Sosiologia, väestöaineistot, tutkimuksiin osallistuminen ja uusi tietosuojalainsäädäntö Jani Erola
Sosiologian kehityskulkua luonnehtii kolme tiedonkeruun päätyyppiä kuvaavaa historiallista vaihetta 1. Anekdoottisten aineistojen vaihe 2. Itse kerättyjen aineistojen vaihe 3. Pienimmän häiriön aineistonkeruun vaihe
John Goldthorpe: Sosiologia väestöä tutkivana tieteenä
1. vaihe
Auguste Comte Sosiaalinen pysyvyys vs. sosiaalinen muutos
Herbert Spencer Yhteiskuntien evoluutio
Emile Durkheim Sosiaalinen fakta
Kaikille yhteistä aineistojen sekundäärikäyttö Tutkimus perustui ensisijaisesti muiden aineistoille Parasta mahdollista dataa, joka kenen tahansa koostamaa Anekdoottisten aineistojen vaihe
Ensimmäisen vaiheen huipentumana Emile Durkheim: Itsemurha Ei-sosiaaliset selitykset (psykologia, fyysinen ympäristö) Sosiaaliset selitykset (egoistinen, altruistinen, anominen, fatalistinen)
1. vaiheen tutkimusten ongelma Tiedonkeruu liian epätarkkaa Aineistot eivät vastaa haluttuihin kysymyksiin Antavat pahimmillaan virheellisiä vastauksia
2. vaihe
Survey-vallankumous 1940/1950-luvulla = Itse kerättyjen aineistojen vallankumous?
Paul Lazarsfeld Marienthal-tutkimukset Radiotutkimukset American Soldier Määrälliset ja laadulliset menetelmät
Surveymenetelmien rajoituksia
Kato Vastausvirheet
Kato kasvava ongelma Suomi 2004 - kulutus ja elämäntapa Vastaus-% 62 (vain posti) Suomi 2014 - kulutus ja elämäntapa Vastaus-% 46 (posti ja netti)
Keitä ei tavoiteta surveylla? Nuoret miehet Duunarimiehet "Ruuhkavuodet"
Esim. HS-luokkakonekysely Yli 40000 vastaajaa Alle 40-vuotiaita duunarimiehiä aineistossa hyvin vähän
Kadon ongelmien korjaaminen Painottaminen Imputoiminen Täysin puuttuvien ryhmien tietoja ei voida keksiä kokonaan
3. vaihe
Ajalle tyypillistä Dataa ihmisten toiminnasta kerätään koko ajan ja kaikkialla
Miten ratkaistaan 2. vaiheen ongelmat? Käytetään aiemmin kerättyä dataa niin pitkälle kuin mahdollista Kerätään vain välttämätön lisätieto
Pienimmän häiriön tiedonkeruutapa Muuhun tarkoitukseen kerättyjen aineistojen hyödyntäminen (hallinnon tai kaupallisen toiminnan rekisterit) Muuhun tarkoitukseen kerättyjen aineistojen täydentäminen itse kerätyin aineistoin
Ongelma Dataa ihmisten toiminnasta kerätään koko ajan ja kaikkialla Tietosuoja-asetus ja uusi tietosuojalaki juuri tästä syystä
Suurin sisällöllinen muutos tutkijan näkökulmasta: vahva/tarkka suostumusvaatimus itse kerätyn aineiston kohdalla Vaikutukset katoon Vaikutukset tiedon jatkokäyttöön
Suostumusta pyydettäessä tutkittavalle annettavat tiedot - Kuka tietoja käsittelee? - Mitä tietoja kerätään? - Kerätäänkö tietoja muualta; mitä tietoja ja mistä, millä perusteella? (esim. viranomaisrekisterit) - Mitä käyttötarkoitusta varten ja millä käsittelyn oikeusperusteella? (yksilöity tutkimus/suostumus, joku muu) - Tieto oikeudesta peruuttaa suostumus milloin tahansa - Luovutetaanko tietoja tutkimusryhmän ulkopuolelle? (kenelle, mitä tietoja ja mitä tarkoitusta varten) - Siirretäänkö tietoja kolmanteen maahan? - Tutkimuksen kesto? (kuinka kauan kerättyjä tietoja käsitellään) - Mitä tutkimusrekisterille tapahtuu tutkimuksen jälkeen? - Tutkittavan oikeudet/ tietosuojavastaavan yhteystiedot/oikeus tehdä valitus valvontaviranomaiselle Anna Hänninen/Tietosuojavaltuutetun toimisto
Seurauksia: Kato Ei lisää vastausalttiutta Uusia puuttuvia ryhmiä?
Seurauksia: Kerätyn tiedon uudelleenkäyttäminen
Lakiesityksessä tiedon tutkimuskäytölle laaja suoja
Suurin riski: Tullaan soveltaessa rajaamaan varmuuden vuoksi tätä enemmän
Lopuksi: mitä muualla? Ruotsalaiset ja tanskalaiset: ei merkittäviä muutoksia nykyisiin tapoihin käytännössä Vaikka Tanska liberaalein, käytönnössä edellytetty suostumusta tähänkin saakka
Kiitos! @JaniErola jani.erola@utu.fi