1(11) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 29 YLO LOS-2004-Y-117-131 Annettu julkipanon jälkeen 18.5.2006 ASIA Päätös Erkki Mikkolan perustettavan yhtiön, Erkki Mikkola Oy, lukuun tekemästä ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee porsastuotantoa harjoittavan 550 emakon sikalan perustamista. LUVAN HAKIJA Perustettava yhtiö, Erkki Mikkola Oy c/o Erkki Mikkola, Varttaistentie 92, 23200 VINKKILÄ Toimialatunnus: 01012 Liike- ja yhteisötunnus: 1963092-6 LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Sikalan suunniteltu sijaintipaikka sijaitsee Vehmaan kunnan Iso-Varttaisten kylässä kiinteistöllä Mikola RN:o 2:5. Sikalan paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 3.3.2004. Ympäristökeskus on 16.10.2004 antanut asiasta päätöksen 91 YLO. Päätöksestä on valitettu Vaasan hallintooikeuteen. Vaasan hallinto-oikeus on 21.9.2005 antamallaan päätöksellä kumonnut Lounais- Suomen ympäristökeskuksen 16.10.2004 antaman päätöksen ja palauttanut asian ympäristökeskukselle uudelleen käsiteltäväksi. Hakemusta on täydennetty pyydetyillä lisäselvityksillä 15.11.2005. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kyseessä on uusi toiminta. Hakemusasiakirjoihin on liitetty luettelo lannanlevityssopimuksista. Sopimukset koskevat noin 140 hehtaarin peltoalaa. Sikalan suunniteltu sijaintipaikka sijaitsee kaavoittamattomalla alueella. Postiosoite PL 47, 20801 Turku Puhelin (02) 525 3500 Telefax (02) 525 3509 Postadress PB 47, 20801 Åbo Telefon (02) 525 3500 Käyntiosoite Itsenäisyydenaukio 2, 20800 Turku kirjaamo.los@ymparisto.fi Besöksadress Självständighetsplan 2, 20800 Åbo www.vyh.fi/los
2/11 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sikalan suunnitelman mukainen sijaintipaikka sijaitsee Saaristomeren rannikkovesistöalueella (82). Sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Sikalan ympäristö on pääosin metsää. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 450 ja 750 metrin päässä suunnitellun sikalan lounaispuolella. Lisäksi suunnitellun sikalan luoteispuolella noin 500 metrin päässä sijaitsee toiminnassa oleva lihasikala ja kaakkoispuolella noin 400 metrin päässä rakenteilla oleva porsaskasvattamo. LAITOKSEN TOIMINTA Ympäristölupaa haetaan porsastuotantoa harjoittavan 550 emakon sikalan perustamiseen. Yhtiön päätuote on noin 25 kiloinen välitysporsas. Tilalla tullaan tuottamaan noin 9 000 10 000 porsasta vuodessa. Lisäksi tuotannon sivutuotteena syntyy noin 350 teurasemakkoa vuodessa. Tuotanto perustuu ryhmäporsitukseen eli samassa tuotantovaiheessa olevien emakoiden käsittelyyn. Emakko tuodaan porsituskarsinaan noin 2 3 viikkoa ennen laskettua porsimisaikaa. Porsaiden vierotus tapahtuu noin 4 viikkoa porsimisesta. Vierotus tapahtuu viemällä emakko pois karsinasta astutusosastoon. Porsaat jäävät vielä viikoksi karsinaan, jonka jälkeen ne siirretään kasvatusosastolle. Välitykseen porsaat lähtevät noin 25 kg:n elopainoisina. Neljän viikon astutusosastolla olon jälkeen emakot siirretään joutilasosastolle, jossa ne ovat noin kolme kuukautta. Emakoiden ja porsaiden ruokinta perustuu kuivaruokintaan. Sikalan ilmanvaihto toteutetaan alipaineilmastointina. Poistopuhaltimet sijaitsevat sikalan katolla. Korvausilma johdetaan lattian alla olevia kanavia pitkin suoraan porsivien emakoiden eteen, jolloin ilma on viileää ja vaihdettavan ilman määrä on pienempi. Sikala tulee toimimaan lietelantajärjestelmällä. Liete käsitellään suljetussa järjestelmässä. Pääosin karsinat ovat nk. osaritiläkarsinoita. Sikalaan tulee lietekuiluja noin 500 m 3. Lietekuiluihin asennetaan jäähdytysputkisto. Sikalarakennuksen kaikki pesu- ja jätevedet johdetaan kiinteällä katteella katettuun noin 500 m 3 :n lietesäiliöön, josta se kuljetetaan Biovakka Oy:n biokaasulaitokselle jatkokäsittelyyn. Lietteen siirto kuljetusautoon tapahtuu suljettua putkistoa pitkin. Käsiteltyä lietettä ei palauteta sikalan tontille, vaan se kuljetetaan etälietesäiliöihin odottamaan peltolevitystä. Sikalasta tulee lietelantaa noin 3 850 m 3 vuodessa. Lanta toimitetaan Biovakka Oy:n käsiteltäväksi ja levitetään sopimuspelloille (136 ha) keväällä, kesällä ja syksyllä ympäristötuen ehtojen mukaisesti. Sikalarakennuksen huoltotilojen sisälle tulee noin 10 000 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu suoja-altaalla, lukituksella ja ylitäytönestimellä. Sikalassa käytettävä vesi tullaan ottamaan pääosin omasta kaivosta ja kunnan vesijohto on varalla. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan käsittely, varastointi ja peltolevitys.
Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lietelanta vesitiiviissä lantavarastossa ja käsittelemällä lanta ennen peltolevitystä. 3/11 Hajuhaittoja aiheuttavat sikalan ilmanvaihto sekä lannan käsittely, varastointi ja peltolevitys. Hakijan tarkoituksena on vähentää haittaa mm. asentamalla jäähdytysputket lietekuiluihin, varastoimalla vain osa lietteestä sikalan yhteydessä sijaitsevassa kiinteällä katteella varustetussa lietesäiliössä ja käsittelemällä lietelanta biokaasulaitoksella. Öljyvahingot ehkäistään ennakolta käyttämällä tähän tarkoitukseen hyväksyttyjä säiliöitä ja tarkastamalla niiden kunto riittävän usein. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Eläimiä kuljetetaan kerran viikossa ja myös rehuauto käy kerran viikossa. Lisäksi liikennettä aiheutuu lietelannan kuljetuksista biokaasulaitokselle. Tilalla kuolleet eläimet (arvion mukaan noin 8 tonnia vuodessa) varastoidaan tilalla kylmäsäilytyksessä ja toimitetaan käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokselle. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pysyviä vaikutuksia ympäristöön eikä hakemuksen mukainen toiminta edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista selvitystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Vehmaan kunnan virallisella ilmoitustaululla 23.1. 21.2.2006 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla 18.1. 16.2.2006. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Vakka-Suomen Sanomissa 24.1.2006. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Vehmaan kunnan keskustoimistossa ja Lounais- Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu 18.1.2006 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Sikalan sijaintipaikalla suoritettiin 27.4.2006 maastotarkastus. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Siitä laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. Lausunnot Vehmaan kunnanhallitus (20.2.2006) on lausuntonaan todennut, että sillä ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. Vehmassalon kuntayhtymä (23.3.2006) on antamassaan lausunnossa esittänyt mm., että - sikala sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle ja ympäristössä sijaitsee myös muita eläinsuojia, mitkä aiheuttavat vastaavanlaista rasitusta. Sikalan sijaintipaikasta lounaaseen noin 450 metrin etäisyydellä sijaitsee lähin häiriintyvä kohde; - toiminnasta aiheutuva hajuhaitta kohdistuu sijaintipaikan lähiympäristöön. Samankaltaisen tuotannon lisäämisellä alueelle ei tule kohtuuttomasti lisätä ympäristöön aiheutuvaa hajukuormaa. Hajuhaittaa tulee estää ja vähentää suljetun lannankäsittelyjärjestelmän lisäksi järjestämällä sikalan ilmanvaihto asianmukaisesti sellaisilla menetelmillä, joista on hyviä käytännön
4/11 kokemuksia. Rakentamisessa tulee käyttää parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa siten kuin se on teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista; - lannan varastoinnin ja levityksen tulee täyttää maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun asetuksen vaatimukset ja toiminnanharjoittajan tulee hankkia puuttuvat lannanlevitysalat. Lisäksi peltojen tulee sijaita siten, että niiden käyttö lannan levitykseen on kohtuullisten lannankuljetusmatkojen takia mahdollista; - lannan siirtokuljetukset ja levitys eivät saa aiheuttaa kohtuutonta haju- tai muuta haittaa ympäröivälle asutukselle. Kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja että - mikäli sikalasta tulevat kuolleet eläimet ja muu eläinjäte on ennen käsittelyyn kuljettamista varastoitava sikalan yhteydessä, on varastoinnin tapahduttava jäähdytetyssä tilassa. Turun maakuntamuseo (10.3.2006) toteaa lausuntonaan, että - suunniteltu sikala sijoittuu Isovartaisen kylään metsäalueelle. Sikalasta on matkaa tielle 194 noin kaksi kilometriä pitkin hiekkapäällysteistä Postitietä. Kyseinen Postitien jakso kulkee pääosin kallioisella metsäalueella. Sikalan liikenteeksi on arvioitu kaksi kertaa viikossa tapahtuva eläin- ja rehukuljetus; - vanha Postitie Vehmaan ja Taivassalon välillä on linjauksiltaan melko hyvin vanhassa asussaan säilynyt tieosuus. Hiekkapintaisena ja mutkallisena se antaa hyvän kuvan perinteisestä kulkureitistä; - Turun maakuntamuseo katsoo, ettei sikalan rakentaminen sinänsä vaaranna Postitien kulttuurihistoriallista arvoa. Hakijan tulee kuitenkin tiedostaa Postitien asettamat reunaehdot. Postitie on kulttuurihistoriallisesti arvokas historiallinen tielinjaus, jota tulee vaalia. Tien oikaiseminen tai päällystäminen ei yksittäisen sikalan toimintaedellytysten parantamiseksi voi tulla kysymykseen. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty neljä muistutusta, joissa on yhteensä 7 allekirjoitusta. 23.1.2006 päivätyssä muistutuksessa todetaan, että ympäristölupahakemus tulee hylätä kokonaisuudessaan. Perusteluina esitetään mm., että Vehmaalla toimii tällä hetkellä useita samankokoisia sikaloita ja niistä aiheutuvat hajuhaitat ja ympäristökuormitukset ovat pilaamassa Vehmaan ympäristökuntineen täysin. Muistutuksessa todetaan, ettei biokaasulaitos ole poistanut mitään haittoja ja nyt on kiireesti saatettava jo olemassa olevat sikalat kuntoon. 1.2.2006 päivätyssä muistutuksessa todetaan mm., että nyt suunniteltu sikala yhdessä alueella jo toimivien sikaloiden kanssa tuottaa lähiseudun asutukselle merkittäviä jatkuvia melu- ja hajuhaittoja. Meluhaittoja syntyy jo rakentamisen aikana. Lisäksi esitetään, että sikalatoiminta vaatii tehokkaampaa ja jatkuvaa valvontaa. Lietesäiliöt tulee määrätä heti katettavaksi ja samalla määrätä rakentamaan parhaat mahdolliset ilmastointikoneet ja näin ehkäistä hajuhaittojen syntymistä tai jättää sikala rakentamatta. Muistutuksessa todetaan, että vaikka sikala tällä hetkellä on metsässä, niin metsänhoidollisista syistä se kuitenkin hakataan jossain vaiheessa. Päätöstä tehdessä tulee ottaa huomioon alueelle muodostuvat kokonaispäästöt, turvata ympäristön asukkaiden viihtyvyys ja oikeudet sekä estää ympäristön tilan huononeminen. Myös lisääntyvän liikenteen vaikutus Postitiehen tulee ottaa huomioon. 9.2.2006 päivätyssä muistutuksessa todetaan, että ympäristölupahakemus tulee hylätä kokonaisuudessaan. Perusteluina esitetään mm., että vuodesta 2003 on ilmassa ollut jatkuva sian lannan haju. Suunnitellun sikalan tulo lisää entisestään haittoja ja laskee kiinteistöjen arvoa. 14.2.2006 päivätyssä muistutuksessa vastustetaan uuden sikalan perustamista asuinalueelle. Perusteluina esitetään, että alueella jo toiminnassa olevasta sikalasta on huomattavaa hajuhaittaa ja tämän haitan pelätään lisääntyvän suunnitellun sikalan rakentamisen myötä, jolloin asumisesta tulee yhä epäviihtyisempää ja terveydelle haitallisempaa.
5/11 Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijan edustaja on jättänyt 18.4.2006 päivätyn vastineensa, jossa täsmennetään sikalan toimintaa mm. lietteen kuljetuksesta Biovakka Oy:n laitokselle. Sikalan ilmanvaihtojärjestelmän valinnasta on todettu, että sikalassa otetaan käyttöön hyväksi todettuja ratkaisuja. Lopullinen ratkaisu tehdään silloin, kun rakentamisen aika koittaa. Täydennykset on esitetty selosteosassa. Muistutuksiin ei ole otettu kantaa. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää perustettavalle yhtiölle, Erkki Mikkola Oy:lle, ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan porsastuotantoa harjoittavan 550 emakon sikalan perustamiseen Vehmaan kunnan Iso-Varttaisten kylässä kiinteistöllä Mikola RN:o 2:5. Lupa ei koske etälietesäiliöiden rakentamista. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. LUPAMÄÄRÄYKSET Lannan varastointi ja käsittely 1. Sikalassa syntyvä lanta, pesuvedet ja muut jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta sekä muut lietesäiliöön johdettavat jätevedet eli luvanmukaisella eläinmäärällä vähintään 3 850 m 3 lietetilavuutta. Jos lietesäiliötä ei kateta siten, että sadevesien pääsy säiliöön estyy, on säiliön tilavuuteen lisättävä säiliökorkeutta 300 mm. Poikkeaminen 12 kuukauden varastointitilan tilavuudesta on mahdollista, mikäli lantaa luovutetaan sellaiselle hyödyntäjälle, joka voi vastaanottaa sitä ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan myönnetyn luvan perusteella tai lantaa luovutetaan toiselle viljelijälle valtioneuvoston asetuksen (931/2000) maataloudesta peräisin olevan nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta mukaisella tavalla varastoitavaksi. 2. Sikalarakennusten ja lietesäiliön rakenteiden tulee estää lannan, virtsan ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Rakennusten ja lietesäiliön salaojitus on järjestettävä siten, että vesinäytteiden ottaminen kuivatusvesistä on mahdollista. Kiinteistön kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että lietelannan pääsy ojiin ja vesistöön on mahdollista estää myös onnettomuustilanteissa. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Sikalan yhteyteen sijoitettavassa lietesäiliössä tulee olla säiliön alta päin täyttöä varten tarpeelliset rakennelmat ja laitteet. Lisäksi lietesäiliö on katettava kiinteällä katteella. Etälietesäiliöiden rakentamista varten tulee hankkia sijaintikunnasta asianmukainen rakentamisen lupa. Lietesäiliöiden valmistumisesta tulee ilmoittaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle.
4. Eläinten pito, sikalan ilmanvaihto sekä lannan käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei toiminnasta kiinteistöllä aiheudu naapureille kohtuutonta rasitusta. Hajun leviämisen rajoittamismenetelminä on käytettävä sikalan ja lietesäiliön rakenteellisia menetelmiä, kuten lietesäiliön kattaminen, jäähdytysputkien asentaminen lietekuiluihin sekä sikalan poistoilman johtaminen haitattomampaan suuntaan ja korkeammalle. Mikäli edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta hajuhaittoja ilmenee, on sikalan poistoilmaa ja lietesäiliössä muodostuvia hajukaasuja puhdistettava esimerkiksi suodattamalla hajuttomammiksi. 5. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Lietelannan siirtokuljetuksia lietesäiliöstä toiseen tai biokaasulaitokselle ja siihen liittyvää lietelannan sekoitusta lietesäiliössä saa suorittaa arkisin maanantaista perjantaihin pois lukien arkipyhät. 6. Lanta sekä pesu- ja jätevedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla tulee olla käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 183 ha. Uudet lannanlevityssopimukset ja ko. peltoalojen sijaintikartat on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ennen sikalan käyttöönottoa. 7. Toiminnanharjoittajan on tehtävä lanta-analyysi lannan ravinnesisällön selvittämiseksi. Lannan ravinnesisältö on selvitettävä toiminnan alkaessa ja sen jälkeen 5 vuoden välein. Tuotantorakennuksesta viedystä lantamäärästä on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. 6/11 8. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja koulujen yms. juhlatilaisuuksien aikana. 9. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Kiinteistön liikennöintialueet on pinnoitettava siten, että kuljetuskaluston pyörät pysyvät mahdollisimman puhtaina. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 10. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen rannoille sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 11. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. Jätteet 12. Kaikki sikalassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla.
13. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. 14. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 15. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 16. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. 17. Toiminnanharjoittajan on pyydettäessä esitettävä tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden lajeista, määristä ja niiden toimituspaikoista sekä toimitusajankohdista. Raportointi 18. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristökeskukselle vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä; - tiedot lantamääristä ja levitysaloista; - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista; - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista; - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Muut määräykset 19. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 20. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 21. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 22. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. 7/11
RATKAISUN PERUSTELUT 8/11 Luvan myöntämisen edellytykset Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemuksen suunnitelmat huomioon ottaen laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti. Ylimääräisten vesien pääsy lannan varastointitiloihin aiheuttaa lantavarastojen täyttymisen ennenaikaisesti. Kattamattomissa lantavarastoissa tulee varautua vuosittaisen keskimääräisen sadevesimäärän varastointiin. Lupamääräykset 2-5 ja 9 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lietesäiliön täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Mikäli epäillään vuotoja rakenteissa, salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan asia tutkia. Kiinteistön kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteissa lannan pääsy vesiuomiin. Tarvittaessa kyseisen kiinteistön ojitusjärjestelyjä muuttamalla saadaan lietesäiliöstä riittävä suojaetäisyys ojiin. Lupamääräykset 1 11 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lietesäiliön kattaminen estää ammoniakin haihtumista ilmaan ja pienentää hajuhaittoja. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 annetun ohjeen mukaisesti. Lannan ravinnesisältö on tunnettava, jotta tilat voivat ottaa huomioon lannan sisältämät ravinteet lannoitussuunnitelmissaan ja siten ehkäistä myös vesien pilaantumista.
9/11 Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Koska levityspellot sijoittuvat osittain lähelle asutusta, on tarpeen lupamääräyksillä pyrkiä pienentämään lannan levityksen aiheuttamaa viihtyvyyshaittaa naapurustolle. Asutukselle aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi on tarpeen rajoittaa myös lietteen sekoituksesta aiheutuvien hajuhaittojen esiintymistä ajallisesti. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan valtaojien ja vesistöjen varteen vähintään 10 metrin suojakaistaa, jolle lantaa ei levitetä. Talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille asetuksessa suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metrin levyistä suojakaistaa. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Tämän takia lannan käyttöä luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla ei voida hyväksyä. Lupamääräyksen 12 mukaisesti tilalla kuolleiden eläinten (raadot) asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1022/2000, muut. 6/2001) eläinjätteen käsittelystä 5 :n mukaan suuririskinen eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Koska maa- ja metsätalousministeriön antaman asetuksen valvonta kuuluu terveysviranomaiselle, on tarkoituksenmukaista, että terveysviranomainen hyväksyy väliaikaiset varastointitilat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Lupamääräysten 13 17 mukaisesti jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 18 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 19 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia.
10/11 Lupamääräyksellä 20 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavarastojen rikkoontuminen ja öljyvahingot. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräysten 21 ja 22 mukaisesti. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 31.12.2016 mennessä. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto raporteista ja soveltuvin osin ympäristönsuojeluasetuksen 9 12 :ssä tarkoitettu selvitys toiminnasta ja sen vaikutuksista. Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 46, 52 56, 81, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 12, 15, 19, 51 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Päätöksessä on myös otettu huomioon ympäristöministeriön 30.9.1998 antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000), maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000, muut. 6/2001) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Perustettava yhtiö Erkki Mikkola Oy c/o Erkki Mikkola, Varttaistentie 92, 23200 VINKKILÄ Jäljennös päätöksestä Vehmaan kunnanhallitus Vehmassalon kuntayhtymä Turun maakuntamuseo Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana
Ilmoitus päätöksestä 11/11 Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä MUUTOKSENHAKU Vehmaan kunnan ilmoitustaulu Vakka-Suomen Sanomat Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Heikki Elomaa Rakennusmestari Seija Virolainen LIITTEENÄ sijaintikartta valitusosoitus