SISÄLLYS. N:o 315. Laki. poliisilain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2001

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2001 N:o 315 325 SISÄLLYS N:o Sivu 315 Laki poliisilain muuttamisesta... 929 316 Laki asunto-osakeyhtiölain 5 ja 39 :n muuttamisesta... 932 317 Laki asuntokauppalain 2 luvun 8 :n muuttamisesta... 933 318 Laki verohallintolain 3 ja 4 :n muuttamisesta... 934 319 Laki maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 6 ja 28 :n muuttamisesta... 935 320 Tasavallan presidentin asetus Pohjoismaiden välillä eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisistä pohjoismaisista työmarkkinoista tehdyn sopimuksen muuttamista koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta... 936 321 Valtioneuvoston asetus moottoribensiinin ja dieselöljyn laatuvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta... 937 322 Oikeusministeriön asetus velallisen maksukyvyn arvioinnin perusteista yksityishenkilön velkajärjestelyssä... 939 323 Valtiovarainministeriön asetus julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan maksullisista suoritteista... 941 324 Maa- ja metsätalousministeriön asetus suu- ja sorkkataudin vastustamisesta eläinten kuljetuksessa annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta... 943 325 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta vuoden 2000 emolehmäpalkkion, vuoden 2000 lopullisen sonni- ja härkäpalkkion, vuoden 2000 uuhipalkkion loppuosan sekävuoden 2000 emolehmien kansallisen lisäpalkkion maksatuksesta... 944 N:o 315 Laki poliisilain muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2001 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 7 päivänä huhtikuuta 1995 annetun poliisilain (493/1995) 52 ja 54 :n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 21/2001, sekä lisätään lakiin uusi 6 a, 22 a ja 30 a seuraavasti: 6a Virkapuku Poliisiasetuksen (1112/1995) 1 :ssä säädetyn poliisimiehen sekäylivartijan ja vartijan on käytettävä virkatehtävissään virkapukua, jollei virkatehtävän laatu tai luonne muuta edellytä. Virkapukua voidaan käyttää virkatehtävän ohella virkatehtävään liittyvän matkan aikana ja edustettaessa poliisia. Virkapuvun käytöstä muissa yhteyksissä päättää asianomaisen yksikön päällikkö. Luvan poliisin virkapuvun käyttöön teatteriesityksissätai muissa vastaavissa tilaisuuksissa antaa asianomaisen kihlakunnan poliisilaitoksen päällikkö. HE 20/2001 HaVM 4/2001 EV 27/2001 47 2001 410301

930 N:o 315 22a Vieraan valtion poliisimiehen toimivalta Tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillärajoilla tehdyn sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen, jäljempänäschengenin yleissopimus, 40 tai 41 artiklassa tarkoitetulla Schengenin säännöstöä soveltavan valtion poliisimiehelläon oikeus poliisimiehen maan alueella verekseltätai pakenemasta tavatun rikoksentekijän takaaajoon Suomen alueella samoin kuin kiinniottoon ja turvallisuustarkastukseen Suomen alueella siten kuin Suomea velvoittavassa Schengenin säännöstössä määrätään. Kulkuneuvon pysäyttämisestä ja turvallisuustarkastuksesta on lisäksi voimassa mitä tämän lain 21 :n 1 momentissa sekä22 :n 1 ja 5 momentissa säädetään. Oikeus voimakeinoin tapahtuvaan verekseltätavatun tai pakenevan kiinniottoon on kuitenkin vain, jos kiinniotettava vastarintaa tekemällä koettaa välttää kiinnijoutumisen eikäsuomalaisen poliisimiehen apua kiinniottoon ole viipymättä saatavilla. Voimakeinojen käytön edellytyksistä ja käytöstä on lisäksi voimassa, mitämuualla tässälaissa sekä rikoslaissa (39/1889) säädetään. Tämän pykälän 1 momentin perusteella kiinniotettu on viipymättä luovutettava kiinniottopaikkakunnan kihlakunnan poliisilaitokselle, jolle on myös ilmoitettava Suomen alueella tehdyistämuista toimenpiteistäja niiden seurauksista. Edellä1 momentissa tarkoitetun poliisimiehen toimenpiteistäsivulliselle aiheutuneen vahingon korvaamisesta on voimassa, mitä 47 :n 2 momentissa säädetään korvauksen suorittamisesta. 30a Vieraan valtion poliisimiehen suorittama tarkkailu Schengenin yleissopimuksen 40 tai 41 artiklassa tarkoitetulla Schengenin säännöstöä soveltavan valtion poliisimiehelläon oikeus jatkaa maansa alueella alkanutta, rikoksen selvittämiseksi tapahtuvaa henkilön tarkkailua tai teknistätarkkailua Suomen alueella siten kuin Suomea velvoittavassa Schengenin säännöstössä määrätään. Edellytyksenä on lisäksi, että suomalainen poliisimies ei voi välittömästi jatkaa tarkkailua tai teknistä tarkkailua Suomen alueella. Tarkkailussa saa käyttää sellaisia teknisiä välineitä, joiden käyttöön suomalainen poliisimies on oikeutettu teknisestätarkkailusta annettujen säännösten mukaisesti. Tarkkailusta ja teknisestätarkkailusta on annettava selvitys sen paikkakunnan kihlakunnan poliisilaitokselle, jonka alueella on pääasiallisesti toimittu. 52 Liikkumis- ja oleskelurajoitukset Erittäin tärkeän toiminnan tai omaisuuden turvaamiseksi taikka ihmisten suojaamiseksi sisäasiainministeriön asetuksella voidaan rajoittaa liikkumista tai oleskelua turvattavassa tai suojattavassa kohteessa tai sen ympäristössä, kohteesta aiheutuvan tai siihen kohdistuvan vaaran vuoksi, taikka kieltää turvallisuutta vaarantavien esineiden tai aineiden tuonti sinne. Kiellon tai rajoituksen rikkomisesta voidaan tuomita sakkoon, milloin teosta ei ole muualla laissa säädetty rangaistusta. 54 Tarkemmat säännökset Valtioneuvoston asetuksella säädetään 1) poliisimiehen poliisieettisestävalasta, poliisin toiminnallisista johtosuhteista, poliisimiehen toimintavelvollisuudesta, poliisimiehen velvollisuudesta ilmoittautua palvelukseen tai toimintavalmiuteen määräämisestä, erityisistä poliisitutkintaan eräissä tapauksissa liittyvistä tehtävistä, 47 :ssä tarkoitettujen korvausten hakemisessa ja maksamisessa noudatettavasta menettelystä, poliisin tunnuskuvasta ja virkapuvun käytöstä, virkamerkistäja aseistuksesta; 2) kansainväliseen sopimukseen perustuvien toimivaltuuksien käytöstä tehtävistä ilmoituksista ja selvityksistä; sekä 3) poliisin, tullilaitoksen ja rajavartiolaitoksen tehtävien yhteensovittamisesta sekä

N:o 315 931 näiden viranomaisten keskinäisestä yhteistoiminnasta ja virka-apumenettelystä. Sisäasiainministeriö voi antaa asetuksella tarkempia säännöksiä poliisivaltuuksien myöntämisestä, kiinni otettujen käsittelystä, haltuun otetun omaisuuden säilyttämisestä, poliisitutkinnan suorittamisesta, kulkuneuvon pysäyttämisestä, automaattisesta tieliikenteen valvonnasta, voimakeinojen käyttämisestä, eläimen kiinniottamisesta, säilyttämisestä ja lopettamisesta, virka-avun antamisesta muissa kuin 2 momentin 3 kohdan mukaisissa tapauksissa, peitetoiminnan, valeoston ja televalvonnan järjestämisestä ja valvonnasta, poliisitoimenpiteiden kirjaamisesta sekävirkapuvun mallista ja sen yhteydessä käytettävistämerkeistä. Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2001. Tällä lailla kumotaan poliisilain muuttamisesta 10 päivänä heinäkuuta 1998 annettu laki. Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2001 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sisäasiainministeri Ville Itälä

932 N:o 316 Laki asunto-osakeyhtiölain 5 ja 39 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2001 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä toukokuuta 1991 annetun asunto-osakeyhtiölain (809/1991) 5 :n 3 momentin 3 kohta ja 39 seuraavasti: 5 Yhtiövastike Yhtiövastikkeella voidaan kattaa yhtiön menot, jotka aiheutuvat: 3) sellaisesta perusparannuksesta, uudistuksesta, lisärakentamisesta ja lisäalueen hankkimisesta, jolla kiinteistö ja rakennus saatetaan vastaamaan kunkin ajankohdan tavanmukaisia vaatimuksia, jollei osakkeenomistajan maksuvelvollisuus muodostu kohtuuttoman ankaraksi; sekä 39 Yhtiövastikeperusteesta poikkeaminen Kun yhtiön kustannuksella päätetään suorittaa osakkeenomistajien hallinnassa oleviin huoneistoihin kohdistuva korjaus tai uudistus, josta kunkin huoneiston osalta saatava hyöty ja aiheutuva kustannus ovat yhtäsuuret, yhtiökokous voi samalla päättää, että kunkin osakeryhmän omistaja maksaa toimenpiteen johdosta yhtiövastiketta yhtäpaljon. Tällainen päätös kustannusten jakamisesta tasan voidaan tehdävain, jos sitäkannattavat osakkeenomistajat, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2001. Perusparannusta, uudistusta, lisärakentamista ja lisäalueen hankkimista koskevaan yhtiökokouksen päätökseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, jos kutsu yhtiökokoukseen on toimitettu ennen tämän lain voimaantuloa. Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2001 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN HE 201/2000 YmVM 1/2001 EV 18/2001 Oikeusministeri Johannes Koskinen

933 N:o 317 L a k i asuntokauppalain 2 luvun 8 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2001 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä syyskuuta 1994 annetun asuntokauppalain (843/1994) 2 luvun 8 :n 2 momentti seuraavasti: 8 Taloussuunnitelman merkitys ja muuttaminen Sen jälkeen kun yksi tai useampi osake on myyty kuluttajalle, säilytettävänä olevassa taloussuunnitelmassa ilmoitettua velkojen yhteismäärää saadaan korottaa tai muita vastuita lisätä ainoastaan, jos kaikki osakkeenostajat kirjallisesti suostuvat ehdotettuun muutokseen. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2001. Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2001 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Oikeusministeri Johannes Koskinen HE 201/2000 YmVM 1/2001 EV 18/2001

934 N:o 318 Laki verohallintolain 3 ja 4 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2001 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun verohallintolain (1557/1995) 3 :n otsikko ja 4 :n 2 ja 3 momentti, sellaisena kuin niistäovat 4 :n 2 ja 3 momentti laissa 504/1998, sekä lisätään 3 :ään uusi 2 momentti seuraavasti: 3 Verohallitus ja verohallituksen johtokunta Tarkemmat säännökset verohallituksen hallinnosta ja viroista annetaan valtioneuvoston asetuksella. 4 Verotuksen oikaisulautakunta ja sen kokoonpano Verotuksen oikaisulautakunnassa on neljällä jaollinen määrä jäseniä, joista jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Verohallitus määrää veroviraston esityksestä oikaisulautakunnan jäsenmäärän, jäsenet ja varajäsenet. Lisäksi verohallitus määrää veroviraston esityksestäyhden tai useamman henkilön toimimaan verotuksen oikaisulautakunnan puheenjohtajana. Verohallitus määrää, kuka puheenjohtajista toimii lautakunnan puheenjohtajana ja kuka puheenjohtajista kunkin sijaisena puheenjohtajan ollessa estynyt. Oikaisulautakunnan jaostoon voidaan määrätä yksi tai useampi puheenjohtaja. Jaostoon kuuluu puheenjohtajan lisäksi neljä jäsentä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2001. Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2001 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN HE 204/2000 VaVM 3/2001 EV 23/2001 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö

935 N:o 319 L a k i maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 6 ja 28 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2001 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun maatalousyrittäjien lomituspalvelulain (1231/1996) 6 ja 28 :n 1 momentti seuraavasti: 6 Oikeus vuosilomaan Edellä4 :ssätarkoitetulla maatalousyrittäjällä on oikeus hakemuksesta saada lomituspalveluja kalenterivuoden aikana vuosilomaa varten 23 päivän ajaksi. 28 Maksullisesta lomittaja-avusta perittävät maksut Maatalousyrittäjältä peritään 16 :n 2 momentissa tarkoitetusta lomittaja-avusta tuntimaksu, joka vastaa kuukausipalkkaisen lomittajan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaista alinta peruspalkkaa lisättynä yhdellä kokemuslisällä. Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2001. Lain 6 :ää sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2001 ja 28 :n 1 momenttia 1 päivästä helmikuuta 2001. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2001 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN HE 12/2001 StVM 3/2001 EV 19/2001 Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

936 N:o 320 Tasavallan presidentin asetus Pohjoismaiden välillä eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisistä pohjoismaisista työmarkkinoista tehdyn sopimuksen muuttamista koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2001 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkoasiainministerin esittelystä, säädetään: 1 Oslossa 11 päivänä marraskuuta 1998 tehty Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välinen sopimus 14 päivänä kesäkuuta 1993 tehdyn eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisiäpohjoismaisia työmarkkinoita koskevan sopimuksen muuttamisesta, jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 17 päivänä syyskuuta 1999, on Suomen osalta kansainvälisesti voimassa 1 päivästä huhtikuuta 2001 niin kuin siitäon sovittu. 2 Sopimuksen määräykset ovat asetuksena voimassa. 3 Tämä asetus tulee voimaan 12 päivänä huhtikuuta 2001. Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2001 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja (Sopimusteksti on julkaistu Suomen säädöskokoelman sopimussarjan n:ossa 24/2001)

937 N:o 321 Valtioneuvoston asetus moottoribensiinin ja dieselöljyn laatuvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä, muutetaan moottoribensiinin ja dieselöljyn laatuvaatimuksista 28 päivänä joulukuuta 2000 annetun valtioneuvoston asetuksen (1271/2000) liitteen taulukko 1 seuraavasti: Taulukko I Moottoribensiinin laatuvaatimukset vuonna 2000 Laatusuure Yksikkö Laaturaja Määritysmenetelmä Minimi Maksimi Oktaaniluku RON 95 -- EN 25164; 1993 MON 85 -- EN 25163; 1993 Höyrynpaine Reid - 1.6-31.8 kpa -- 70,0 pren 13016-1(DVPE); 1997 Tislaus: pr EN ISO 3405; 1998 -haihtunut 100 C:ssa % v/v 46,0 -- -haihtunut 150 C:ssa % v/v 75,0 -- Hiilivedyt: -olefiinit 1) 2) 3) % v/v -- 18,0 4) ASTM D1319; 1995 -aromaatit 1) 2) 3) % v/v -- 42,0 ASTM D1319;1995 -bentseeni 5) % v/v -- 1,0 EN 12177; 1998 EN 238; 1996 Happipitoisuus 6) % m/m -- 2,7 EN 1601; 1997 pren 13132; 1998 Happipitoiset : 6) EN 1601; 1997 yhdisteet -metanoli 7) %v/v -- 3 pren 13132; 1998 -etanoli 8) % v/v -- 5 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/70/EY, EYVL N:o L 350, 28.12.1998, s. 58 ja komission direktiivi 2000/71/EY, EYVL N:o L 287, 14.11.2000, s. 46

938 N:o 321 -isopropyylialkoholi %v/v -- 10 -tert-butyylialkoholi -isobutyylialkoholi % v/v % v/v -- -- 7 10 - eetterit, joissa on vähintään 5 hiiliatomia % v/v -- 15 Muut happipitoiset % v/v 10 EN 1601; 1997 yhdisteet 6) 9) pren 13132; 1998 Rikkipitoisuus 10) mg/kg -- 150 EN ISO 14596;1998 EN ISO 8754;1995 EN 24260;1994 Lyijypitoisuus g/l -- 0,005 EN 237;1996 1) Happipitoisten yhdisteiden pitoisuus on määritettävä tulosten laskemiseksi ASTM D 1319 (1995) - menetelmän lausekkeen 13.2 mukaisesti. 2) Kun näyte sisältää etyyli-tert-butyylieetteriä (ETBE), aromaattialue määritetään vaaleanpunaruskeasta renkaasta, joka sijaitsee sen punaisen renkaan alapuolella, jota käytetään normaalisti määrityksessä silloin, kun näyte ei sisällä ETBE:ä. ETBE:n esiintyminen näytteessä voidaan päätellä alaviitteessä 1 selostetussa analyysissä. 3) ASTM D 1319 (1995) -menetelmän lausekkeita 6.1, 10.1 ja 14.1.1 ei sovelleta. 4) Lukuun ottamatta matalaoktaanista lyijytöntä bensiiniä (MON vähintään 81 ja RON vähintään 91), jonka olefiinipitoisuus on enintään 21 % v/v. Nämä raja-arvot eivät estä muun lyijyttömän bensiinin, jonka oktaaniluvut ovat tässä taulukossa mainittuja pienemmät, markkinoille saattamista. 5) Kiistatapauksissa käytetään standardia EN 12177 (1998).6) Kiistatapauksissa käytetään standardia EN 1601 (1997) 7) Stabilointiainetta on lisättävä. 8) Stabilointiaineet voivat olla välttämättömiä. 9) Muut yksinkertaiset alkoholit, joiden tislauksen loppupiste ei ole korkeampi kuin kansallisissa laatuvaatimuksissa asetettu tislauksen loppupiste tai niiden puuttuessa moottoripolttoaineiden teollisten laatuvaatimusten mukainen tislauksen loppupiste. 10) Kiistatapauksissa käytetään standardia EN ISO 14596 (1998). Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2001. Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 2001 Ympäristöministeri Satu Hassi Hallitussihteeri Oili Rahnasto

N:o 322 939 Oikeusministeriön asetus velallisen maksukyvyn arvioinnin perusteista yksityishenkilön velkajärjestelyssä Annettu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2001 Oikeusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yksityishenkilön velkajärjestelystä 25 päivänä tammikuuta 1993 annetun lain (57/1993) 4 :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 113/1995: 1 Tulot Velallisen maksukykyäyksityishenkilön velkajärjestelyssä arvioitaessa otetaan huomioon kaikki velallisen tulot, velallisen ansaintamahdollisuudet ja arvio tulojen odotettavissa olevasta kehityksestä. Velallisen tuloilla tarkoitetaan muun muassa palkkaa, palkkiota sekämuuta etuutta, joka maksetaan työstätai palveluksesta. Työstä maksettavan etuuden, kuten päivärahan tai kilometrikorvauksen vähennyksenä otetaan kuitenkin huomioon ne välttämättömät kustannukset, jotka etuus on tarkoitettu kattamaan. Tuloilla tarkoitetaan myös yritystoiminnasta ja ammatinharjoittamisesta saatavia tuloja, pääomatuloja, eläkkeitä, työttömyyden vuoksi maksettavaa päivärahaa sekä avustuksia ja sosiaalisia etuuksia. Avustuksen tai etuuden vähennyksenä otetaan huomioon ne menot, jotka avustuksella tai etuudella on tarkoitettu korvattaviksi. Lapsilisää ja lapselle maksettavaa elatusapua tai -tukea ei lueta velallisen tuloihin. Ne otetaan huomioon lapsen elatuksesta aiheutuvan menon vähennyksenä siten kuin 6 :ssä säädetään. 2 Vähennykset Laskettaessa velallisen maksuvaraa velallisen tuloista vähennetään velallisen esittämän selvityksen perusteella välttämättöminä elinkustannuksina asumismenot, lapsen päivähoitomenot, 18-vuotta täyttäneen lapsen koulutusmenot, velallisen maksama elatusapu sekä muut velallisen toimeentuloa varten tarvittavat varat noudattaen, mitä3 6 :ssätarkemmin säädetään. 3 Asumiskustannukset Asumiskustannuksiin luetaan vuokra, asunto-osakeyhtiössähoito- ja rahoitusvastike, ja asumisoikeusasunnossa huoneistosta perittäväkäyttövastike. Asumismenoina otetaan lisäksi huomioon asumiseen liittyvät välttämättömät menot, kuten vesi-, sähkö-, kaasu-, lämmitys-, sauna- ja jätehuoltomaksut, maantai tontinvuokra, kiinteistövero samoin kuin muut kiinteistöstä mahdollisesti perittävät maksut sekätavanomaisen koti- tai kiinteistövakuutuksen vakuutusmaksut. Velallisen asumiskustannukset otetaan huomioon sen suuruisina kuin velallinen niitä maksaa. Jos kuitenkin velallisen maksamat kustannukset ylittävät selvästi paikkakunnalla kohtuullisina pidettävien asumiskustannusten määrän, velallisen asumiskustannuksina otetaan huomioon kohtuullisina pidettävät menot. 4 Muut välttämättömät elinkustannukset Muihin välttämättömiin elinkustannuksiin luetaan velallisen ja hänen perheensä ravintomenot, vaatemenot, tavanomaisen suuruiset terveydenhoitomenot sekähenkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, kodin ylläpidosta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekämuut vastaavat menot. Näistä kustannuksista velallisen ei tarvitse esittää erillistäselvitystä, vaan ne otetaan huomioon kuukautta kohden seuraavan suuruisina:

940 N:o 322 1) yksinäinen henkilö tai yksinhuoltaja 2 600 markkaa; 2) avioliitossa tai avioliitonomaisessa suhteessa asuva henkilö tai henkilö, joka asuu yhteistaloudessa toisen täysi-ikäisen henkilön kanssa, 2 200 markkaa; 3) velallisen kanssa samassa taloudessa asuva alaikäinen lapsi siten, että ensimmäinen ja toinen lapsi 1 650 markkaa, kolmas ja sitä seuraavat lapset 1 550 markkaa, ja 4) velallisen kanssa samassa taloudessa asuva 17 vuotta täyttänyt lapsi 1 850 markkaa. Edellä1 momentissa tarkoitetuista markkamääristä voidaan poiketa, jos siihen on erityisiäperusteita. Tällaisia perusteita voivat olla erityisesti paikallisliikenteen maksun ylittävät työmatkakustannukset ja velallisen itse maksettavat, tavanomaista suuremmat säännölliset terveydenhoitomenot tai poikkeuksellisen suuri kertaluonteinen sairaudesta aiheutuva meno. Jos velallinen käyttää työmatkaansa omaa autoa, työmatkakustannukset voidaan ottaa huomioon samoin perustein kuin ne voidaan hyväksyä vähennykseksi verotuksessa. Kuukausittaiset elinkustannukset voidaan ottaa huomioon 1 momentissa tarkoitettua alhaisempina, kun velallinen itse arvioi tulevansa toimeen vähemmillä kustannuksilla. 5 Kustannukset 18-vuotta täyttäneen lapsen koulutuksesta Lapsen täytettyä 18 vuotta hänen koulutuksestaan aiheutuvat välttämättömät kustannukset voidaan ottaa huomioon velallisen menoina 4 :n 4 kohdan mukaisesti. Nämä kustannukset voidaan ottaa huomioon siihen saakka, kunnes lapsen opiskelu lukiossa päättyy, tai muusta peruskoulun jälkeen aloitetusta koulutuksesta enintään kahdelta vuodelta. 6 Lapsesta aiheutuvista kustannuksista tehtävät vähennykset Lapsilisäja velallisen kanssa asuvalle lapselle maksettava elatusapu tai -tuki vähennetään 4 :n 1 momentin 3 ja 4 kohdan mukaisista lapsen välttämättömistä menoista. Yksinhuoltajalle maksettavaa lapsilisän korotusta ei kuitenkaan oteta huomioon. 18-vuotta täyttäneen lapsen koulutuskustannuksista vähennetään hänen saamansa avustukset ja etuudet. Velallisen kustannuksina ei oteta huomioon lapsen menoja siltäosin kuin lapsi voi itse tuloillaan tai varallisuudellaan vastata niistä. Lapsen tulona ei tällöin pidetä lapsilisää ja elatusapua. 7 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2001. Asetusta sovelletaan myös sen voimaan tullessa käräjäoikeudessa vireillä olevassa velkajärjestelyasiassa, jossa maksuohjelmaa ei ole vahvistettu tai jossa velallisen maksuvara lasketaan uudelleen maksuohjelmaa muutettaessa. Jos käräjäoikeus on vahvistanut maksuohjelman ja muutoksenhakutuomioistuin palauttaa asian käräjäoikeuteen, asetusta sovelletaan, jos velallisen maksuvara on tuolloin laskettava uudelleen. Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2001 Oikeusministeri Johannes Koskinen Hallitussihteeri Merja Muilu

941 N:o 323 Valtiovarainministeriön asetus julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan maksullisista suoritteista Annettu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2001 Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994: 1 Soveltamisala Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetussa laissa (467/1999) tarkoitetun julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan (JHTT-lautakunta) suoritteista peritään maksuja valtiolle tämän asetuksen mukaisesti. 2 Maksulliset julkisoikeudelliset suoritteet Valtion maksuperustelain 6 :ssätarkoitettuja maksullisia julkisoikeudellisia suoritteita, joista JHTT-lautakunta perii kiinteät maksut, ovat: 1) tutkintomaksu JHTT-tutkintoon osallistuvalta 850 mk; 2) maksu henkilön JHTT-luetteloon merkitsemisestäja tilintarkastajantodistuksesta 300 mk; 3) JHTT-yhteisöksi hyväksymistä koskevan hakemuksen käsittelymaksu 1 700 mk; 4) maksu yhteisön JHTT-luetteloon merkitsemisestä300 mk; 5) JHTT-toimintaselvityksen käsittelymaksu yhteisöltä1 500 mk. Edellä tarkoitetun käsittelymaksun lisäksi peritään JHTT-yhteisöltä käsittelymaksuna JHTT-yhteisön palveluksessa JHTT-toimintaselvityksen jättämistä edeltävän kalenterivuoden viimeisenä päivänä olleiden JHTTtilintarkastajien lukumäärän perusteella 500 mk kaksi tilintarkastajaa ylittävältä määrältä, kuitenkin enintään 10 000 mk. 6) JHTT-toimintaselvityksen käsittelymaksu henkilöltä300 mk; sekä 7) maksu JHTT-luettelosta annettavasta todistuksesta ja otteesta 60 mk. 3 Maksulliset liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavat suoritteet Suoritteita, jotka JHTT-lautakunta hinnoittelee liiketaloudellisin perustein, ovat: 1) julkaisut; 2) valokopiot ja muut jäljennökset; sekä 3) muut palvelusuoritteet. 4 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2001 ja on voimassa vuoden 2001 loppuun. Tällä asetuksella kumotaan julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan mak-

942 N:o 323 sullisista suoritteista 18 päivänä syyskuuta 1996 annettu valtiovarainministeriön päätös (687/1996). Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2001 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö Vanhempi hallitussihteeri Petri Syrjänen

943 N:o 324 Maa- ja metsätalousministeriön asetus suu- ja sorkkataudin vastustamisesta eläinten kuljetuksessa annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 2001 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan suu- ja sorkkataudin vastustamisesta eläinten kuljetuksessa 13 päivänä maaliskuuta 2001 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (218/2001) 3, sellaisena kuin se on asetuksessa 283/2001, seuraavasti: 3 Kuljetukset Suomen alueella Jos kuljetus tapahtuu kokonaisuudessaan Suomen alueella, sorkkaeläimiä saadaan 2 :ssä säädetystä poiketen kuljettaa: 1) pitopaikasta lastia purkamatta teurastamoon välitöntä teurastusta varten; sekä 2) pitopaikasta toiseen pitopaikkaan seuraavin ehdoin: a) siat on pidetty vähintään 15 päivän ajan ennen kuljetusta tai syntymästään lähtien lähtöpaikkana olevassa pitopaikassa, ja sinne ei ole tuotu sorkkaeläimiä 15 päivän aikana ennen kuljetusta; b) muut sorkkaeläimet kuin siat on pidetty vähintään 30 päivän ajan tai syntymästään lähtien lähtöpaikkana olevassa pitopaikassa, ja sinne ei ole tuotu sorkkaeläimiä 30 päivän aikana ennen kuljetusta; c) kuljetuksesta ilmoitetaan etukäteen läänineläinlääkärille. Ilmoitusta kuljetuksesta ei tarvita, jos kuljetuksesta vastaavalla ammatinharjoittajalla on eläinsuojelulain (247/1996) 30 :ssä tarkoitettu lupa eläinten kuljettamiseen. Tämä asetus tulee voimaan 11 päivänä huhtikuuta 2001. Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 2001 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Eläinlääkintöylitarkastaja Maija Salo Komission päätös suu- ja sorkkataudille alttiisiin lajeihin kuuluvien eläinten siirtoihin kaikissa jäsenvaltioissa sovellettavia rajoituksia koskevan päätöksen 2001/263/EY muuttamisesta

944 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 325 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta vuoden 2000 emolehmäpalkkion, vuoden 2000 lopullisen sonni- ja härkäpalkkion, vuoden 2000 uuhipalkkion loppuosan sekä vuoden 2000 emolehmien kansallisen lisäpalkkion maksatuksesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2001 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (188/2000) 4 :n nojalla: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan asetuksen: MMM:n määräyskokoelman n:o voimaantulopäivä Asetuksen nimike antopäivä MMMa vuoden 2000 emolehmäpalkkion, vuoden 2000 lopullisen sonni- ja härkäpalkkion, vuoden 2000 uuhipalkkion loppuosan sekävuoden 2000 emolehmien kansallisen lisäpalkkion maksatuksesta... 26/01 6.4.2001 11.4.2001 Edellä mainittu asetus on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa. Asetus on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta, osoite (Mariankatu 23, Helsinki), PL 310, 00023 Valtioneuvosto, puhelin (09) 5765 111. Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2001 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Ylitarkastaja Mika Survonen N:o 315 325, 2 arkkia OY EDITA AB, HELSINKI 2001 PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904