142% 800 +52% Kittilä 58 +109% 331 +21% 25 * 43 +82% 54 +136% 510 +31% Kolari 36 +111% 221 +27% 16 * 20 * 23 * 320 +26% Muonio 13 * 104-11 * 14 * 10 * 150 - Pelkosenniemi 13 * 100 +81% <5 * 9 * 5 * 130 +63% Pello 40 +103% 250-19 * 24 * 52 +174% 390 - Posio 25-228 - 8 * 17-21 - 300 - Ranua 32 +80% 166-8 * 40 +141% 29-280 - Rovaniemi 455 +40% 2 541 +7% 190 +51% 302-219 -19% 3 710 +10% Salla 33-463 +72% 6 * 19-34 - 560 +54% Savukoski <5 * 67 - <5 * 9 * 6 * 90 - Simo 38 +170% 153-18 * 40 * 114 +591% 360 +52% Sodankylä 88 +77% 456-39 * 50 * 124 +197% 760 +30% Tervola 29 * 266 +33% 10 * 48 * 36 +111% 390 +41% Tornio 176 +49% 1 110 +17% 90 +87% 187 +86% 185 +72% 1 750 +30% Utsjoki 7 * 63-6 * 8 * 6 * 90 - Ylitornio 54 +101% 389 +31% 32 * 38 +115% 61 +132% 570 +43% 16 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 17 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 18 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.
19 20 21 Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 2008-2012. Kunta Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 9 520 +44% 1 150 +31% 5 770 +17% 1 330 +49% 13 220 +31% 130-83% 31 120 +28% Enontekiö 89 - <5 * 48-23 * 126 - <5 * 290 - Inari 367 +60% 28-236 +29% 55 +65% 509 +34% 5 * 1 200 +34% Kemi 1 424 +63% 217 +106% 797 +30% 156 +46% 1 762 +39% 24-51% 4 380 +43% Kemijärvi 511 +27% 36-363 +47% 49 +50% 571 - <5 * 1 530 +17% Keminmaa 518 +81% 74 +106% 292 +31% 77 +120% 616 +35% 10-1 590 +46% Kittilä 304 +44% 43 +85% 220 +37% 60 +133% 525 +56% <5 * 1 160 +44% Kolari 227 +67% 22 * 110-35 +130% 302 +40% <5 * 700 +35% Muonio 84-12 * 85-12 * 146 - <5 * 340 - Pelkosenniemi 87 +102% <5 * 39 +91% 15 * 70 - <5 * 210 +38% Pello 262 +37% 19 * 113-30 * 334 +36% <5 * 760 +21% Posio 214 +33% 10 * 89-25 - 342 +45% <5 * 680 +19% Ranua 189-11 * 151-30 +110% 356 +53% <5 * 740 +27% Rovaniemi 2 284 +25% 320-1 722 +13% 357 +26% 3 848 +24% 38-80% 8 570 +18% Salla 183-12 * 148-22 - 565 +110% <5 * 930 +38% Savukoski 63 - <5 * 39-20 * 63 - <5 * 190 - Simo 252 +91% 27 +127% 115-55 * 278 +42% <5 * 730 +53% Sodankylä 452 +44% 45-294 +20% 75 +87% 659 +32% <5 * 1 530 +28% Tervola 290 +81% 34 * 105-24 * 257 +28% 8 * 720 +38% Tornio 1 213 +65% 186 +75% 646-159 +60% 1 407 +19% 11-73% 3 620 +29% Utsjoki 68 - <5 * 34-9 * 91 - <5 * 210 - Ylitornio 439 +85% 43 * 122-38 * 396 +33% 9-1 050 +40% 19 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 20 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 21 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.
Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina 22 23 24 2008-2012. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 1 710 +39% 370 +23% 790 +16% 840 +33% 5 240 +39% 3 120 +37% 3 150 +29% 1 610-16 810 +31% Enontekiö 14 * <5 * 6 * 9 * 52-38 - 36-17 - 170 - Inari 51-5 -51% 24-18 - 262 +65% 171 +64% 179 +75% 40-750 +50% Kemi 247 +89% 44-118 - 142 +68% 765 +70% 478 +74% 371 +28% 219-2 380 +53% Kemijärvi 41-7 -43% 24-33 * 210 +28% 152-164 - 91-720 - Keminmaa 171 +163 % 12-33 - 33-231 +27% 145-139 +38% 101 +48% 870 +48% Kittilä 63 +52% 17 * 22-26 - 202 +46% 149 +95% 125 +52% 48-650 +52% Kolari 36-12 * 19-16 - 100-66 - 70-28 - 350 +24% Muonio 18 * <5 * 6 * <5 * 60-43 - 24-17 * 170 - Pelkosenniemi 8 * <5 * <5 * 5 * 29-22 * 35-28 * 130 +51% Pello 21-6 * 9 * 8 * 94-117 +79% 89-57 - 400 +24% Posio 24-8 * 5 * 5 * 82-83 - 102-49 - 360 - Ranua 39-15 * 7-53% 10 * 140 +61% 70-99 +57% 42-420 +32% Rovaniemi 451-113 - 272-341 +31% 1 555 +28% 707 +19% 702 +18% 337-4 480 +17% Salla 13-38% <5 * 17 * 6 * 123 +42% 108 +51% 133 +46% 99-500 +38% Savukoski 9 * <5 * 8 * <5 * 49 +75% 14-22 * 7 * 110 - Simo 58 +119 % 8 * 21 * 17 * 121 +79% 89 +73% 75-36 - 430 +64% Sodankylä 57-21 * 53 * 39-248 +29% 191 +49% 203 +47% 56-870 +33% Tervola 32-8 * 18 * 15 * 83-71 +76% 113 +79% 58-400 +46% Tornio 297 +73% 58-92 - 92-642 +41% 277-324 +40% 179-1 960 +30% Utsjoki <5 * 5 * 7 * <5 * 33-37 * 19-11 * 120 - Ylitornio 54 +99% 16 * 25-16 * 154 +78% 92-123 - 91-570 +51% 22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.
Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina 25 26 27 2008-2012. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 1 030 +36% 170-330 - 270-2 640 +26% 2 110 +35% 3 700 +32% 4 060 +20% 14 31 +26% 0 Enontekiö 5 * <5 * 5 * <5 * 17 * 16-34 - 36-110 - Inari 17 - <5 * 11 * 10 * 137 +57% 84-99 - 89-450 +15% Kemi 139 +64% 32-63 - 37-372 +49% 308 +52% 440 +19% 605 +23% 2 000 +34% Kemijärvi 37-7 * 5 * <5 * 118-143 +62% 258 +33% 242-810 +28% Keminmaa 81 +91% 10 * 12 * 8 * 116-99 - 167 +52% 229 +57% 720 +43% Kittilä 36 - <5 * 12 * 7 * 87-71 - 146 +61% 141-500 +36% Kolari 16 - <5 * 8 * 5 * 78 +76% 36-128 +98% 79-350 +52% Muonio 9 * <5 * <5 * <5 * 30-23 * 60 * 38-170 - Pelkosenniemi <5 * <5 * <5 * <5 * 9 * 13 * 30 * 26-80 - Pello 11 - <5 * <5 * 5 * 45-51 - 111-133 - 360 - Posio 15 * <5 * <5 * <5 * 48-80 +89% 101-76 - 320 +22% Ranua 24-9 * 5 * <5 * 58-45 - 96 +48% 79-320 +22% Rovaniemi 286-54 - 157-133 - 880 +22% 569 +28% 1 008 +28% 1 004 +14% 4 090 +20% Salla 6-57% <5 * <5 * 10 * 69 +61% 42-138 +52% 162 +43% 430 +40% Savukoski <5 * <5 * <5 * <5 * 10-14 * 22-24 - 80 - Simo 28 * <5 * 5 * <5 * 47-57 +71% 79-82 - 310 +41% Sodankylä 31-9 * 8 * 5 * 131-100 - 206 +41% 170-660 +23% Tervola 27 * 6 * <5 * <5 * 43-64 * 80-94 - 320 +31% Tornio 229 +113% 15-23 -35% 22-260 - 202-377 +36% 533 +33% 1 660 +27% Utsjoki <5 * <5 * <5 * <5 * 15 * 36 * 14-16 - 90 - Ylitornio 29-7 * <5 * <5 * 68-58 - 107-200 +31% 480 +27% 25 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 26 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 27 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.
Sairaalahoitojen kustannukset Pitkät ja ketjuuntuneet hoitojaksot ovat merkittävä taloudellinen taakka kunnille. Useimmat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla. Vuonna 2006 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,5 vuorokautta. Kirurgian erikoisalalla tapahtuneen hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3117 euroa 28. Taulukossa 15 esitetyt luvut ovat arvioita, jotka perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin. Luvut eivät siis suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia, mutta ne antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Lisätietoja käytetystä laskentamentelmästä löytyy PERFECT-hankkeen menetelmäraportista. 29 On myös huomioitava, että esitetyissä luvuissa on mukana vain erikoissairaanhoidon osuus, huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2012. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 676 152 Koko alue 28 460 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Enontekiö 146 Savukoski 245 Inari 1 137 Simo 815 Kemi 4 307 Sodankylä 920 Kemijärvi 1 714 Tervola 605 Keminmaa 1 659 Tornio 2 871 Kittilä 1 096 Utsjoki 371 Kolari 599 Ylitornio 1 203 Muonio 304 Pelkosenniemi 105 Pello 540 Posio 582 Ranua 616 Rovaniemi 7 699 Salla 928 28 Hujanen T, Kapiainen S, Tuominen U, Pekurinen M (2008): Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2006. Stakes Työpapereita 3/2008. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201204194178 29 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-menetelmäraportti, THL 2/2009. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect/julkaisut/perusraportit
7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN Tulipaloihin liittyvät tehtävät ovat merkittävä osa pelastuslaitosten arkea. Tässä osiossa tarkastellaan savun, tulen tai liekkien 30 aiheuttamia henkilövahinkoja koko Suomessa, kun henkilövahingon vakavuusasteena on kuolema tai vähintään sairaalan vuodeosastohoitoa (ml. päiväkirurginen hoito) vaatinut tapaturma. Lisäksi kuviossa 11 kuvataan aikasarjan avulla tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2003-2012. Tapaturmaisesti tulipaloissa kuolleiden lukumäärä on ollut 50 ja 140 uhrin välillä vuosittain vuosien 1952 2007 aikana Suomessa 31. Kuolemien lisäksi sairaalahoitoihin joutuu vuosittain moninkertainen määrä henkilöitä. Savusta ja tulesta loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä ja loukkaantumisten hoitoon tarvittujen hoitopäivien määrä vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Avohoidossa hoidettuja henkilövahinkoja ei tässä raportissa ole voitu huomioida, mutta on tiedossa, että niiden määrä ylittää tässä raportissa mainitut lukumäärät. Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007 2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007-2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007-2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0-9 3 1.7 1 1.7 10-19 10 5.2 1 1.6 20-29 12 6.0 6 9.0 30-39 21 10.8 2 3.1 40-49 42 18.7 16 21.7 50-59 73 30.8 15 19.6 60-69 81 44.8 20 30.5 70-79 34 28.8 10 24.7 80-89 20 33.5 9 41.7 90+ 2 22.0 0 0.0 Yhteensä 299 18.8 80 14.9 30 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 31 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007-2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto.
Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2003-2012 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 135 58 193 10-19 365 61 426 20-29 408 74 482 30-39 403 88 491 40-49 539 155 694 50-59 575 197 772 60-69 386 200 586 70-79 216 136 352 80-89 97 119 216 90+ 9 27 36 Yhteensä 3 133 1 115 4 248 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2003-2012 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 625 134 759 10-19 2 620 303 2 923 20-29 2 669 445 3 114 30-39 3 939 586 4 525 40-49 5 275 1 426 6 701 50-59 5 925 2 286 8 211 60-69 4 657 2 465 7 122 70-79 2 921 1 568 4 489 80-89 838 869 1 707 90+ 132 224 356 Yhteensä 29 601 10 306 39 907
Hoitopäiviä 0 100 200 300 Hoitopäivät 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2003-2012.
Piste tapaturmille! -verkkopalvelu www.thl.fi/tapaturmat Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn sekä turvallisuuden edistämiseen.