Kiinan tasapainoilu kasvun ja velan välillä Saksan poliittinen kenttä fragmentoituu, Merkelillä edessä vaikeat hallitusneuvottelut

Samankaltaiset tiedostot
Markkinakatsaus Saksassa vahva pyrkimys välttää uudet vaalit

Markkinakatsaus. Viikko 47/2017. Kiinan lokakuun data enteilee hitaampaa kasvua Ruotsin asuntojen hinnat laskussa lokakuussa

Markkinakatsaus. Viikko 38/2017. Fed aloittanee taseen pienentämisen mutta miten he näkevät korkouran?

Markkinakatsaus. Viikko 50/2017. Dollarin vahvistuminen jää maltilliseksi. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 6/2017. EKP katsoo läpi sormien, kun inflaatio kiihtyy väliaikaisesti

Markkinakatsaus. Politiikalla merkittävä vaikutus myös valuuttoihin. Viikko 21/2017

Markkinakatsaus. Viikko 8/2018. BoE:n seuraavat siirrot riippuvat Brexit-sovusta Ruotsin asuntohintojen lasku pysähtyi tammikuussa

Markkinakatsaus. Viikko 22/2017. Öljyn hinta kääntyi laskuun OPEC-päätöksen myötä

Markkinakatsaus. Viikko 43/2017. Keskuspankit päättämässä määräelvytystään. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 41/2017. Tuotantoleikkaukset tukevat monien raaka-aineiden hintoja

Markkinakatsaus. Viikko 44/2017. EKP:n exitin onnistunut ensiaskel EKP pakottaa Riksbankenin odottamaan

Pohjois-Korean kriisi nostanut markkinavolatiliteettia vain maltillisesti

Markkinakatsaus. Viikko 35/2017. Kesällä nähty raaka-ainehintojen nousutrendi on hauras

Markkinakatsaus. Viikko 9/2017. Kehittyvien markkinoiden toivo lepää status quossa

Markkinakatsaus. Viikko 17/2017. Markkinat huojentuivat Ranskan vaalituloksesta

Markkinakatsaus. Ruotsissa pelätään asuntokuplaa. Viikko 46/2017. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 37/2017. Johtopäätökset EKP:n viime viikon korkokokouksesta Jälleen merkkejä Kiinan kasvun hidastumisesta

Markkinakatsaus. Viikko 15/2018. Kruunu vajonnut jo finanssikriisin aikaisille tasoille USA:n työmarkkinaraportti tuotti yllättävän pettymyksen

Markkinakatsaus. Viikko 7/2017. Kiina ehkäisee pääomapakoa ja liiallista velkaantumista

Markkinakatsaus. Viikko 7/2018. Inflaatiouhka hermostuttaa markkinoita. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 12/2018. Vaikuttaako Ruotsin asuntohintojen lasku myös kulutukseen?

Markkinakatsaus. Viikko 12/2017. Fedillä optimistinen arvio tulevista koronnostoista OPECin tuotantorajoitussopu menettänyt tehoaan

Markkinakatsaus. Viikko 34/2017. Syksyllä fokus inflaatioon, vaikka politiikka pysyy otsikoissa Fed ilmoittanee syyskuussa taseen pienentämisestä

Markkinakatsaus. Viikko 14/2017. Briteille hyvä erosopimus näyttää poliittisesti mahdottomalta

Markkinakatsaus. Viikko 5/2017. Fed pysyy varovaisena. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 17/2018. EKP ei kiirehdi rahapolitiikan normalisointiviestien kanssa

Markkinakatsaus. Viikko 20/2017. Kiinan kasvu hidastuu Iso-Britannian talous luovii Brexit-epävarmuudessa

Markkinakatsaus. Viikko 33/2017. Miksi dollari on heikentynyt euroon nähden. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 40/2017. USA:n verolakiuudistuksen tiellä vielä monta mutkaa

Markkinakatsaus. Viikko 8/2017. Ranskan Le Pen aiheuttaa jo pieniä korkoväristyksiä Fed normalisoi korkotason ennen taseensa pienentämistä

Markkinakatsaus. Viikko 49/2017

Markkinakatsaus. Viikko 19/2018. Kypsyvä suhdanne ja korkojen nousu koettelevat arvopaperihintoja

Markkinakatsaus. Viikko 21/2018. Öljyn hinta saa tukea monelta suunnalta Ruotsin asuntohinnat vakautumassa

Markkinakatsaus. Viikko 45/2017. Republikaaneilla yhä haasteita verouudistuksen kanssa. Fedin uusi pääjohtaja Powell edustaa jatkuvuutta

Markkinakatsaus. Viikko 20/2018. Turbulenssia EM-markkinoilla EKP selventää ohjeistustaan rahapolitiikan suunnasta

Markkinakatsaus. Viikko 13/2018. USA saa lyhytaikaista tukea finanssipolitiikasta, mutta riskillä Kauppasodan pelko varjostaa sijoitusmarkkinoita

Markkinakatsaus. Viikko 23/2017. Katseet Brittien parlamenttivaaleissa EKP tuskin vielä vihjailee kiristystarpeesta

Markkinakatsaus. Viikko 11/2018. Entistä vahvempi puoluejohtaja Xi keskittyy uudistuksiin USA:n työllisyys kukoistaa, mutta se ei näy palkoissa

Markkinakatsaus. Viikko 13/2017. Miksi USA:n dollari on heikentynyt maaliskuussa Riksbanken luopunee määräelvytyksestä kesäkuussa

Markkinakatsaus. Viikko 15/2017. Katsauksia USA:n, euroalueen ja Kiinan talouksiin

Markkinakatsaus. Viikko 25/2017. Katsauksia euroalueen, USA:n ja Kiinan talouksiin Fed aloittaa tänä vuonna taseensa pienentämisen

Markkinakatsaus. Viikko 9/2018. Euroalueen tähtihetki on tässä ja nyt! Korkomarkkinan fokus edelleen USA:n inflaatiossa

Markkinakatsaus. Viikko 10/2017. Yellen indikoi Fedin nostavan korkoa maaliskuussa Hollannin vaalit antavat suuntaa Ranskan vaaleille

Markkinakatsaus. Viikko 25/2018 Kaupan jännitteistä lisähuolta Kiinan kasvunäkymille

Markkinakatsaus. Viikko 5/2018. Suomi nauttii yhä vahvasta kasvuvireestä EKP kantaa huolta valuutan vahvistumisesta

Markkinakatsaus. Viikko 22/2018 Ei toistaiseksi syytä panikoida EM-turbulenssista

Markkinakatsaus. Viikko 23/2018 Italiassa rauhallisempaa, mutta kuinka kauan? Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Tilastojulkaisut Viikon kalenteri Ennusteet Vastuunrajoitus. Markkinakatsaus. Viikko 3/2017. Janne Ronkanen. Handelsbanken Capital Markets

Fedillä ei suurta taseen supistamistarvetta Ranskalta EU-myönteinen vaalitulos USA:n työmarkkinat tukevat Fedin koronnostoa kesäkuussa

Markkinakatsaus. Viikko 24/2018 Keskuspankit sijoittajien luupin alla. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 24/2017. Vaalit mutkisti brittipolitiikkaa entisestään Fedin koronnosto näyttää varmalta, katseet loppuvuodessa ja taseessa

Markkinakatsaus. Viikko 4/2018. Vuoden keskeinen riski on odotettua nopeampi inflaatio. Katsaus maailmantalouden näkymiin

Markkinakatsaus. Viikko 11/2017. USA:n kovat kasvuodotukset arveluttavat jo korkosijoittajia Italian pankkien murheet yhä ratkaisematta

Markkinakatsaus. Viikko 4/2017. Rajavero voisi olla USA:n kompromissiratkaisu Kiina, Trump ja valuutta juan uusi kohtalonyhteys?

Markkinakatsaus. Viikko 6/2018. Suhteelliset rahapolitiikkaodotukset heikon dollarin takana Herääkö palkkainflaatio vihdoin USA:ssa?

Markkinakatsaus. Viikko 16/2018. Ruotsissa asuntojen hinnat vakaantuivat maaliskuussa Inflaatiomysteeristä rahateorian opein

Markkinakatsaus. Viikko 51/2017. Brexit neuvottelut siirtyvät kauppasuhteisiin Globaali talous noususuhdanteen huippuvaiheessa

Markkinakatsaus. Viikko 42/2017. Maailmantalouden kasvu pirteää, mutta horisontissa pilviä Kenestä Fedin seuraava pääjohtaja?

Trumpin verouudistuksesta luvassa tukea dollarille Vuosi 2017 oli toinen nousevien raaka-ainehintojen vuosi Bitcoin, oikea valuutta ja maksuväline?

Markkinakatsaus. Viikko 10/2018. Kauppasodan uhka varjostaa markkinatunnelmia Italian vaalitulos tietää haastavia hallitusneuvotteluja

Markkinakatsaus. Viikko 18/2018. Globaali noususuhdanne osoittaa jo jäähtymisen merkkejä Suomen taloussuhdanne saa jatkoajan

Viikko 51/2018 Fedin koronnostotahti hidastuu ensi vuonna EKP ei tuonut yllätyksiä

Makroennuste, tammikuu 2017

Markkinakatsaus. Viikko 21/2019 Hidas inflaatio ei enää anna sijaa Fedin koronnostoille

Markkinakatsaus. Viikko 38/2018 Kiina turvautuu elvytykseen kasvuhaasteiden edessä

Markkinakatsaus. Viikko 49/2018 Lyhyt kertaus suhdannedynamiikasta. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 48/2018 Kuinka pitkään USA:n noususuhdanne voi jatkua?

Markkinakatsaus. Viikko 42/2018 Kiistanalainen Italian budjetti EU:n syyniin. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 39/2019. Fed-päättäjillä huomattava erimielisyys tulevista liikkeistä Ruotsin työttömyysasteen nousu antaa vääriä signaaleja

Makroennuste, helmikuu 2017

Markkinakatsaus. Viikko 40/2019. Brexit-vääntö jälleen jatkuu Britannian parlamentissa. Päätoimittaja: Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 36/2018 Ruotsin vaalien talousvaikutukset jäänevät pieniksi

Markkinakatsaus. Viikko 47/2018 Öljyn hinnan lasku saattaa pian hidastaa inflaatiota

Markkinakatsaus Fed yllätti korkomarkkinat varovaisuudellaan

Markkinakatsaus. Viikko 37/2018 EKP pysyy yhä odottavalla kannalla Riksbank siirsi jälleen eteenpäin koronnostoarviotaan

Markkinakatsaus. Viikko 10/2019. EKP muuttaa pian ohjeistustaan koronnoston ajoituksesta Suomen BKT:n kasvu jäi viime vuonna 2,2 prosenttiin

Fed alkaa haukkailla. Pasi Sorjonen 15. joulukuuta 2014

Markkinakatsaus. Viikko 22/2019 Miksi Ruotsin kruunu on niin heikko? Mayn ero lisää hieman sopimuksettoman brexitin riskiä

Markkinakatsaus. Viikko 38/2019. Fed laskemassa jälleen korkoa kasvuriskien varjolla EKP:lta uusia elvytystoimia laajalla rintamalla

Makroennuste, kesäkuu 2017

Markkinakatsaus. Viikko 8/2019. Euroalue tuskailee vaimeiden kasvunäkymien kanssa

Markkinakatsaus. Viikko 50/2018. Muuttaako EKP viestintää talousnäkymien heikentyessä? Brexit-sopimuksen ratkaisun hetket käsillä

Markkinakatsaus. Viikko 7/2019. Määräelvytyksestä vetäytyminen tulee olemaan haasteellista

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2018

Makroennuste, huhtikuu 2017

Markkinakatsaus. Joulukuu 2015

Markkinakatsaus. Viikko 41/2018 Lyhyt katsaus valuutta-ajureihin. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 37/2019 EKP painaa jälleen elvytysnappia. Päätoimittaja: Janne Ronkanen

Inflaatio hidastuu innostuuko EKP? Pasi Sorjonen

Markkinakatsaus. Viikko 39/2018 Fed jälleen ratkaisijana. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Maailmantaloudessa jännitteitä, mutta globaali taantuma vältetään Suomi: kuluttajan varovaisuus kietoutuu globaalin talouden uhkiin

Markkinakatsaus. Viikko 15/2019. EUR/USD-kurssi lähellä pohjaansa. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 43/2018 USA:n pitkien korkojen nousu kalvaa osakemarkkinoita

Markkinakatsaus. Viikko 36/2019 Kauppasota nakertaa Kiinan kasvua. Päätoimittaja: Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 34/2018 Katsaus kesän talousteemoihin. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

SAKSAN VAALIT 2017 TULOS & IMPLIKAATIOT

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015

Markkinakatsaus. Viikko 19/2019 Kiina globaalin talouden tienjakajana. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 4/2019 EKP puun ja kuoren välissä. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 23/2019 Italian budjettivääntö jälleen pöydällä. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Transkriptio:

Viikon makroteemat Tilastojulkaisut Viikon kalenteri Ennusteet Vastuunrajoitus Markkinakatsaus Viikko 39/2017 Kiinan tasapainoilu kasvun ja velan välillä Saksan poliittinen kenttä fragmentoituu, Merkelillä edessä vaikeat hallitusneuvottelut Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Kiinan tasapainoilu kasvun ja velan välillä Kiinan velkaantuminen nousi viime torstaina jälleen otsikkoihin, kun luottoluokittaja Standard & Poor s (S&P) laski Kiinan luottoluokitusta pykälällä luokasta AA- luokkaan A+. S&P oli kolmas suurista luokittajasta, joka laski Kiinan luottoluokitusta. Moody s pudotti omaa luokitustaan tämän vuoden toukokuussa ja Fitch jo vuonna 2013. S&P:n luokituksen lasku oli seurausta huolista, että Kiinan vahva luotonannon lisäys kasvattaa riskejä maan rahoitusmarkkinoilla ja sitä kautta koko taloudessa. Kiinan luotonannon kasvu on viime aikoina hieman hidastunut, mutta velan kasvuvauhti on yhä huolestuttavan nopeaa. Kiina on ylläpitänyt teolliseen aktiviteettiin perustuvaa kasvua voimakkaalla luotonannolla. Loputtomiin Kiinan kasvu ei kuitenkaan voi perustua lisävelkaantumiseen. Hieman helpotusta tilanteeseen tuo se, että myös Kiinassa talouden rakenne on muutoksessa ja palvelusektoreiden osuus Kiinan kokonaistuotannosta on nousussa. 2

Kiinan tasapainoilu kasvun ja velan välillä Kiinassa talouden kokonaisvelka suhteessa BKT:hen on noussut jo yli 260 prosenttiin. Maan velkaantuminen ryöpsähti, kun luottomarkkinoita alettiin vapauttaa sääntelystä vuonna 2005. Tämän jälkeen luotonanto on kasvanut noin 10-15 prosentin vuosivauhdilla. Suurimmat velkaantujat ovat olleet Kiinan paikallishallinto sekä yksityiset ja valtio-omisteiset yritykset. Kotitalouksien ja keskushallinnon velkaosuudet ovat sen sijaan pysyneet maltillisempina. Kiinteistömarkkinoiden ylikuumentuminen maan suurimmissa kaupungeissa ripeän rakentamisen ja asuntoluototuksen myötä tosin heijastuu myös kotitalouksien velkoihin. Näin ollen BKT:n kasvunopeus ei enää anna tukivartta johon nojautua, vaan tosiasiassa luotonantoa tulisi viranomaisten toimin rajoittaa yhä voimallisemmin. Muutoin on uhkana riskien toteutuminen järjestämättömien luottojen paisumisena ja sitä kautta pankkisektorin tappioina. Kiinan johto on tukeutunut siihen, että talouden nopea nimelliskasvu hillitsee velka/bkt -suhteen kasvua. Kiinan kasvuvauhti kuitenkin vääjäämättä hidastuu, ja esimerkiksi Handelsbankenin Kiina makroindeksi jo osoittaa Kiinan todellisen kasvun hidastuneen viime kuukausina alle virallisen BKT:n kasvuvauhdin. 3

Kiinan tasapainoilu kasvun ja velan välillä Kiinan rahoitussektori on viime vuosikymmenenä monimutkaistunut, kun alan eri toimijat ovat kehittäneet uusia varainhoitotuotteita (wealth management products, WMP). Tämä on luonut maahan suuren varjopankkitoiminnan, josta on muodostunut merkittävä uusi rahoituksen välittymiskanava niille sektoreille, jotka eivät muuten olisi rahoituksen piirissä. Pankkisektorille se antaa mahdollisuuden lisätä luotonantoa varsinaisen tiukasti säännellyn pankkitoiminnan ulkopuolella. Ja kotitalouksille se on luonut mahdollisuuden parempiin sijoitustuottoihin, mutta kääntöpuolena on kotitalouksien velkaantumisen kasvu lainarahalla sijoittamisen yleistyessä. Monimutkaistuvat rahavirrat WMP-tuotteiden ympärillä pankkien ja muiden rahoitusinstituutioiden välillä ovat myös vaikeuttaneet maan sääntelyviranomaisten edellytyksiä hallita tilannetta. Ketjureaktioiden vaara systeemin sisällä on kasvava. Moody s on arvioinut varjopankkisektorin olevan kokonaisuudessaan jo noin 8500 miljardin dollarin arvoinen. Varsinkin Kiinan pienemmät pankit ovat käyttäneet hyväksi sääntelyssä olevia porsaanreikiä, ja WMP-tuotteisiin sidonnaisten lainojen osuus on noussut huomattavaksi pienempien aluepankkien taseesta. 4

Kiinan tasapainoilu kasvun ja velan välillä Kiinan sääntelyviranomaiset ovat viime aikoina kuitenkin selvästi tiukentaneet otettaan, ja pyrkivät nyt aktiivisesti rajoittamaan velkaantumisen kasvua. Pääomarajoituksia on kiristetty, korkoja on nostettu ja sääntelyä on siirretty enemmän keskuspankkivetoisemmaksi. Kiinan presidentti Xi Jinping julisti heinäkuussa velan vähentämisohjelman tärkeyttä valtioomisteisten yritysten lisävelkaantumisen hillitsemiseksi. Osana näitä toimia Kiina suunnittelee perustavansa valtion hallinnoivan rahoitusyhtiön valvomaan maan valtio-omisteisten yritysten investointeja ja luotonottoa. Kiina on toistaiseksi kyennyt hallinnoimaan maan hidastuvaa talouskasvua. Luottamusta maan kykyyn hallinnoida velkaantumisriskejä lisää Kiinan korkea kotimainen säästämisaste ja siten yhä varsin maltillinen luottojen suhde talletuksiin, keskuspankin mittavat valuuttareservit, velkojen korkea kotimaisuusaste, pääomarajoitteet sekä mahdollisuus säännellä valuuttakurssia. Näistä huolimatta riski paikallisesti toteutuvasta markkinahäiriöstä on koholla. Kiinassa alkaa 18. lokakuuta kommunistipuolueen 19. kansankongressi, jossa valitaan johto seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. On ollut epäilyksiä, että Kiina on kokouksen alla pyrkinyt kaikin tavoin saavuttamaan maan viralliset talouskasvuennusteet. Toimet ovat epäilemättä käsittäneet myös kasvun tukemista velkarahalla. On mielenkiintoista nähdä muuttuuko tilanne kokouksen jälkeen. Kohdistetaanko velkaongelmaa lisäpanostuksia ja talouskasvun annetaan hidastua kestävämmälle tasolle. Vai nousevatko talouskasvutavoitteet jälleen kaiken keskipisteeksi, minkä myötä sopeutustoimia jälleen lykätään. Se tarkoittaisi velan määrän ja rahoitusriskien jatkamista kasvuaan. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää siltä, että Kiinakin on valitsemassa kestävämmän kehityksen tien. Lähteenä käytetty myös: China Economic Quarterly September 2017, Gavekal Dragonomic 5

Saksan poliittinen kenttä fragmentoituu, Merkelillä edessä vaikeat hallitusneuvottelut Saksan liittopäivävaaleissa liittokansleri Angela Merkelin johtama oikeistounioni, kristillisdemokraatit CDU ja sen baierilainen sisarpuolue kristillis-sosiaalinen unioni CSU, voitti vaalit 33 prosentin kannatuksellaan, mutta selvästi odotettua pienemmällä osuudella. Merkelin oikeistounionin kannatus putosi peräti 8,6 prosenttiyksiköllä. Oikeistounionin edellinen hallituskumppani sosiaalidemokraattinen puolue SPD sai 20,5 prosenttia äänistä, eli toiseksi eniten, ja kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi nousi oikeistopopulistinen vaihtoehto Saksalle -puolue AfD 12,6 prosentin äänisaaliillaan. Liberaalipuolue FDP sai 10,7 prosenttia äänistä, vihreät 8,9 prosenttia ja vasemmistolainen Linke-puolue 9,2 prosenttia äänistä. Muille pienemmille puolueille jäi 5,1 prosentin osuus äänistä. Hallitusneuvotteluista on tällä vaalituloksella tulossa vaikeat. SPD:n puheenjohtaja Martin Schoulz ilmoitti jo ääntenlaskun aikana, ettei puolue aio olla mukana seuraavassa hallituksessa. Sosiaalidemokraatit saivat edellisiin liittopäivävaalien tulokseen verrattuna 5 prosenttiyksikköä pienemmän osuuden äänistä, ja tulos oli puolueen heikoin koskaan, kun huomioidaan kaikki 19 vaalia liittovaltion perustamisen jälkeen. Demarit haluavat siten luonnollisesti rakentaa puolueensa kannatuksen uudelleen oppositiossa. Vaaleissa toteutui se, mitä demareiden puoluejohto pitkään pelkäsi: hallitusyhteistyö Merkelin oikeistounionin kanssa niin kutsutussa suuressa koalitiossa maksoi puolueelle merkittävästi ääniä perinteisiä työväenluokan ääniä. 6

Saksan poliittinen kenttä fragmentoituu, Merkelillä edessä vaikeat hallitusneuvottelut Jos sosiaalidemokraatit todellakin toteuttavat uhkauksensa jäädä oppositioon, Merkel tarvitsee hallitukseen sekä liberaalipuolue FDP:n että vihreät. Tämä kokoonpanokaan, niin kutsuttu Jamaika-koalitio (nimi tulee puolueiden väreistä, jotka ovat musta, keltainen ja vihreä ja samat kuin Jamaikan lipussa) ei synny helposti, sen verran eriäviä ovat puolueiden tavoittelemat asiat. Liberaaleilla ja vihreillä on ainakin alkuasetelmissa paljon ylittämättömiltä tuntuvia näkemyseroja. Onkin mahdollista, että Merkel joutuu kääntymään vielä demarien puoleen, mikä tarkoittaisi luonnollisesti selviä myönnytyksiä demareiden tavoitteiden suuntaan. Sellaistakin mahdollisuutta on väläytelty, että edessä olisivat uudet vaalit. Saksan poliittiseen kenttään suurin muutos tulee oikeistopopulistisen puolueen AfD:n noususta kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Puolueen menestys on jo kirvoittanut tiukkoja kommentteja sen sisältä sekä muista puolueista, ja lisäksi Berliinissä anti-fasistit kokoontuivat jo osoittamaan mieltään puolueen menestyksen takia. AfD:n toinen huippuehdokas Alice Weidel ehti jo luvata puolueensa ajavan parlamentaarisen komitean pystyttämistä tutkimaan Merkelin mahdollisia hallitustaipaleiden aikaisia väärinkäytöksiä. AfD nousu tuo ilman muuta lisää epävarmuutta Saksan politiikkaan ja saattaa vaikuttaa myös Ranskan presidentin yrityksiin syventää Euroopan integraatiota Saksan ja Ranskan johdolla. Saksalla on euroalueen suurimpana maana luonnollisesti paljon painoarvoa siinä, mihin suuntaan euroaluetta kehitetään. Ranskan uusi presidentti Macron on heti virkakautensa alkumetreillä tuonut selvästi esiin halunsa vahvistaa integraatiota, yhteisiä instituutioita ja yhteistä talouspolitiikkaa. Presidentti Macron pitää tiistaina linjapuheen siitä, miten hän haluaa euroaluetta ja EU:ta kehittää. Saksan visio vaalien jälkeen voi poiketa merkittävästi Macronin visiosta. 7

Saksan poliittinen kenttä fragmentoituu, Merkelillä edessä vaikeat hallitusneuvottelut AfD:n politiikan ytimessä oli alun perin eurokriisi ja sen hoito, mutta Euroopan pakolaiskriisi teki puolueesta entistä vahvemmin maahanmuuton ja islamin vastaisen puolueen. Puolue syntyi v. 2013 protestina eurokriisin hoidolle ja ajoi ekonomistiperustajiensa ajatusten mukaisesti markkinaliberaalia talouspolitiikkaa. Vielä v. 2013 liittopäivävaaleissa puolueen kannatus jäi täpärästi alle viiden prosentin äänikynnyksen, kun vaalit käytiin puolueessa vahvasti eurokriisi teemalla. Sittemmin maahanmuuttovyöryn siivittämänä puolue keräsi piiriinsä väkeä sekä oikealta että vasemmalta ja puolue profiloitui entistä vahvemmin protestipuolueeksi. Ideologinen kirjo puolueen sisällä on ymmärrettävästi laaja, ja tämän takia on olemassa mahdollisuus, että puolueen sisäiset ristiriidat osoittautuvat niin suuriksi, ettei se pysty ajamaan yhtenäistä oppositiopolitiikkaa. Puolueen vaikutusvalta Saksan politiikassa kasvaa todennäköisesti, mutta löytääkö puolue riittävän nopeasti yhteisen ideologisen suunnan niin, että se pystyy kasvattamaan vaikutusvaltaansa Saksan politiikassa, vai viekö sisäinen hajaannus ennen pitkää puolueen marginaaliin, jossa siitä muodostuu kriittinen ja ärhäkkä kuriositeetti, mutta jolla on hyvin vähän merkitystä todelliselle reaalipolitiikalle. Vaalituloksen tultua ilmi euro heikkeni markkinoiden tulkittua euroalueen poliittisten riskien kasvaneen. Valuuttareaktio jäänee lyhytaikaiseksi, sillä tärkeämpää euron arvolle on keskuspankkien liikkeet Atlantin molemmin puolin ja miten euroalueen kasvunäkymät kehittyvät. 8

Saksan poliittinen kenttä fragmentoituu, Merkelillä edessä vaikeat hallitusneuvottelut Loppujen lopuksi kaikkein oleellisin kysymys sijoitusmarkkinoille on se, miten nopeasti Merkel saa hallituksen muodostettua joko vanhan koalition (demareiden kanssa) tai uuden Jamaika-koalition pohjalta. Uusien vaalien mahdollisuus on se, mikä saisi markkinat tuntuvammin hermostumaan. Saksan vaalitulos ja tarkemmin sanottuna äärioikeiston menestys on muistutus siitä, ettei populististen eurokriittisten puolueiden kannatus ole tyystin kadonnut Euroopasta. Seuraava jännityksen paikka on ensi vuoden parlamenttivaalit Italiassa. 35 30 25 20 15 10 5 0 Saksan liittopäivävaalit 2017, vaalitulos CDU/CSU SPD AfD FDP Linke Vihreät Muut 9

Viikon keskeiset tilastojulkaisut Euroalueelta perjantaina mielenkiintoiset inflaatioluvut Euroalue: kuluttajahintainflaatio syyskuulta (pe 29.9.) Euroalue: ESI-luottamusbarometrit syyskuulta (to 28.9.) Euroalueelta viikon keskeisimmät tilastot saadaan perjantaina syyskuun alustavien inflaatiolukujen muodossa. Inflaatio on keskeisessä roolissa EKP:n harkitessa rahapolitiikan elvytyksen vähentämistä. Odotamme kuluttajahintainflaation kiihtyvän 1,6 prosenttiin elokuun 1,5 prosentista. Inflaatiota kiihdyttävät niin syyskuussa kohonneet bensan hinnat kuin ruoan hinnan kallistuminen. Energian ja ruoan hinnoista puhdistetun pohjainflaation odotamme aavistuksen hidastuneen 1,1 prosenttiin elokuun 1,2 prosentista. Torstaina saadaan Euroopan komission ESI-luottamusbarometrit, joiden odotamme pysyvän pääosin ennallaan. Elokuussa indeksit yllättäen nousivat korkeimmalle tasolleen sitten heinäkuun 2007. Teollisuuden luottamusta heikentänee euron vahvistuminen ja palveluiden luottamusta heikentänee työmarkkinakehityksen viimeisin käänne heikompaan suuntaan. Toisaalta kuluttajaluottamus on vahvaa ja se tukee palvelusektorin luottamusta. 10

Viikon keskeiset tilastojulkaisut USA:ssa fokuksessa inflaatio ja kuluttajien luottamus Conference Board -kuluttajaluottamus, syyskuu (ti 26.9.) Yksityisen kulutuksen PCE-hintadeflaattori, elokuu (pe 29.9.) Kestokulutustavaroiden tilaukset (ke 27.9.) USA:sta mielenkiintoisinta antia ovat niin kuluttajaluottamus kuin keskuspankki Fedin seuraama inflaatiomittari yksityisen kulutuksen PCE-hintadeflaattori. Conference Boardin kuluttajaluottamukseen odotamme syyskuussa hienoista laskua kahden edeltävän nousukuukauden jälkeen. Kohonneet bensahinnat yhdessä hurrikaanien tuoman epävarmuuden kanssa odotetaan heikentävän kuluttajien luottamusta. Lisäksi Pohjois-Korean tilanne voi osaltaan vaikuttaa negatiivisesti. Toisaalta uusiin huippuihin yltävät osakemarkkinat pitänevät yhä kuluttajien mielialoja korkealla. PCE-hintadeflaattorin odotetaan pysyvän elokuussa ennallaan 1,4 prosentissa. Myös energian ja ruoan hinnoista puhdistetun PCEdeflaattorin odotetaan pysyvän 1,4 prosentissa. Odotamme kestokulutustavaroiden uusien tilauksien kasvaneen elokuussa 0,3 prosenttia edelliskuusta eli palaavan normaalimmalle tasolle. Heinäkuussa nähtiin erittäin vahvaa kehitystä, kun uudet tilaukset nousivat edelliskuukaudesta 1,1 prosenttia. 11

Kalenteri: 25.-30.9.2017 Mon, Sep 25 Tue, Sep 26 Wed, Sep 27 CET Country Indicator Period Cons. fc Our fc Previous 07:00 Japan Leading Index CI July 105.7 10:00 Germany IFO - Business Climate September 115.9 10:00 Germany IFO - Expectations September 107.9 10:00 Germany IFO - Current Assessment September 124.6 14:30 US Chicago Fed National Activity Index August 0 15:00 Eurozone ECB s Draghi speaks 16:30 US Dallas Fed Man. Activity Index September 17 08:00 Finland Unemployment Rate July 7.5 08:00 Finland Retail Trade ex auto August 1.7 15:00 US House prices S&P/Case-Shiller July 0.1 / 5.7 16:00 US Consumer Confidence September 122.9 16:00 US New Home Sales August 571K 16:00 US Richmond Fed Man. Activity Index September 14 08:00 Finland Consumer Confidence September 23.5 08:00 Norway Unemployment Rate (LFS) July 4.3 09:00 Sweden Economic Tendency Survey August 109.0 110.7 09:00 Sweden Consumer Confidence (CCI) August 102.0 100.3 09:00 Sweden Manufacturing Confidence August 114 117.1 09:30 Sweden Export August -18.6 / 9.3 09:30 Sweden Import August -14.2 / 9.9 09:30 Sweden Household Lending August / 6.6 14:00 US Housing Starts August 1.2M 14:00 US Building Permits August 1.3M 14:30 US Durable Goods Orders August -6.8 / 4 14:30 US Capital Goods Shipment Nondef ex Air August 1.2 16:00 US Pending Home Sales, sa August -0.8 12

Kalenteri: 25.-30.9.2017 CET Country Indicator Period Cons. fc Our fc Previous Thu, Sep 28 08:00 Finland House Prices July 0.5 / 1.3 08:00 Germany GfK Consumer Confidence Survey September 10.9 08:00 Norway Credit Indicator Growth August 5.7 08:00 Norway Credit Indicator Growth, Households August 6.6 09:00 Denmark Industrial Confidence Indicator September 0 09:30 Sweden Retail Sales, sa August -0.1/ 0.8 09:30 Sweden Retail Sales August /2.5 / 3.8 11:00 Eurozone Industrial Confidence Indicator September 5 5.1 11:00 Eurozone Business Confidence Indicator September 1.1 11:00 Eurozone Service Confidence Indicator September 14.8 14.9 11:00 Eurozone Economic Confidence September 111.8 111.9 14:00 Germany HICP preliminary September 0.2 / 1.8 14:00 Germany CPI preliminary September 0.1 / 1.8 14:30 US GDP annualized, Q2 3 14:30 US Initial Jobless Claims W38 259K Fri, Sep 29 01:05 UK Consumer Confidence September -10 01:50 Japan CPI Core August 0 / -0.1 08:00 Norway Retail Sales ex auto sa August 0.4 08:00 Norway Household goods consumption August -8.4 / 2.5 09:00 Denmark GDP Q2 0.6 10:00 Germany Unemployment Rate, sa September 5.7 10:00 Norway Unemployment Rate (NAV) September 2.7 10:30 UK GDP April 0.3 / 1.7 11:00 Eurozone CPI Flash estimate September /1.6 0.3 / 1.5 14:30 US PCE Deflator August 0.1 / 1.4 14:30 US PCE Core August 0.1 / 1.1 15:45 US Chicago ISM September 58.9 16:00 US U. of Mich. Sentiment 95.3 Sat, Sep 30 03:00 China PMI Manufacturing September 51.7 03:45 China Caixin PMI Manufacturing August 51.6 Figures are reported in percent month-on-month/year-on-year if not otherwise stated Sources: and Bloomberg. Analyst: Eva Dorenius, +46 8 701 5054, evdo01@handelsbanken.se 13

Handelsbankenin korko- ja valuuttaennusteet Ohjauskorot 25.9.2017 Q4 2017 Q1 2018 Q2 2018 Q3 2018 End 2018 End 2019 Euroalue, EKP -0,40-0,40-0,40-0,30-0,30-0,20-0,20 USA, Fed 1,13 1,38 1,63 1,63 1,63 1,63 0,88 UK, BoE 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 Ruotsi, Riksbanken -0,50-0,50-0,50-0,25-0,25 0,00 0,25 Norja, Norges Bank 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 Pitkät korot 10 v. Saksa 0,44 0,60 0,70 0,80 0,80 0,70 0,60 USA 2,26 2,15 2,10 2,00 1,95 1,90 1,70 UK 1,36 1,30 1,35 1,45 1,45 1,50 1,50 Ruotsi 0,88 0,75 0,80 0,90 0,90 0,90 0,80 Norja 1,64 1,70 1,70 1,80 1,80 1,90 1,90 Suomi 0,63 0,75 0,90 1,05 1,10 1,00 0,90 Valuutat 25.9.2017 Q4 2017 Q1 2018 Q2 2018 Q3 2018 End 2018 End 2019 EUR/USD 1,20 1,15 1,18 1,20 1,22 1,25 1,25 USD/JPY 111,9 105,0 103,0 100,0 98,0 97,0 92,0 EUR/SEK 9,53 9,25 9,20 9,20 9,15 9,15 9,15 EUR/NOK 9,31 9,10 9,00 8,90 8,90 8,75 8,60 USD/RUB 57,5 57,0 56,0 57,0 58,0 59,0 61,0 EUR/RUB 68,8 65,6 66,1 68,4 70,8 73,8 76,3 EUR/GBP 0,88 0,88 0,88 0,88 0,88 0,88 0,88 USD/CNY 6,59 6,75 6,65 6,60 6,50 6,40 6,40 EUR/CNY 7,88 7,76 7,85 7,92 7,93 8,00 8,00 Lähde: Handelsbanken 14

Handelsbankenin Markkinakatsaus Handelsbanken julkaisee tämän Markkinakatsauksen palveluna asiakkailleen. Julkaisun tarkoituksena on antaa yleistä tietoa, eikä julkaisua näin ollen voi yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana. Pyrimme siihen, että analyysien ja ennusteiden laatimiseen käyttämämme lähteet ja työskentelymenetelmät ovat luotettavia. Emme kuitenkaan vastaa ennusteissa ja analyyseissa olevien tietojen virheettömyydestä ja täydellisyydestä emmekä lähdeaineistossa mahdollisesti olevista puutteista. Handelsbanken ei vastaa niistä tappioista, joiden voidaan olettaa syntyvän seurauksena siitä, henkilö on toiminut tässä julkaisussa esitetyn mukaisesti tai hyödyntää siinä annettuja tietoja. 15

Vastuunrajoitus Analyysit: vastuunrajoitus, joka on Svenska Handelsbanken AB:n (julk) yksikkö (jatkossa SHB ), vastaa analyysiraporttien koostamisesta. SHB:llä on Ruotsin viranomaisten myöntämä toimilupa ja valvova viranomainen on Ruotsin Finanssivalvonta. Kaikki analyysiraportit perustuvat kaupankäynti- ja tilastopalveluista saatuihin tietoihin ja muihin tietoihin, jotka SHB arvioi luotettaviksi. SHB ei kuitenkaan itse ole vahvistanut tietojen todenperäisyyttä eikä voi taata tiedon paikkansapitävyyttä, virheettömyyttä tai täydellisyyttä. SHB, sen hallituksen jäsenet, toimihenkilöt, työntekijät tai kukaan muu henkilö ei lain sallimissa puitteissa vastaa minkäänlaisista tappioista, riippumatta siitä, syntyykö tappio seurauksena analyysiraportin tai sen sisällön käytöstä tai muulla tavoin raporttiin liittyen. SHB:tä tai sitä lähellä olevia yrityksiä, toimihenkilöitä, hallituksen jäseniä tai työntekijöitä ei missään olosuhteissa tule asettaa vastuuseen toiselle henkilölle syntyneestä välillisestä tai välittömästä vahingosta, joka syntyy tämän käytettyä analyysiraportissa olevaa tietoa, mukaan lukien mahdollinen saamatta jäänyt voitto, ilman rajoituksia, vaikka SHB:lle nimenomaan on annettu tiedoksi tällaisten vahinkojen mahdollisuus tai todennäköisyys. SHB:n analyysiraporteissa olevat mielipiteet ovat SHB:n ja sen tytäryhtiöiden työntekijöiden näkemyksiä. Ne kuvastavat kunkin analyytikon henkilökohtaista näkemystä tällä hetkellä ja voivat muuttua. Ei ole olemassa takuita siitä, että tulevat tapahtumat ovat yhteneväiset näiden näkemysten kanssa. Jokainen raportissa nimetty analyytikko vakuuttaa myös, että näkemykset, jotka tässä esitetään ja jotka kuuluvat analyytikolle, kuvastavat tarkoin hänen henkilökohtaisia käsityksiään niistä yrityksistä tai arvopapereista, jotka analyysiraportissa mainitaan. SHB:n analyysiraporttien tarkoituksena on ainoastaan antaa tietoa. Analyysiraporteissa olevaa tietoa ei tule pitää henkilökohtaisena suosituksena tai henkilökohtaisena sijoitusneuvona, eikä analyysiraportteja tai näkemyksiä tule pitää sijoituspäätöksen tai strategisen päätöksen perustana. Tämä asiakirja ei myöskään ole itsessään tarjous ostaa tai myydä arvopapereita eikä osa tällaista tarjousta eikä kehoitus tehdä arvopapereiden myyntiä tai ostoa koskeva tarjous. Asiakirjaa ei myöskään, kokonaan tai osittain, tule käyttää pohjana mahdolliselle sopimukselle tai muulle sitoumukselle eikä sitä tule käyttää tällaisen sopimuksen tai sitoumuksen yhteydessä. Ei ole varmaa, että historiallinen kehitys toistuu, eikä historiallista kehitystä tule pitää osoituksena tulevasta kehityksestä. Sijoitusten arvo ja niistä saatava tuotto voi sekä laskea että nousta, ja sijoittaja voi menettää kaikki sijoittamansa varat. Sijoittajalle ei taata voittoja sijoituksistaan, ja hän voi menettää varojaan. Muutokset valuuttakursseissa voivat aiheuttaa muihin maihin tehtyjen sijoitusten arvon ja niistä saatavien voittojen nousun ja laskun. Tämä analyysituote päivitetään säännöllisesti. Raportti ei sisällä lain käyttöön tai verotukseen liittyviä näkökulmia, jotka ovat kytköksissä liikkeeseenlaskijan suunniteltuihin tai olemassa oleviin velkakirjaemissioihin. Tärkeää tietoa analyyseista SHB:n työntekijät, analyytikot mukaan lukien, saavat korvausta, jonka perustana on yrityksen kokonaiskannattavuus. Analyytikoille suoritettava korvaus ei perustu yksittäisiin corporate finance- tai joukkovelkakirjamarkkinapalveluihin. Mitään osaa analyytikkojen korvauksesta ei ole kytketty tai tulla kytkemään suoraan tai epäsuorasti analyysiraporteissa ilmaistaviin yksittäisiin suosituksiin tai käsityksiin. SHB ja/tai sen tytäryhtiö voi tarjota sijoituspankkipalveluita ja muita palveluita, mukaan lukien corporate banking -palvelut ja arvopaperineuvontaa, yrityksille, jotka mainitaan analyysissamme. Voimme toimia neuvonantajana ja/tai välittäjänä niille yrityksille, jotka analyysissamme mainitaan. SHB voi myös tavoitella corporate finance -toimeksiantoja näistä yrityksistä. Käymme omissa nimissämme asiakkaiden kanssa arvopaperikauppaa niillä arvopapereilla, jotka mainitaan analyyseissamme. Siksi meillä voi eri ajankohtaina olla joko pitkä tai lyhyt positio tällaisissa arvopapereissa. Voimme myös toimia arvopapereiden markkinatakaajana kaikkien niiden yritysten osalta, jotka mainitaan analyysiraporteissamme. [Lisätietoa ja - selvityksiä on saatavilla analyysiraporteissamme.] SHB, sitä lähellä olevat yritykset, asiakkaat, toimihenkilöt, hallituksen jäsenet tai työntekijät voivat omistaa tai pitää hallussaan arvopapereita, jotka mainitaan analyysiraporteissa. Handelsbanken-konsernin eettisten ohjeiden mukaisesti pankin hallituksen ja kaikkien Handelsbankenin työntekijöiden tulee omassa toiminnassaan pankin sisällä ja muita toimeksiantoja hoitaessaan noudattaa korkeita eettisiä periaatteita. Pankilla on myös ohjeet analyysia varten. Ohjeiden tarkoitus on varmistaa analyytikoiden ja analyysiosaston loukkaamattomuus ja riippumattomattomuus sekä tunnistaa todelliset ja mahdolliset eturistiriidat, jotka koskevat analyytikkoja tai pankkia, sekä ratkaista sellaiset mahdolliset ristiriidat poistamalla ne tai vähentämällä niitä ja/tai soveltuvilta osin julkistaa ne. Osana eturistiriitojen hallintaa Handelsbanken on ottanut käyttöön rajoituksia ( tietoesteitä ) analyysiosaston ja muiden Handelsbankenin osastojen välisessä viestinnässä. Analyysiosasto on organisatorisesti erotettu Corporate Finance -osastosta ja muista sellaisista osastoista, joilla on vastaavia työtehtäviä. Analyysiosaston ohjeisiin sisältyy sääntöjä siitä, miten analyytikoille saa maksaa korvauksia, bonuksia ja palkkaa, millaisiin markkinointiaktiviteetteihin analyytikko saa osallistua, miten analyytikon tulee hoitaa omat ja lähipiirinsä arvopaperikaupat jne. Lisäksi analyytikon ja analyysin kohteena olevan yhtiön välistä viestintää on rajoitettu. Tarkemmat tiedot Handelsbankenin eettisistä oheista ovat saatavilla Handelsbankenin verkkosivustolla osoitteessa www.handelsbanken.com/about the bank/investor relations/corporate social responsibility/ethical guidelines. Tämä asiakirja on tarkoitettu Suomessa toimiville sijoittajille. Joillakin lainkäyttöalueilla jakelu saattaa olla laissa kielletty, ja henkilön, joka jollain tavoin vastaanottaa asiakirjan, tulee itse varmistua mahdollisista rajoituksista ja ottaa ne huomioon.

Yhteystiedot Capital Markets Macro Research Ann Öberg Head of Macro Research and Trading Strategy & Chief Economist +46 8 701 28 37 Lena Fahlen Deputy Head +46 8 701 83 29 Sweden Petter Lundvik USA, Special Analysis +46 8 701 33 97 Johan Löf Economist +46 8 701 5093 Eva Dorenius Web Editor +46 8 701 50 54 Finland Tiina Helenius Head, Macro Research +358 10 444 2404 Janne Ronkanen Senior Analyst +358 10 444 2403 Denmark Jes Asmussen Head, Macro Research +45 46 79 12 03 Rasmus Gudum-Sessingø Denmark +45 46 79 16 19 Bjarke Roed-Frederiksen China and Latin America +45 46 79 12 29 Norway Kari Due-Andresen Head, Macro Research, Norway; UK +47 22 39 70 07 Nils Kristian Knudsen Senior Strategist FX/FI +47 22 82 30 10 Marius Gonsholt Hov Senior Economist, Norway +47 22 39 73 40 Halfdan Grangård Senior Economist, Norway +47 22 39 71 81 Trading Strategy Claes Måhlén Chief Strategist +46 8 463 45 35 Martin Jansson Senior Commodity Strategist +46 8 461 23 43 Nils Kristian Knudsen Senior Strategist FX/FI +47 22 82 30 10 Andreas Skogelid Senior Strategist FI +46 8 701 56 80 Pierre Carlsson Strategist FX +46 8 463 46 17 Lars Henriksson Foreign Exchange Strategist +46 8 463 45 18 Regional Sales Copenhagen Kristian Nielsen +45 46 79 12 69 Gothenburg Jaan Kivilo +46 31 774 83 39 Gävle Petter Holm +46 26 172 103 Helsinki Mika Rämänen +358 10 444 62 20 Linköping Fredrik Lundgren +46 13 28 91 10 Luleå/Umeå Ove Larsson +46 90 154 719 Luxembourg Snorre Tysland +352 274 868 251 Malmö Fredrik Lundgren +46 40 243 900 Oslo Petter Fjellheim +47 22 82 30 29 Stockholm Malin Nilén +46 8 701 27 70 London Ray Spiers +44 207 578 86 12 Toll-free numbers From Sweden to N.Y. & Singapore 020-58 64 46 From Norway to N.Y. & Singapore 800 40 333 From Denmark to N.Y. & Singapore 8001 72 02 From Finland to N.Y. & Singapore 0800 91 11 00 Within the US 1-800 396-2758 17