Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on yhdeksän eteläkarjalaisen kunnan Imatran, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren omistama jäteyhtiö. Tehtävänämme on huolehtia omistajakuntiemme vastuulla olevasta jätehuollosta ja sen kehittämisestä. Hoidamme asukkaiden kuiva- ja biojätteiden kuljetukset sekä vastaanoton ja jatkokäsittelyn, hyötyjätehuollon, vaarallisten jätteiden vastaanoton sekä jätehuoltoon liittyvän asiakaspalvelun, laskutuksen, tiedotuksen ja neuvonnan. Tarjoamme jätteen vastaanottopalveluja myös yrityksille. 2
Jätehuolto Etelä-Karjalassa Suomen lainsäädännössä on vaatimukset jätteiden käsittelystä ja lajittelusta ympäristön ja ihmisten terveyden suojelemiseksi. Jätelain mukaan jätteen syntyä tulee ennaltaehkäistä ja syntynyt jäte kierrättää mahdollisimman tehokkaasti. Roskaaminen ja jätteiden jättäminen ympäristöön tai teiden varsille sekä jätteiden polttaminen avotulella tai tynnyrissä on lain mukaan kielletty. Jätteet tulee laittaa niille tarkoitettuihin astioihin. Materiaalihyötykäyttöön kelpaaville jätteille (kartonki, lasi, metalli ja paperi) on omat keräysastiat joko taloyhtiön jätekatoksessa tai yleisissä ekopisteissä. Vaarallisia jätteitä ja myrkyllisiä aineita ei saa laittaa muiden jätteiden sekaan, vaan ne on pidettävä erillään ja toimitettava vaarallisten jätteiden keräyspaikkaan, esimerkiksi jäteasemille. Biohajoavat jätteet tulee myös pitää erillään muista jätteistä ja laittaa omaan keräysastiaansa tai kompostoida kiinteistöllä. Erilliskerätyt biojätteet toimitetaan kompostoitavaksi ja syntynyt multa hyödynnetään. Jätelain mukaan jätteen loppusijoittamista kaatopaikoille tulee myös vähentää merkittävästi. Sen vuoksi muuten hyödyntämiskelvoton kuivajäte toimitetaan nykyisin poltettavaksi, energiahyötykäyttöön. 3
Jätehuolto kiinteistöllä Jätelain lisäksi asuinhuoneistojen jätehuollosta on säädetty jätehuoltomääräyksissä. Etelä-Karjalan Jätehuollon toiminta-alueella kaikkien asuinhuoneistojen, myös loma-asuntojen, tulee kuulua järjestettyyn jätehuoltoon tavalla tai toisella. Kiinteistön käyttäjä (omistaja tai vuokralainen) on velvollinen sopimaan jätehuollon järjestämisestä Etelä-Karjalan Jätehuollon kanssa ja ilmoittamaan mahdollisista muutoksista, kuten omistajan vaihdoksista yhtiölle. Kiinteistön jätehuollon voi järjestää käytännössä kolmella tavalla: 1. Oma jäteastia 2. Kimppa-astia (yhteinen jäteastia esimerkiksi naapurin kanssa) 3. Aluekeräyspiste (käytössä ainoastaan haja-asutusalueilla) Taajamissa oman jäteastian tai yhteisen kimppa-astian käyttö on yleisintä, kun taas haja-asutusalueella ainut vaihtoehto voi olla yleisen aluekeräyspisteen käyttäminen. Asuinpaikasta tai perhekoosta riippumatta, kaikkien asuinkiinteistöjen, myös loma-asuntojen, on lajiteltava biojätteet erilleen. Kiinteistön omat jäteastiat Kiinteistönomistajan vastuulla on hankkia kiinteistölle asianmukaiset jäteastiat. Astioiden tulee olla pyörällisiä ja koneelliseen tyhjennykseen soveltuvia. Astioita voi ostaa Etelä-Karjalan Jätehuollolta tai esimerkiksi rautakaupoista. Omakotitalossa ja vapaa-ajanasunnolla riittää jäteastiat kuivajätteelle ja biojätteelle. Biojätteet voi myös kompostoida asianmukaisessa kompostorissa. Jäteastioiden tyhjennysvälit on määritelty jätehuoltomääräyksissä. Kuivajäteastian tyhjennysväli voi olla 1, 2, 4 tai 8 viikkoa. Biojäteastia tulee tyhjentää kesällä vähintään 2 viikon ja talvella 4 viikon välein. 4
Kimppa-astiat Naapureilla tai muilla lähekkäin sijaitsevilla kiinteistöillä voi olla käytössään yhteiset jäteastiat. Tämä edellyttää, että kimppaosakkaat ovat allekirjoittaneet kimppasopimuksen ja toimittaneet sen Etelä-Karjalan Jätehuollolle. Kimppa-astioiden tyhjennyksistä lähetetään tavallisesti vain yksi lasku kimppaisännälle, joka jakaa laskun kimppaosakkaiden kesken heidän keskinäisen sopimuksensa mukaisesti. Sekä oman että kimppa-astian jätemaksut määräytyvät sen mukaan, mitä jätettä käsitellään ja kuinka usein kiinteistön jäteastia tyhjennetään. Jätetaksat tarkastetaan vuosittain ja ne hyväksyy jätehuoltoviranomainen. Aluekeräyspiste Mikäli kiinteistökohtainen jätehuolto ei jostain syystä ole mahdollista, esimerkiksi jos kiinteistö sijaitsee kaukana jäteauton kuljetusreitiltä, kiinteistön käyttöön osoitetaan niin sanottu aluekeräyspiste. Aluekeräyspisteet on tarkoitettu ainoastaan tavanomaiselle kotitalouden kuivajätteelle ja niitä saa käyttää vain vuosimaksun suorittaneet asiakkaat. Jäteastioihin tai niiden läheisyyteen ei saa jättää rakennusjätettä, huonekaluja tai muita suurikokoisia jätteitä, vaarallisia jätteitä, sähkö-ja elektroniikkaromua tai biojätteitä. 5
Suuret jätekappaleet Suuremmat jätemäärät ja isot jätekappaleet, kuten rikkinäiset huonekalut, voi toimittaa miehitetyille jäteasemille tai Kukkuroinmäen jätekeskukseen. Jäteasemilla jätteen vastaanottohinta määräytyy jätelajin ja kuorman tilavuuden mukaan. Kukkuroinmäen jätekeskuksessa jätteet punnitaan, ja asiakas maksaa jätelajin ja jätteen painon mukaisen vastaanottomaksun. Osa jätejakeista otetaan vastaan veloituksetta, kuten sähkölaitteet ja materiaalihyötykäyttöön kelpaavat jätteet (metalli, kartonki, paperi, pakkauslasi) ja vaaralliset jätteet. Lisätietoja eri kuntien jäteasemista, aukioloajoista ja vastaanottohinnoista saa Etelä-Karjalan Jätehuollon asiakaspalvelusta. Yhteystiedot löytyvät oppaan lopusta. 6
Jätehuollon maksut Jätemaksut ovat jätehuoltoviranomaisen vuosittain hyväksymiä julkisoikeudellisia, ulosottokelpoisia maksuja ja niillä katetaan kaikki jätehuollosta aiheutuneet kustannukset. Kuten edellä on käynyt ilmi, jätemaksuja on erilaisia ja niihin vaikuttaa kiinteistön käyttötarkoitus ja jätehuollon tyyppi. Riippumatta siitä, miten kuiva- ja biojätehuolto on kiinteistöllä järjestetty, kaikilta vakituisilta ja vapaa-ajan kiinteistöiltä peritään vuosittain asuinhuoneistokohtainen ekomaksu. Ekomaksulla katetaan ilmaiset tai alikatteelliset jätehuoltopalvelut, kuten hyöty- ja vaarallisten jätteiden keräys ja käsittely, mukaan lukien lääkejätteiden vastaanotto apteekeissa, miehitettyjen jäteasemien palvelut, sekä tiedotus ja neuvonta. Ekomaksuilla katetaan osittain myös ekopisteiden ja jäteasemien investointeja. Ekomaksun yhteydessä kerätään kuntalisä ja viranomaismaksu. Kuntalisä tilitetään kunnille ja viranomaismaksu Etelä-Karjalan jätehuoltoviranomaiselle. Jätehuollon viranomaiset Ekomaksulla ylläpidetään muun muassa ekopisteitä. Jätehuoltoviranomainen hyväksyy muun muassa jätehuoltomääräykset ja jätetaksat, käsittelee kiinteistön jätehuoltoon liittyvät poikkeuslupahakemukset ja tekee jätemaksupäätökset. Etelä-Karjalan kaikilla kunnilla on yhteinen jätehuoltoviranomainen, jonka toimipaikka on Imatralla. Jätehuollon valvontaviranomaisia ovat kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus. Valvontaviranomaiset valvovat jätelain ja jätehuoltomääräysten noudattamista ja antavat tarvittaessa määräyksiä rikkomusten oikaisemiseksi. 7
Tammikuu 2015 Kukkuroinmäen jätekeskus Hulkonmäentie 130 54190 Konnunsuo Jätteiden vastaanotto, avoinna ma-pe klo 7-20, puh. 010 841 1813 Asiakaspalvelu, avoinna ma-pe klo 9-15, puh. 010 841 1818 www.ekjh.fi, asiakaspalvelu@ekjh.fi Virastokatu 2, 55100 Imatra puh. 020 617 4664, 020 617 4633 Käyntiosoite: Tainionkoskentie 14, 55100 Imatra (asiointikielet: suomi ja englanti)