SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2014 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Katsaukseen on koottu se tieto, joka on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- ja seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua. Katsauksen sisältämää tietoa kannattaa hyödyntää turvallisuustyön painopisteiden määrittelemisessä, alueellisten toimijoiden motivoinnissa ja turvallisuustyön vaikutusten arvioinnissa. Paikallisella tasolla on tärkeää saattaa katsaukset niin turvallisuustoimijoiden, asukkaiden kuin luottamushenkilöiden tietoon. Tapaturmakatsauksien sisältämää tietoa kannattaa käsitellä paikallisissa tilaisuuksissa: Raporttien sisältöä ja vaikutusta alueen turvallisuustyöhön käsitellään paikallisissa turvallisuussuunnittelun työryhmissä. Alueella järjestettävissä turvallisuusalan koulutustilaisuuksissa yhdeksi aiheeksi valitaan tapaturmat. Tiedottaminen paikallisella tasolla voi sisältää esimerkiksi: Katsaukset linkitetään alueellisen toimijan internetsivulle. Laaditaan tiedote paikallislehteen oman kunnan ja alueen tapaturmatilannetta kuvaillen Tiedotetaan katsauksesta organisaation sisäisessä tiedotusfoorumissa ja internetsivuilla Asiasta tiedotetaan muille alueella asiasta kiinnostuneille tahoille, esimerkiksi maakuntaliitot, ammattikorkeakoulut, järjestöt. Katsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen antti.impinen@thl.fi. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta osoitteesta www.thl.fi/tapaturmat. Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SISÄLLYS SAATTEEKSI... 2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA... 4 2 TAPATURMAT SUOMESSA... 5 3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT... 6 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA... 8 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA... 10 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN... 21 7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN... 29

1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Aineistolähteet lukumäärätiedoille: kuolemat: kuolemansyyaineisto (lähde: Tilastokeskus) hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät: hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL) Raportin taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät luvut (hoitojaksojen, potilaiden, hoitopäivien määrät) sekä kuolemien määrät perustuvat kokonaisaineistoihin ja siten niiden kattavuus on Ahvenanmaata lukuun ottamatta käytännössä lähes 100 %. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kaikki vuodeosastohoito, sairaalassa ei aina kirjata huolella tapaturmiin liittyviä tietoja (ks. kuvio 8, s. 18). Tuloksia tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon aineistoon liittyvät puutteet. Tietosuojan vuoksi on taulukoissa näkyvien pienimpien lukumäärien kohdalla supistettu tarkkuutta: kuntakohtaisten, viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä (koskevat vain niitä raportin osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä): Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä '<5' Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä-arvot tai koko aluetta koskevat arvot) näissä yhteyksissä pyöristetään lähimpään kymmeneen

2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2012 tapaturmissa kuoli 2640 suomalaista: 1708 miestä ja 932 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuolleet 3000 2500 2000 1500 1000 Koti ja vapaa-aika Liikenne Työ (2012 = ennakkotieto) 500 0 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 Vuosi THL, lähde: Tilastokeskus Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1986 2012, N. Lisää tietoa suomalaisesta tapaturmatilanteesta on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta www.thl.fi/tapaturmat > Tapaturmat lukuina.

3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT Raportissa käsitellään kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). Näiden tapaturmien ehkäisyn tulisi näkyä turvallisuussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa, kun käytössä on tarkempi tieto polikliinisesti hoidetuista tapaturmapotilaista, voidaan saada alueellista tietoa myös niistä tapaturmista, jotka ovat väestötasolla yleisiä mutta harvoin vaativat vuodeosastohoitoa ja jäävät siten vielä toistaiseksi tavoittamatta tässä raportissa. Polikliinisesti hoidetuista tapaturmista voi seurata pitkiä työstä poissaolojaksoja, toistuvia kiputiloja ja merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään. Ne voivat myös aiheuttaa leikkaushoitoja usean vuoden viiveellä. Tällaisin perustein mm. liikuntavammojen ehkäisy on kansallisissa ohjelmissa nostettu priorisoitavaksi kohteeksi. Liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä, vaikka ne hoidetaan usein polikliinisesti. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia alueella kaiken kaikkiaan sattuu, voidaan käyttää seuraavaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik.

Katsauksessa kuvataan alueen asukkaille sattuneita tapaturmia. Koska meillä ei ole käytettävissä tietoa tapaturman sattumispaikasta, on tapaturma sijoitettu alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Näin esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on lueteltu alueen kunnat vuoden 2014 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne ikäryhmissä olevien väestönosuuksien mukaan raportin taulukoissa käytettävin ikäryhmittäin 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2014 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2012), N. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko maa 20% 2% 6% 6% 32% 14% 14% 5% 5 413 970 Koko alue 24% 3% 5% 5% 28% 15% 14% 5% 123 926 Alavieska 25% 3% 5% 5% 28% 14% 14% 6% 2 756 Haapajärvi 25% 3% 5% 5% 29% 15% 13% 5% 7 625 Haapavesi 25% 3% 6% 5% 28% 15% 13% 5% 7 334 Kalajoki 23% 2% 5% 5% 29% 15% 14% 6% 12 620 Kärsämäki 23% 3% 5% 4% 27% 16% 17% 6% 2 790 Merijärvi 28% 3% 7% 4% 25% 15% 13% 6% 1 188 Nivala 28% 3% 5% 6% 26% 14% 12% 5% 11 018 Oulainen 24% 3% 5% 5% 28% 15% 14% 6% 7 882 Pyhäjoki 22% 2% 5% 5% 27% 17% 15% 7% 3 336 Pyhäjärvi 18% 2% 5% 4% 27% 17% 19% 8% 5 868 Pyhäntä 26% 3% 5% 4% 28% 17% 12% 5% 1 575 Raahe 23% 3% 5% 6% 29% 16% 14% 4% 25 656 Reisjärvi 24% 3% 5% 5% 27% 14% 15% 6% 2 978 Sievi 33% 3% 5% 5% 27% 12% 11% 5% 5 263 Siikajoki 27% 3% 4% 5% 29% 16% 12% 5% 5 618 Siikalatva 20% 3% 4% 4% 28% 16% 18% 7% 6 022 Ylivieska 25% 3% 8% 7% 29% 14% 11% 4% 14 400 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus

4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Suomessa valtaosassa ns. ei-luonnollisia kuolemia tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa kuolemansyy määritellään. Etenkin nuorilla kuolemansyytutkimukset toteutetaan lähes 100 prosenttisesti, vanhemmilla harvemmin 4. Tietoa kuolemansyystä voidaan pitää luotettavana. Tapaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui. Taulukko 2. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2003 2012 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Liikenne, kevyt <5 <5 <5 <5 5 <5 6 <5 Liikenne, moottoriajoneuvot 16 11 11 6 33 8 17 <5 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 21 29 52 164 Hukkuminen <5 <5 <5 <5 9 10 5 <5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 6 <5 8 <5 Tulipalo <5 <5 <5 <5 6 5 <5 <5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 10 8 5 7 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 75 42 15 <5 Muu myrkytys 7 <5 <5 <5 <5 23 13 5 5 Muut tapaturmat <5 <5 <5 <5 9 11 15 5 Yhteensä 30 10 20 10 200 130 130 190 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 10 8 20 - Liikenne, moottoriajoneuvot 81 24 110 +60% Kaatuminen ja putoaminen 155 115 270 - Hukkuminen 25 <5 30 - Tukehtuminen 14 <5 20 - Tulipalo 14 <5 20 - Paleltuminen 20 10 30 +96% Alkoholimyrkytys 106 30 140 +24% Muu myrkytys 38 12 50 - Muut tapaturmat 36 8 40 - Yhteensä 500 220 720-4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282-284 5 Vertailu-sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10 % kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli, se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 7 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä.

Kuolemantapauksia 0 20 40 60 80 Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat pl. myrkytys 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 3. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 8 2012, %. Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 4. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. 8 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi.

Tuhansia hoitopäiviä 0 5 10 15 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA Kun pyrkimyksenä on ehkäistä tapaturmia ja tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa, on tärkeää tarkastella lukumääriä ja lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Tämä kappale sisältää koko aluetta koskevia tietoja. On myös hyvä verrata eri alueita keskenään. Näin voidaan saada ajatuksia siitä, millä alueilla ennalta ehkäisevää työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Kappaleessa Kuusi esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Hoitopäivät, hoitojaksot ja potilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Koska sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistossa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan yhteydessä, on tässä kappaleessa esitetyissä tunnusluvuissa laskettu yhteen tapaturma- ja väkivaltahoidot. Valtaosaan (noin 85 %) hoidon syynä on kuitenkin tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Liikennetapaturma, kevyt liikenne Paleltuminen Muu myrkytys Tulipalo Alkoholimyrkytys Veteen vajoaminen 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Hengitystä estävät tapaturmat Kuvio 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2003 2012, tuhansia päiviä.

Taulukko 3. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 139 5 13 19 243 115 122 50 710 Liikenne, moottoriajoneuvot 329 120 200 148 451 113 116 37 1 510 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 012 153 306 263 2 348 1 316 1 875 1 470 8 740 Veteen vajoaminen <5 <5 5 <5 6 <5 <5 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 25 <5 <5 8 7 <5 8 <5 60 Tulipalo 21 <5 9 5 44 13 19 <5 110 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 29 25 15 6 90 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 42 <5 13 14 70 21 26 14 200 Alkoholimyrkytys 10 <5 <5 <5 18 5 <5 <5 50 Muu tapaturma 743 190 391 408 2 527 1 311 1 487 515 7 570 Yhteensä 2 320 480 940 870 5 740 2 930 3 670 2 100 19 060 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 89 13 16 9 93 93 163 50 530 Liikenne, moottoriajoneuvot 128 66 58 37 124 71 75 24 580 Kaatumis- ja putoamistapaturma 635 46 105 97 1 222 1 182 2 884 4 633 10 800 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Hengitystä estävät tapaturmat 12 <5 <5 <5 11 8 <5 5 40 Tulipalo <5 <5 <5 <5 7 8 6 <5 30 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 8 9 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 37 <5 14 15 91 29 23 25 240 Alkoholimyrkytys 11 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 30 Muu tapaturma 438 67 146 189 1 445 898 1 430 949 5 560 Yhteensä 1 360 200 350 360 3 000 2 290 4 590 5 700 17 840 Yhteensä 3 680 680 1 290 1 230 8 750 5 220 8 260 7 800 36 900

Kartta 1. Vertailutieto koko maan tilanteeseen nähden vammojen ja myrkytysten aiheuttamien hoitojaksojen osalta alueen kunnissa vuosina 2008-2012. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 9 Alavieska 748 Siikajoki 69 Haapajärvi 791 Siikalatva 71 Haapavesi 977 Ylivieska 208 Kalajoki 317 Kärsämäki 483 Merijärvi 535 Nivala 563 Oulainen 625 Pyhäjoki 626 Pyhäjärvi 630 Pyhäntä 678 Raahe 691 Reisjärvi 746 Sievi

Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 99 5 12 14 168 73 77 30 470 Liikenne, moottoriajoneuvot 226 84 141 104 268 72 73 21 960 Kaatumis- ja putoamistapaturma 747 142 257 219 1 563 824 972 716 5 270 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 21 <5 <5 7 7 <5 8 <5 50 Tulipalo 15 <5 8 5 38 11 8 <5 90 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 13 15 13 <5 50 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 40 <5 13 14 64 17 24 14 190 Alkoholimyrkytys 10 <5 <5 <5 16 5 <5 <5 40 Muu tapaturma 620 173 324 325 1 843 894 835 271 5 110 Yhteensä 1 660 390 700 630 3 400 1 680 1 730 910 10 520 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 70 8 10 9 70 62 101 36 360 Liikenne, moottoriajoneuvot 95 51 49 23 91 47 51 16 420 Kaatumis- ja putoamistapaturma 473 42 90 77 842 763 1 490 2 024 5 600 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Hengitystä estävät tapaturmat 12 <5 <5 <5 9 5 <5 5 40 Tulipalo <5 <5 <5 <5 6 <5 <5 <5 20 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 7 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 36 <5 14 13 76 26 16 23 210 Alkoholimyrkytys 11 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 20 Muu tapaturma 337 59 122 153 1 071 597 783 560 3 580 Yhteensä 980 160 270 260 1 960 1 340 2 120 2 300 8 970 Yhteensä 2 640 540 970 890 5 360 3 020 3 840 3 210 19 490

Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 330 6 45 47 3 869 607 941 1 103 6 950 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 387 698 1 877 1 008 3 618 827 1 015 569 11 000 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 596 296 709 707 9 301 6 546 18 950 15 312 53 420 Veteen vajoaminen <5 <5 23 <5 22 9 <5 <5 60 Hengitystä estävät tapaturmat 32 <5 <5 9 18 5 47 5 120 Tulipalo 72 <5 16 22 250 120 356 <5 840 Paleltuminen <5 6 11 12 311 184 128 109 760 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 54 <5 16 20 154 36 102 48 430 Alkoholimyrkytys 11 <5 16 <5 88 10 13 19 160 Muu tapaturma 1 649 546 942 1 321 9 541 7 259 10 950 6 157 38 370 Yhteensä 5 130 1 560 3 660 3 150 27 170 15 600 32 500 23 320 112 100 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 300 79 220 51 3 196 365 1 591 2 504 8 310 Liikenne, moottoriajoneuvot 451 378 230 159 548 373 500 186 2 830 Kaatumis- ja putoamistapaturma 941 60 187 238 4 444 8 082 29 125 76 953 120 030 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 12 <5 <5 <5 35 16 <5 8 80 Tulipalo 13 <5 <5 10 58 38 10 16 150 Paleltuminen <5 8 <5 <5 87 10 208 22 340 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 48 <5 16 23 196 67 103 74 530 Alkoholimyrkytys 12 <5 <5 <5 7 <5 <5 11 40 Muu tapaturma 895 152 382 909 6 063 4 755 13 039 9 150 35 350 Yhteensä 2 680 680 1 040 1 390 14 640 13 710 44 580 88 920 167 650 Yhteensä 7 810 2 250 4 700 4 540 41 810 29 310 77 080 112 250 279 750

Lukumäärä 0 1000 2000 3000 4000 Vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joitakin vammoja tarvitsee hoitaa sairaalassa useamman kerran. Usein potilas myös siirretään esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Hoitojaksoja Potilaita 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2003 2012, N.

Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 Hoitokäytännöt muuttuvat. Hoitojaksot lyhenevät ja osa aiemmin vuodeosastohoitoa vaatineista hoidoista tapahtuu polikliinisesti avohoitona. Vanhemman väestön hoitojaksot ovat usein pitkiä ja katkeavat useampaan lyhytkestoisempaan hoitojaksoon eri hoitopaikassa. Hoitojakson pituus ei siis suoraan kerro vamman vakavuudesta. Joka tapauksessa pitkien hoitojaksojen lukumäärä/osuus kuvaa vakavien tapaturmien kehitystä. 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2003 2012, %. Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. 1 päivä 2-7 päivää 8- päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 527 482 223 1 232 3 Liikenne, moottoriajoneuvot 876 781 440 2 097 6 Kaatumis- ja putoamistapaturma 7 258 8 077 4 212 19 547 53 Veteen vajoaminen 7 14 0 21 0 Hengitystä estävät tapaturmat 76 23 2 101 0 Tulipalo 58 53 33 144 0 Paleltuminen 34 44 31 109 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 295 129 17 441 1 Alkoholimyrkytys 47 17 6 70 0 Muu tapaturma 5 885 4 865 2 384 13 134 36 Yhteensä 15 063 14 485 7 348 36 896 100

Taulukko 7. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2012, N. Vähintään 10 potilasta vuonna 2012, hoitopäivät laskettu vuoden alusta. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja, lisätietoja: http://www.thl.fi/tietokannat/topi. Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 50275 - OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 1 411 1 140 5 933 4.1 40424 - OULASKANKAAN SAIRAALA 692 595 1 417 2.0 90643 - RAAHEN SEUDUN TERVEYSKESKUS 524 424 3 848 7.2 40315 - KESKI-POHJANMAAN KESKUSSAIRAALA 169 143 615 3.6 90735 - PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KALLION TERVEYS- KESKUS 331 263 3 791 11.1 90749 - PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄN- NE/TERVEYDENHUOLTO/TARKENTAMATON 315 232 4 520 14.0 90134 - SIIKALATVAN TERVEYSPALVELUALUE 236 183 2 170 9.0 60768 - SUOMEN TERVEYSTALO OULU 168 164 192 1.1 90389 - OULAISTEN TERVEYSKESKUS JA VUODEOSASTO 115 91 1 697 13.7 90205 - KALAJOEN TERVEYSKESKUS 87 69 2 812 29.3 40311 - LAPIN KESKUSSAIRAALA 5 5 11 2.2 50290 - TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 4 4 7 1.8 40316 - KAINUUN KESKUSSAIRAALA 5 5 13 2.6 40302 - KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA 6 6 18 3.0 60675 - SAIRAALA BOTNIA OY 19 18 19 1.0 50200 - HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA 3 3 23 7.7 50250 - KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 9 8 10 1.1 60621 - INVALIDILIITON KÄPYLÄN KUNTOUTUSKESKUS /SYNAPSIA 12 11 241 20.1

Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Tapaturmatyypit Luokittelemalla hoitojaksoja taustamuuttujien mukaan, päästään lähemmäksi niitä väestöryhmiä ja tapaturmien sattumispaikkoja, joihin ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata. Sairaalahoitoja koskevista taulukoista ja kuvioista puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista, näin ollen vain varovaisia tulkintoja voidaan tehdä. Esimerkiksi liikuntatapaturmat, joita suomalaisille sattuu yli 300 000 vuosittain, ovat useimmiten polikliinisesti hoidettuja eivätkä siten näy raportin luvuissa. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. Valtakunnallisen tilastoaineiston käyttöä hankaloittaa, jos tieto tapaturmatyypistä on sairaalassa jätetty merkitsemättä tai se on kirjattu ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. Kaksi viimeksi mainittua luokkaa ovat edelleen liian suuria. Ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää, että sairaaloissa tuotetun tiedon laatu paranisi. Ehkäisevää työtä tekevien tulisi neuvotella aineistosta terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus on parantunut vuosituhannen vaihteesta. Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 8. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 2002 2012, %.

Tapausten lukumäärä 0 500 1000 1500 Alla esitetään kuva siitä, miten alueen asukkaille sattuneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueella, työssä tai päiväkodissa/koulussa sattuviin tapaturmiin (kuvio 9). Tämä tieto tallennetaan sairaalassa potilaan hoidon yhteydessä. Seuraavalla sivulla esitetty kuvio 10 kuvaa saman asian koko maassa. Kotitapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Muu vapaa-ajan tapaturma Liikenne Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Urheilu- tai liikuntatapaturma Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 9. Tapaturmatyypit alueella vuosina 2002 2012, N.

Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 10. Tapaturmatyypit koko maassa vuosina 2002 2012, N. Taulukko 8. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 2002 2012 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 758 Liikenne 3 664 Kotitapaturma 13 011 Urheilu- tai liikuntatapaturma 1 859 Muu vapaa-ajan tapaturma 7 166 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 842 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 2 532 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 281 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 5 269

6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Alueen asukkaiden ikärakenne vaikuttaa tapaturmien ja väkivallan määrään. Eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten työllisyys, kevyen liikenteen väylästöt, alueella toimivien työnantajien työturvallisuudesta huolehtiminen, elämän aikana saatu turvallisuusneuvonta, alkoholin käyttö jne. Pääsääntöisesti näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei vertailuluvuissa voida ottaa huomioon. Eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia, kun mietitään paikallisen turvallisuustyön tavoitteita. Kun halutaan vertailla poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Vakiointimenettelynä on käytetty epäsuoraa vakiointia. Epäsuorassa vakiointimenettelyssä lasketaan ensin alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Tämän jälkeen verrataan alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää alueelle odotettuun tapahtumamäärään. Menetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 9. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10 %, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee liikennetapaturma -sarakkeessa 712 27 %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikennetapaturmaksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27 % vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6539 +33 %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33 % enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun perässä ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se riittävän paljon ylitä arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua (eli poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä). Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ei (aina) tarkoita käytännössä merkittävää. Esimerkiksi 100 % odotettua enemmän silloin, kun hoitojaksojen määrä on 15 ei välttämättä ole yhtä painava tulos kuin 50 % odotettua enemmän hoitojaksojen määrän ollessa 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. 9 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit Menetelmäseloste

Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, 10 11 12 2008-2012. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 20 760 +30% 11 630 +20% 144 400-6.9 450 - Alavieska 440 +20% 233-3 182-7.1 11 - Haapajärvi 1 370 +39% 788 +31% 11 069-8.0 29 - Haapavesi 1 480 +55% 797 +40% 8 488-5.7 35 - Kalajoki 1 750-1 040-16 327-9.1 37 - Kärsämäki 470 +19% 277 +17% 2 879-6.1 16 - Merijärvi 150-105 - 930 * 6.2 5 * Nivala 1 860 +33% 1 020 +22% 9 673-22% 5.2 28-30% Oulainen 1 540 +46% 796 +26% 11 939-7.6 23 - Pyhäjoki 460-279 - 1 849-58% 4.0 12 - Pyhäjärvi 1 390 +56% 726 +42% 9 261-6.6 41 +52% Pyhäntä 250-142 - 1 410 * 5.5 6 * Raahe 3 890 +23% 2 339 +21% 28 322-7.2 95 - Reisjärvi 570 +41% 305 +26% 4 749-8.3 9 - Sievi 860 +38% 482 +24% 5 686-6.5 9-49% Siikajoki 910 +25% 536 +20% 6 384-7.0 22 - Siikalatva 1 180 +30% 655 +22% 7 595-16% 6.3 29 - Ylivieska 2 210 +31% 1 169 +13% 14 652-6.6 40-10 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 11 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 12 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, iminus5-13 14 15 2012. Kunta Liikennetapaturma Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 1 720 +46% 10 100 +28% 850 +28% 7 430 +51% 660-52% 20 760 +30% Alavieska 40 * 210-26 * 157 +47% 9 * 440 +20% Haapajärvi 120 +92% 697 +42% 60 +82% 418 +39% 78-1 370 +39% Haapavesi 107 +82% 639 +37% 61 +90% 607 +109% 62-1 480 +55% Kalajoki 121-914 - 54-593 +18% 67-45% 1 750 - Kärsämäki 22-256 +32% 22 * 145-20 - 470 +19% Merijärvi 15 * 72-5 * 53 - <5 * 150 - Nivala 168 +83% 958 +39% 80 +54% 602 +42% 48-37% 1 860 +33% Oulainen 137 +106% 772 +45% 94 +155% 512 +64% 28-1 540 +46% Pyhäjoki 36 * 195-9 * 206 +52% 13 * 460 - Pyhäjärvi 106 +107% 719 +54% 50 +102% 479 +83% 40-1 390 +56% Pyhäntä 39 * 118 - <5 * 83-9 * 250 - Raahe 308 +28% 1 714 +15% 165-1 591 +60% 109-56% 3 890 +23% Reisjärvi 52 * 287 +49% 18 * 187 +56% 22 * 570 +41% Sievi 84 +92% 428 +43% 16-316 +63% 19-860 +38% Siikajoki 67 +52% 425 +19% 33-357 +61% 23-37% 910 +25% Siikalatva 77 +67% 579 +24% 30-437 +64% 56-1 180 +30% Ylivieska 224 +74% 1 121 +40% 123 +63% 687 +30% 54-48% 2 210 +31% 13 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 14 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 15 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 16 17 18 2008-2012. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 1 370 +95% 6 510 +16% 360 +23% 900 +51% 870 +38% 10 010 +27% Alavieska 38 +195% 143 - <5 * 17 * 8 * 210 - Haapajärvi 73 +75% 478 +38% 23 * 52 +68% 65 +120% 690 +42% Haapavesi 112 +187% 355-30 * 58 +99% 75 +147% 630 +36% Kalajoki 109 +69% 674 +15% 18 * 58-50 - 910 - Kärsämäki 37 +194% 165-6 * 23 * 23 * 250 +30% Merijärvi 17 * 41 - <5 * 5 * 6 * 70 - Nivala 125 +110% 632 +30% 20-99 +96% 73 +69% 950 +39% Oulainen 141 +218% 342-29 * 63 +118% 192 +387% 770 +44% Pyhäjoki 32 * 118-26% 12 * 19 * 11 * 190-18% Pyhäjärvi 79 +137% 501 +47% 28 * 57 +119% 51 +89% 720 +53% Pyhäntä 20 * 68 - <5 * 16 * 10 * 120 - Raahe 246 +76% 1 100-87 +83% 160 +43% 109-1 700 +15% Reisjärvi 28 * 207 +47% 7 * 20 * 24 * 290 +41% Sievi 67 +219% 280 +40% 12 * 40 * 21-420 +40% Siikajoki 42 +98% 278-19 * 57 +145% 19-420 - Siikalatva 61 +95% 389 +18% 28 * 52 +126% 44 +57% 570 +23% Ylivieska 143 +108% 736 +32% 27-108 +83% 88 +52% 1 100 +38% 16 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 17 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 18 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

19 20 21 Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 2008-2012. Kunta Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 6 640 +50% 810 +33% 3 240-1 110 +97% 8 780 +33% 190-64% 20 760 +30% Alavieska 142 +45% 9 * 74-24 * 191 +29% <5 * 440 +20% Haapajärvi 481 +77% 58 +80% 217-69 +129% 537 +33% 11-1 370 +39% Haapavesi 406 +59% 59 +90% 206-70 +117% 713 +82% 22-1 480 +55% Kalajoki 564 +23% 51-231 -28% 110 +97% 774 +14% 19-1 750 - Kärsämäki 164 +51% 10 * 86 +34% 32 * 167-6 * 470 +19% Merijärvi 54-9 * 19-5 * 60 - <5 * 150 - Nivala 682 +75% 72 +45% 322-104 +139% 665 +17% 11-43% 1 860 +33% Oulainen 478 +59% 58 +80% 251 +20% 66 +121% 665 +55% 25-1 540 +46% Pyhäjoki 110-33 * 63-24% 43 * 207 - <5 * 460 - Pyhäjärvi 518 +88% 33 +95% 242 +44% 71 +182% 517 +45% 13-1 390 +56% Pyhäntä 85 +67% 6 * 31-12 * 114 - <5 * 250 - Raahe 972 +21% 207 +71% 700-210 +77% 1 774 +33% 24-57% 3 890 +23% Reisjärvi 211 +94% 18 * 71-22 * 242 +48% <5 * 570 +41% Sievi 299 +82% 38 +58% 139-42 +159% 340 +37% 5 * 860 +38% Siikajoki 277 +39% 36 +108% 126-77 +213% 385 +30% <5 * 910 +25% Siikalatva 445 +66% 22-144 - 46 +74% 506 +39% 16-1 180 +30% Ylivieska 748 +72% 95 +53% 316-108 +92% 920 +30% 22-2 210 +31% 19 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 20 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 21 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina 22 23 24 2008-2012. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 1 190 +15% 260 +22% 520 +18% 560 +30% 3 180 +33% 1 730 +21% 2 010 +32% 1 310 +21% 10 770 +26% Alavieska 26-5 * 13 * 13 * 58-33 - 77 +107 % 29 * 250 +29% Haapajärvi 84-22 - 58 * 48 +102 % 196 +31% 111-104 - 61-680 +31% Haapavesi 99 +46% 19 * 39-36 - 245 +72% 151 +79% 155 +81% 118 +76% 860 +67% Kalajoki 81-23 - 55-46 - 258-142 - 148-104 - 860 - Kärsämäki 19-10 * 11 * 7 * 61-41 - 45-33 - 230 - Merijärvi 8 * <5 * <5 * <5 * 21-7 -52% 12 * 11 * 70 - Nivala 137-18 - 43-52 - 264 +37% 156 +35% 182 +50% 136-990 +33% Oulainen 80-23 * 43 +75% 36-242 +66% 115 +39% 153 +58% 108-800 +49% Pyhäjoki 29 - <5 * 19 * 10 * 88-49 - 36-26 -37% 260 - Pyhäjärvi 46-17 * 26-33 * 174 +55% 129 +57% 171 +62% 104-700 +53% Pyhäntä 13 * 9 * 7 * <5 * 34-23 * 18 * 26-130 - Raahe 205-55 - 93-127 +33% 746 +44% 325-392 +33% 177-2 120 +23% Reisjärvi 31 - <5 * 10 * 17 * 50-22 -36% 47-61 * 240 - Sievi 90 +57% 8 * 19-12 - 104-49 - 77-52 - 410 +20% Siikajoki 52-19 * 5-73% 14-163 +44% 84-83 - 50-470 +20% Siikalatva 57-8 * 6-68% 17-134 - 126 +59% 156 +50% 89-590 +22% Ylivieska 134-21 - 69-83 - 346 +30% 167-155 - 129-1 100 +22% 22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina 25 26 27 2008-2012. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 710 +11% 120-230 +40% 240 +46% 1 720 +34% 1 330 +35% 2 390 +40% 3 270 +34% 10 00 +34% 0 Alavieska 9 - <5 * 5 * 5 * 18-36% 33 * 55-60 - 190 - Haapajärvi 44 - <5 * 12 * 13 * 116 +42% 90 +51% 152 +44% 260 +66% 690 +47% Haapavesi 50-12 * 14 * 17 * 135 +81% 50-116 - 220 +56% 610 +42% Kalajoki 58-7 * 19-9 -44% 147-84 - 247 +39% 321 +21% 890 +15% Kärsämäki 18 * <5 * <5 * 10 * 49 +67% 22-50 - 85-240 +29% Merijärvi <5 * <5 * <5 * <5 * 8 * 13 * 16-35 - 80 - Nivala 88 +41% 15 * 18-26 * 118-118 +48% 211 +51% 274 +23% 870 +34% Oulainen 68 +63% 6 * 18 * 17 * 106-118 +84% 181 +55% 229-740 +43% Pyhäjoki 17 - <5 * <5 * 7 * 52-25 - 42-54 -29% 200 - Pyhäjärvi 28-11 * 18 * 12 * 69-96 +79% 205 +78% 255 +51% 690 +59% Pyhäntä 8 - <5 * 5 * <5 * 21 * 13 * 21-47 * 120 - Raahe 104-33 +60% 49-61 +76% 375 +36% 300 +31% 436 +36% 409-1 770 +24% Reisjärvi 12 - <5 * <5 * 5 * 62 +109% 37-85 +79% 121 +77% 330 +71% Sievi 46 - <5 * 11 * 7 * 79 +56% 52-88 +59% 166 +88% 450 +61% Siikajoki 50 +56% 7 * 12 * 14 * 94 +63% 62-48 -30% 148-440 +29% Siikalatva 27-6 * 11 * 8 * 97 +55% 61-161 +44% 215 +37% 590 +39% Ylivieska 74-8 - 33-22 - 174-151 +45% 277 +61% 366 +59% 1 110 +40% 25 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 26 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 27 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Sairaalahoitojen kustannukset Pitkät ja ketjuuntuneet hoitojaksot ovat merkittävä taloudellinen taakka kunnille. Useimmat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla. Vuonna 2006 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,5 vuorokautta. Kirurgian erikoisalalla tapahtuneen hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3117 euroa 28. Taulukossa 15 esitetyt luvut ovat arvioita, jotka perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin. Luvut eivät siis suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia, mutta ne antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Lisätietoja käytetystä laskentamentelmästä löytyy PERFECT-hankkeen menetelmäraportista. 29 On myös huomioitava, että esitetyissä luvuissa on mukana vain erikoissairaanhoidon osuus, huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2012. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 676 152 Koko alue 17 147 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Alavieska 448 Siikajoki 728 Haapajärvi 1 352 Siikalatva 1 002 Haapavesi 996 Ylivieska 1 515 Kalajoki 2 139 Kärsämäki 539 Merijärvi 180 Nivala 1 220 Oulainen 1 155 Pyhäjoki 339 Pyhäjärvi 1 038 Pyhäntä 238 Raahe 2 745 Reisjärvi 755 Sievi 757 28 Hujanen T, Kapiainen S, Tuominen U, Pekurinen M (2008): Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2006. Stakes Työpapereita 3/2008. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201204194178 29 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-menetelmäraportti, THL 2/2009. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect/julkaisut/perusraportit

7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN Tulipaloihin liittyvät tehtävät ovat merkittävä osa pelastuslaitosten arkea. Tässä osiossa tarkastellaan savun, tulen tai liekkien 30 aiheuttamia henkilövahinkoja koko Suomessa, kun henkilövahingon vakavuusasteena on kuolema tai vähintään sairaalan vuodeosastohoitoa (ml. päiväkirurginen hoito) vaatinut tapaturma. Lisäksi kuviossa 11 kuvataan aikasarjan avulla tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2003-2012. Tapaturmaisesti tulipaloissa kuolleiden lukumäärä on ollut 50 ja 140 uhrin välillä vuosittain vuosien 1952 2007 aikana Suomessa 31. Kuolemien lisäksi sairaalahoitoihin joutuu vuosittain moninkertainen määrä henkilöitä. Savusta ja tulesta loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä ja loukkaantumisten hoitoon tarvittujen hoitopäivien määrä vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Avohoidossa hoidettuja henkilövahinkoja ei tässä raportissa ole voitu huomioida, mutta on tiedossa, että niiden määrä ylittää tässä raportissa mainitut lukumäärät. Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007 2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007-2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007-2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0-9 3 1.7 1 1.7 10-19 10 5.2 1 1.6 20-29 12 6.0 6 9.0 30-39 21 10.8 2 3.1 40-49 42 18.7 16 21.7 50-59 73 30.8 15 19.6 60-69 81 44.8 20 30.5 70-79 34 28.8 10 24.7 80-89 20 33.5 9 41.7 90+ 2 22.0 0 0.0 Yhteensä 299 18.8 80 14.9 30 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 31 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007-2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto.

Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2003-2012 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 135 58 193 10-19 365 61 426 20-29 408 74 482 30-39 403 88 491 40-49 539 155 694 50-59 575 197 772 60-69 386 200 586 70-79 216 136 352 80-89 97 119 216 90+ 9 27 36 Yhteensä 3 133 1 115 4 248 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2003-2012 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 625 134 759 10-19 2 620 303 2 923 20-29 2 669 445 3 114 30-39 3 939 586 4 525 40-49 5 275 1 426 6 701 50-59 5 925 2 286 8 211 60-69 4 657 2 465 7 122 70-79 2 921 1 568 4 489 80-89 838 869 1 707 90+ 132 224 356 Yhteensä 29 601 10 306 39 907

Hoitopäiviä 0 50 100 150 200 250 Hoitopäivät 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2003-2012.

Piste tapaturmille! -verkkopalvelu www.thl.fi/tapaturmat Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn sekä turvallisuuden edistämiseen.