Häme Ympäristö ja luonnonvarat Luonnonvarayksikkö PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro HAMELY/398/07.00/2012 LUV/258/2012 Annettu julkipanon jälkeen 19.12.2012 ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78.2 :n mukaisen ilmoituksen johdosta ILMOITTAJA Hartolan kunta PL 16 19600 HARTOLA PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI KIINTEISTÖN OMISTAJA VIREILLETULOPERUSTE Kalhon entinen kyllästämö Niituntie Kunta: Hartola Kylä: Kalho Kiinteistörekisteritunnus: 81-404-3-170 Jorma Carlson Savipellontie 224 19620 POHELA VIREILLETULOAIKA 24.9.2012 MAKSU 1050 Ympäristönsuojelulaki 78 :n 2 momentti HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 025 000 Kirkkokatu 12 www.ely-keskus.fi/hame PL 29, 15141 Lahti Birger Jaarlin katu 15 PL 131, 13101 Hämeenlinna
YMPÄRISTÖSUHTEET JA MAANKÄYTTÖ Pilaantunut alue sijaitsee Hartolassa Kalhon kylässä Niituntiellä Kalhonkyläntien tuntumassa. Ympäristö on maa- ja metsätalousvaltaista. Lähin asuinrakennus on noin 50 m:n etäisyydellä kohteesta. Pilaantunut alue on metsittynyt. Kyllästämörakennukset on purettu. Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaavassa kohde sijoittuu täydennysrakentamiseen soveltuvalle alueelle (A). Tiedot kohteen naapurikiinteistöistä on esitetty ilmoituksessa. Kohde sijaitsee ympäristöhallinnon luokittelemalla II lk:n pohjavesialueella (Kalho), pohjaveden muodostumisalueen reunalla. Naapurikiinteistöllä on jatkuvassa käytössä oleva talousvesikaivo. PILAANTUMISEN AIHEUTTANEET TOIMINNAT JA AINEET TUTKIMUSTULOKSET Alueella on toiminut vuodesta 1958 vuoteen 1966 Itä-Hämeen Sähkö Oy:n pylväskyllästämö, jossa on tuotettu vuosittain noin 2 500 pylvästä. Itä-Hämeen Sähkön koko toiminta loppui ja sen omaisuus myytiin helmikuussa 1979. Puut vuoltiin paikan päällä pylväiksi, jonka jälkeen ne kyllästettiin sylintereissä. Pylväiden kyllästysaineena on käytetty K33-nimistä kyllästettä, jota kului vuosittain noin 8 400 litraa. Kyllästysaine on säilytetty kahdessa teräksisessä 3 000 l:n säiliössä. Kyllästetyt pylväät on kuivattu sylintereiden vieressä siihen varatulla alueella. Kuivauksen jälkeen pylväät kuljetettiin ratakiskoilla Kalhonkyläntien varteen. Toiminnan aikana kyllästysainetta pääsi alueen maaperään. Kyllästysaine sisälsi kromia, kuparia ja arseenia. Maaperä on pilaantunut kromilla, kuparilla ja arseenilla. Pilaantunutta maata on arviolta noin 2 000 m 3, eli noin 4 000 tonnia. Pilaantunut maa-aines sisältää laskennallisesti arseenia noin 1 400 kg. Tehdyt maaperän pilaantuneisuustutkimukset ja niiden tulokset on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa Ramboll Finland Oy:n 10.2.2012 laatimassa tutkimusraportissa. Tutkimusten mukaan maaperä on pilaantunut voimakkaasti kromilla, kuparilla ja arseenilla noin 1 000 m 2 :n alueella lähes kahden metrin syvyyteen. Laboratoriotutkimusten mukaan maaperän arseenipitoisuus on enimmillään 2 900 mg/kg, kromipitoisuus enimmillään 880 mg/kg ja kuparipitoisuus enimmillään 910 mg/kg. Pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset ylemmät ohjearvot. Arseenipitoisuus ylittää lisäksi enimmillään vaarallisen jätteen raja-arvon. Maaperä on kohteessa hiekkaa ja hiekkaista silttiä. Kyllästämökiinteistöllä on myös maanalainen metallinen avosäiliö, jossa on metallipitoista vettä noin 1 000 litraa. Vedessä on arseenia 3 500 mg/l, kromia 1 800 mg/l ja kuparia 730 mg/l. RISKINARVIO JA ARVIO PUHDISTUSTARPEESTA Ilmoitukseen sisältyy lyhyt riskin ja puhdistustarpeen arviointi, jossa on tarkasteltu haitallisten aineiden pitoisuuksia, kokonaismääriä, ominaisuuksia, sijaintia, pohjavesiolosuhteita, tekijöitä, jotka vaikuttavat haitallisten aineiden kulkeutumiseen ja leviämiseen alueella ja sen ulkopuolella, pilaantuneen alueen ja sen ympäris- 2
tön ja pohjaveden käyttöä, mahdollisuutta haitallisille aineille altistumiseen lyhyen ja pitkän ajan kuluessa, altistumisen seurauksena aiheutuvaa terveyshaittaa, sekä vertailtu haitta-aineiden pitoisuuksia ohjearvoihin ja talousvetenä käytettävän pohjaveden pilaantumisriskin perusteella määritettyihin viitearvoihin. Arvioinnin mukaan alueella on kunnostustarve korkeiden metallipitoisuuksien ja pohjaveden laadun turvaamisen perusteella. Arseenin, kromin ja kuparin liukeneminen maaperästä pohjaveteen on mahdollista pitkällä aikavälillä. Kohde sijaitsee pohjavesialueella ja naapurikiinteistöllä on käytössä oleva talousvesikaivo. Koska kyllästämö on sijainnut lähellä kiinteistön rajaa, on mahdollista, että pilaantuminen ulottuu ainakin jonkin verran myös naapurikiinteistön 81-404-3-62 puolelle. Maankäytön kannalta alueen maaperä on tarpeen puhdistaa valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen alempaan ohjearvotasoon. Koska alue sijaitsee lisäksi pohjavesialueella, josta naapurikiinteistö ottaa talousvetensä, kunnostustavoitteen tarkastelussa käytettiin myös talousvetenä käytettävään pohjaveteen kohdistuvaan pilaantumisriskiin perustuvaa viitearvoa SVP pv. Arseenille laskettu kohdekohtainen SVP pv 48 mg/kg alittaa alemman ohjearvon, joten sitä käytetään puhdistuksen tavoitetasona arseenille. PUHDISTUKSEN TAVOITETASOT Maaperän puhdistuksen tavoitetasoksi esitetään valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaista alempaa ohjearvotasoa, paitsi arseenille kohdekohtaista viitearvoa SVP pv, eli: Arseeni Kupari Kromi 48 mg/kg 150 mg/kg 200 mg/kg PUHDISTUSSUUNNITELMA Puhdistusmenetelmä Puhdistusaikataulu Puhdistussuunnitelma on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa Ramboll Finland Oy:n 25.4.2012 laatimassa kunnostuksen yleissuunnitelmassa. Maaperä puhdistetaan massanvaihdolla. Alueelta poistetaan kaivamalla kaivinkoneella maa-aines, jonka pitoisuus ylittää puhdistuksen tavoitetasot. Poiskaivetut maat korvataan puhtailla mailla. Pilaantunut maa-aines kuljetetaan kuormaautoilla käsittelypaikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä ko. tavalla pilaantunutta maa-ainesta. Kunnostustoimenpiteet kohdistuvat kyllästämön alueelle ja tarvittaessa myös naapurikiinteistön puolelle. Kaivantoon mahdollisesti kertyvä pilaantunut vesi poistetaan ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Kohde kunnostetaan vuonna 2013. Kunnostustyö kestää arviolta kolme viikkoa. Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta 3
Kunnostustöiden aloittamisesta ilmoitetaan kirjallisesti Hämeen ELY-keskukselle ja Hartolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Samalla ilmoitetaan kunnostustyön valvonnasta ja kohteen urakoinnista vastaavien henkilöiden nimet ja yhteystiedot. Kunnostustyö aloitetaan kaivamalla alueen reunoille koekuoppia, joilla rajataan pilaantuneisuutta. Jos pilaantuneisuus ulottuu naapurikiinteistölle, puhdistetaan myös sen maaperä. Massanvaihtotyö toteutetaan ympäristötutkimuksessa saatuja laboratorio- ja kenttäanalyysituloksia sekä kunnostuksen aikana tehtäviä kenttämittauksia (XRF-kenttäanalysaattori) ja aistinvaraisia havaintoja hyväksikäyttäen. Kaivu ulotetaan kunnostustavoitteet täyttävään rajapintaan asti. Maan poiskaivun jälkeen rajapinnoista otetaan jäännöspitoisuusnäytteet, joista analysoidaan laboratoriossa metallien pitoisuudet. Kunnostuksen aikana pidetään kirjaa työmaan tapahtumista, kuten kaivettujen ja poisvietyjen maiden määrästä ja toimituspaikoista sekä otetuista näytteistä ja kenttäanalyyseistä. Kunnostuksesta laaditaan loppuraportti, jossa esitetään kunnostuksen kulku, kunnostetut alueet, poistetut massamäärät, lopetusnäytteiden sijainnit karttapohjalla sekä laboratorioanalyysien tulokset ja jäännöspitoisuusnäytteet sekä arvio kunnostustyön tavoitteiden saavuttamisesta. Loppuraportti toimitetaan Hämeen ELY-keskukselle ja Hartolan kunnan ympäristöviranomaisille kolmen kuukauden kuluttua kunnostustyön päättymisestä. Kunnostustyömaalle nimetään valvoja, joka ohjaa ja valvoo kunnostusta. Kaikki kohteen kaivutyö tehdään ympäristöteknisen valvojan ohjauksessa. Kunnostustyön valvojalle kuuluvat näytteenotto, kenttäanalyysien ja kenttähavaintojen tekeminen ja ylöskirjaaminen, pois kuljetettavien maa-ainesten sijoituskohteiden osoittaminen ja niitä koskevien kuormakohtaisten siirtoasiakirjojen laadinta sekä tarvittaessa yhteydenpito ympäristöviranomaisiin. Jos työn aikana ilmenee kunnostussuunnitelmasta oleellisesti poikkeavaa, esim. muutostarpeita tai poistettavan maa-aineksen määrä poikkeaa oleellisesti alustavasta arviosta, valvoja ilmoittaa siitä ympäristöviranomaisille. Ympäristövaikutukset ja haittojen ehkäisy ILMOITUKSEN KÄSITTELY Kunnostuskohteen ympäristössä ei ole erityisen häiriintyviä kohteita. Kunnostustyöstä ei aiheudu normaalista maanrakennustyöstä poikkeavaa melua ympäristöön. Kunnostustyö tehdään arkisin klo 8-16. Kaivu ja kuormaus suunnitellaan ja toteutetaan niin, ettei pilaantuneella alueella liikennöidä. Kunnostuksen aikana huolehditaan siitä, ettei pilaantuneita maamassoja leviä ympäristöön kaivun tai kuljetuksen yhteydessä. Jatkokäsittelyyn toimitettavat kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Kuormausalue puhdistetaan, jos pilaantunutta maata varisee kuormauksen aikana. Pilaantunutta maata ei välivarastoida analysointiin ja kuormaukseen kuluvaa aikaa pidempään. Tämän tarkoituksena on vähentää maan pölyämistä. Tarvittaessa aluetta kastellaan pölyämisen estämiseksi. Sivullisten pääsy massanvaihtotyömaalle estetään merkitsemällä ja tarvittaessa aitaamalla työmaa-alue. Hämeen ELY-keskus on tehnyt alueelle tarkastuksen 15.10.2012. Ilmoitus on lähetetty tiedoksi Hartolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU 4
1. 2. 3. 4. 5. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla ellei määräyksissä muutoin määrätä. Pilaantuneen maaperän puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Hartolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kiinteistöjen 81-404-3-170 ja 81-404-3-62 omistajille. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta. Kiinteistöjen 81-404-3-170 ja 81-404-3-62 pilaantunut maaperä on puhdistettava siten, että puhdistuksen jälkeen haitta-aineiden suurimmat sallitut pitoisuudet maaperässä ovat seuraavat: mg/kg Arseeni 48 Kromi 200 Kupari 150 Käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maiden pitoisuudet (As, Cr, Cu) on varmistettava luotettavalla ja edustavalla näytteenotolla ja analysoinnilla. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava seuraavasti: Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: pilaantunut maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää alemman ohjearvon, mutta alittaa vaarallisen jätteen raja-arvon. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: maa-aines, jonka haittaainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava pilaantumattomiksi, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus alittaa kynnysarvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava maa-aineksiksi, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää kynnysarvon, mutta alittaa alemman ohjearvon. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely. Tavanomaiseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, jolle kyseisten pilaantuneiden maiden kaatopaik- 5
6. 7. 8. kakelpoisuus on todettu tai muulle jätteenkäsittelypaikalle, jonne voidaan ympäristöluvan perusteella sijoittaa vastaavaa pilaantunutta maata. Vaaralliseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maaaineksia. Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maa-ainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueella sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, ettei pilaantunutta maa-ainesta leviä ympäristöön, eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi tulee pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi, kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa, kuivaa maata tarpeen mukaan kostuttaa pölyämisen rajoittamiseksi ja keskeyttää kaivu kovalla tuulella ja rankkasateella. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät. Pilaantuneen maan kaivun aikana kaivantoihin kertyvä pilaantunut vesi on toimitettava säiliöautolla käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaavan jäteveden käsittelyyn. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hartolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta. Loppuraportissa on esitettävä alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maamassojen määrä, pitoisuudet (As, Cr, Cu), käsittelymenetelmät ja sijoitus- /käsittelypaikka sekä laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti kartalla, tiedot vesienkäsittelystä, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio tavoitteiden toteutumisesta. Tiivistelmä loppuraportista tulee toimittaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle myös sähköisellä lomakkeella suomi.fi-asiointipalvelun kautta (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee lisäksi laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä säädetään. Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävistä pitoisuuksista (As, Cr, Cu) on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenotto- ja analysointimenetelmiä. Selvitys jäännöspitoisuuksista on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esi- 6
Määräysten perustelut Sovelletut säännökset tettävä maahan jääneen pilaantuneen alueen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta. Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-7) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-7) ja valvonnan (määräykset 1, 3 ja 8) kannalta. Alueen maaperä on edellytetty puhdistettavaksi (määräys 2) ilmoituksessa esitetyn ja sen puhdistustarpeen arvioinnin perusteella valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen alempaan ohjearvotasoon ja pohjavedelle haitattomaan tasoon (SVP pv ). Koska pilaantuminen voi ilmoituksen perusteella ulottua myös naapurikiinteistön alueelle, tulee kyllästystoiminnan mahdollisesti pilaama maaperä puhdistaa myös naapurikiinteistöllä. Maa-ainesjätteen luokittelussa on noudatettu ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2007 esitettyjä periaatteita. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä annetut vaarallisen jätteen rajaarvot tai jolla on jokin muu ko. asetuksen mukaisista vaaraominaisuuksista. Pilaantuneeseen maa-ainekseen sovellettavia vaarallisen jätteen raja-arvoja on esitetty ympäristöhallinnon ohjeen 2/2007 liitteessä 14. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon välissä (määräykset 4 ja 5). Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997, muutos 202/2006) mukaisesti, kriteereinä mm. liukoisuusraja-arvot ja orgaanisten yhdisteiden pitoisuus (määräys 5). Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella. Maaperän puhdistaminen pilaantuneella alueella ja pilaantuneen maa-aineksen poistaminen ja toimittaminen käsiteltäväksi luvan omaavaan paikkaan voidaan tehdä ilmoitukseen perustuen ilman ympäristölupaa, koska pilaantuneen maaperän laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on ilmoituksen liitteenä raportoiduissa tutkimuksissa riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa massanvaihtomenetelmää, eikä puhdistamisesta aiheudu muuta ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta haittaa naapurustolle. Ympäristönsuojelulaki 4, 7, 75, 77, 78, 96, 105 Ympäristönsuojeluasetus 25, 26, 27 Jätelaki 5, 12, 13, 15, 17, 118, 119, 121 Jätehuoltolaki 21, 32, 33, 40 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 22 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (202/2006) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2012 (1538/2011) 7
Päätöksen voimassaolo Maksun määräytyminen Päätös on voimassa toistaiseksi. Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista (1538/2011) perusteella 1050. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 50 /h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 21 h. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös Hartolan kunta PL 16 19600 HARTOLA saantitodistuksella Hartolan kunnan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus, kirjaamo (sähköisenä) Jorma Carlson, Savipellontie 224, 19620 POHELA Hämeen ELY-keskus, Teija Tohmo Ilmoittaminen kunnassa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kuuluttaa tästä päätöksestä Lahden kaupungin ilmoitustaululla. Lisätiedot Lisätietoja antaa diplomi-insinööri Olli Valo, puh. 0295025240 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. Yksikön päällikkö Ulla-Maija Liski Diplomi-insinööri Olli Valo 8
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittävästä maksusta tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava -valittajan nimi ja kotikunta -postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa -päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle -asiamiehen valtakirja. Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43; postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42611; faksi 029 56 42760; aukioloaika: 8.00 16.15 e-mail: vaasa.hao@oikeus.fi 9