LINGUA LATINA on ('lmakkoluuloja hiilvcntiivii ki1ja, jossa on uskallettu luopua meillä tiih;iu asti ylcisesui latinan alkciskurssin vanhanaikaisuudesta mm. tekemällä seuraavat uudistukset: e 'J\linii' ja 'sinä' ovat mukana alusta alkaen. l\lctcllus ja Filon, \ irkcä roomalaispoika ja h.'inen iilykiis kn:ikkalaincn toverinsa ovat ilmichiviä henkilöitä, jotka kokevat eri tilanteita, keskustelevat ja toimivat. e Roomalainen koti, kilpakenttä, kylpylii ja koulu ovat tapahtumapaikkoina, kaupunkilais- ja maalaisclämä yhtä hyvin kuin kirjallisuus ja tan1sto aihcpiirinii. Näin lukija tutustuu antiikin elämään sen kaikessa monipuolisuudessa- ei enää vain valtiolliseen historiaan ja sotiin. e Runsasta kulttuurihistoriallista ainesta valaisee runsas kuvitus, mikä on meidän oloissamme uutta. LINGUA LATINA poikkeaa opctusmenetdmältitän meillä yleisestä käytännöstä sikäli, että siinä on toteutettu seuraavat (hämrr.iistyttävän yksinkertaiset) uudistukset: e Eri sanaluokkiin tutustutaan rinnakkain. Verbcjä ei säästetii siksi kunnes nominit ensin on opittu. e Lauseet eivät ole rakt nnetut yksipuolisesti 3:nnen persoonan varaan, vaan alusta alkaen käytetään kaikkia persoonia. e Alusta loppuun asti varmistetaan kieliopin tärkeiden kohtien omaksuminen harjoituksilla, jotka ovat oleellinen osa oppikurssista. e Sanalla sanotluna latinaa opitaan kuin elävää kieltä. Kaike. ta huolimatta ja kaiken ohessa oppikirja tarjoaa sen edun, että se on lyhyt. Sen pohjalla ovat latinan alkeet omaksuttavissa yhden yliopiston lukukauden tai vajaan oppikoulun lukuvuoden kuluessa, mikä on meillä yleinen tavoite. OTAVA '9
HARALD HAGENDAHL HEIKKI KOSKENNIEMI Lingua Latina Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava
KuatannusosakeybU6 ota, an kirjapaino, Helsinki 1967
Leetori benevolo Si quis < ondicionem sludiorum linguae Latinae numero librorum ad usum scholarum proximis decenniis editorum iudil'averit, aut optimis libris nos anliquitus uli aut studia Lat.ina apud nos omnino desisse conieceril. Quorum cum utrumque haud dubie a verilale abhorreal, [acile quaeras, cur iisdem fere libris ulamur quibus patres nostri. De causis huius egestatis, modestiane an desidia factum sit, ut nulla nova lihella eademque meliora Latina apud nos edil.a sint, non est hic locus amplius disserendi. Ad rem satis erit compertam habere inopiam miserrimam, qua praeceptores in scholis inferioribus nec non in universitatibus vexantur, praesertim ubi celeri cursu elementa linguae discenda sunt discipulis, qui propere ad scriplores Latinos legendas iter pergant. Qui hanc m.ethadum sequi vult, ut res gramm.aticales sana quadam ratiane ad discendum excagitata praebeantur, nullum fere invenit in libris auxilium. Similiter deficiunt subsidia eum, qui media in labare etiam litteris atque hum.anitati nannihil studii attribuat. Qui liber ad labarem magistrorum et discipularum sublevandum nunc primum Fennice editur, nequaquam apud nas ignatus iam in nannullis schalis manibus teritur. Aliquat annis etiam in Universitale nastra Turkuensi adhibitus et placuit et probatus est. Quare gaudea Sacietatem librariam Utava paratam fuisse ad sumptus praebendas, ut Fennice premeretur, atque cum iis, quarum impensa in Suecia editus sit, egisse, ut id sibi liceret. De fine ratiane fantibus Linguae Latinae vir doctissimus Haraldus Hagendalrl, qua auctore hic liber Halmiae anno licmxxxi primum editus est, in praefatione lectores edocuil. Quae repetere inutile existimans nunc qua ratiane in Lingua Latina Fennice reddenda secutus sim paucis expediam. :Sumero capitum asservalo textum passim aut auxi aut aliquantulum mulavi, id maxime respiciens, ut enuntiatis hae mada additis vei retractatis plurium quam antea vacabu- 3
Iorum usus illuslrarelur. Necessarium enim aeslimavi tirones. priusquam ad scriptores legendos admillanlur., erborum copia sufficienli instructos esse. Porro vocabulariis. quae ad ultima capita desiderabantur, exscriplis novum syslema in indire alphabetico componendo sequi potui. Cum paulisper huc illuc mecum reputavissem, an etiam indice Fennico Lalino exerdlia srribentibus opus esset. exrlusi verilus ne nervo in vot abulis ediscendis noceret. In exerciliis llaj!"endahlianis Fennice reddendis. ubi res postulare Yidebatur, libertate mediocri usus sum. Henricus I<oskenniemi Nonis lanuariis MCMLXVII
Ferlili!> rru um P<"COrisqUI! Tellus. 1 Italia icilia esl insula. Sieilia el Sardiuia sunl insulae. llalia est paeninsula. lncolae llaliae sunt agricolae. Agricola lerram a at. lndustria incolarum Italiae divitias parat. Incolae patriam amant. Italia advenas naturä terrae et staluis et picturis delectal. Libenler spectanl Genuam, Florentiam, Romam. :\laanviljelijät kynlävät. Italian maata. - :\luukalaiset katselevat mielellään Sisilian ja Sardinian saaria. - Ahkeruudella maanviljelijät hankkivat isänmaalle rikkautta. - Saaren luonto ilahduttaa asukkaita. - Firenze ja Rooma ilahduttavat muukalaista kuvapal aillaf an J. II Terrae Europae lbi est tabuja. Spectate tabulam! Ubi est Italia? M:onstra Italiam! J.audo Le, recte monslras. Enumera insulas llaliae! 5
In Sieilia sunt Messana et Syraeusae. Nune ingraeciampro peramus. Ubi est Sparta? Ubi sunt Athenae? Ubi insulae Euboea et Creta? E Graecia in Africam navigamus, ex Africa in Hispaniam. Nunc in Galliam properate! ln Provincia Mas siliam spectatis. Monstrate nune Germaniam et Britanniam! Reete monstratis. Navigare incolas Britanniae delectat. Katselemme karttaa. - Luettele Euroopan maat! - Näytä Rooma ja Ateena! - Missä on Syrakuusa? - Purjehdin Italiasta Sisiliaan. - Rakastamme muukalaisten maata. - Sini ylistät Britannian rikkautta. - Te ylistätte asukkaiden ahkeruutta. W MeteUus et PhUo Philo, amieus Metelli, e Graecia in ltaliam navigabat. Nautae iam Ostiae appropinquabant. lbi Metellus amicum in taberna exspectabat. Mox Philo cum servo tabemam intrat. Metellus amico Taberna Ostiensis.
!'\eptunus deus, dominus undarum. obviam properat.. Salve, anuce! inquit. Tandem te specto. Heri te frustra exspectabam. -.Salve, Metelle! inquit Philo. Venti nos diu in undis iactabant. Sed non frustra deos invocabamus. ltaque cum nautis et servis Neptuno et Aeolo, dominis undarum et vent.orum, sacrificabo. Mox Romam spectabo. - Mox Romam spectabis, inquit. Metellus. Roma te delectabit. Nautae cras ex Italia in Graeciam navigabunt, nos Ostia Romam properabimus. 1\ le odotimme sinua kauan turhaan. - Tulemme huutamaan avuksi jumalia. - Merimiehet huusivat avuksi Aiolosta, tuulten jumalaa. - Isäntä ylisti orjia. - Orjat tulevat kyntämään isäntien maata. - Mistä1 sinä tulet purjehtimaan Ateenaan? - Orja on odottava meitä majatalossa. - Metellus kiiruhti ystäviä vastaan. - Tulen purjehtimaan ystävän(i] kan sa Ateenasta Syrakuusaan. - Eilen uhrasitte Neptunukselle, huomenna tulette uhraamaan Minervalle. 1 unde? adv. 7
1\' Domieilium llf'telli Domicilium :\letclli in Pulatio cral. :\lur os et tcdu Palalii amici iam prol'ul spedabanl. :\lox in Palalio :;uni. lnlra. amice!t :\lctellus inquit.. lanua erat aper La, sed scr vus ridu,; in pan a I'CIIa prope ianuam, igilab<tl. Cum :\l :'lello Philo per vc:-.lil111lum intral. Spedal mag-nuu1 atriun1. par, a I'ULi ula, irnpluvium aqu;u plenum. 'l' d111n alrii,;upra impluvium aperl un e,ol. Feneslrae nou,;unl. Yariuc pidur<h mur os ornanl. Ex atri 1 speclanl pe i:-;tylunr, mullis 1:olumnis et slaluis ornalum. l"skollisel :' sui\'iil a:-;tuivat nlriumiin. - l.iihf'llii si,oiiiinkii lävää oli pieni koppi. - :\lr iumin a\ oiur('n katon Hipi niiemme laivaan. - Orjien rnakuuhuon et ovnl pitmcl. - l.iihcllii. llmuus l'mupt iaua iu uu li11111 :<t' la runua pw <'i11 klilll':ll:t. 8
atriumia on iso perislyyli. - Perislyylin seinät ovat kaunis 1elul monentaisin maalattk:-;in. 1('111'f'lllll,111. l'eri"l ylum dnmu" mnplac. l 1 Convi\ n Graet:us. J 9
V Con\'hium Amiei ante cenam in horto ambulabant. Altae cupressi et populi horlum ornabant. Umbra plat.anorum magnarum amicos delectabat. Multos convivas Metellus exspectabat. Convivae Romani advenam Graecum libenter salutant. lnter convivas erat poeta clarus. Jam in trielinio convivae laeti circa mensam aecubant. Servi e culina varios cibos, pocula argentea, vinum bonum apportant. Vergilius ja Horatius ovat kuuluisia runoilijoita. - Orja kantaa tarjolle hyviä viinejä kreikkalaiselle vieraalle. - Puutarha oli monin sypressein kaunistettu. - Katso korkeata poppelia! - Tervehdimme monia muukalaisia. - 1\reikkalaisen runoilijan Homeroksen1 maine! on suuri. Homlr!us, 1 m. 2/0mlo, at r. Triclinium. 10
\"1 Mf'ttllus amicum salutllt Inter cenam Metellus: Ego Romanus sum, inquit, tu, Philo, es Graecus. Sed iam diu amici sumus. Olim ego apud vos in Graecia eram; tu nunc apud nos es el diu nobiscum eris. Vos olim erga me benigni eratis; itaque mihi cari estis semperque eritis. Ego semper tibi gratus ero. Domicilium meum tuum erit. Sed mmc deos invocabimus. Nam si dii nobis propitii erunt. beati erimus. Dii, este nobis propitii, mihi meisque et amico meo! Olen oleva iloinen, jos olet onnellinen. - Omaisesi ovat minulle rakkaat. - Minä ja sinä olemme ystäviä. - Jos olette hyväntahtoisia meitä kohtaan, tulemme olemaan teille kiitollisia. - Jos huudat avuksi jumalia, he tulevat olemaan sinulle suopeila. - Eilen kä,vskentelin kanssasi puutarhassa. VII Colloquium Postridie Metellus: tsatisne te somno recreavisti? -.Satis me rec'reavit. inquil Philo. - Delectavitne te convivium? - Valde me heri delectavistis. Quam benigne amici tui me salulaverunt! - tgratum mihi esh, inquit Metellus, tsi te delectavimus. Hodie ambulabimus; nam nondum Romam spectavisli. Collis Pololinus. II
P:u \'a erant domitilia incoja. rum primorum P<.latii. Olet uurf'sli ilohdul lanut meiu:i hy, iinlahloisilla sanoillasi1 - Ie emme ole viclii vahvistaneet ilseiinunc ( = meitä) ruoal Ia. - 1\uinlw kauan le olette odottaneet minua? - fkjat ova t l.:uunistanccl jumalan alltarin2 seppclein3. - C Hei ko osoittanu t rnu1 kalaisclle tien4? 1 rtrl,'um, 1 n. Ur't!, ut' f. s t't l'lill l u, ae f. 't:i!, <Je f. \"111 ln l,alalio \lullas iam horas ami1 i in Palatio arnbulanranl. luita aediricia, lempla, monnmenta anliqua.\1etellu::. amieo mon slraveral..\julia de Romulo et de Roma antiqua narra, e al ln Palalio. inquit, olim Ronwlus re:;rnavil Parvum tunc imperium Romanorum eral. 7\ondurn enim Jlopulos rinil i mos superaveramus. > Tum Philo: Poslea, ero. inquit, cundos rere populos superavist.i;;. Dii vos sl'mper vid01 iis orna, erunl. :'\unc in Palalio rc [nal Caesar Augustus..\u j!'ustum cuncti populi dominum appellanl Auguslum < mwli deum pulamus..vun mulla. wd mullum. Olen aina J iuinyt sinua ystii, änii. -.\lmwt ontl pil.iineet Homulusl a jumalan pnikana1 - Bomulu;; oli h;d linnul mon 12
ta vuolta2 - Roomalaiset nimitlivät Octavianusla Aujruslukseksi. - Au ustus on kaunistanul Roomaa monilla lemppel""illä. 1 X 'orurn Rornanum»Gaurleo, inquit Melellus. quod Augusto raliam habes. Anlea mihi pla('ebas; nun< mihi magis places. Semper nobis placebis. si Auguslum laudabis. Floret Homa beneficiis Augusti. i\lulla templa, lheatra, monumenla Augusto debemus. Aedificia Augusli gloriam Romae augenl el augebunt. - tlibetne tibi, inquil Philo. mihi cuncta monstrare et me cuncta docere? - tlibenter te docebo, inquit )letellus. si tibi placebih. tecce Forum Romanum! Palet a Palatio usque ad Capitolium. lnrra Palalium multa templa videmus. Ecce templum Vestae et templum Divi lulii! Videsne infra Capitolium Tabularium et lemplum Saturni? Olim in Foro tabernae eranl. Forum Romanum a Palatio visum. 13
Forum Romanum aelale Caesarum. 1. Tentplum lods Optimi i\luximi. :.!. :-;ax:um Taqwium. :\. T;4bllh4 rium. 4. Templum :-;aturni. 5. :\r.:us ::.:.eptimii SevC"ri. Ii. Ro,:h a. 7. Cn ri;l 8. Ua!iilica Julia. 9. Rasilit-a At>milia. IU. Templum lnui. II. Tt mp lum Casloris et Polluds. 1:.!. Templum IJh i Julii. 1:t Templum \'! S tae. 1 1. TNnplum :\nloniui C'l. Fausliual.'. 14
ubi nmu basilicac sunl. Yide basilicam Iuliam, a Divo.l.ulio et ab Augusto aedificatam! Si lib, l. lio l. Olen paljosta sinulle kiitollisuudcnvelassa. - :\leillä on monia ystäviä. - Ateena kukoisti muinoin. - :\h111kalaiset ntlkcviit Forumilla monia muistomerkkejä. - Augustuksen hyvi\1 teot. mieliyltivät roomalaisia. - Halutlaako sinua näytl iä minulle tietä'? - Tulemme olemaan kiitollisia sinulle. jos opctat meitä. - Sinä iloitse!. siitä, että kaikki ylistävät sinua. X Df': Tarpflia, put":lla Romana ln Capitolio Metellus: Multa oppida occupavimus et delevimus. Multos populos inimicos habuimus. Sed Capilolium nemo armis occupavit, nemo delevit. Tenuerunt tamen inimici Capitolium. Sabini olim capitolium obsidebant. Tune Tarpeia, puella Romana, aquam e Foro in Capitolium apporlabal. Iam urnam aqua compleverat; lum Sabini apparuerunl. Tarpeiae damaverunt: 'Magnum praemium tibi donabimus, puella. si luo auxilio Capit.olium occupaverimus.' Tarpeia respondit: 'Si mihi id donaverilis, quod in laevo bracchio habetis, porta Capitolii vobis palebit.' Placebant enim puellae armillae aureae Sabinorum. Tum Sabinus: 'Donabimus, si nobis parueris.' Tarpeia paruit Sabinique Capitolium occupaverunt. At puellam scutis necaverunl; nam etiam scula in laevo bracchio habuerant. Roomalaiset piiriltivät Veijiä1 kymmenen1 vuotta; vihdoin' he valtasivat ja hävittivät kaupungin. - Olin käyskentelemässä kadulla ; silloin yslävä[ni] tervehti minua. - Vieraat olivat kauan odottaneet turhaan; vihdoin ilmaantui orja ja täytti juoma-astiat viinillä. - Sabiinilaisilla oli kuuaisia renkaita vasemmassa käsivarressaan. Mutta he eivät lahjoit- 15
taneet Tarpeialle renkaita[anj, vaan' tappoivat tytön kih il lä(än]. - Olen oleva kiitollinen sinulle, jos kerrot minulle Tarpeian petollisuudesta'. 1 Vtilf, lirum m. (plurale t.ant.um) t (/tcem (taipumaton sana) pqslrtmlj ' t:ilo, ae t.. td perfidi la, oe r. XI Lueius pnf'r Lucius. rilius Melelli, ('liih mullis pueris domum properabat. Inler pueros Melellus filium suum vidil. Puerum ad se voca vil. Heus. l.uci inquit. Fuistine in schola, m i fili? - Fui. paten. inquit Lucius. - fuislisne seduli et attenti? 16
- Fuimu:-;. laj!isler valde severus esl. PiJ!ros discipulos aspcri vprbis viluperal. ed hodie industriam nostram lautla, il. - liene esh. inquit pater. Sed quid magister vester hodie vos tlocuil'! - \bgister nobis rle Troia narravit multaque e libris 1-l omeri diclavil. Pukhra est fabula. Sed esponde mihi. pat('r Fuitne Troia. ut narrant poetae. ante llnmam! Fut>runtne Troiaui in llalia f:ur in Italia fuerunt? Pt r lisfwrtl wl aslra. Pojat olivat ollef'l. koulussa. Opeltaja oli ollut tyytyväinen1 poikien ahk('rnuteen2 Erilyisesti3 hän oli ylistänyt Luciusta. inä olet ollut ahkera ja reit)as. hän sanoi. Siksi tulen lahjoit t amaan sinulle kauniin kirjan. Tekin, pojat, tulette saamaan (= tulette omista maan) kauniit kirjat, jos olette ahkeria. luita sinua. :\lan us. minä en ylistä. En milloinkaan' ole nähn,\'1 niin' lai kaa 11oikaa. l.aiskat oppilaat eivät minua miellylii:t 1 <'ontmtlus, a, um :abi., prauipul 'trbtu:us, a, um ei milloinkaan = uumquam tam Metellus risil. lubes me. inquit, ad multa respondere. Putas me magislrum esse? Sed video te studio ardere. llaque tibi de Aenea narrabo. Puto te fortunam Troiae non ignorare. Non i noras Graecos Troiam dolo occupa, isse et incendio delevisse. Erat inter Troianos Aeneas, vir clarus. Fama est Aeneam filium deae fuisse. Vergilius poeta narrat multos Troianos Cllln Aenea in Italiam emigravisse. Constat Troianos Latinos superavisse poslerosque Aeneae diu in Lalio regnavisse. Florebat tum Alba Lon,a. oppidum Troianorum et Latinorum. Post multa saecula Romulus novum oppidum aedifi('avil. Oppidum Romuli Romam vocamus. Näen. että olet onnellinen. - Luulen1 että olette ahkeria. - Lääkärit an eli. että poika (tyttö) oli sairas3. - Opettaja käs- 17
Aeneas cum suis Troia profugit. ki oppilaan vastata. - Näen, että kirja on sinulle mieleen. Runoilijat kertovat Priamoksella4 olleen monia poikia. Lucius vastasi opettajan kertoneen pojille Troian palosta. Kerrottiin, että Homeros on ollut sokea'. - ){ukapa ei tie dä, että Romu lus on rakentanut Rooman? - Roomalaiset perheenäidit7 opettivat poikiaan rakastamaan isänmaata. On tunnettua, että kreikka laiset ovat opettaneet roomalai sille monia asioita. - Sanansaallaja8 kertoi roomalaisten ole van suuressa vaarassa. 1 1 pul6 1 'medic\us, r m. aeger, aeyra, aegrum Priam\us, l m. catc!us, a, um quis? 1 mdirön!a, ae f. nanli\us, l m. pulcul\um, n. Xlll Feriae lam reriae sunh, inquit Melellus. Gaudeamu:- igitur rcriisque nos deleclemus! J n, illam meam Tusculanam pro percmus! Oro te, mi Philo, ul mec u m te reeree:;. Llinarn villa mea t ihi 18
placeal! Utinam vita ruslica te deleclel! Curernus, ut reriae nobis iucundae sinl!.laclo animo Philo rcspondit: Valde mihi placet consilium tuurn. Utinarn villam tuam videaml Oplo. ut. etiam Lucius nobiscum sil. Curabirnus, ne libi moiesti simus. - Bene esh. inquit :\ 1etellus. Deinde servis imperavit, ut uncla pararent. Monuit servos. ut parerent probique esscnt. tae moneo vos, inquit, ne inler vos rixam moveatis. Ollos aina onnellinen! - Olkaamme ystäviä! - Olkoot jumalat sinulle armollisia! - l<unpa sanoma' olisi väärä2! - Rukoilkaamme! - Tottele! - Orjat lolelkoot isänlää(nsä)! - I<äsken sinua tollelemaan. - Lääkäri kehotti sairasta olemaan varovainens. - Pyydän sinua kiiruhtamaan. - Huolehdi, että olet terve. - Me pyydömme sinua kertomaan meille tarinan. - Toivon, että rnaalaiselämä miellyllilisi teitä. - Lääkäri varoilli poikia, elleivät alkaisi riitaa. - Olen usein5 toivonut, että omistaisin maatalon. 1 mlnlilu. i m. 1 fal.,lus, a, um 1 au/jus, a, um olla terve: valelö, ui 'saepe Villa Romana in pariele domus Pompcianae dej icla. 19
xn ln \'iiib Tmwulaua Villa Metelli non longe aberat a Tusculo. Cum villae appropinquarenl, vilicus Metello obviam J)roperavit... ')alve, domine! inquil. Gaudeo te salvum adesse; nam diu afuisti. Sed oro te. ne rnihi iratus sis, quod te hodie non exspeclaverim. Ctinam Le exsreclavissem! Si me monuisses. cunda bene providissern. l\isi tam subito adesses. nihil deessel. Metellus, eum villam, horlum agrosque speda, issel, industriam vilici servorumque laudavil. Praemio vos dignos pul.o, inquil. quod sedulo laboraveritis neque officiis vestri dducrilis. Bene de me meruisli,.;. Maatalo ei ollut kaukana kaurungisla. - J{errolaan. elhi sinä olet ollut kauan poissa. - Oi jospa olisit ollut täällä eilen - Oi jospa ystävämme olisivat täällä -.Jos en oli"i ollut poissa. olisin muistuttanut sinua velvollisuudestasi. - Jos minulla olisi rahaa1 antaisin sinulle. - Jos meillä ei oli,.;i puuuunul. rahaa. olisimme edelläpäin huolehtineet kaikest a. - J{unpa olisitte totelleet minua! - Luulen, että olet vihainen minulle [siitä). ellä en ole totellut neuvoasi. - Kun orjal Lyöskenleliväl puutarhassa, he näkivät isännän. - l<un Remus ei ollut ylistänyt uuden kaujhih in rnuureja. Bomulu,.; tappoi Hemuksen. 1 peconila, cat r. X\' De agri t.tdtura Metellus 1-'hilonem admonuit. ut villam inlrar('t. lntremus. inquil, ut ardorem solis vilemus. Salis enim hodie aml.hiiavimus. ui. agros virleremus. Ego quidem labore f(';;,.;u,.; sum pedesque dolenb Philo risit. Pulo Le. inquil. mcqlh' dolorcm pedum neque lalores eurare. lta te aa'ri cultun" deleclal. Melellus Philoni respondit: Maimihus noslris. mo" erat agri eullurae sludere; ruorem maiorum no,.; sen amu. Yohi;; aulem stuclium lillerarum maj.ds plan n 1 uto. tuli 211
poelas. philosophos, oralores semper habuislis, magnoque in honore docli homines apud, os fuerunl. Nos aulem agri cullores magnis honori bus ornavimus. Ne mulla exempla c onunemorem, libi de agricola Tusculano narrabo. Cicero1 oli suuri puhuja. - l<ansa kunnioilli' Cic eroa monin ku nnianosoiluksin. - Cicerossa oli suuri isänmaanrakkaus3. - Ihmisen elämä ei ole pitkä. - Monet. ihmiset harrastavat. suuresti puutarhanviljelyst.ä. - :\Ie kaunislamme esi-isien haudat.' k ukkasin7, jolla osoit.t. a isimme' edesmenneille' kun nioitusta. - Käyskennelkäämme, jollemme olisi loimet.to matl0! 1 Ciar[, Onis m. 2 rn 1 * r a k k n u s = amlor, /Jris m, long!us, a, um magnopere sepulcr[um, l n. 'ft/js, flöris m. h"bt() kuol lut = morluiub, a, um 1o mu. [us, rt, um X\'1 M. Poreius Cato M. Porcius Calo eral agricola Tusculanus. Cum in I talia adversus Hannibalem mililarel, f'eleros mili les lej!ionis suae 21
virl ule superavil. Mox lribunus naililum ruit. Deinde populu:o Calonem, hominem novum, quaeslorem neavil. Praetor Sar diniam r rovineiam adminislrav i t. Consul magna cum laluie in Hispania adversus Celtiberos pu navit. Cato et in pace et in bello clarus eral. Etiam ingeniuu exercebal. hdtas orationes habuil. Opes ac d igni late1 t Scipionum i mpu:znabal.. Libertati plebis ravebal Legi hu:o: ( h itatis parebal. Ccnsor rnalos mores magna sevcri lal l l'astigabal. Postremo maioribus nostris persuasit. ul Carlha!!incm delerent. Sot i laat taisleli, at eriltäin uljaasli ( = suurella uljuudella1 :. - ::o;ot ilaidcn uljuus oli kiitosta ansaitsevaa. - Sri piol voil li, nt Calon an onannossa. -!<ansa valitsi Caton se kii pree ltwiksi cll. ii ko n:o ul i ks i. - Bauha ei mielh tlä nvl senaatt o ' n j nt t ikn kan,-an. - Cic cro pili pre etori na kuul isan puhef'lt kan san kuku ukscss a3 :'\laniliuksen lakiehdotuksen puolesl :.as. - Puheellaau f:i('f'ro l.aivulli kansan vai ilse maan Pomrteiuk se n p äii ll i k ö ksi r; uwriro s\ oj a 7 \" asl.aau. 1f<J1'/ilrllf't.!'1'11 i11ix = J\Mnili:u., tlllri m. ' f.. CII(i/lur. 11, um: U.1,,;,-m,,, ''r- m. {jri. m. 3 clmli (;, f. t laniliuk abi. yht. d1u. Ö/li. ;\Mt ili" /)I'Ö, prl'p. X\"11 'Uf" fillf"ri!' l..alini:o: o i\laj.!iiiiiil \'ollllllf'h :'\lt>lf"llu:o Philuni in l i l tli ll wt a lllttnslra\ il. l}llhul n lu wc ll *. inquil. "l)c on l in cl oraliuruo t:atctni:<. El"l't' aliud or:u:< t:ultllli:<! :'\l ull :.a \'olumin:. opt ra illiu,: l'lllllitu'lll. Jllc c u i11 1 lt mpu a munerilw \'lh'iiiiiii lill( f'i:o cl:.l :.l. Pt r itu:o erat C'li:Ho. firacc armn lillerarum. Attlc. illa lt!li!(iiii'h 111!1(111' ttoelut u e q ll (' annir1a nohi:< olc t l'<llll. Flor chanl illis lenq orihu Pl:tulu,.: 1'1 Tt f 't nliu:o mit-i. 1:alt1 aulcm p r im ns nperam d ('(lil. oralionilm:o Pl hi loria c l alii,. gencriiht,.: l ill<' t"ar u rn. Ah il lo temput'(' ma nam mulliludiru llt oralon un t lamnun ha hu im us. El summa 1ui INn laudc dif!llll:> e:ol )1. Tulliu,.: Ci l "f' ro. llli t l iam iu p h i lo:< o t hin nwg-- 22
num nonu n E-5-t. Inter multa opera illius eneris commemoro ti;;jluialiout";; Tusrulana;; et libros de senectute. de amicitia. 1(' offil iis. lli:;toria quoque post Catonem floruit. Libros C;w;;ari:<. allustii. Livii nf'mo i norat. :'\ostrorum vero temporum doriam \"f'rj!iliu:<. lioratins. Ovidius aliique poetae dari ;1\1:\:t'flll\l. "'""'"'""' iw. 11mmo iniuria ;:Ci<"ero\, - t il'f'fo.. 0 lempora. o mores! Platonin nimi on!:l-uuri 1\reikan = kreikkalaisessa) kirjalli :<uudtssa. - Ensinunäi:<t"nä kreikkalaisista Herodotos1 harras-ti hi:<toriankirjoitusta. - Hänen teoksensa on ilahduttanul kaikkien aikojen ihmisiä. - Tuohon aikaan kukoisti filn:<oriakin krtikkalaistf'n keskuudessa. - :'\äimme :;uuren paljoudt"n kirjakfifiri jä kirjm IM:<a. - lont>l kirjakääröislä ;;j,.i:ibiviit Cil f'ron lt"ok;;ia. - 1\ukapa ei tunne \"ergiliuksen lauluja 1 Plal '' Vnis m. : HIN Iol u.. i m. gchola ant iqua. 23
1'\avcs onerari;: e. XVIII Classis Romana Urbs Roma non ad mare sed procul a mari ad Tiberim sila est. Diu Romani neque classem neque naves habebanl.?'\am undas marium et lempestates magis limebanl quam vim hostium. Aliarum gentium naulae illis temporibus per maria navigabant. Bello Punico primo C. Duilius consul classem centum navium paravit et Carthaginienses classe superavit. - Naves longae triremes vei quinqueremes erant. Magna vi remiges naves agitabanl. In puppi navis turrim habebal, in turri milites maritimi stabanl. - Auguslus classes Romanas prope Neapolim el apud urbem Ravennam I'OIIocavit. Latinalaiset asuivat! Tiberin ja meren ja sabiinilaislen, uortent välissä. Heidän kaupunkinsa sijaitsivat kaukana mere l. Latinalaiset olivat näet maanviljelijt>itä eivätkä purjehtineet merellä, kuten kreikkalaiset ja karlagolaisel. Toiset kansat kuljettivat heille suuren paljouden erilaisin kaup))ala, araa6. 24
;\lonel latinalaisista kaupungeista sijaitsivat Alban'vuorella. rsein7 latinalaiset taistelivat naapurikansoja vastaan torjuakseen heidät rajoiltaan o. Latinalaisten voima voilli vihollisten paljouden. habilii 1 2 mrms, moutis m. 3. lcut apporio 1 merj, mercis r. ' AIM11w. a, um 'xarpe cum prohibeo 2 1 o fln!is, i. m., pelkkä ablot. XIX ])(' magi;;tratihus Jtomanorum Consulalu,.; erat.,.;ummu,.; magisl alu,.;. t onsules ummi mag-islral u,.;, Ex aucloritate senalus ac populi iussu ma tislratus impcrium Romanmn arlminislrabant. :'\am sumnw poleslas apud senal.u1n pop11l111nque Romanuni eral. :'\ lagislralus a11nuos popuh1s creavit; ull.ra annum censores soli in ma!!'i:->lratu manebanl. Ceteri magislratus erant praelores. aediles. tribuni plebis, quaestores. - C:onsules in bello cxercitui praeeranl. ln exerc itihus Homani:. non solum eives sed elia111 sol'ii populi Romani militabanl. Legiones sive pedi tatum imperatores in media rollocabant.; equitatu sodorum cornua exerrilus ('Onrirmabanl. Raro hostes impelus exert'itu mu Romanorum su:.linuerunl. Longat rt gibus sunt manus (Ovidius). Kaikki senaallorit olivat olleet virkamiehinii. - On tunnettua, ellä senaatilla on ollut suuri vaikutus\'alta. - cnsoril toimeenpanivatl henkikirjoituksen. - Liittolaiset pelkä ivät virkamiesten ankaruutta. -.Jalkaväki ei kestänyt ral;ouväen rynnäkköä. - Roomalaisen solajoukon voitto oli i'uuri. - Ylipäällikkö johti oikeaa2 sivustaa. - Vasen3 sivusta oli suuressa \'aarassa. - Caesar ei taistellut senaatin smmnitelmia vastaan ainoastaan konsulikaudellansa, vaan myii konsuli kautensa jälkeen, kun hän hoiti Gallian provinssia. 1 habefi ' l'j'itr, dexlra, tlexlrum si11i. ler, xiuislru,. inixll um 25
XX Dt> bt>llis eh ilibus Omnes fere gentes Romani iam bello superaverant, cum L. Cornelius Sulia, vir acer et forlis, bellum civile < ommovit et C. Marium armis rugavitt. In illo bello civili Marius et Sulia. insignem gloriam turpi crudelitate maculantes, mag nam multitudinem civium nobilium necanrunl. Deinde C. J u lius Caesar et Cn. Pompeius, du('cs polentes et relices, atri bello de imperio dimi<'averunt2 Post mortem Caesaris3 alia ingentia certamina pacem civitatis lurbaverunt. Postremo C. Octavius M. Antonium pugna navali apud Aclium su peravit. Forlt s furlut a aclitu al. - Omnia mea mrcum porlo. v. 88 t>l\r. : 'HJ-48 ekr. 1 maalisk. 15 p. 44 ekr. v. :ll ekr. 1\euvosi on älykäs' ja hyödyllinen!. - 1\euvosi ovat älyk käitä. - Yiisaiden3 miesten neuvot ovat hyödyllisiä. - Sulia nimilli i t seään omtelliseksi t. - Eli.iluä on lyhyt. - l<iivai- lnfanles I'Ondilores urbis 26 f'. U b uhcri hu:o lnpat'.
Slalua Augusli m a rmo- den taisteluiden j äiih en Scipio valta!'i 1\:artagon. - otilaat taistelivat uljaa!'li eivätkä pelänneet raakojen vihollisten suunnatonta paljoutta. - Sulia aloitti ensimmäisen kan!'a Jaissodisla. - Pohjattomalla julmuudella Marius on lah rannut kuu luisan' nimen. 'rmitllln'l, tilli&, 11llilli11, t 'sapillns, tnlis 4bre1 1i.Y, e fer:us, iim111i1ibiliis, t, 1 ctltbtr, ctltbris, ctfebrt u, um XXI lmpt"l&lor f.aesar Augustus C. Oda\'ium C. J ulius Caesar adopla\'erat. Is enim l uliae. sororis Caesaris, nepos eral. Ob eam rem ei postea nomen erat Caesari. l mpera t or Caesar, cum M. Antonium superavisset. ante 27
omnia curavit, ut res publica pacem firmam haberet. Ea res ei magno honori fuit. Nam ob id beneficium eius senalus eum Augustum appellavit. Augustus primus imperatorum fuit. Mullas res in re publica administravit, cum per IV1 et XL* annos rei publicae praeesset. Saepe in senatu - erat enim princeps senalus - de sununis rebus rei publicae usque ab initio diei consultabat. Ante omnia habebat curam exercituum et provinciarum et rerum divinarum. Ante alios ei cari erant Maecenas et Agrippa, gener eius. Ii summa in eum fide erant, iisque in omnibus rebus summam fidem habebat. Nondum re,.<:ed spe (Cicero). - Dies dit>111 docel. 'IV = qualluor t.xl = quat/rtjgin/(1 Kun Caesar oli johtanut valliota neljä vuolla, tekivät monet senaattorit salaliiton1 tappaakseen hänet. )lonet heistä olivat olleet hänen ystäviään ja olivat kiitollisuudenvelassa hänelle paljosta ( = monista asioista). Tämän salaliiton* päämies oli M. Brutus. On tunnettua, että Caesar oli osoittanut ( = omistanut) hänelle suurta luottamusta ja rakastanut häntä ennen muita. Mutta Brutus piti Caesaria tyrannina3 ja pyrki vapauttamaan' valtion orjuudesta. Tähän aikaan Caesar hankki sotaa parttilaisia 7 vastaan. Jo lähestyi hänen lähtönsä päivä. Ennen tätä päi, ää Caesar oli kutsunut koolle senaatin. l<un hän oli astunut istuntosaliin1o, salaliitlolaiset11 tappoivat hänet. Tämä koitui heille häpeäksi12 ja turmioksi13. )1uutamienharvojen14 piivien päästä kansa karkoitti heidät kaupungista.16 Pian voittivat Antonius ja Octavius heidän solajoukkonsa Filippoin 1' luona. 1 lehda sahtliillo = conif)rö 1 ' :otjif)rtilijo, ö11is, 1. lyrar1111us, i studjtö, ul 2 6llbtrU 1 strviiojs, lis r. (jostakin, pelkka 11bl.) 'Parth]l, örum m. 'proftclijö, Dnis, f. coflvoco 1 10 cf)rija, at 1. n coni41'(1/jus, r m. 1s rlldtr.us, dldteoris n. 11 ptrnic!its, iti. f u muu. tamal harvat = poucl, at, a ubl. PhilifJpjl, Orum m. 28
X X I I Tituli. ad Augu tum spet'lantes C. O d a viu;o;, pos t q u a m pat:em orbi terrarum donavit, a sena l u :\u:,!u:-l us <' P f)ellatus esl. Perpeluo in s u m mis magistrati bus imtwrium atlminislra, it; etiam pontifex maxi mus crealus t> :: I. Pos l t ;l 1 :owsar AuJ{ustus a senatu populoque H.omano pa! ('r p a t ri:w a p p <' l l a l u 8 esl; eo die reriae ex senalus cousulto t t lt>lwa l at> s u u t. :'\ou suh1m ;o;t'l'ij\lores re-rum, sed eliam fasti Homani tie his rt'bu;o; nohi:: narrant. Etiam inscriptiouibus extra Romarn ser, a t is r(':: :\ugusti illustratae sunt. T i t u l us Tr iden t i serva t us : lmp. C a f' :: a r. D i v i fl., An:zustus, cos.2 X P, lribunicia po l f' :: l a l l:". dedit. l at ua aurea :\u u::to dedit:ala verba rata praebet: l mp. quod C:aesari Au ust o. patri patriae, Hispania Baetica6, bt'ru ficio eiu:; et perpetua cura provincia pacata est. hwolae :'\emausi Au:zusturn in porla < oloniae laudanl: l mt Caesar. Divi L. A t t j!ustu:;. cos. X l6, l.rib. pol. \' I I P, portas murosque coloniae da l. l = {ifiu. t c o :-. = consul X 1 = anduimum 'yhdenneoloista ker ran' Kun Augustus v. '23 ekr. oli yhdenneotoista ktrran konsu lina, :mnett iin hänelle ensi kerran tribilnlcia fjoltsujs, joka sitten, uosillain uudistettiin. 1 Etel isin H ispaninn kolmestt provinssisla. = llmlrril. kl'iloisla kertaa '. 7 \' 1 1 1 = ocuirwn 'ka hdekl'annen kerran. r.!{ansa Yalitsi ;\lariuksen ylipä älliköksi. ( A k l. ja pass. ) - Aleenalaiset1 nimittivä t Aristeidestat toikeamieliseksi ' { Akt. ja pass. ) - 1\onsuli C. Duilius voitti karlagolaisel merilaisle lussa. ( Pass. ) - \lelkein koko Gållia oli jo rauhoitettu, k u n \'ercingelorix uudisli6 sodan. ( Pass. ) - 1 \ u n vihollisten maa seutua ( = peltoja) oli hävitetty. suos t u l liin tekemä ä n ( = an neltiin) rauha. Alhtnitns!is, i.y m. t Arislldlts, is m. ilisllus, ldrl!:t, gis m. 5 rmo1'ö 1 utism 1 u, um ' Vtrcingt 29
l.apis iusniplus iu Foro Romuno reperlus. XXIII ln tlu rrnis.\grippar Exspeclor hodie, inquil Jletellus, ab amieo in thermis Al!'rirpae. lbi et anlea saepe layabar el hodie lavabor. Itaque, nisi aliis rebus magis deleclaris. oro te, mi Philo, ul mecum {n lhermis rerreeris. A mullis amids ibi salulabimur. Iagna mullitudo hominum in thermis lnabatur. :"\ume-rus columnarum el slaluarum tanlus erat. ut Philo pa!'nc pcrturbarelur. Jbi a garrulo homine sah1lafi sunt. :"\onn(' la\"ari,.. inquit, tsumma voluptas est? :\onne thermi;; deledamini? Ego, nisi C'Oltidie in thermis la\"arer. miscrum me putarem. )1aiores nostri frigida aqua rerreabantur. nos 1 alidn. :"\am, ut aiunl. 'tcmpora muiantu.r. nos,: t mulåmur in illi:;;'. :=.:.mulf'o, ohis, ul primo in tepidario lavemini. Deinde, cum in t'lllliario salis suda\'erilis, frigidarium inlrate A. urum igne probalur, hmninis 1111'118 calamilale. 31)
Plinius1 mainitsee Skandinavian'. (Pass.) - Via Appiaa sanottiin teiden kuningatlareksi*''. - Monet roomalaiset kylpiv t joka päivä lermeissä. - Sinun sanasi ilahduttavat minua. (Pas:'.) - Tämä tehtävä4 tullaan antamaan sinulle. -.Ios työskentelet.te ahkerasti, teitä ei tulla moittimaan. - :\Ie iloitscmme. kun meitä ylisletään. - Neuvon sinua. ettet hiimment isi. - Cicerolla oli ( = Cicerossa oli) niin suuri kaunopuheisuus&, ellä hänen puheeitsa ilahduttivat kaikkia. (Sivulause pass.) 1 Pllllilus, l m. '.Scandimfvi\a, ae f. rlgl11la, ae r. mli11us, miintris n. 'lloqutnlilu, ae r. Therm ne Diol"letinnae, hodie ecclesia Christlanu. 31
Thermae Diocletiana('. X"XIV Anle speelaeulum Lucius ad pat.rem properavil. Mirum spedaculum, inquil.., teras praebebilur in amphit.heatro. Viri armati ibi videbuntur cum bestiis pugnare. Utinam illa certamina videam! - Paler respondit: Ego quidem prohibeor adesse. t.u autem non prohiberis. Sed moneo te, ne saevilia besliarum terrearis. Ante alios leones timentur. Ii tam saevi sunt. ut ab omnibns timeantur. - Non terrebor, pater. Puderel me lui. l'i terrerer. Juhlapäivinä1 järjestettiin ( = annettiin) näylänhijä Rooman ( = roomalaiselle) kansalle. - Leijonan julmuus oli niin :o.uuri. että katsojal2 peläslyiväl. - Toivon, ellet estyisi olem< sla läsnä. - Ei ole kunniakasta1 olla kaikkien pelkääm(i. - h:onsuli käski, että vihollisten kaupunki hävitelläisiin. - Tytön kyynelet liikuttivat isän. - Sinä näytät minu::;ta niin un- 32
Theatrum e l a m p h i theatrum Romanum i n civilale Gallorum Arelate \ nca t a. nettomalta. että liikutun säälistä6 - Pojat häpesivät huoli mattomuuttaan, kun opettaja heitä muistutti. 1 ftrilae, 4:rum r. ' spectdtlor, Dris m. honestlus, a, um tacrimja, at, f. ' ntgltgentila, ae f. XX\" In amphilheatro Tota cavea ingenti mult.itudine virorum feminarumque completa erat. Quanti clamores! quanta exspectatio totius ca\ eae, eum in arena bestiae vlrique pugnarent! Studia spec tatorum ita augebantur, ut omnes insani viderentur. Studio ardens Lueius exclamat: tnum tot bestias vidisti, o Philo? Quot leones! quales tigres! quanti elephanti! Videsne virum illum cum leone pugnantem? Nonne tibi fortis videtur? Taedebat Philonem tam cruenti spectaculi. tgaudeo, inquit, talia spectacula in Graecia non praeberi. Quol capila, lol 1enlenliae. - Qualis uir, lalis oralio. - Tam ego homo sum quam lu ( Piautus). 33
Onko sinulla monia kirjoja? - Minulla on monia kirjoja. Kuinka monta kirjaa sinulla on? - Minulla on niin monta, että ne täyttävät koko talon. - Orgetorixt taivutti koko kansakunnans vaeltamaan maasta. - Oletko nähnyt sel laista näytelmää? - Uskallatko4 todellakin sanoa, ettet ole'? - Etkö häpeä? - Etkö ole katunu t'? - Hän oli kyllästynyt elämään. - Roomalaisten näytännöt olivat niin verisiä, että ne eivät mieliyltäneet kreikkalaisia. - Jl illainen oli amfi teatterin muoto7? 1 dom)u.t, ll.t r. 1 Orgelt'lrJix, gis m. 1 cfvimjs, tis r. audefj ;l sanon, nego 1 kodun: patnilel m ' {Orm)a, at r. ettei : XXVI Campus lartius Quis est, qui ignoret eam parlem urbis Romae, quae inter Tiberim et colles sita est, olim appellatam esse Campum Martium? Jlle campus a M. Agrippa, cuius auxilio Augustus victoriam illam Actiacam reportaverat et quem in consulatu collegam habebat, multis pulchrisque aedificiis ornatus est. Quid tam clarum est quam templum illud, quod Pantheon vocatur? Haud procul erant thermae Agrippae de quibus supra narratum est, et ara Pads Augustae, in qua quolannis 34
magblrnlus d :;;nee dutes et virj!ihcs Vcstales li8l'l'irit alanl. lnler ;INtiril ia. quat u:-:qw ad nostram aetatem manserunt, C'Onuuemoru )lau:;;nlcum Augu:d.i et thealrtuu.\larcelli et l lorli um Odaviam. )l ilii nntiikl isin mui:-<lomerkkejii )lars kenulllil on'! - )linkii lt mp1wlin Aj!'rippa uu rakentanut'? - Augustus eli kaucm min kuin1 hiiucn!yli iircnpoikansa, jotka hiin oli teh nyt otto poj ikspt'il - 1\:uka saavulli voiton Aktionin luona'! - 1\:uka vihollinen, oil!1 1 iin li.is:>ä taistelussa ( = Uillil taistelulla)'! - :\laf't ena:-<. jolle :\.ugu:-<tus osoitti niin suurta luottamusta. oli runoilijoiden ysl iivii ja sumdja2 - Hunoilijat, joiden nimet. m at kuolcmat tumot3. ovat ylisliinect4 Auguslusla runoilla:anj. - :'\e ova t onnellisia. joita jumalat rakastavat. - Onko se. milii kerro!. totta6"! t olen elossa jonkun jiilke('n : :>Upt>r.d s :>lml (dat.) t fuul!or, liris m. 3 immoridf] i.", e ufeln-u 1 11'1 r1us, u, um XX\'11 (:ac4'ilia f't lletellu Lul'io crant duae sorores, quibus nomina eranl Caecilia et )Jclella. Opera mulierum mater eas docebat; legere et scri herc dist:ebant a magistro Graeco, cui nornen era t Cleandro. Aliquando, eum puellae Antigonanu, Sophodis tragoediam. legerenl, maler inlrat. Quid legitis, puellae?t inquit. Caecilia respondet: Legirnus Sophoclis 'Anligonam', matcr. - Quid poslea legelis'!t - Postea legemus Euripidis 'Meflea m,, - tlegite mihi versus aliquol! Uno ore puellae dicunt: Ego legam. rnater. Ridens mater: Lege t.u, \Ieleiia! inquit, Caeeilia l'ost le legel.t Clara vocc puellae multos versus lej!'cbant.. Tum mater: Peto a te, Cleander. ut mihi diras, num puellac bene discant. Quid dit:is Ille dicit indusl.riam puellarum cgregiam summaque luude dij!'ihhn esse. )lik on nimesi'!( = mikä nimi sinulla on). \imeni on Felix. - )liui kirjoil.ol'? - 1\irjoitan kirjell.iil. :\titä te 35
opitte koulussa? - Mitä tulette tänään oppimaan? - Opet taja opettaa oppilaita lukemaan ja kirjoittamaan. - Emme opi koulua, vaan elämää varten. - Lue ensimmäinen säe! - Sano minulle, mitä luet! - Luulen, että laulalle* mielel länne. - Laula! - Ä iti pyysi tyttöjä laulamaan. - He lau loivat kirkkaalla äänellä. - Huomenna leikin kanssasi. Pojat ovat pallosilla ( = leikkivät pallolla6) kentällä1 - Mitä tulet ostamaan' torilla? - Tulen ostamaan kaloja. ' tpisltdia, at t. 1 std canij, ctcinl, cantdtum 3 ' tadij, losl, ltl um 3 pil!a, at t. 6rtla, at j. ' tmlj, lml, tmptum 3 pilclia, ia m. XXVJII Cloelia "irgo Puellae matri dixerunt:.satis iam scripsirnus, satis legimus, satis didieimus. Mater, narra nobis fabulam pulcbram! Tum mater: Fama est Porsennam, regem Etruscorum, olim eum Romanis bellum gessisse. llle, cum exercitum ad urbem Medea cum llherls. 36
Femin e mysteria &g<'ll tes. tluxisset, poposcit, ut Romani obsides darent. ln eorum numero erat Cloelia virgo. Illa celeras virgines clam e castris regis eduxit; postquam virgines custodes relellerunt, Tiberim tranaverunt. Tum rex legatos misit, qui Cloeliam deposcerent. Legati addiderunt: Nisi eam remiseritis, urbs vestra dele ljitur. Ea re territi Romani Cloeliam remiserunt. Rex autem virginem laudavit eique permisit, ut partem obsidum eligeret. Illa puellas et pueros elegit eosque incolumes reduxit. Ob eam rem Romani statuam virginis in Sacra Via posuerunt. Antigone Teebao ( = teebalaistenl) kuningas Oidipus jätti [jälkeensä) kaksi poikaa ja kaksi tytärtä'. Hänen kuolemansa jälkeen pojat jakoivat6 vallan keskenään'. Mutta pian karkoitli' Eteokles8 veljensä Polyneikeen Teebasta10 Sen jälkeen kun Polyneikes oli pyytänyt apua toisilta kuninkailta, hän johti valtavan sotajoukon kaupunkia vastaan. Vihdoin veljekset kaatuivalli toisiaan vastaan taistellen ( = taistelevina). Sil loin Kreon11, joka oli seurannutta Eteoklesta [hallitsijana], käski, ettei Polyneikeen ruumislait haudattaisp6, koska hän 37
oli kaatuu.jt1 taistellen (= taistelevana) isänrnaata[nsaj vastaan. Mutta Antigone, Polyneikeen sisar, piti velvollisuudentuntoa" lärkeämpänält kuin kuninkaan väärämielistä1 käskyä10 ja peittil1 veljen[sä] ruumiin multaan ( = maalla). l( uitenkaan eiu hän jäänyt huomaamatta kuninkaan vartijoilta. Kun nämä olivat vieneet neidon kuninkaan luo, l<reon käski. että hänet rnuuratt.aisiin23 (= he muuraisivat) haulakammioon elävänä24 Liian myöhään" Kreon katui julmuultaau. Kun hän kiiruhti vapauttamaan neitoa, Antigone oli jo kuollut. 1 Thlb4t lus, 1 m. t Otdiplils, 1 m. rtlinquo, rellqul, rtliclum 3 '/ili '' ae r. dll'ido, dfdsl, dlvlsum 3 inltr s 'expelm, expuli, expulsum 3 (jostakin, abi.) Eteocljls, is m. Polynlcl s, is m. 10 Thlbjae, 4rum f. (pl. lanl.) u cadö, cecidl, ciisilrus 3 u Crtfm, Creonlis m. u.wclcltlö, ctssl, ctssum 3 (jot.akuta, dat.) "corpus, corporis n. u humö 1 11 konjunktiivinen pred. u pid41s, lis r. u pidän ttirkeampanä, ase tan edelle : anlejpono, posui, posi!um 3 {akk. objekti ja datiivimihi rite) "iniilstjus, a, um 10 imperijum, l n. u /ego, U.rl, ttctum 3 tt Neque lamen :3sulkea sisään in]cli'tdo, c/osi, cltlswn 3;muurilla : abi. u vlvjus, a, um» stro XXIX Funus Romanum Longum agmen curruum per Forum ducebatur. Philo a Lucio quaesivit. quid ibi ageretur. llle respondit funus per urbem duci..corpus mortui, in lecto positum, nunc in Forum duc'ilur; deinde exlra urbem ducelur, ut uralur. Tum ossa <'OIIig:entur. ut in umam condantur. Subit.o Philo exclamavil: Ecce, quot viri. insignibus magistratuum ornali. e curribus descendunl! :'\obilis \'iri. ni::.i fallor, funus illud est. - lxon falleris, respondil Lll<'ius. Gens rnortui lola adest, et ii, qui nunc vinml, et ii. qui anle vixerunl. Parles maiorum a servis agunlur, qui imag:ines eorum et insignia portanl. lta magni honores morl uo t ribuuntur. l'iunc filius patrem e Rostris laudabilt Nescia mens lwminis fali sorlisque fulurar. sperare dccl'l. - Vit ilur parvo bene (Horatius). 38 - Dum t it is.
hrf'ikkalainen kirjailija' Polybiost kuvailee3 roomalaisen se rwa ttorin hautajaisia tähiin tapaan. Vainajan ruumis pan 1 iin hl\'aiie> ja \'ietiin Forumillc. Hautaussaaton edellä kulkivat = haulaussaalloa johtivat) orjat, jotka kantoivat esii:->ipu, ahakuvin ja arvonmerkkej i. Puhujalavalla ylisti vaiuajan poika sitii. milii6 hiin ja esi-isät olivat suorittaneet. Hän muij;.lul.ti siitä, eltii11 Rooman kansa oli suonut vainajalle monia kunnianosoituksia. llän luelleli kaikki virat, joissa hän oli johtanut valtiota, kaikki sodal. jotka hän oli käynyt, sanalla sanoen' kaiken. mitii6 hin oli toimillanut julkisessa elämibsii8. - Sitten, ieliin vainajan ruumis kaupungin ulkopuolf'lle polt cll avak:'i. Sen j lkeen kun ruumi:-\ oli poltett u, luut kf'riil 1 iin ja pani iin ruukkuun. 1:<cr1pf"ur, ;,.; < m. t ]>()fyhil u.y, 1 m. dtscr1w 3 'mu(f[us, i m. (abi. modii ncutrin mon. ;acc.. inf. '5<0nalla sanoeu = dtnique (Sijoil<'hwn koro:<ll'lla\"an :man jillkcl'll) rls pobfica XXX )) (' \"ila!4f'n orunt Prima lure dominus:»lleus. inquit, tsyre, apporla mihi tunic'am et logam! Audisne'!» - i\on audit servus. Tacel. - Svre, dormisne? Baculo te reriam, nisi statim audiveris. T ntumne vini heri potavisti, ut etiam nunc dormias"? Audi, puer! - Audio, domine! - Tandem audivisti. Apporta mihi vestem! Sed ubi celeri sunt? Etiamne dormiunl? lmpera, ut slalim veniant! - Statim omnes venerunt; narn non dormiebanl. - Audite. pueri, quae dico! Tu, Afer, cura, ut dienlibus, qui mox venient, ianua pateat! Atque irnpedi canes. ne advenienles lerreanl! Iaceant aut sedeant humi! Tu Lyde, amicos meos invita ad cenam! Vos cetera parale dbosque emile! Aurlilisnc, pueri? - Audimus, domine. - Bene est. l'\unc properate! leum est. imperare, vestrum esl oboedire et servire, quia servi estis. Qui non oboediverit, cras rus mittelur. ul in agris servial. Conlumrliam ; dicts, audirs (Plautus). 39
Pojat olivat kokoontuneet' leikkimään. Felix ainoastaan puuttui. Miksi Felix ei ole tullut? Magnus sanoi. Tuleeko (fut.) hän? Hän tietää2, että me odotamme häntä. Kunpa hän tulisi pian! - Luulen, että jokin3 on estänyt hänlä. Kuule! Kuulen hänen tulevan. - Terve, Felix! Sinä tulet aina liian myöhään. Olisi oikein', että me rankaisisimme sinua. Miksi sinä et ole tullut ajoissa'? - tåiti(ni] antoi minulle tehtävän, joka on estänyt minua tulemasta ajoissa. Jos en olisi totellut, hän olisi syystä rangaissut minua. 1 t:onluenid, ulnl, uentum 4 t st:id, sduj, scllum 4 aliquid partisii pin prees., kuten suomessa oequum esl (ynnä acc. c. inf.) 'panliö, lul, llum 4 1 lempore ne!]ljw um, 1 n. 1 iore Ap<lllo Yt'iis rep.-rtu::.. 4U
::)uovl'lllui'ilia. XXXI Snowtaurilia Romani magna cum diligenlia sacra fatiehant. Nam Iloni civis esse putabant facere, quae maiores fedssent. lense Maio agri lustrabantur, ne seges detrimentum caperi'l Cum uxoribus et liberis et tota familia agricolae adsunt. Fcsto agmine suem, O\ em, laurum circa ag:ros agunt. Deindt ad aram veterem sana faciunt. Jbi pater familias: facimus», inquit, quod semper fecimus, quodque sempcr faciemus. Gratias tibi agimus, Iars pater, quod nobis propitius fuisti. Fae etiam nunt. ut morbi fugiant EHice, ne segetes et greges detrimentum capianu Accipe nunc suem eum ove et tauro, quae tibi interficiam:» Omen accipio. - Quod omrn di averlanl! Quod Jicel Jovi, non licel bovi.. \ika pakenee, vuodet pakenevat. - Se joka ei mitään tee. ei saa mitään aikaan. - :\litä tulet tekemään'? - l<onsulit katsokootl. ettei valtio kärsi (= ota) vahinkoa. - Sinun neuvojasi me kuulemme ja otamme vastaan mielellämme. - Roomalaiset tekivät rynnäkön niin suurella voimalla, että viholliset pakenivat. - Sotilaat surmasi\ at vihollisia näirien paelessa 1 = pakenevia vihollisia). - lerimiehet. heitti- 41
vät2 ankkurin' satamassa". - Toukokuussa maamiehet uhrasivat Marsille. - Muult.uneena6 häräksi Juppiler ryösti Euroopan;. 1 t'id('r lli' = iuc-iu, iic1, iaf'lum 3 3 (lncor1(1, ur r. 'porj:us. ft s, m. 'miildtu... rupiu, ropu1, raplum 3 ; EuröJ! Iu, a, r. XXXII Feralia J\Iagno dolore arricimur, mi Cili», inquit letellu,;, um propinqui nobis morle eripiuntur. Acri dolore primo impedimur. ne ola<'ium dolori,.; in\'enianw,.;; tempore aulem dolor lenitur. lta erricitur, ui. paulalim cx animo ciciahu. erl ne memoria quuque morluor um sepeliret ur. ruaiorf's nost ri F<'ralia insliluenml. Quo rat:lum esl, ui quolannis cerlis rl iebus memores sir1m,; n1orluorum. lcnse Februario Feralia celebrabanl ur. Eo die scpulna coronis ornabantur hostiaeque intedil'irhanlur. Apponebnnlur cliam \'al'ii t ibi. \'inum. lae aliaquc dona, ul ab animis accipert"ntur. Putabant ca rlona libenler a mort uis <H' cipi. Orjaa ran aistaan. - Orja p ysi, ellii hänlii ei ran aistaisi. - Kaupunki \ allataan1-1-\ un roomalai ('l. \'alta i\ at yrakuusan.!'iurmauiin Arkhimrd('s2 - Surusi lievf'nl yy ajan ''I'Uicrun cnli:< Ilo-
milhwn. - 1\uull akoon loistakin3 JltJOita! - Tunlisin4 suurta iloa$. jo:o. liimii huoli h mnwtlairiiu minull;t pois. - 1\ahden loi:-;ta tnulun laki kif'l:o.i1 hautaamusta vainajaa kaupunkiin lw upung-i:o.:-oa). 1 mjii i..trl'llitm' l '.. i., m. 'ulller, tra, f'rum 'afliciij verbiä kiiyt. liit'h l111'/ili,11, W' r. 1 luorltcim (t.aipumaton) 7 f. tm, 1'1'1111, t rlilum 1 \tll jt ktilw a<'t'. r. inr.) XXXIII Tituli st pult rnlf's F1 nter fralri 1 arissimo. Coniu)!i t arissimac, oniunx infelicissimus. Yidori. filio rl ull'issimo. qui vixit an(nos) V1, m(enses) \'. th ics,1 X 1 112, pn1 enles miserrimi. Jlil' sila est Amymnne Mard3, oplima et pulcherrima. Vivite felict>s, quibus l st dala J(m ior ai las. Yali bis. hospes. Opt(o), ut sis felil'i0r. l'\ihil esl morte ulilius { = l\ihil esl ulilius quam mors). Yita breds lon il melii,r mortillibus ai vo. OplamUs cuncli: sil libi tcrra lev is! 1 qu111que 1 lr cltcim ' :tjateltava lisäksi: uxor Hyvin kuuluisa mies. - Tytär oli kauniimpi kuin äiti. Pyt.hia1 vastasi muinoin: Viisas on Sofokles, viisaampi Euri pides, Yiisain kaikista ihmisistä2 Sokrates3. - Taistelu oli hyvin kiivas. - f(uka on teistä3 urhein? - J{esällä4 päi, ät ovat pitemmät kuin talvella. - \'uoden lyhin päivä oli ni meltään bruma. - l( uu' loistaa' kirkkaammalla valolla kuin tähdeta, m\ltta aurinko on kirkkaampi kuin kuu. - Mikä on nopeampi' kuin kuolema? - Senaattorit huudahtivatl0 uudelle keisarille: OIIos onoellisempi kuin Auguslus, pa rempi kuin Trajanusu. 1 Pylhi!a, ae f. 1 gen. parlitivos Siicrallls, is m. 'autius, åtis r. hiems, hitmin r. 1/tin!a, ae 1. '/Oceo, lllxl 'l sli'll!a, ae 1. 'ctler, ctleris, cdtre 1' uccflimo l 11 Triiiånlus, 1 m. 43
m.-tr ;.-, ' ;,.'_...;...; ;;_, _... gra_<;siorc Iinea <lh<ru, q. d. Scn ii indil'<h lll 1"""'.xx:xn: Homo, urhs septcm < ollium Conslal maiorem partem urbis Romnc in :-ot pt('m t ollihu wl monlibus i'lilam ruissc. Ex iis duo l<. riorc,.; sun! qunm t lt ri. ln Capilolio eral. Lcmplum omnium,.;uud i ;-;simtun et,, lcberrimum. uni deo, Jovi Oplimo.\laximo. f'l durthll dt ahus, lunoni t l.\l inf'n af', ihlt'i'um. lu t xn l:-oi<jf't' 1 ai'i P utnnl i... arx
l'ila e1 at. Palal i11m autem <'eleris llloillihu;o; celchrius pulabalur. quod Homulus ibi, ut lama erat. urbem condideral. In Palatio erant domus nobiliorum etdivitiorum; paujleriores plerumque in A ventino habitabant. Ceteri colles appellabantur Quirinalis, Viminalis, Esquilinus, Caelius. Anntinu centum quinquaginta quinque pedes altus est; f'acumina Capitolii et Palatii quindecim fere pedibus altiora sunt. Tiberin tuonpuoleisella1 rannalla2 levittäytyi muinoin Ager Väticänus. joka oli pitempi ja kapeampi:t kuin Mars-kenttä. Monet ylhäisenunistä roomalaisista pitivät tätä seutua4 terveellisempänä6 ja rakensivat mitä kauneimpia maataloja Janiculumin4 alapuolelle7 Janiculum on paljon korkeampi ja pitempi kuin muut kukkulat. Tämän seudun tunnetuimmista rakennuksista mainittakoon Hadrianuksen8 mausoleumi, joka on nyt nimellään Castel Sant' Angelo. Hadrianuksen hauta oli suurempi ja kauniimpi kuin aikaisempien keisareiden. Tiberis fluvius et Moles Hadriani. 45
Forum Romanum a Caritolio visum. ) Jelko lähellä ( = ei kaukana) oli :\eron' sirkus, jolla krisli lyt10 sai\ at kärsiäu mitä surkeimman1' ja julmimman1 kuo leman. Tällä paikalla14 on nyt Pietarinkirkkoa, kristikunnan ( = kristittyjen kansojen) pyhin temppeli. t ullerjior, ius 1 rlpla, oe r. ongustlus, a, u m regijo, <Jnis r. salalbtr, l1ris, bre /Drticultum, l n. 1 sub prep., vastaa abi. yht. kysymyk seen 'missi', akk. yht. kysymykseen 'mihin' HadriDn t us, 1 m. Ntrl6, Onis m. 1 Chrlsli6nl us, l m. tt saada karsia kuolema: morfe alficl 11 misler, ero, trum n criidtllis, t u loclus, 1 m. t afiilis (is f.) sånctl Pelrl XXX\' De magnitudine et pul('hritudine Romae antiquae Trecentis fere annis anle aelatem Augusti colles illi septem circumdali erant muro, septem vei novem milia passuum longo. Ducentis sexaginta annis post mortem Augusli impe- rator Aurelianus urbem novis moenibus <'ircumdf"d i t. 1 :: muru:->. qui e t i a m nu11c resla t, l redel'im pedes latu. dunde46