SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2015 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Katsaukseen on koottu se tieto, joka on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- ja seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua. Katsauksen sisältämää tietoa kannattaa hyödyntää turvallisuustyön painopisteiden määrittelemisessä, alueellisten toimijoiden motivoinnissa ja turvallisuustyön vaikutusten arvioinnissa. Paikallisella tasolla on tärkeää saattaa katsaukset niin turvallisuustoimijoiden, asukkaiden kuin luottamushenkilöiden tietoon. Tapaturmakatsauksien sisältämää tietoa kannattaa käsitellä paikallisissa tilaisuuksissa: Raporttien sisältöä ja vaikutusta alueen turvallisuustyöhön käsitellään paikallisissa turvallisuussuunnittelun työryhmissä. Alueella järjestettävissä turvallisuusalan koulutustilaisuuksissa yhdeksi aiheeksi valitaan tapaturmat. Tiedottaminen paikallisella tasolla voi sisältää esimerkiksi: Katsaukset linkitetään alueellisen toimijan internetsivulle. Laaditaan tiedote paikallislehteen oman kunnan ja alueen tapaturmatilannetta kuvaillen Tiedotetaan katsauksesta organisaation sisäisessä tiedotusfoorumissa ja internetsivuilla Asiasta tiedotetaan muille alueella asiasta kiinnostuneille tahoille, esimerkiksi maakuntaliitot, ammattikorkeakoulut, järjestöt. Katsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen markus.gronfors@thl.fi. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tapaturmat -verkkosivustolta osoitteesta www.thl.fi/tapaturmat. Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuussa 2015 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2
SISÄLLYS SAATTEEKSI... 2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA... 4 2 TAPATURMAT SUOMESSA... 5 3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT... 6 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA... 8 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA... 10 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN... 21 7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN... 29 3
1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Aineistolähteet lukumäärätiedoille: kuolemat: kuolemansyyaineisto (lähde: Tilastokeskus) hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät: hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL) Raportin taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät luvut (hoitojaksojen, potilaiden, hoitopäivien määrät) sekä kuolemien määrät perustuvat kokonaisaineistoihin ja siten niiden kattavuus on Ahvenanmaata lukuun ottamatta käytännössä lähes 100 %. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kaikki vuodeosastohoito, sairaalassa ei aina kirjata huolella tapaturmiin liittyviä tietoja (ks. kuvio 8, s. 18). Tuloksia tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon aineistoon liittyvät puutteet. Tietosuojan vuoksi on taulukoissa näkyvien pienimpien lukumäärien kohdalla supistettu tarkkuutta: kuntakohtaisten, viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä (koskevat vain niitä raportin osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä): Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä '<5' Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä- arvot tai koko aluetta koskevat arvot) näissä yhteyksissä pyöristetään lähimpään kymmeneen 4
2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2013 tapaturmissa kuoli 2548 suomalaista: 1660 miestä ja 888 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1988 2013, N. Lisää tietoa suomalaisesta tapaturmatilanteesta on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Tapaturmat -verkkosivustosta www.thl.fi/tapaturmat > Tapaturmat lukuina. 5
3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT Raportissa käsitellään kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). Näiden tapaturmien ehkäisyn tulisi näkyä turvallisuussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa, kun käytössä on tarkempi tieto polikliinisesti hoidetuista tapaturmapotilaista, voidaan saada alueellista tietoa myös niistä tapaturmista, jotka ovat väestötasolla yleisiä mutta harvoin vaativat vuodeosastohoitoa ja jäävät siten vielä toistaiseksi tavoittamatta tässä raportissa. Polikliinisesti hoidetuista tapaturmista voi seurata pitkiä työstä poissaolojaksoja, toistuvia kiputiloja ja merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään. Ne voivat myös aiheuttaa leikkaushoitoja usean vuoden viiveellä. Tällaisin perustein mm. liikuntavammojen ehkäisy on kansallisissa ohjelmissa nostettu priorisoitavaksi kohteeksi. Liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä, vaikka ne hoidetaan usein polikliinisesti. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia alueella kaiken kaikkiaan sattuu, voidaan käyttää seuraavaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik. 6
Katsauksessa kuvataan alueen asukkaille sattuneita tapaturmia. Koska meillä ei ole käytettävissä tietoa tapaturman sattumispaikasta, on tapaturma sijoitettu alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Näin esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on lueteltu alueen kunnat vuoden 2015 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne ikäryhmissä olevien väestönosuuksien mukaan raportin taulukoissa käytettävin ikäryhmittäin 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2015 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2013), N. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko maa 20% 2% 6% 6% 32% 14% 14% 5% 5 438 972 Koko alue 24% 3% 7% 7% 32% 12% 11% 4% 278 445 Hailuoto 15% 2% 3% 3% 27% 19% 25% 7% 992 Ii 28% 2% 4% 5% 30% 13% 12% 5% 9 592 Kempele 30% 3% 4% 5% 35% 11% 10% 2% 16 494 Kuusamo 20% 3% 4% 4% 30% 17% 16% 5% 16 060 Liminka 40% 2% 3% 5% 34% 8% 6% 2% 9 504 Lumijoki 34% 2% 4% 5% 28% 13% 10% 4% 2 072 Muhos 30% 3% 4% 5% 31% 12% 10% 5% 8 973 Oulu 23% 3% 9% 8% 33% 11% 10% 3% 192 322 Pudasjärvi 20% 3% 4% 4% 27% 17% 18% 7% 8 578 Taivalkoski 21% 3% 5% 4% 27% 18% 17% 5% 4 282 Tyrnävä 37% 2% 4% 5% 31% 10% 8% 3% 6 628 Utajärvi 21% 2% 4% 4% 27% 18% 17% 7% 2 948 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus 7
4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Suomessa valtaosassa ns. ei-luonnollisia kuolemia tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa kuolemansyy määritellään. Etenkin nuorilla kuolemansyytutkimukset toteutetaan lähes 100 prosenttisesti, vanhemmilla harvemmin 4. Tietoa kuolemansyystä voidaan pitää luotettavana. Tapaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui. Taulukko 2. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2004 2013 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 7 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Liikenne, kevyt <5 <5 <5 <5 13 9 12 <5 Liikenne, moottoriajoneuvot 14 8 24 20 42 22 13 <5 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 48 54 117 198 Hukkuminen <5 <5 <5 <5 27 16 8 <5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 11 6 11 <5 Tulipalo <5 <5 <5 <5 6 6 <5 5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 11 6 15 <5 Alkoholimyrkytys <5 <5 6 <5 109 61 26 <5 Muu myrkytys 8 <5 5 18 13 79 21 9 <5 Muut tapaturmat <5 <5 <5 <5 20 19 15 16 Yhteensä 30 10 60 50 370 220 230 240 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 27 15 40 - Liikenne, moottoriajoneuvot 114 33 150 - Kaatuminen ja putoaminen 255 167 420 - Hukkuminen 49 14 60 - Tukehtuminen 26 6 30 - Tulipalo 12 8 20 - Paleltuminen 27 11 40 - Alkoholimyrkytys 172 34 210 - Muu myrkytys 111 37 150 - Muut tapaturmat 58 20 80 - Yhteensä 850 350 1 200-4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282-284 5 Vertailu-sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10 % kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli, se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 7 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 8 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä. 8
Kuolemantapauksia 0 20 40 60 80 100 120 140 Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat pl. myrkytys 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 3. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 9 2013, %. Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 4. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 9 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi. 9
Tuhansia hoitopäiviä 0 5 10 15 20 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA Kun pyrkimyksenä on ehkäistä tapaturmia ja tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa, on tärkeää tarkastella lukumääriä ja lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Tämä kappale sisältää koko aluetta koskevia tietoja. On myös hyvä verrata eri alueita keskenään. Näin voidaan saada ajatuksia siitä, millä alueilla ennalta ehkäisevää työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Kappaleessa Kuusi esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Hoitopäivät, hoitojaksot ja potilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Koska sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistossa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan yhteydessä, on tässä kappaleessa esitetyissä tunnusluvuissa laskettu yhteen tapaturma- ja väkivaltahoidot. Valtaosaan (noin 85 %) hoidon syynä on kuitenkin tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Liikennetapaturma, kevyt liikenne Muu myrkytys Tulipalo Alkoholimyrkytys Veteen vajoaminen Hengitystä estävät tapaturmat 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Paleltuminen Kuvio 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2004 2013, tuhansia päiviä. 10
Taulukko 3. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 10 Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 321 18 64 53 318 129 163 49 1 120 Liikenne, moottoriajoneuvot 439 125 281 238 725 148 143 41 2 140 Kaatumis- ja putoamistapaturma 2 032 246 541 594 3 888 1 794 2 305 1 651 13 050 Veteen vajoaminen 9 <5 <5 <5 5 <5 6 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 64 <5 <5 <5 34 14 21 <5 150 Tulipalo 26 <5 19 13 53 21 12 8 160 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 46 22 11 <5 90 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 81 9 19 20 104 27 21 10 290 Alkoholimyrkytys 67 <5 <5 <5 22 15 <5 <5 120 Muu tapaturma 1 516 327 768 806 4 261 1 823 2 122 563 12 190 Yhteensä 4 560 740 1 700 1 730 9 460 4 000 4 810 2 330 29 320 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 159 17 30 31 235 156 227 87 940 Liikenne, moottoriajoneuvot 154 46 95 58 250 61 77 20 760 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 323 82 235 230 2 256 1 690 3 802 5 080 14 700 Veteen vajoaminen 8 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 45 5 <5 <5 17 6 5 7 90 Tulipalo 5 <5 <5 <5 11 12 19 9 60 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 8 <5 <5 11 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 101 6 24 17 85 25 30 31 320 Alkoholimyrkytys 45 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 50 Muu tapaturma 786 106 282 336 2 671 1 494 2 219 1 065 8 960 Yhteensä 2 630 260 670 680 5 540 3 450 6 380 6 310 25 910 Yhteensä 7 180 1 000 2 370 2 410 14 990 7 450 11 190 8 640 55 230 10 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 11
Kartta 1. Vertailutieto koko maan tilanteeseen nähden vammojen ja myrkytysten aiheuttamien hoitojaksojen osalta alueen kunnissa vuosina 2009-2013. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 72 Hailuoto 139 Ii 244 Kempele 305 Kuusamo 425 Liminka 436 Lumijoki 494 Muhos 564 Oulu 615 Pudasjärvi 832 Taivalkoski 859 Tyrnävä 889 Utajärvi 12
Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 11 Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 233 15 58 43 267 110 106 41 860 Liikenne, moottoriajoneuvot 334 107 215 168 506 99 90 24 1 500 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 422 224 459 520 2 826 1 187 1 341 895 8 630 Veteen vajoaminen 8 <5 <5 <5 5 <5 5 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 62 <5 <5 <5 33 14 11 <5 130 Tulipalo 20 <5 12 12 39 17 10 6 120 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 22 14 7 <5 50 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 80 9 19 18 93 25 20 10 270 Alkoholimyrkytys 65 <5 <5 <5 20 11 <5 <5 110 Muu tapaturma 1 166 276 641 680 3 256 1 320 1 311 370 8 810 Yhteensä 3 170 600 1 320 1 320 6 280 2 520 2 550 1 180 18 150 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 119 15 29 29 193 127 168 63 740 Liikenne, moottoriajoneuvot 119 35 71 48 199 44 49 18 570 Kaatumis- ja putoamistapaturma 954 75 201 206 1 816 1 223 2 150 2 501 8 840 Veteen vajoaminen 5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 40 5 <5 <5 16 6 5 7 80 Tulipalo 5 <5 <5 <5 9 9 12 7 50 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 5 <5 <5 8 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 93 6 17 15 76 21 28 31 290 Alkoholimyrkytys 43 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 50 Muu tapaturma 649 97 244 274 2 038 1 056 1 365 689 6 250 Yhteensä 1 930 220 540 550 3 960 2 270 3 300 2 890 15 020 Yhteensä 5 100 830 1 850 1 870 10 240 4 790 5 850 4 070 33 170 11 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 13
Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 12 Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 926 95 164 265 1 587 728 1 240 420 5 430 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 662 673 2 153 2 119 6 184 2 084 1 107 422 16 400 Kaatumis- ja putoamistapaturma 3 308 484 1 502 1 662 16 746 13 239 22 575 21 586 81 100 Veteen vajoaminen 11 <5 <5 <5 51 15 25 <5 110 Hengitystä estävät tapaturmat 75 <5 <5 6 134 23 144 <5 390 Tulipalo 147 22 94 75 376 147 51 114 1 030 Paleltuminen 12 9 7 <5 414 186 111 15 750 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 165 16 43 45 385 50 69 49 820 Alkoholimyrkytys 74 <5 <5 5 47 24 25 16 200 Muu tapaturma 3 406 686 2 309 2 191 14 997 9 993 17 378 9 067 60 030 Yhteensä 9 790 1 990 6 280 6 370 40 920 26 490 42 730 31 690 166 250 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 401 30 94 90 1 049 873 2 132 1 230 5 900 Liikenne, moottoriajoneuvot 454 390 1 209 234 1 242 523 843 142 5 040 Kaatumis- ja putoamistapaturma 2 046 160 860 663 6 740 8 067 40 395 81 455 140 390 Veteen vajoaminen 16 <5 <5 <5 12 15 <5 <5 50 Hengitystä estävät tapaturmat 116 5 <5 <5 25 9 9 16 190 Tulipalo 17 <5 <5 <5 94 128 157 59 460 Paleltuminen <5 <5 <5 26 34 <5 10 88 160 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 141 13 66 45 192 76 156 135 820 Alkoholimyrkytys 50 <5 <5 <5 <5 85 <5 <5 140 Muu tapaturma 1 767 263 706 1 040 10 573 8 930 18 200 9 533 51 010 Yhteensä 5 010 860 2 940 2 100 19 960 18 710 61 900 92 660 204 150 Yhteensä 14 790 2 850 9 220 8 470 60 890 45 200 104 630 124 350 370 400 12 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 14
Lukumäärä 0 2000 4000 6000 8000 Vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joitakin vammoja tarvitsee hoitaa sairaalassa useamman kerran. Usein potilas myös siirretään esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Hoitojaksoja Potilaita 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2004 2013, N. 15
Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 Hoitokäytännöt muuttuvat. Hoitojaksot lyhenevät ja osa aiemmin vuodeosastohoitoa vaatineista hoidoista tapahtuu polikliinisesti avohoitona. Vanhemman väestön hoitojaksot ovat usein pitkiä ja katkeavat useampaan lyhytkestoisempaan hoitojaksoon eri hoitopaikassa. Hoitojakson pituus ei siis suoraan kerro vamman vakavuudesta. Joka tapauksessa pitkien hoitojaksojen lukumäärä/osuus kuvaa vakavien tapaturmien kehitystä. 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2004 2013, %. Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 1 päivä 2-7 päivää 8- päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 836 877 344 2 057 4 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 197 1 101 603 2 901 5 Kaatumis- ja putoamistapaturma 10 226 11 686 5 837 27 749 50 Veteen vajoaminen 22 11 5 38 0 Hengitystä estävät tapaturmat 172 45 17 234 0 Tulipalo 60 90 64 214 0 Paleltuminen 32 53 29 114 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 373 199 38 610 1 Alkoholimyrkytys 136 26 5 167 0 Muu tapaturma 9 399 7 981 3 765 21 145 38 Yhteensä 22 453 22 069 10 707 55 229 100 16
Taulukko 7. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2013, N. Vähintään 10 potilasta vuonna 2013, hoitopäivät laskettu vuoden alusta. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja, lisätietoja: http://www.thl.fi/tietokannat/topi. Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 50275 - Oulun yliopistollinen sairaala 4 446 3 627 16 114 3.6 60768 - Suomen Terveystalo Oyj/Oulu 739 703 2 353 3.2 90390 - Oulun terveyskeskus 458 392 10 513 21.1 90286 - Kuusamon terveyskeskus 266 213 1 226 4.6 90750 - Oulunkaaren kuntayhtymä - Terveydenhuolto 185 143 2 575 13.3 60675 - Sairaala Botnia Oy 75 75 75 1.0 90527 - Taivalkosken terveyskeskus 92 73 468 4.9 90236 - Kempeleen terveyskeskus 78 68 990 12.4 90323 - Limingan terveyskeskus 71 58 1 098 14.4 60767 - Oulun seudun kuntoutussairaala oy 42 41 1 329 23.7 90357 - Muhoksen terveyskeskus 85 50 697 8.0 40424 - Oulaskankaan sairaala 29 25 32 1.1 40311 - Lapin keskussairaala 20 19 27 1.4 60793 - ODL Kuntoutus Oy 31 18 380 12.3 60621 - Validia kuntoutus/käpylän kuntoutuskeskus/synapsia 19 15 473 23.6 40310 - Länsi-Pohjan keskussairaala 14 13 21 1.5 60803 - Lapin Kuntoutus Oy 21 10 96 4.6 17
Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Tapaturmatyypit Luokittelemalla hoitojaksoja taustamuuttujien mukaan, päästään lähemmäksi niitä väestöryhmiä ja tapaturmien sattumispaikkoja, joihin ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata. Sairaalahoitoja koskevista taulukoista ja kuvioista puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista, näin ollen vain varovaisia tulkintoja voidaan tehdä. Esimerkiksi liikuntatapaturmat, joita suomalaisille sattuu yli 300 000 vuosittain, ovat useimmiten polikliinisesti hoidettuja eivätkä siten näy raportin luvuissa. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. Valtakunnallisen tilastoaineiston käyttöä hankaloittaa, jos tieto tapaturmatyypistä on sairaalassa jätetty merkitsemättä tai se on kirjattu ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. Kaksi viimeksi mainittua luokkaa ovat edelleen liian suuria. Ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää, että sairaaloissa tuotetun tiedon laatu paranisi. Ehkäisevää työtä tekevien tulisi neuvotella aineistosta terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus on parantunut vuosituhannen vaihteesta. Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 8. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 2002 2013, %. 18
Tapausten lukumäärä 0 500 1000 1500 2000 Alla esitetään kuva siitä, miten alueen asukkaille sattuneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueella, työssä tai päiväkodissa/koulussa sattuviin tapaturmiin (kuvio 9). Tämä tieto tallennetaan sairaalassa potilaan hoidon yhteydessä. Seuraavalla sivulla esitetty kuvio 10 kuvaa saman asian koko maassa. Kotitapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Muu vapaa-ajan tapaturma Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 9. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit alueella vuosina 2002 2013, N. 19
Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 10. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit koko maassa vuosina 2002 2013, N. Taulukko 8. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 2002 2013 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 811 Liikenne 5 884 Kotitapaturma 18 246 Urheilu- tai liikuntatapaturma 3 589 Muu vapaa-ajan tapaturma 14 054 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 929 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 3 258 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 633 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 8 217 20
6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Alueen asukkaiden ikärakenne vaikuttaa tapaturmien ja väkivallan määrään. Eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten työllisyys, kevyen liikenteen väylästöt, alueella toimivien työnantajien työturvallisuudesta huolehtiminen, elämän aikana saatu turvallisuusneuvonta, alkoholin käyttö jne. Pääsääntöisesti näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei vertailuluvuissa voida ottaa huomioon. Eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia, kun mietitään paikallisen turvallisuustyön tavoitteita. Kun halutaan vertailla poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Vakiointimenettelynä on käytetty epäsuoraa vakiointia. Epäsuorassa vakiointimenettelyssä lasketaan ensin alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Tämän jälkeen verrataan alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää alueelle odotettuun tapahtumamäärään. Menetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 13. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10 %, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee liikennetapaturma -sarakkeessa 712 27 %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikennetapaturmaksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27 % vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6539 +33 %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33 % enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun perässä ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se riittävän paljon ylitä arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua (eli poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä). Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ei (aina) tarkoita käytännössä merkittävää. Esimerkiksi 100 % odotettua enemmän silloin, kun hoitojaksojen määrä on 15 ei välttämättä ole yhtä painava tulos kuin 50 % odotettua enemmän hoitojaksojen määrän ollessa 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. 13 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit Menetelmäseloste 21
Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, 14 15 16 17 2009-2013. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 35 010 +12% 21 640 +9% 223 270-5% 6.3 890 - Hailuoto 140-90 - 903 * 6.3 8 * Ii 1 220-781 +8% 8 128-6.6 35 - Kempele 1 690-1 112-8 804-15% 5.2 25-43% Kuusamo 2 910 +34% 1 748 +33% 12 547-33% 4.3 49 - Liminka 930-614 - 6 116-6.5 12-46% Lumijoki 210-144 - 884-54% 4.1 <5 * Muhos 1 360 +29% 739 +13% 7 885-5.8 33 - Oulu 22 960 +9% 14 430 +7% 155 913-6.7 598 - Pudasjärvi 1 480 +17% 859 +15% 9 308-21% 6.2 56 +53% Taivalkoski 850 +43% 457 +30% 5 319-6.2 33 +92% Tyrnävä 680-430 - 3 309-33% 4.8 15 - Utajärvi 600 +39% 338 +31% 4 156-6.8 19-14 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 15 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 16 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 17 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 22
Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, 18 19 20 21 2009-2013. Kunta Liikennetapaturma Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 2 480-14 530-2 070 +35% 13 230 +27% 2 710-35 010 +12% Hailuoto 12 * 81 - <5 * 36-9 * 140 - Ii 82-567 - 49-450 +20% 72-1 220 - Kempele 176 +30% 686-83 - 640 +12% 105-24% 1 690 - Kuusamo 182-1 117-96 +45% 1 398 +100% 117-22% 2 910 +34% Liminka 52-383 - 31-422 +40% 44-24% 930 - Lumijoki 15 * 82-9 * 98 +44% 9 * 210 - Muhos 86-620 +24% 49-550 +61% 54-26% 1 360 +29% Oulu 1 602-9 261-1 601 +46% 8 324 +18% 2 168 +17% 22 960 +9% Pudasjärvi 108 +41% 659-76 +112% 562 +44% 70-1 480 +17% Taivalkoski 75 +124% 462 +61% 31 * 254 +36% 24-850 +43% Tyrnävä 54-278 - 31-288 - 24-680 - Utajärvi 35 +89% 329 +52% 8 * 212 +62% 11-600 +39% 18 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 19 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 20 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 21 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 23
Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 22 23 24 25 2009-2013. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 1 920 +45% 8 350-15% 520-1 510 +24% 2 040 +70% 14 340 - Hailuoto 5 * 48 - <5 * 5 * 22 * 80 - Ii 59 +52% 380-12 * 60 +75% 47 +47% 560 - Kempele 96 +48% 389-14% 23 * 84 +42% 82 +53% 670 - Kuusamo 165 +86% 685-10% 54 +108% 119 +67% 87-1 110 - Liminka 83 +148% 188-13 * 64 +74% 30-380 - Lumijoki 13 * 38-46% <5 * 16 * 12 * 80-28% Muhos 74 +92% 378-23 * 74 +108% 57 +79% 610 +23% Oulu 1 233 +39% 5 073-21% 334-958 +17% 1 548 +95% 9 150 - Pudasjärvi 92 +121% 429-19 * 48-68 +42% 660 - Taivalkoski 29 +101% 371 +81% 10 * 17 * 31 * 460 +60% Tyrnävä 38 +74% 135-32% 12 * 50 +122% 38 +84% 270 - Utajärvi 30 * 240 +52% 14 * 17 * 20-320 +47% 22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 24
Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 26 27 28 29 2009-2013. Kunta Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 8 540 +14% 1 430-5 970-9% 1 290-17 580 +30% 200-79% 35 010 +12% Hailuoto 57 - <5 * 26 - <5 * 55 - <5 * 140 - Ii 405 +33% 34-213 - 44-518 - 6-1 220 - Kempele 393-100 - 277-25% 80-836 +14% <5-60% 1 690 - Kuusamo 584-99 +35% 463-150 +103% 1 595 +73% 19-45% 2 910 +34% Liminka 199-60 - 183-31 - 455 +21% <5 * 930 - Lumijoki 56-10 * 38-14 * 94 - <5 * 210 - Muhos 412 +52% 36-204 - 42-659 +49% 6 * 1 360 +29% Oulu 5 174 +6% 1 004-4 045-9% 787-11 812 +28% 134-77% 22 960 +9% Pudasjärvi 479 +31% 42 +79% 210-14% 52-684 +32% 8-47% 1 480 +17% Taivalkoski 342 +120% 16 * 100-28 +75% 358 +47% <5 * 850 +43% Tyrnävä 166-21 - 120-36 +82% 325-7 * 680 - Utajärvi 274 +123% 6 * 91-26 * 193-5 * 600 +39% 26 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 27 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 28 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 29 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 25
Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina 30 31 32 33 2009-2013. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 2 370 +8% 470-1 230-1 270-6 180 +9% 2 690 +11% 2 870 +15% 1 430-18 500 +8% Hailuoto <5 * <5 * <5 * <5 * 13-15 * 22 * 14 * 70 - Ii 109-20 - 43 +69% 24-188 - 88-73 -34% 89-630 - Kempele 153-26 - 48-49 - 361-100 - 156-58 - 950 - Kuusamo 127-40 - 60-75 +57% 506 +48% 285 +38% 348 +50% 131-1 570 +36% Liminka 122-14 - 13-24 - 172-76 - 46-66 +95% 530 - Lumijoki 29 * 7 * <5 * 8 * 45-18 - 18 * 6 * 140 - Muhos 92-22 * 27-31 - 251 +39% 122 +44% 91-94 - 730 +27% Oulu 1 448-293 - 939-963 - 4 131 +6% 1 678 +9% 1 672 +9% 796-11% 11 920 +4% Pudasjärvi 97 +53% 19-44 +50% 47 +97% 214 +25% 131-172 - 73-800 +20% Taivalkoski 42-9 * 21-18 - 144 +67% 78-114 +58% 48-470 +44% Tyrnävä 125 +70% 9 * 16 * 18-90 -30% 49-55 - 24-390 - Utajärvi 20 - <5 * 12 * 11 * 69-50 - 101 +112 % 31-300 +33% 30 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 31 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 32 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 33 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 26
Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina 34 35 36 37 2009-2013. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 1 480-210 -14% 550-560 - 3 810 +22% 2 350 +29% 3 680 +24% 3 870 +9% 16 51 +17% 0 Hailuoto <5 * <5 * <5 * <5 * 5 * 9 * 28 * 26-70 - Ii 70 - <5 * 9 * 24 * 119-60 - 110-190 +31% 590 +15% Kempele 95-12 - 11-42% 23-236 - 104-167 - 91-740 - Kuusamo 80-14 - 18-34 +86% 277 +46% 265 +94% 377 +45% 273-1 340 +32% Liminka 60 - <5 * 16 * 10-116 - 64 +75% 66-67 - 400 - Lumijoki 30 * <5 * <5 * <5 * 12-40% 7 * 12-15 -58% 80-28% Muhos 52 - <5 * 12 * 25 * 130-94 +70% 135-179 +41% 630 +35% Oulu 979 +8% 154-449 - 421-2 648 +22% 1 504 +21% 2 349 +22% 2 532 +9% 11 04 +15% 0 Pudasjärvi 34-6 * 12 * 9 * 120 +40% 91-209 +33% 197-680 +16% Taivalkoski 17 - <5 * 9 * <5 * 52-69 +83% 102 +46% 119 +70% 370 +45% Tyrnävä 49-9 * <5 * 6 * 56-40 - 63-62 - 290 - Utajärvi 13 * <5 * 8 * <5 * 43-41 * 66-123 +67% 300 +47% 34 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 35 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 36 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 37 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 27
Sairaalahoitojen kustannukset Pitkät ja ketjuuntuneet hoitojaksot ovat merkittävä taloudellinen taakka kunnille. Useimmat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla. Vuonna 2011 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,0 vuorokautta 38. Kirurgian erikoisalalla tapahtuneen hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3605 euroa 39. Taulukossa 15 esitetyt luvut ovat arvioita, jotka perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin. Luvut eivät siis suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia, mutta ne antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Lisätietoja käytetystä laskentamentelmästä löytyy PERFECT-hankkeen menetelmäraportista. 40 On myös huomioitava, että esitetyissä luvuissa on mukana vain erikoissairaanhoidon osuus, huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2013. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 629 330 Koko alue 30 000 Hailuoto 152 Ii 1 564 Kempele 1 326 Kuusamo 2 084 Liminka 720 Lumijoki 185 Muhos 951 Oulu 20 228 Pudasjärvi 1 279 Taivalkoski 759 Tyrnävä 399 Utajärvi 354 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) 38 Rautiainen H, Pelanteri S, Rasilainen J (2012): Somaattinen erikoissairaanhoito 2011. THL 12/2012. http://urn.fi/urn:nbn:fife2012121210293 39 Kapiainen S, Väisänen A, Haula T (2014): Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011. THL Raportti 2014_003. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-079-5 40 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-menetelmäraportti, THL 2/2009. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect/julkaisut/perusraportit 28
7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN Tulipaloihin liittyvät tehtävät ovat merkittävä osa pelastuslaitosten arkea. Tässä osiossa tarkastellaan savun, tulen tai liekkien 41 aiheuttamia henkilövahinkoja koko Suomessa, kun henkilövahingon vakavuusasteena on kuolema tai vähintään sairaalan vuodeosastohoitoa (ml. päiväkirurginen hoito) vaatinut tapaturma. Lisäksi kuviossa 11 kuvataan aikasarjan avulla tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2004-2013. Tapaturmaisesti tulipaloissa kuolleiden lukumäärä on ollut 50 ja 140 uhrin välillä vuosittain vuosien 1952 2007 aikana Suomessa 42. Kuolemien lisäksi sairaalahoitoihin joutuu vuosittain moninkertainen määrä henkilöitä. Savusta ja tulesta loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä ja loukkaantumisten hoitoon tarvittujen hoitopäivien määrä vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Avohoidossa hoidettuja henkilövahinkoja ei tässä raportissa ole voitu huomioida, mutta on tiedossa, että niiden määrä ylittää tässä raportissa mainitut lukumäärät. Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007 2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007-2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007-2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0-9 3 1.7 1 1.7 10-19 10 5.2 1 1.6 20-29 12 6.0 6 9.0 30-39 21 10.8 2 3.1 40-49 42 18.7 16 21.7 50-59 73 30.8 15 19.6 60-69 81 44.8 20 30.5 70-79 34 28.8 10 24.7 80-89 20 33.5 9 41.7 90+ 2 22.0 0 0.0 Yhteensä 299 18.8 80 14.9 41 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 42 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007-2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto. 29
Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2004-2013 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 106 51 157 10-19 348 62 410 20-29 403 71 474 30-39 387 78 465 40-49 523 153 676 50-59 577 204 781 60-69 373 208 581 70-79 228 130 358 80-89 117 125 242 90+ 8 29 37 Yhteensä 3 070 1 111 4 181 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2004-2013 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 485 141 626 10-19 2 519 297 2 816 20-29 2 581 434 3 015 30-39 3 946 529 4 475 40-49 5 132 1 380 6 512 50-59 5 819 2 401 8 220 60-69 4 409 2 545 6 954 70-79 3 126 1 483 4 609 80-89 1 230 901 2 131 90+ 126 240 366 Yhteensä 29 373 10 351 39 724 30
Hoitopäiviä 0 50 100 150 200 250 Hoitopäivät 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2004-2013. 31
Tapaturmat -verkkosivusto www.thl.fi/tapaturmat Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn sekä turvallisuuden edistämiseen. 32