Raision kaupungintalo, ympäristöviraston neuvotteluhuone

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (22) Kokoustiedot Aika 09.02.2016 tiistai klo 17:30-18:15 Paikka Raision kaupungintalo, ympäristöviraston neuvotteluhuone Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Kari Kurila, puheenjohtaja Juhani Hietala Jani Leppänen, poistui klo 18:05 Saara Seppälä Hannu Taskinen Leena Salo Erja Laine Muut saapuvilla olleet Kirsi Puola pöytäkirjanpitäjä Asiat 1-9 Allekirjoitukset Kari Kurila puheenjohtaja Kirsi Puola pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Raisio, 16.2.2016 Leena Salo Erja Laine Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Raisio, 17.2.2016 Kirsi Puola pöytäkirjanpitäjä

Raision kaupunki Pöytäkirja 2 (22) Käsitellyt asiat Nro Liite Otsikko Sivu 1 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 2 2 Kahden pöytäkirjantarkastajan valitseminen 4 3 3 Esityslistan hyväksyminen 5 4 4 1 Eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2015 5 5 Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2015 6 6 Lausunto NCC Roads Oy:n ympäristölupahakemuksesta / Ruskon kunta 7 7 Terveysvalvontajaoston viranhaltijapäätökset 9.2.2016 15 8 8 Terveysvalvontajaoston ilmoitusasiat 9.2.2016 16 9 9 Lausunto NCC Roads Oy:n ympäristölupahakemuksesta / ylijäämämaiden läjittämistoiminta, Rusko (ESAVI/5117/2015) Muutoksenhaku 1-9 Muutoksenhakuohje 21 6 8 12 17

Raision kaupunki Pöytäkirja 3 (22) 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätösehdotus Päätös Terveysvalvontajaosto toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Terveysvalvontajaosto hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

Raision kaupunki Pöytäkirja 4 (22) 2 Kahden pöytäkirjantarkastajan valitseminen Päätösehdotus Päätös Terveysvalvontajaosto valitsee tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi Leena Salon ja Erja Laineen. Terveysvalvontajaosto hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

Raision kaupunki Pöytäkirja 5 (22) 3 Esityslistan hyväksyminen Päätösehdotus Päätös Terveysvalvontajaosto käsittelee asiat laaditun esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Terveysvalvontajaosto päätti käsitellä asiat laaditun esityslistan mukaisessa järjestyksessä ja ottaa lisäksi käsiteltäväkseen asian nro 9: Lausunto NCC Roads Oy:n ympäristölupahakemuksesta / ylijäämämaiden läjittämistoiminta, Rusko (ESAVI/5117/2015)

Raision kaupunki Pöytäkirja 6 (22) Asianro 249/11.00/2016 4 Eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2015 Terveystarkastaja Kirsi Puola 2.2.2016: Eläinlääkintähuoltolain mukainen valvontasuunnitelma vuodelle 2015 on laadittu Eviran julkaiseman valtakunnallisen ohjelman eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista (EHO) pohjalta. Ohjelman tarkoitus on lisätä valvonnan suunnitelmallisuutta, tehokkuutta ja laatua ohjaamalla valvontaviranomaisia suunnitelman laatimisessa. Samalla sillä pyritään varmistamaan, että vastuutahot varaavat riittävät henkilö- ym. resurssit valvontatehtäviin ja eläinlääkäripalveluihin. Kunnan tulee arvioida suunnitelmansa toteutuminen aina toimintavuoden päätyttyä ja laatia siitä arviointiraportti. Arviointiraportti laaditaan Eviran ohjeen mukaan. Terveysvalvontajaoston hyväksymä arviointiraportti lähetetään aluehallintovirastoon maaliskuun loppuun mennessä. Eläinsuojelutarkastuskertomukset ja - päätökset sekä terveysvalvontaohjelmien liittymisasiakirjat ja käynneistä syntyneet asiakirjat toimitetaan aluehallintovirastoon heti tarkastusten jälkeen. Raision yhteistyöalueella (Raisio, Naantali, Rusko) on kaksi virkaeläinlääkäriä sekä pieneläinhoitaja. Vakituisen henkilöstön lisäksi eläinlääkintähuollossa on pieneläinhoitajaharjoittelija oppisopimuskoulutuksessa. Turun kanssa on yhteinen valvontaeläinlääkäri ja Uudenkaupungin ympäristöterveydenhuollon kanssa on sopimus hyötyeläinlääkäripäivystyksen ja sijaisuuksien järjestämisestä. Pieneläinpäivystys on järjestetty yhteistyössä lähikuntien kanssa ja sitä hoitaa yksityinen yritys Eläinsairaala Turku. Eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelman toteutumisen arviointiraportti on liitteenä. Terveysvalvontaohjelmien mukaisia tarkastuksia on tehty seitsemään kohteeseen. Eläinsuojeluvalvonnan osalta suurin osa resursseista on mennyt epäilyyn perustuviin tarkastuksiin, suunnitelmallista eläinsuojeluvalvontaa on tehty kahteen kohteeseen. Liitteet 1 EHO arviointiraportti 2015.pdf

Raision kaupunki Pöytäkirja 7 (22) Päätösehdotus Terveystarkastaja Kirsi Puola Terveysvalvontajaosto päättää hyväksyä eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelman arviointiraportin vuodelta 2015 omalta osaltaan ja lähettää sen edelleen Lounais-Suomen aluehallintovirastolle. Päätös Asian käsittelyn aikana liitteenä olevaan arviointiraporttiin lisättiin Uudenkaupungin ympäristöterveydenhuollon tekemät sairaskäynnit. Terveysvalvontajaosto päätti yksimielisesti hyväksyä eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelman korjatun arviointiraportin vuodelta 2015 omalta osaltaan ja lähettää sen edelleen Lounais-Suomen aluehallintovirastolle. Tiedoksi Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Raision kaupunki Pöytäkirja 8 (22) Asianro 401/11.02/2015 5 Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2015 Terveystarkastaja Kirsi Puola 26.1.2015: Kunnan tulee vuosittain arvioida valvontasuunnitelman toteutumista ympäristöterveydenhuollosta vastaavassa lautakunnassa. Arvioinnissa tulee kuvata tarkastusten kattavuutta, tarkastusten ja näytteiden määrää valvontakohdetyypeittäin sekä valvonnasta saatujen tulojen kohdentumista. Kunnan tulee lähettää lautakunnan hyväksymä selvitys ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutumisesta aluehallintovirastolle vuosittain seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Lisäksi aluehallintovirastolle toimitetaan erikseen ympäristöterveydenhuollon keskusviranomaisten mahdollisesti pyytämät raportoitavat asiat. Eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma on laadittu erikseen ja myös sen toteutuminen käsitellään erikseen. Raision ympäristöterveydenhuollon valvontayksikköön kuuluvat kunnat Raisio, Naantali ja Rusko. Valvontayksikössä toimii kuntien yhteinen kuusijäseninen terveysvalvontajaosto. Yksi terveystarkastajista toimii vastuuhenkilönä, jonka tehtävänä on toimia mm. jaostossa käsiteltävien asioiden valmistelijana ja esittelijänä. Vuonna 2015 valvontayksikön henkilöresurssit koostuivat seuraavasti: 5 terveystarkastajaa, 2 eläinlääkäriä, 1 pieneläinhoitaja, 1 toimistosihteeri sekä hallintotehtävistä vastaava ympäristöpäällikkö. Vakituisen henkilöstön lisäksi kesä - elokuussa terveysvalvonnassa oli terveystarkastajaharjoittelija sekä eläinlääkintähuollossa on pieneläinhoitajaharjoittelija oppisopimuskoulutuksessa. Turun kanssa on yhteinen valvontaeläinlääkäri ja Uudenkaupungin ympäristöterveydenhuollon kanssa on sopimus hyötyeläinlääkäripäivystyksen ja sijaisuuksien järjestämisestä. Pieneläinpäivystys on järjestetty yhteistyössä lähikuntien kanssa ja sitä hoitaa yksityinen yritys Eläinsairaala Turku. Elintarvikevalvonta Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) seuraa kunnallisten valvontayksiköiden elintarvikevalvontaa sähköisen tietojärjestelmän kautta. Tietoja päivitetään järjestelmään pitkin vuotta. Elintarvikevalvonnan tiedot, jotka eivät ole saatavissa sähköisen järjestelmän kautta toimitetaan ns. ELTU-lomakkeilla aluehallintoviraston kautta Eviraan. Nämä raportointilomakkeet ovat nähtävänä kokouksessa.

Raision kaupunki Pöytäkirja 9 (22) Evira on antanut ohjeistuksen säännöllisen valvonnan piiriin kuuluvien kohteiden tarkastusten määrästä ja tarkastuksiin kuluvasta ajasta. Tarkastusmäärää voidaan joko nostaa tai laskea kohteeseen suoritettavan riskinarvioinnin perusteella. Riskinarviointiin perustuvien elintarvikevalvonnan tarvittava tarkastusten määrä suunnitelmassa oli 372 tarkastusta. Vuoden aikana tarkastusmäärä on laskenut 349 tarkastukseen, johtuen kohteiden tarkentuneesta riskinarvioinnista tai lopettaneista kohteista. Elintarvikevalvontaan arvioitiin kuluvan yhteensä aikaa 880 htpv (4 htv). Suunnitelman mukaisia tarkastuksia tehtiin 348 kpl, joten suunnitelma toteutui täysin (100 %). Tarkastuksista 11 kpl oli seuranta-/jälkitarkastuksia. Ensisaapumisvalvonnan tarkastuksia tehtiin 15 kpl. Suunnitelman ulkopuolisia tarkastuksia tehtiin 12 kpl. Näitä tarkastuksia ovat mm. neuvonta- ja ohjauskäynnit sekä valitusten perusteella tehtävät tarkastukset ja hakemusten käsittelyyn liittyvät tarkastukset, jotka hoidetaan aina ensisijaisesti. Kaiken kaikkiaan elintarvikevalvonnan tarkastuksia tehtiin siis 360 kpl. Elintarvikkeita koskevia yksittäisiä kuluttajavalituksia tuli yhteensä 15 kpl. Vuonna 2015 osallistuttiin suunnitelman mukaisesti valtakunnalliseen jäljitettävyysprojektiin ja vierasainevalvontaprojektiin. Oiva-järjestelmän laajeneminen muihin elintarvikehuoneistoihin ja laitoksiin vaativat kouluttautumista ja perehtymistä. Suunnitelman mukaan elintarvikevalvonnan näytteitä oli tarkoitus ottaa 61 kpl. Luvussa on myös huomioitu Eviran pyynnöstä otetut näytteet, joita vuonna 2015 oli 4 kpl. Näytteenotto kohdistettiin lähinnä laitoksiin ja myymälöihin. Näytteitä otettiin yhteensä 58 kpl eli suunnitelluista näytteistä toteutui 95 %. Elintarvikevalvonnan kokonaistyöpanokseen kuuluu paljon muutakin työtä kuin tarkastuksia, mm. yrittäjien ja kuntalaisten neuvonta ja ohjaus, ammattitaidon ylläpitäminen, koulutus ja toimistotyöt. Lisäksi kokonaistyöpanokseen lasketaan tarkastuskohteisiin kuluva matka-aika sekä valvontasuunnitelman laatimiseen ja raportointiin kuluva aika. Vuoden aikana toimijoille pidettiin kolme koulutustilaisuus. Vuonna 2015 elintarvikevalvontaan terveystarkastajien, eläinlääkäreiden, ympäristöpäällikön, harjoittelijan sekä toimistosihteerin käyttämä kokonaistyöpanos oli 816 htpv (3,7 htv). Terveydensuojelun valvonta Vuoden 2015 yhtenä painopisteenä oli uima- ja talousvesien valvonta. Talousveden ja uimavesien valvontaan liittyvä näytteenotto toteutettiin suunnitelmien mukaan. Talous- ja uimavesinäytteitä otettiin yhteensä 313 kpl. Tähän on laskettu kaikki viranomaisvalvontaan kuuluvat näytteet, myös ulkopuolisen asiantuntijan ottamat näytteet. Vesiosuuskuntien hakemusten ja valvontatutkimusohjelmien käsittely jatkui vuoden 2015 aikana ja jatkuu edelleen alkuvuonna 2016. EU-uimarannan uimavesiprofiili päivitettiin vuoden 2015 aikana. Myös valvontayksikön erityistilannesuunnitelma päivitettiin vuonna 2015.

Raision kaupunki Pöytäkirja 10 (22) Vuonna 2015 suunniteltiin tarkastettavaksi myös kokoontumishuoneistoista lasten ja nuorten kohteita (jatkui vuodelta 2014), vanhainkodit ja palvelutalot sekä erityisryhmien kohteet. Terveydensuojelun eri kohteisiin suunniteltiin tehtävän 71 tarkastusta ja tähän suunnitelmalliseen valvontaan käytettävän 45 htpv ja näytteenottoon 35 htpv. Yhteensä koko terveydensuojelun valvontaan arvioitiin kuluvan 621 htpv (2,82 htv). Suunnitelman mukaisesti tarkastettiin osa päiväkodeista ja kouluista, vanhainkoteja ja palvelutaloja, lasten ja nuorten kohteita, uimarannat sekä uimahallit. Suunnitelman mukaisia tarkastuksia tehtiin 56 kpl eli toteutuma oli 79 %. Majoitustilojen tarkastuksia siirrettiin vuodelle 2016. Lisäksi suoritettiin suunnitelman ulkopuolisia tarkastuksia 140 kpl. Näistä suurin osa on asunnontarkastuksia, muita ovat mm. uudet huoneistot ja toimijan vaihtumiseen liittyvät tarkastukset, valitukset ja muut kuntalaisten yhteydenottojen perusteella tehdyt tarkastukset. Kokonaisuudessaan vuonna 2015 terveydensuojelulain valvontaan käytettiin (toimistotyöt, koulutus, YHTIjärjestelmä, laivojen saniteettitodistukset ym. mukaan lukien) 625 htpv (2,8 htv). Kuluttajaturvallisuusvalvonta Valvontasuunnitelman mukaan painopistealueiden kohteista suunniteltiin tarkastaa perhepuistot, skeittauspaikat, ratsutallit/-palvelut, uimahallit ja kylpylät (valtakunnallinen projekti), uimarannat ja talviuintipaikat. Vuoden aikana suunniteltu tarkastusmäärä 51 kpl laski 42:een, johtuen mm. lopettaneista kohteista (7 kpl) tai luokittelun muuttumisesta (2 kpl). Valvontasuunnitelmassa kuluttajaturvallisuusvalvontaan suunniteltiin käytettävän 67 htpv (0,3 htv). Kuluttajaturvallisuusvalvonnan suunnitelma toteutui täysin (100 %), suunnitelman mukaisia tarkastuksia tehtiin 42 kpl. Kuluttajaturvallisuusvalvontaan käytetty kokonaistyöpanos oli 38 htpv. Työpanoksessa on mukana koulutukseen, valvontasuunnitelmaan ja raportointiin käytetty aika, toimistotyöt sekä kohteisiin kuluva matka-aika. Kuluttajilta ja toiminnanharjoittajilta ei tullut vuoden aikana kuluttajaturvallisuuteen liittyviä yhteydenottoja. Tupakkalain ja nikotiinivalmisteiden myynnin valvonta Suunnitelmassa oli varauduttu tekemään tupakkalain mukaista valvontaa elintarvikevalvonnan ja terveysvalvonnan tarkastuskäyntien sekä asiakasvalitusten perusteella. Vähittäismyyntipaikkoja on alueella 70 kpl, joista 47 kpl suunniteltiin tarkastettavan vuonna 2015. Tupakkalain mukaiseen valvontaan suunniteltiin kuluvan yhteensä 16 htpv. Nikotiinivalmisteiden myyntilupien käsittelyyn ja valvontaan oli suunniteltu kuluvan 4 htpv. Tupakkalain mukaisia tarkastuksia tehtiin 47 kpl (toteutuma 100 %). Tupakan myyntilupia myönnettiin 6 kpl. Tupakkalain valvontatyöhön käytettiin yhteensä 20 htpv. Nikotiinivalmisteiden myyntilupia myönnettiin 4 kpl ja niihin kului aikaa n. 1 htpv.

Raision kaupunki Pöytäkirja 11 (22) Valvontayksikössä suoritetut terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuus- ja tupakkalain valvonnan tarkastukset ja toimenpiteet sekä panostus valvontaan on raportoitu vuoden aikana sähköisen tietojärjestelmän (YHTI) kautta. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi tehdään maaliskuun loppuun mennessä myös sähköisesti VYHA-järjestelmän kautta. Lainsäädännön muutokset ja ammattitaidon ylläpitäminen vaativat henkilöstön kouluttautumista. Henkilöstö kävi useissa eri valvontalajien koulutuksissa vuonna 2015. Koulutuspäiviä kertyi yhteensä 36 kpl. Maksutulot Huoneistojen hyväksymisestä ja ilmoituksista sekä tupakkatuotteiden ja nikotiinituotteiden myyntiluvista saadut maksutulot olivat 5 675 euroa. Valvontamaksuista saatiin 63 117 euroa. Maksuista saaduilla tuloilla kompensoidaan valvontayksikön menoja. Päätösehdotus Terveystarkastaja Kirsi Puola Terveysvalvontajaosto päättää hyväksyä annetun selvityksen vuoden 2015 valvontasuunnitelman toteutumisesta omalta osaltaan ja lähettää sen edelleen Lounais-Suomen aluehallintovirastolle. Tarkastuksia on pystytty tekemään tehokkaasti. Suunnitelma on toteutunut elintarvike-, kuluttajaturvallisuus- ja tupakkavalvonnan osalta täysin ja terveydensuojelun valvonnan osalta hyvin. Päätös Terveysvalvontajaosto hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tiedoksi Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Raision kaupunki Pöytäkirja 12 (22) Asianro 247/11.01.00.00/2016 6 Lausunto NCC Roads Oy:n ympäristölupahakemuksesta / Ruskon kunta Terveystarkastaja Kirsi Puola 2.2.2016: Ruskon kunnassa on vireillä NCC Roads Oy:n ympäristölupahakemus betoniasemalle Ruskon Hujalassa. Raision ympäristönvalvontapalvelut pyytävät hakemuksesta terveysvalvontajaoston lausuntoa 17.2.2016 mennessä. NCC Roads Oy hakee samalle kiinteistölle ympäristölupaa myös ylijäämämaiden läjitysalueelle. Läjitysalueen ympäristölupa käsitellään erikseen ja siinä lupaviranomainen on Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Kyseessä on uusi toiminta. Toiminta sijoitetaan kiinteistölle Heikkilä RN:o 1:67, osoitteeseen Liukolantie 334, Rusko. Toiminta-alue sijaitsee Hujalantien pohjoispuolella Heikkilän sikalasta luoteeseen. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Länsipuolella noin 1 km etäisyydellä on Karevansuon I- luokan pohjavesialue. Noin 1,5 km etäisyydellä kaakossa sijaitsee Antintalon I-luokan pohjavesialue. Alueen länsi- ja koillispuolella on asutusta yli 500 metrin etäisyydellä toiminnasta. Alueen sijaintikartta on esityslistan oheismateriaalina. Alueelle sijoitetaan modulirakenteinen, siirrettävä betoniasema. Aseman kapasiteetti on maksimissaan 150 m 3 /h ja maksimituotanto on 200 000 m 3 /vuosi. Betonin valmistusta tehdään (ma - pe) klo 6.00-18.00 välisenä aikana, satunnaisesti voidaan valmistusajoista poiketa. Toimintaa voi tilauksista riippuen olla joskus myös viikonloppuisin. Laitoksen toiminta Betoninvalmistuksessa sekoitetaan erialaisista kiviaineksista, sementistä, lisäaineista ja vedestä tilausten mukaista valmisbetonia työmaille. Prosessissa käytettävä vesi saadaan alueen porakaivosta. Betoniaseman vesikierto on suljettu ja toiminnassa käytettävä vesi ohjataan takaisin prosessiin. Kiviaineksina käytetään alueella jalostettavaa kiviainesta, jolloin kuljetusmatkat jäävät minimiin. Sementti ja lisäaineet ostetaan alihankintana. Valmistus tapahtuu täysin automaattisella laitteistolla. Laitoksen toiminta ohjautuu tilausten ja toimitussopimusten perusteella. Ylijäämäbetoni tullaan välivarastoimaan tontille ja hyötykäyttämään maanrakentamisessa tai mahdollisesti uusiobetonissa. Betoniasema on sijoitettu teräsbetonilaatan päälle. Betonin valmistukseen tarvittava kiviaines varastoidaan kansilla varustetussa siilossa. Siilot täytetään kuorma-autolla kippaamalla ylhäältä päin. Sideaineena käytettävä sementti varastoidaan kahdessa pystysiilossa, jotka on varustettu EU-normien mukaisilla siilosuodattimilla. Sementtisiilojen varastointikapasiteetti on vähintään 100 tn/siilo. Ne täytetään pneumaattisesti siiloissa olevia täyttöputkia pitkin.

Raision kaupunki Pöytäkirja 13 (22) Nestemäisille lisäaineille on varastosäiliöt, jotka on varustettu teräksisillä valuma-altailla. Kuitubetonin valmistuksessa tarvittava kuitu varastoidaan aseman yhteydessä olevassa katetussa tilassa suursäkeissä. Kiinteistöllä pestään betoniautoja ja -kalustoa toimintaa varten suunnitellulla ja rakennetulla pesupaikalla. Paikalle valetaan betoniset vesitiiviit saostusaltaat. Altaat tyhjennetään tarpeen vaatiessa. Kirkas pesuvesi kierrätetään takaisin tuotantoprosessiin ja suodattunut hiekka sekä muu kiinteä aines hyödynnetään alueen kierrätysmaiden kanssa. Työkoneet tankataan ja niitä huolletaan niille erikseen varatulla tankkauspaikalla, joka on kiviainestuotannon BAT:n (paras käyttökelpoinen tekniikka) mukainen. Polttoaineiden ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden varastointialue on tiivistetty ja alueella varastoidaan öljyntorjuntakalustoa vahingon varalle. Polttoaineet säilytetään kaksoisvaipallisissa säiliöissä, jotka on varustettu ylitäytönestimellä. Voiteluaineet säilytetään valuma-altaallisessa kontissa. Valuma-altaan tilavuus on 1,5 kertaa säilytettävien voiteluaineiden tilavuus. Työntekijöiden käyttämä vesi tuodaan alueelle säiliössä. Vedenkulutus noin 1 m 3 /päivä. Sosiaalitilat on viemäröity umpitankkiin. Hankkeeseen liittyvä liikennöinti on vuorokaudessa noin 80 ajoa yhteen suuntaan. Maa- ja kiviaineskuljetusten osalta on arvioitu, että siitä aiheutuva liikennemäärä on 55-80 kuljetusta vuorokaudessa. Toiminnasta aiheutuvat päästöt Betoniaseman toiminnasta aiheutuu vähäisiä, lyhytkestoisia pölypulsseja, kun aseman raaka-ainesiiloja täytetään. Sideaineen siilo on varustettu pölyn talteenotolla (tekstiilisuodatin). Betonin valmistus tapahtuu betoniaseman sisällä, joten tuotannosta ei aiheudu pölypäästöjä. Betoniaseman toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen, sillä materiaalivirrat betonin valmistusprosessissa ovat suljettuja. Betoniaseman piha-alue asfaltoidaan ja valumavedet johdetaan kallistuksin öljynerottimen kautta sadevesikaivoihin. Sadevedet johdetaan piha- ja pysäköintialueelta maahan imeytettäväksi. Melua syntyy liikenteestä ja työkoneista sekä betoniaseman toiminnasta. Tuotannon aikainen prosessista johtuva melutaso on alle 55 db mitattuna betoniaseman ulkopuolella. Melumallinnuksissa hankkeen melun ei todettu ylittävän ohjearvoja. Tärinää syntyy liikenteestä. Oheismateriaali 1 sijaintikartta betoniasema Rusko.pdf

Raision kaupunki Pöytäkirja 14 (22) Päätösehdotus Terveystarkastaja Kirsi Puola Terveysvalvontajaosto päättää antaa NCC Roads Oy:n betoniasemaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon: Luvan myöntämiselle ei ole terveydensuojelullista estettä. Hakemuksessa esitetty toiminta ei asianmukaisesti hoidettuna aiheuta terveydensuojelulaissa tai -asetuksessa tarkoitettua terveyshaittaa. Liikennöinti ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa Hujalantien varren asukkaille. Saostusallas tulee tyhjentää säännöllisesti ja riittävän usein. Päätös Terveysvalvontajaosto hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tiedoksi Heidi Veck, ympäristön- ja rakennusvalvontapalvelut

Raision kaupunki Pöytäkirja 15 (22) Asianro 234/00.02.02/2016 7 Terveysvalvontajaoston viranhaltijapäätökset 9.2.2016 Terveysvalvontajaoston tietoon saatetaan oheismateriaalin mukaiset viranhaltijapäätökset Oheismateriaali 2 Viranhaltijapäätökset Päätösehdotus Terveystarkastaja Kirsi Puola Terveysvalvontajaosto merkitsee viranhaltijapäätökset tiedoksi. Päätös Terveysvalvontajaosto hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

Raision kaupunki Pöytäkirja 16 (22) Asianro 233/00.02.02/2016 8 Terveysvalvontajaoston ilmoitusasiat 9.2.2016 1. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Raision kaupungin talousvesitutkimuksia 16.11.2015 11.1.2016 Naantalin kaupungin talousvesitutkimuksia 16.11.2015 20.1.2016 2. Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Ympäristönsuojelulain mukainen päätös 30.12.2015 / Turun Seudun Energiantuotanto Oy Ympäristönsuojelulain mukainen päätös 2.12.2015 / Neste Oyj Päätösehdotus Terveystarkastaja Kirsi Puola Terveysvalvontajaosto merkitsee ilmoitusasiat tiedoksi. Päätös Terveysvalvontajaosto hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

Raision kaupunki Pöytäkirja 17 (22) Asianro 259/11.01.00.00/2016 9 Lausunto NCC Roads Oy:n ympäristölupahakemuksesta / ylijäämämaiden läjittämistoiminta, Rusko (ESAVI/5117/2015) Terveystarkastaja Kirsi Puola 8.2.2016: Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Ruskon kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausuntoa NCC Roads Oy:n ympäristölupahakemuksesta. Ruskon kunnan terveydensuojeluviranomaisena toimii Raision kaupungin terveysvalvontajaosto. NCC Roads Oy hakee ympäristölupaa ylijäämämaiden käsittelylle Ruskon Hujalaan kiinteistölle Heikkilä 1:67, Liukolantie 334, Rusko. Lisäksi haetaan lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Lausuntoa pyydetään 4.3.2016 mennessä. Alueella vastaanotetaan, välivarastoidaan ja loppusijoitetaan ylijäämämaita. Ylijäämämaita myös jatkojalostetaan ja toimitetaan hyötykäyttöön. Alueelle otetaan vastaan pilaantumattomia maa-aineksia ja kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia, joiden pitoisuudet ylittävät kynnysarvot, mutta alittavat valtioneuvoston asetuksen (PIMA-asetus) alemmat ohjearvot. Alueelle sijoitetaan ylijäämämaita kaikkiaan 925 000 m 3 ja käsittelytoiminnan arvioidaan kestävän noin viisi vuotta, mutta kesto riippuu ylijäämämaiden tarjonnasta. Lupaa haetaan olemaan voimassa toistaiseksi. Kohonneita haittaainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia otetaan vastaan enintään 10 000 t/a. Ylijäämämaiden loppusijoituksen seurauksena alueelle muodostuu maaainesluvan mukainen suunniteltu lopputilanne. Alue on tarkoitus ottaa viljelykäyttöön. Lupa-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Länsipuolella noin 1 km etäisyydellä on Karenvansuon i-luokan pohjavesialue. Noin 1,5 km etäisyydellä kaakossa sijaitsee Antintalon I-luokan pohjavesialue. Alueen länsi- ja koillispuolella on asutusta yli 500 metrin etäisyydellä toiminnasta. Toiminta Jokaisesta alueelle tuotavasta kuormasta tarkastetaan punnituksen yhteydessä mistä se on tullut ja kohonneita haitta-aineita sisältävien maa-ainesten kuormien osalta siitä tehtyjen analyysien tulokset. Lisäksi kuormista tarkastetaan pistokokein haitta-aineet kenttämittareilla (raskasmetallit ja öljyt). Haittaaineita sisältäviä maa-aineksia ei vastaanoteta ilman ennakkotilausta.

Raision kaupunki Pöytäkirja 18 (22) Hyödyntämiskelpoiset maa-ainekset välivarastoidaan alueella ja toimitetaan hyötykäyttöön. Tarvittaessa maa-aineksia jatkojalostetaan esim. seulomalla ja sekoittamalla maa-aineksia toisiinsa. Hyödyntämiskelvottomat ja kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maamassat loppusijoitetaan louhitulle alueelle. Löysempien maa-ainesten läjittämistä varten alueelle voidaan rakentaa reunapenkereitä kitkamaista. Haitta-aineita sisältävät maa-ainekset sijoitetaan savella tiivistetylle alueelle siten, että ne ympäröidään joka puolelta vähintään 1 m paksuisella savikerroksella (ns. savikapseli). Kapselointiin käytetään savea, jonka rakeisuus on alle 0,002 mm ja painoprosentti on yli 50. Läjitettävät maamassat ja savikerrokset läjitetään kerroksittain siten, että suurin kerrospaksuus on 0,5 m. Näin saadaan vesitiivis rakenne. Ylijäämämaiden jatkojalostusta ja loppusijoitusta tehdään maanantaista perjantaihin klo 7.00-22.00. Yhdensuuntaisia kuljetuksia on koko toimintaalueella keskimäärin 80 ja maksimissaan 162 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne toiminta-alueelle kulkee Hujalantiehen yhtyvän metsäautotien kautta. Alueelta kuljetaan Vt 8:lle Hujalantietä ja Maskussa Ruskontietä pitkin. Alueelle johtavia sorateitä kastellaan tarvittaessa pölyämisen estämiseksi. Ylijäämämaiden käsittelyssä käytetään mm. pyöräkuormaajaa ja puskutraktoria. Jatkojalostuksessa käytetään seuloja ja murskauslaitosta. Työkoneet tankataan ja niitä huolletaan niille erikseen varatulla tankkauspaikalla, joka on kiviainestuotannon BAT:n (paras käytettävissä oleva tekniikka) mukainen. Polttoaineiden ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden varastointialue on tiivistetty ja alueella varastoidaan öljyntorjuntakalustoa vahingon varalle. Polttoaineet säilytetään kaksoisvaipallisissa säiliöissä, joissa on ylitäytönestin. Voiteluaineet säilytetään valuma-altaallisessa kontissa. Valuma-altaan tilavuus on 1,5 kertaa säilytettävien voiteluaineiden tilavuus. Työntekijöiden tarvitsema käyttövesi tuodaan alueelle säiliössä. Vedenkulutus on noin 1 m3 /d. Sosiaalitilat on viemäröity umpitankkiin. Toiminnasta aiheutuvat päästöt Vastaanotetut ylijäämämaat läjitetään allasmaiseen louhokseen. Läjitykseen imeytyvä vesi suotautuu kalliopinnan rakoihin. Vasta läjityksen loppuvaiheessa alueelta voi johtua pintavaluntana hulevesiä laskeutusaltaaseen. Laskeutusallas rakennetaan toiminta-alueen itäreunaan viimeistään siinä vaiheessa kun ylijäämämaatäytön pinta tavoittaa nykyisen maanpinnan ja sikala-alueen pihan tason. Hulevedet kulkeutuvat ojia pitkin noin 2,3 km ja päätyvät Ruskonjokeen. Kohonneita haitta-aineita sisältävien maiden läjitysalueella savikapseli muodostaa vesitiiviin rakenteen, jolloin alueelta ei käytännössä muodostu hulevesiä. Kohonneita haitta-aineita sisältävät maat peitetään pian läjittämisen jälkeen.

Raision kaupunki Pöytäkirja 19 (22) Ylijäämämaiden käsittelyn aikainen pölyäminen on vähäistä, koska maaainekset ovat pääosin melko kosteita. Täytön pölyämistä ehkäistään kastelulla. Pölyämisestä ei aiheudu haittaa lähimmille häiriintyville kohteille, sillä hiukkaset ovat pääasiassa karkeita, vallitsevat etäisyydet pitkiä ja toiminta-alueen ja häiriintyvien kohteiden väliin jää metsää. Melua syntyy liikenteestä ja työkoneista. Toiminnasta aiheutuvat riskit Toiminnasta aihetuvaksi riskiksi arvioidaan pilaantuneen maa-aineksen päätyminen alueelle. Pilaantuneista maamassoista voi liueta haitta-aineita, jotka siirtyvät vesistöihin tai pohjaveteen. Haitta-aineet voivat aiheuttaa pintavesien pilaantumisriskin ja vaaraa vesieliöille. Todennäköisyys pienen pilaantuneen maa-aineserän joutumiselle täyttöön on suuri, mutta tapahtuman vakavuus jää pieneksi. Sen sijaan suuren erän joutuminen täyttöön on epätodennäköistä, mutta vakavuus on tuolloin suuri. Pilaantuneen maa-aineksen joutumista ylijäämämaiden loppusijoitusalueelle estetään kuormien tarkastuksella. Rankkasateet lisäävät kiintoaineksen määrää hulevesissä ja suuri virtaama voi aiheuttaa kiintoaineen läpipääsyn laskeutusaltaasta. Ylijäämämaiden loppusijoitusalueelle sijoitettavat maamassat ovat hyvin sekalaista materiaalia ja sisältävät usein savi/silttimaalajeja. Rankkasateessa näistä maamassoista irtoaa runsaasti kiintoainesta, mikä osaltaan lisää kiintoaineskuormaa hulevesissä. Todennäköisyys tapahtumalle on kohtalainen ja vakavuus pieni. Laskeutusallas vähentää kiintoaineskuormitusta ympäröiviin pintavesiin ja ojastoihin. Maanvastaanottoalueen toimintaan liittyy vähäinen liukusortuman riski. Suunnitelman mukaiset pinnanmuodot ovat loivapiirteiset ja läjitys tapahtuu allasmaiseen louhokseen. Täytön edetessä pehmeät maakerrokset tiivistyvät ja vakaus liukusortumia vastaan paranee. Pintavesitarkkailu Ympäristölupahakemuksen liitteenä on tarkkailusuunnitelma (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 28.10.2015). Tarkkailusuunnitelmassa esitetään tarkkailtavaksi toiminnan pintavesivaikutuksia. Ensimmäinen näytteenotto tehdään ennen läjitystoiminnan aloittamista. Tämän jälkeen pintaveden laatua tarkkaillaan kerran vuodessa toiminnan aikana. Myös toiminnan loputtua otetaan näyte pintavedestä. Pintavesinäyte otetaan alueen pohjois-/koillispuolisesta ojasta, jonne alueen valumavedet on suunniteltu pumpattavaksi taikka johdettavaksi painovoimaisesti, toiminnan vaiheesta riippuen. Pintavesinäytteistä analysoidaan seuraavat parametrit: ph, sähkönjohtavuus, KMnO 4, kokonaistyppi, kloridi, arseeni, lyijy, kromi, kadmium, elohopea, sinkki ja kiintoaine. Ympäristölupahakemus liitteineen on nähtävillä kokouksessa.

Raision kaupunki Pöytäkirja 20 (22) Päätösehdotus Terveystarkastaja Kirsi Puola Terveysvalvontajaosto päättää antaa NCC Roads Oy:n ylijäämämaiden läjittämistoimintaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon: Luvan myöntämiselle ei ole terveydensuojelullista estettä. Toiminnasta aiheutuva liikenteen melu Hujalantien varressa oleville asuinkiinteistöille ei saa muodostua kohtuuttomaksi. Pölyn leviämistä on estettävä tarpeen mukaan joko kastelemalla tai peittämällä maamassat. Laskeutusallas on pidettävä jatkuvasti toimintakunnossa. Se on tyhjennettävä lietteestä riittävän usein ja sen rakenteiden kunto on säännöllisesti tarkastettava. Toiminnanharjoittajan on seurattava alueen pintavesien käyttäytymistä jo läjityksen alkuvaiheesta alkaen, vaikka pintavesiä ei vielä laskeutusaltaaseen johdettaisikaan, jotta säästytään ikäviltä yllätyksiltä. Toiminnanharjoittajan on osallistuttava alueen ojien kunnossapitoon. Toiminta-alueelle johtavat tiet tulee puomittaa tai ulkopuolisten pääsy alueelle on muuten estettävä, jotta alueelle ei tuoda luvattomia kuormia. Tarkkailusuunnitelmassa esitetty pintavesitarkkailu on terveydensuojelulliset näkökohdat huomioon ottaen riittävä. Päätös Terveysvalvontajaosto hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti sillä muutoksella, että pintavesitarkkailua tulee tehdä toiminnan aikana 2 4 kertaa vuodessa. Pöytäkirjaan merkittiin, että Jani Leppänen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 18.05. Tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Raision kaupunki Pöytäkirja 21 (22) Muutoksenhakuohje Muutoksenhakuohje (1-9 ) Muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta tai valitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 ): 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9 Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus Muun lainsäädännön mukaan ei seuraaviin päätöksiin saa hakea muutosta valittamalla. Päätösnumerot ja muutoksenhakukiellon perusteet: Oikaisuvaatimusohje Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Hallintovalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus annetaan pöytäkirjanotteen liitteenä. Seuraavista päätöksistä voidaan tehdä kirjallinen oikaisuvaatimus (Kuntalain 89 :n mukaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla, vaan valitus voidaan tehdä vasta oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä): Valitusosoitus Oikaisuvaatimuksen tutkiva viranomainen Raision kaupungin terveysvalvontajaosto Nallinkatu 2, PL 100, 21201 Raisio tekninen@raisio.fi faksi (02) 435 4379 puhelin (02) 434 3111 (vaihde) Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteluineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, päätökseen saa hakea muutosta myös asianosainen sekä kunnan jäsen.

Raision kaupunki Pöytäkirja 22 (22) Muutoksenhakuohje Valitusviranomainen Turun hallinto-oikeus Sairashuoneenkatu 2 4, PL 32, 20101 Turku turku.hao@oikeus.fi faksi 029 56 42414 Kunnallisvalitus; pykälät Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus; pykälät Valitusaika 30 päivää Muu valituselin (nimi ja postiosoite) Valitusaika x päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaantipäivästä. Valituskirja Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta, postiosoite ja puhelinnumero - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Myös laatijan ammatti, asuinkunta ja osoite on mainittava. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä, todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava sekä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Valituskirja on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valituskirjat voi lähettää postitse, sähköpostilla, faksilla tai lähetin välityksellä. Valitusasiakirjat on jätettävä postin kuljetettavaksi niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.