Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 11 / 2014 Sivu 1

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 11 / 2014 Sivu 1 Tekninen lautakunta 09.10.2014 Kokoustiedot Aika 09.10.2014 Torstai 9.10. klo 17.00-18.10 Paikka Kaupungintalo, lautakuntien kokoushuone, 2. krs Saapuvilla olleet jäsenet Valtola Pirkko, puheenjohtaja Puikkonen Tero, varapuheenjohtaja Puhakka Paavo Heikkilä Pekka Strandman Jaana Hokkanen Marita Liukkonen Seppo Ruotsalainen Raimo Heinänen Raimo Muut saapuvilla olleet Seppälä Arto, kh:n edustaja Riihelä Jouni, tekninen johtaja, esittelijä Ruuth Juha, hallintopäällikkö Hämäläinen Marja-Liisa, taloussuunnittelija Poissa Kauppi Marja Paasonen Leena Rasola Nina Siiriäinen Jukka Asiat :t 129-131

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 11 / 2014 Sivu 2 Allekirjoitukset Puheenjohtaja Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pirkko Valtola Juha Ruuth Pöytäkirja tarkistettuna ja oikeaksi todettuna hyväksytään. Pekka Heikkilä Seppo Liukkonen Pöytäkirjan nähtävänäolo Teknisen toimialan hallinnossa 13. päivänä lokakuuta 2014. Toimistosihteeri Juha Ruuth

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 11 / 2014 Sivu 3 Käsitellyt asiat 1 / 129 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 / 130 Pöytäkirjantarkastajien valinta 3 / 131 Teknisen lautakunnan talousarvioesitys 2015 ja kuntasuunnitelma 2016-2018

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 1 Sivu 4 Tekninen lautakunta 09.10.2014 129 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ehdotus Päätös Tekninen lautakunta: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 2 Sivu 5 Tekninen lautakunta 09.10.2014 130 Pöytäkirjantarkastajien valinta Ehdotus Päätös Tekninen lautakunta: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Pekka Heikkilä ja Seppo Liukkonen.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 6 Tekninen lautakunta 09.10.2014 Tekninen lautakunta 30.09.2014 6 122 131 2273 / 040 / 2014 Teknisen lautakunnan talousarvioesitys 2015 ja kuntasuunnitelma 2016-2018 Tekninen lautakunta 30.9.2014 / 122 Valmistelijat: Tekninen johtaja Jouni Riihelä, puhelin 044 794 2515 ja taloussuunnittelija Marja-Liisa Hämäläinen, puhelin 044 794 3201. Valtuusto on asettanut Mikkelin tavoitteeksi olla Digitaalinen Mikkeli - kestävästi uudistuva kasvukeskus Saimaan rannalla. Tavoitetta tukeva strategia on kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategia. Kaupungin tavoitteiden toteutuminen edellyttää tiivistä poikkihallinnollista yhteistyötä. Tämän tueksi kaupunki on ottanut käyttöön ohjelmajohtamisen. Strategian näkökulmien mukaisia ohjelmia on kolme: asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointiohjelmat. Näiden lisäksi toimintaa ohjaavat Talouden tasapainotus ja Lupaus 2016 ohjelmat ssa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. on tulee varata toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. ja -suunnitelma sitovat toimielimiä sekä henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. on tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Määrärahat ovat lupa käyttää rahaa ja tulot ovat sitovia velvoitteita kerätä rahaa. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 21.1.2013 16 kaupungille tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman, jota päivitetään talousarvion 2015 yhteydessä. Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toteutusta jatketaan ja sopeuttamistoimia on tehtävä kaupunginvaltuuston 6.5.2013 76 linjausten mukaisesti, joista teknistä lautakuntaa koskevat seuraavat kohdat: " 1. Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toteuttamisen ja toteuttamisen aikatauluun on kiinnitettävä huomiota. 2. Henkilöstömenojen on pysyttävä budjetissa. Yleisesti kaikilla toimialoilla sijaisten käytössä jatketaan tiukkaa kontrollia sekä pyritään jättämään vakanssit täyttämättä aina, kun se on mahdollista. Kaupungin henkilöstömäärän ja palkkamenojen seurantaa on edelleen tehtävä tiiviisti ja valvottava."

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 7 Lautakuntatasolla sitova valmistelupohja on talousarvioraami, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 9.6.2014 246. Raamin hyväksymisen yhteydessä päätettiin talouden tasapainottamistavoitteesta niin, että vuonna 2015 ei synny alijäämää. Palkkakehitys perustuu voimassaoleviin sopimuksiin. Palkkamäärärahoissa on huomioitu 0,5 % palkankorotusvaraus sekä 5,5, % lomarahavaraus. Henkilöstömäärien muutokset on huomioitu palkkamäärärahoissa. Muu kustannusten tason kehitys on käyty läpi, korotukset ovat maltillisia ja perustuvat jo tehtyihin päätöksiin ja suunnitelmiin. Teknisen lautakunnan talousarvioraami kaupungin johtoryhmän 13.6.2014 kokouksessa käsiteltyjen raamin menoleikkausten jälkeen: (1 000 ) Tulot 6 764 Menot 15 260 Netto -8 496 Teknisen toimen organisaatiota tarkennetaan vastamaan nykyistä paremmin tulevaisuuden haasteisiin vuoden 2015 alusta. Tästä seuraa joitakin vastuiden uudelleenjärjestelyjä mm. pysäköintipalvelut siirretään rakennuslautakunnan alaisuuteen. Tämä aiheuttaa raamiin muutoksia teknisen lautakunnan ja rakennuslautakunnan välillä. Yksittäiset henkilöstöjärjestelyt ovat vaikuttaneet raamiin. Organisaatiomuutoksen sekä tehtäväjärjestelyjen jälkeen teknisen lautakunnan raami muodostui seuraavaksi: (1 000 ) Tulot 6 029 Menot 14 960 Netto -8 931

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 8 EuP-direktiivi (nyk. EcoDesing) poistaa markkinoilta vanhoissa katuja liikuntapaikkavalaisimissa käytetyt valonlähteet (elohopeahöyrylamput) huhtikuussa 2015. Mikkelin kaupungilla on kaikkiaan 13 500 valaisinyksikköä, joista 8 700 valaisimessa on elohopeahöyrylamppu. Kaupunki on valmistellut elohopeahöyrylamppujen vaihtamista energiatehokkaisiin LED-valaisimiin. Vaihtaminen kestäisi useamman vuoden ja rahoitusratkaisuna olisi oma investointi tai leasing menetelmä. Asia valmistuu päätöksentekoon talven 2014-15 kuluessa. Investoinnit Tasapainoinen talous edellyttää, että vuosikatteella eli kunnan tulorahoituksella on kyettävä rahoittamaan poistonalaiset investoinnit tuotantovälineisiin, joilla kunta tuottaa palvelunsa. Kaupungin poistosuunnitelma on uusittu vuonna 2012 suosituksen mukaiseksi. Suunnitelman mukaan vuosittainen poistotaso tulee olemaan n. 20 milj. euroa. Taloussuunnitteluvuosille 2016-2017 poistotasoksi on valittu 20 milj. euroa. Vastaavaan investointitasoon pääsemiseksi on investointeja jouduttu siirtämään, jopa suunnitelmakauden jälkeiseen ajankohtaan. Sote-uudistuksen mahdollinen vaikutus kaupungin organisaatioon ja poistotasoon ajoittuu vuodelle 2017. Rakenteellisesti investointiohjelma on laadittu siten, että peruspalveluihin investoidaan segmenttikohtaisesti peräjälkeen.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 9 Esimerkiksi lasten, koululaisten ja vanhusten palveluihin tullaan investoimaan samanaikaisesti, mutta esim. koululaisten tarvitsemiin koulurakennuksiin merkittävät investoinnit tehdään pääsääntöisesti peräjälkeen. Tällä halutaan turvata se, että segmenttien kriittisimmät ja keskeisimmät kohteet tunnistetaan ja toimenpiteet etenevät. Koulukohteiden kriittisyys ja turvallisuusnäkökulma on johtanut kuitenkin useiden kohteiden samanaikaisiin toteutuksiin. Kauttaaltaan kaikkien sektoreiden saama investointiraha kalusteisiin ja irtaimistoon on niukka tunnistettuihin tarpeisiin nähden. Investointiesitys sisältää liitossopimuksessa sovitun kumulatiivisen loppusumman mukaiset investoinnit jakautuen kolmelle sopimuksen toteutusvuodelle. Liitossopimusinvestoinnit ovat erikseen merkitty (KLR = liitossopimuksen mukainen raha) ja ovat kokonaisuudessaan ns. sopimuksen mukaista liitosrahaa. Kuntaliitosrahaksi kirjattuja investointeja vuonna 2013 oli 3,7 miljoonaa euroa. Vuodelle 2014 arvioidaan toteutuvan kuntaliitosrahaksi kirjattavia investointirahoja noin 3,8 miljoonaa euroa. Kuntaliitoskauden (3 vuotta) aikana arvioidaan kumulatiivisen kuntaliitosrahasumman (11,56 miljoonaa euroa) kertyvän sovitun suuruiseksi. Kolmen liitossopimuksessa mainitun ja tarkastellun sopimusvuoden jälkeen kaikkia kaupunginosia edelleen kehitetään osana kaupungin normaalia investointisuunnitelmaa, joka näkyy jo taloussuunnitteluvuosille kohdistuvissa esityksessä. Investointiesitys vuodelle 2015 (1 000 ) Tulot 6 735 euroa Menot -26 735 euroa Netto - 20 000 euroa Teknisen lautakunnan talousarvioesitys 2015 sisältää seuraavat asiat: Mikkelin kaupungin strategiaa tukevat tuloskortit Henkilöstösuunnitelma Maisema -tilaustaulut (esitellään kokouksessa) Tuloslaskelma Tilikohtainen talousarvioesitys tulosaluetasolla Investointiesitys (esitellään hanketasolla kokouksessa) esitys 2015 Liite 1 Ehdotus: Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta hyväksyy talousarvioesityksen 2015 ja kuntasuunnitelman 2016-2018 sekä lähettää sen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Päätös: Tekninen lautakunta:

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 10 Tekninen lautakunta 9.10.2014 Asia päätettiin jättää pöydälle, koska lautakunnan jäsenet halusivat vielä lisää aikaa perehtyä sellaisiin tietoihin, joita ei voitu toimittaa kokouskutsun yhteydessä. Asian käsittelyä jatketaan jatkokokouksessa torstaina 9.10.2014 kello 17 alkavassa kokouksessa. Ehdotus Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta hyväksyy talousarvioesityksen 2015 ja kuntasuunnitelman 2016-2018 sekä lähettää sen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Lautakunta esittää kannanottonaan, että Urheilupuiston koulun pihan saneeraus tulee huomioida vuoden 2016 talousarviossa yhdessä Yhteiskoulun/Päämajakoulun pihan kanssa. Päätös Tekninen lautakunta: Keskustelun aikana Marita Hokkanen esitti, että MAMK-areenan osakkeiden hankintaan ja Ihastjärven koulun siirtoon osoitetut määrärahat poistetaan talousarviosta. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi. Esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin. Marita Hokkanen jätti päätökseen eriävän mielipiteen. Tiedoksi Kaupunginhallitus, talouspalvelut/tiina Viskari ja Jari Laitinen

Mikkelin kaupunki Muutoksenhaku Sivu 11 Tekninen lautakunta 09.10.2014 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 129-131 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät: OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika -Sikäli kuin päätöksessä on kysymys KVTES:n tulkinnasta, ei siihen saa hakea muutosta valittamalla taikka saattaa sitä oikaisuvaatimuksin tai hallintoriita-asiana käsiteltäväksi. -Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvasta asiasta ei saa valittaa kuntalain (365/95) eikä hallintolainkäyttölain (586/95) nojalla sillä perusteella, että päätös on julkisista hankinnoista annetun lain vastainen (HankintaL 9a 3 mom.). HallintolainkäyttöL 5 :n tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojenperusteet Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite: Pykälät Oikaisuvaatimuk - sen sisältö -Sikäli kuin päätöksessä on kysymys KVTES:n tulkinnasta, ei siihen saa hakea muutosta valittamalla taikka saattaa sitä oikaisuvaatimuksin tai hallintoriita-asiana käsiteltäväksi. -Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvasta asiasta ei saa valittaa kuntalain (365/95) eikä hallintolainkäyttölain (586/95) nojalla sillä perusteella, että päätös on julkisista hankinnoista annetun lain vastainen (HankintaL 9a 3 mom.). Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava.

Mikkelin kaupunki Muutoksenhaku Sivu 12 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Itä-Suomen hallinto-oikeus PL 1744 (Puijonkatu 29 A, 2. krs.) 70101 KUOPIO sähköposti: ita-suomi.hao(at)oikeus.fi. Kunnallisvalitus, pykälät Valitus-aika 30 päivää Hallintovalitus, pykälät Valitus-aika päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät Valituskirja Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusaika päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksiannosta. Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusasiakirjat on toimittava 1): nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Oikeudenkäyntimaksu Lisätietoja Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, mikä on määrätty mainitun lain 3 :ssä. Saman lain 6 :ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjaotteeseen. 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle. Liitetään pöytäkirjaan

MIKKELIN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA TALOUSARVIOESITYS 2015

S I S Ä L L Y S L U E T T E L O Tuloskortit 3 Henkilöstösuunnitelma 10 Maisemataulut (jaetaan kokouksessa) 12 Talous 20 Raami 20 Tuloslaskelma/TA- esitys tulosalueittain 20 Tilikohtaiset määrärahat tulosalueittain 21 Investoinnit 23 2

TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen lautakunta tuottaa kaupunkilaisille ja elinkeinoelämälle viihtyisän elin- ja toimintaympäristön puitteet suunnittelemalla, rakentamalla ja ylläpitämällä yhdyskuntateknisiä verkostoja sekä viher- ja virkistysalueita. Teknisen lautakunnan alaisuudessa toimivan Tilakeskuksen johtokuntana toimii teknisen lautakunnan jaosto. Teknisen lautakunnan alaiset tulosalueet ovat: - hallinto (johtamisen tukipalvelut, projektit, joukkoliikenne) - kaupunkisuunnittelu (kaavoitus) - mittaus ja kiinteistöt (mittaus, metsät ja vesialueet, energiapuun hankinta) - kaupunkiympäristö (yhdyskuntatekniikka ja ympäristö, lentoasema, ympäristövastuut) - Tilakeskus (taseyksikkö) Palvelusuunnitelma Tekninen lautakunta vastaa toimialansa viranomaistehtävistä, omistajahallintatehtävistä sekä palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Teknisen lautakunnan tavoitteena on tuottaa kaavoitus- mittaus ja kartastopalveluja sekä hankkia ja luovuttaa maata taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Lisäksi teknisen lautakunnan palveluihin kuuluvat yhdyskuntateknisten palveluiden ylläpito ja rakentaminen, joukkoliikenteen palveluiden organisointi, lentoaseman ylläpito, kauppatorin hallinnointi ja palveluiden järjestäminen, pysäköintipalvelut ja pysäköinninvalvonta. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Sairastavuusindeksi (KV) Huolehditaan kevyenliikenteen väylien ja Kunnossapitopäällikkö jalkakäytävien kunnosta ja kunnossapidosta. Edellyttää rakenteiden ja päällysteiden uusimista (tavoite 5-7 km / vuosi) ja riittävästä kunnossapitotasosta huolehtimista. Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Lautakuntatasoinen resurssin varmistaminen ja kustannustehokkuuden parantaminen. Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Mahdollistaa koulu- ja työpaikkaliikenteen nykyistä suuremmin siirtymän kevyenliikenteen käyttäjiksi. Asukkaiden ja Ei vaikutusta Parantaa osaltaan myös kaupungin henkilöstön työmatkaliikenteen siirtymistä hyvinvointia parantavaksi. matkailijoiden liikkumisedellytykset paranevat. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Hankitaan keskitetty karttapohjainen palautejärjestelmä ja palautteita (heikkojen kohtien tunnistaminen) käytetään hyödyksi suunnittelussa Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Edellyttää lisäpanosta kevyen liikenteen pintausrahaan (100 000 300 000 euroa vuodessa). Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Sairastavuusindeksi (KV) Huolehditaan keskeisten (tunnistettujen) puistojen viihtyisyydestä. Pusikoiden ja Kaupunginpuutarhuri ja metsätalousinsinööri puuston raivaamisella varmistetaan käyttäjäkokemus sosiaalisesti turvallisesta tilasta aktiivisimmin käytössä olevien virkistysalueiden (ranta-alueet, puistot, siirtymät) osalta. Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Lautakunnan asiantuntijaosaamisen ja verrokkikohteiden tunnistaminen. 3

Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Eräiden puistojen ja virkistysalueiden viihtyvyys ja sosiaalinen turvallisuus Ei vaikutusta Tuetaan henkilöstöä positiivisen ja negatiivisen palautteen käsittelyssä. paranee, mutta joidenkin puistojen ja yleisten alueiden viihtyvyys heikkenee. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Hankitaan keskitetty karttapohjainen palautejärjestelmä ja palautteita käytetään hyödyksi suunnittelussa Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Määrärahojen ja toimenpiteiden kohdistaminen valittuihin alueisiin ja kohteisiin. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Sairastavuusindeksi 100 Kasvatetaan yksittäisten liikenneturvallisuustoimenpiteiden määrää. Liikenneinsinööri Järjestetään ja optimoidaan toimiva Joukkoliikenneinsinööri joukkoliikennejärjestelmästä. Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Pienentää liikenneturmia ja niistä aiheutuvia kustannusvaikutuksia. Joukkoliikenne siirretään osaksi mahdollisesti perustettavaa MYK keskusta. Tuetaan henkilöstön panostamista joukkoliikenneosaamiseen. Aikaansaadaan kustannustehokas ja asiakasystävällinen joukkoliikennejärjestelmä. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Hankitaan keskitetty karttapohjainen palautejärjestelmä ja palautteita käytetään hyödyksi suunnittelussa Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Edellyttää lisämäärärahaa liikenneturvallisuuskohteiden toteutukseen ja MYK keskuksen perustamiseen. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Sairastuvuusindeksi Mahdollistetaan torilla nykyistä runsaammin Projektijohtaja kulttuuri- ja liikunta-tapahtumia perinteisen markkinatorin rinnalla ja tueksi. Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Monipuolisten tapahtumien lisääminen torille parantaa viihtyvyyttä ja luo kaupunkilaisille mahdollisuuksia osallisuuteen Torin tehokkaampi markkinointi Yhteistyö eri järjestäjätahojen kanssa kaupunkikulttuurista. Luo osaltaan edellytyksiä torikaupalle. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Muodostetaan torin varausjärjestelmä digitaaliseksi. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Sähköinen varausjärjestelmä aiheuttaa kustannuksia. Tapahtumien määrän lisääminen kasvattaa tuloja. 4

ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Yritysten nettolisäys (KV) Tavoite 140 yritystä Selkeytetään ja nopeutetaan lupa- ja päätösprosesseja huomioiden erityisesti asiakkaan näkökulma. Tekninen johtaja Ollaan aktiivisena neuvotteluosapuolena ja mahdollistajana yrityksiä ja työpaikkoja synnyttävissä projekteissa. Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Yritysten lokalisointi varmistetaan. On vaikutusta, mutta se selviää prosessien läpikäynnin ja työstämisen yhteydessä. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Ei vaikutusta. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Yritysten nettolisäys Tuetaan taajamien elinvoimaisuutta Kaupungingeodeetti huomioimalla elinkeinopoliittinen näkökulma yritystonttien hinnoittelussa. Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Mahdollistetaan kaupungin keskusten Ei muutoksia Ei muutoksia (Anttola, Haukivuori, Ristiina, Suomenniemi) sekä maaseudun työpaikka ja yritystoiminnan kehittyminen. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Tonttien esittelyä ja markkinointia tehostetaan karttapalvelun kautta. Sähköistä asiointia tonttien hakemisessa ja varauspäätösten teossa lisätään. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Tonteista saatava tulomuodostus on laskennallista arvoa pienempi, mutta toisaalta esim. rakennuslupamaksut ja vesilaitoksen liittymismaksut lisääntyvät. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Työpaikkakehitys (KV) Kaavoitetaan laaja-alaisesti yritystoimintaa Kaavoituspäällikkö Tavoite 24 500 työpaikkaa mahdollistavia yrityskortteleita ja muodostetaan näistä yritystarpeen mukaisia tontteja. Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Uusi yleiskaava valmistuu. Asemakaavoituksessa muodostetaan isompia kokonaisuuksia, jotka voidaan tontituksella muodostaa yritystoiminnalle sopiviksi. Aikaansaadaan yritystoiminnalle mahdollisuuksia kehittyä ja lokalisoitua. 5

Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Paikkatietovarantojen tehokas ja oikea käyttäminen tärkeää Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Lopputuloksena tontinluovutuksen tulot lisääntyvät. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Mikkelin mainekuvan positiivinen kehitys Asuntomessuprojekti hallitaan laadukkaasti Projektijohtaja (KV) ja tehokkaasti yhdessä Osuuskunta Suomen Asuntomessut kanssa. Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Messuorganisaation vahvistaminen ja työn edistäminen. Alueen kaavat vahvistuvat, katusuunnitelmat valmistuvat ja kunnallistekninen urakointi alueella alkaa Tonttien tehokas markkinointi käynnistyy ja luovutus alkaa. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Messualueen rakentamisessa ja markkinoissa hyödynnetään ICT:tä esim. Internet-sovelluksilla ja animaatioilla. Talotekniikassa huomioidaan ICT:n mahdollistamat uusimmat innovaatiot. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Vuosien 2015-2017 talousarviossa varaudutaan kaupunginosaa koskeviin investointeihin, alueen tonttien markkinointiin sekä messuorganisaation palkkaus- yms. kuluihin. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Mikkelin mainekuvan kehitys Luodaan kaavoittamalla mahdollisuus Satamalahtiprojektin käynnistymiselle ja edistetään yksittäisiä alueen hankkeita ja projekteja. Projektijohtaja Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Hyödynnetään kehityspolkuja valitsemalla ja edistämällä Satamalahden BusinessPlan suunnitelmaa. Satamalahden alueen yleis- ja asemakaavoitus etenevät. Satamalahden ruoppaus jatkuu eri kohteissa. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Haetaan uusia, innovatiivisia digitaalisia sovelluksia jotka otetaan käyttöön Satamalahden alueella. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Satamalahtea ruopataan v. 2014-2105 TA kustannusarvio noin 600 000. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Mikkelin mainekuvan kehitys (KV) Tavoite: Keskustan kehittämisen ja tiivistämisen jatkaminen toteutetaan uuden keskustan Kaavoituspäällikkö 6

imagotutkimuksen 4. sija yleinen yritysilmasto 3,5 yleiskaavan ja erillisten projektien yhteydessä. Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Keskustan kehittyminen jatkuu asukasluvun, palveluiden ja aktiivisen toiminnallisuuden ruokkiessa kehitystä. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Kohteita esitellään virtuaalimallien ja animaatioiden avulla kaupungin nettisivuilla. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Mikkelin väkiluvun kehitys Varmistetaan kaavoituksella ja rakentamisella monipuolinen ja laadukas tonttitarjonta Kaavoituspäällikkö Tonttikadut ja kunnallistekniikka rakentamalla varmistetaan monipuolinen, laadukas ja strategian mukainen tonttien vuosittainen luovutusmäärä Yhdyskuntatekniikan päällikkö Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Huolehditaan riittävästä ja monipuolisesta kaavavarannosta. Kaupungin tonttitarjonta vastaa strategista tavoitetta ja osaltaan varmistaa tiiviin kaupunkirakenteen jatkumon. Kehitetään uusien ja vanhojen alueiden identiteettiä ja haetaan niille omat vahvuudet joita tuodaan esille markkinoinnissa. Pientalotuotanto elpyy kaupungissa. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Investointilistalla on tonttikatujen rakentamiselle erillisraha, jonka suuruus tulee olla noin 1,0 miljoonaa euroa vuodessa. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Asemakaavoitetuilla alueilla virkistysalueiksi Kaavaprosessien yhteydessä kaavoittaja varmistaa Kaavoituspäällikkö (VL) merkittyjen alueiden pinta-alan osuus (%) toteuman. Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Aikaansaadaan riittävän väljää kaupunkiympäristöä, jossa asukkailla on mahdollisuus nauttia vihreydestä ja lähimetsistä. 7

Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Vesistöistä hyvässä tai erinomaisessa kunnossa olevien luokiteltujen vesimuodostumien määrä % -osuus Osallistutaan Mikkelin eteläpuoleisen Saimaan vesistön kunnostamisen suunnitteluun ja toimenpiteisiin ELY -johtoisesti. Toimenpiteitä ovat mm. uusi jätevedenpuhdistamo ja VT-5 rakentamisen yhteydessä käyttöön otettavat hulevesien laskeuma-altaat. Tekninen johtaja ja suunnitteluinsinööri Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Alapuolisen vesistön kunto paranee pysyvästi mm. uuden jätevedenpuhdistamon toiminnan myötä. Ei vaikutusta Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Uuden jätevedenpuhdistamon investointi. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Luokitelluista pohjavesimuodostumista Kaupunki toimii aktiivisesti omissa kohteissaan PIMA - Kehitysinsinööri hyvässä tai erinomaisessa kunnossa olevien muodostumien osuus (%) (KV) maiden puhdistamiseksi (ns. Shell-tontti, Veturitallit, jne.) ja rakentamisen mahdollistamiseksi. Kaupunki osallistuu Vapon kloorifenoli -ongelman ratkaisemiseksi ja rakentamisen mahdollistamiseksi Kehitysinsinööri Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Alueet voidaan hyödyntää rakennusmaana. Yhteistyö ja edunvalvonta Pohjaveden laatu säilyy hyvänä. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Toimenpiteet edellyttävät investointeja kaupungin omistamissa kohteissa. Varaudutaan tuleviin Pima -maiden puhdistumistoimenpiteisiin tekemällä varauksia tilinpäätöksissä, mikäli kaupungin taloudellinen tulos sen sallii. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Kasvihuonepäästöt (KV) Tavoite 5,5 Helposti ja keskeytymättömästi ajettavalla kevyenliikenteen verkostolla lisätään koulu- ja työpaikkaliikennettä. Liikenneinsinööri Green lines -tähtiverkon (strateginen valinta) luominen ja strategian laatiminen sekä kevyenliikenteen väylästön lisääminen rakentamalla. Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Kaavoituksella synnytetään uudenlaista kaupunkiympäristöä, joka asettaa kevyen 8

liikenteen ajoneuvoliikenteen rinnalle tai edelle. Osoitetaan kaduista erillään olevia kevyen liikenteen reittejä, jotka houkuttelevat liikkumaan kävellen/pyöräillen. Suunnitelmaratkaisujen yhteydessä tehdään valintoja nopeasti polkupyörällä ajettavien liikenneverkkojen edistämiseksi. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Ekologinen jalanjälki Satamalahti projekti suunnitellaan ja Kaavoituspäällikkö (gha /as) rakennetaan kasvihuonepäästöjä ja ekologista jalanjälkeä pienentäväksi Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Hyödynnetään EcoCityEvaluator hiilijalanjäljen laskuria kaavoitusvaiheessa. Kehitetään ekologisuuden ja digitaalisuuden pohjalta business plan joka voi toimia valtakunnallisena esimerkkinä uusien kaupunkialueiden suunnittelussa. Otetaan paikalliset toimijat mukaan heti suunnittelun alkuvaiheessa ja yhdessä heidän kanssaan työstetään business plan. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Synnytetään markkinat digitaalisille palveluille. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Ekologinen jalanjälki Käynnistetään katualueiden ja liikunta-alueiden energiasäästöhankkeet Kunnossapitopäällikkö (gha / as) (vaihdettavia valoyksikköjä noin 9 000 kpl). Kaupunki rakentaa muutamia sähköautojen latauspisteitä Yhdyskuntatekniikan päällikkö kaupunkialueelle, paikat suunnitellaan yhdessä energiayhtiöiden kanssa Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Järjestelmän osia päivittämällä Osaamiskumppanuutta ESEn kanssa tiivistetään. saadaan aikaan energiasäästöjä. Luodaan edellytyksiä sähköautojen Yhteistyö energiayhtiöiden kanssa yleistymiselle. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Kasvattaa käyttötalousmenoja, mutta pienentää energian ostoa. Rakennetaan katuihin varatusta määrärahasta. 9

Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Asiakastyytyväisyystutkimus (KV) Kaupunginosaseurojen ja muiden toimijoiden aktiivisuutta Kaupunginpuutarhuri - puistojen hoito tavoite 4 (asteikko 1-4), lähtötaso 3,55 oman alueensa ja erityisten kaupunginosakoh- teiden siistimistalkoissa tuetaan. Kaupunki osallistuu osaltaan tarpeen mukaan siistimis- ja raivausjätteiden pois kuljetukseen kustannuksellaan. - liikenneväylien hoito 4 (asteikko Urakkakokonaisuuksien muuttaminen ja urakkaalueiden Kunnossapitopäällikkö 1-4), lähtötaso 3,30 työn aloittaminen. Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Kaupunkilaiset innostuvat osallistumaan ja ottamaan vastuuta oman lähiympäristönsä huolehtimisesta Kaupunkilaisia osallistava työmuoto muodostuu osaksi organisaation perustekemistä. Ympäristön turvallisuus (liukkaudentorjunta) ja viihtyisyys lisääntyy. Edellyttää tilaajaosaamisen kehittymistä. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Toiminta nykyistä hieman runsaammalla volyymillä voidaan tehdä määrärahan puitteissa. Käyttötalouden budjetoinnissa huomioitava alue-urakan kilpailutuksen tulos. Tuloskorteissa tummennetut kohdat ovat valtuustoon nähden sitovia, muut kohdat lautakuntaan nähden sitovia. Ajatusmaailman muuttaminen ja mahdollisuuksien näkeminen perinteisen toimintatavan ulkopuolelta. Henkilöstön osaamisen tukeminen. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA TOIMIALOJEN HENKILÖMÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA 2014-2017 Toteutuma Henkilöstö- Toteutuma Tavoite 2015 Tavoite 2016 Tavoite 2017 Muutos 31.12.2013 määrä arvio Toimialan Toimialan Toimialan Yhteensä 1.1.2014 31.12.2014 asettama asettama asettama Toimielimen ilmoituksen mukaan Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos 2014-17 Tekninen toimi 247 224-23 217-7 216-1 211-5 210-1 -37 Tekninen lautakunta, yht. 74 74 0 69-5 64-5 62-2 62 0-12 Vakituiset yht. 73 73 0 68-5 62-6 60-2 60 0-14 Hallinto 14 14-1 13-1 10-3 10 0 10 0-5 Maankäyttö 35 35 0 33-2 19-14 17-2 17 0-18 Kaupunkiympäristö 24 24 0 22-2 24 2 24 0 24 0 0 Kaupunkisuunnittelu 0 9 9 9 0 9 0 9 Määräaikaiset, yht 1 1 0 1 0 2 1 2 0 2 0 1 Hallinto 0 0 0 0 2 2 2 0 2 0 2 Maankäyttö 1 1 0 1 0-1 0 0-1 Kaupunkiympäristö 0 0 0 0 0 0 0 0 Kaupunkisuunnittelu 0 0 0 0 0 Maaseutu- ja tielautakunta yht 143 120-23 118-2 115-3 113-2 113 0-30 Vakituiset 106 106 0 104-2 103-1 103 0 103 0-3 Lomitustoimi 97 97 0 95-2 94-1 94 0 94 0-3 Maaseutu 8 8 0 8 0 8 0 8 0 8 0 0 Tietoimi 1 1 0 1 0 1 0 1 0 1 0 0 Määräaikaiset 37 14-23 14 0 12-2 10-2 10 0-27 Lomitustoimi 37 14-23 14 0 12-2 10-2 10 0-27 Maaseutu 0 0 0 0 0 0 0 0 Tietoimi 0 0 0 0 0 0 0 0 Rakennuslautakunta, yht 11 11 0 11 0 18 7 17-1 17 0 6 Vakituiset 11 11 0 11 0 17 6 16-1 16 0 5 Määräaikaiset 0 0 0 0 1 1 1 0 1 0 1 Tilakeskus, yht. 19 19 0 19 0 19 0 19 0 18-1 -1 Vakituiset 18 18 0 18 0 18 0 18 0 18 0 0 Määräaikaiset 1 1 0 1 0 1 0 1 0-1 -1 10

8. Henkilöstötarpeeseen vaikuttavat muutokset vuosina 2015 2017 8.1 Toiminnan ja toimintaympäristön muutos Jokaisella teknisen toimen henkilöstöön kuuluvalla on 1-2 asiantuntijuutta vaativaa tehtävää sekä lisäksi yleisluontoisia tehtäviä. Tekninen toimi Koko teknisen sektorin henkilöstömäärä oli heinäkuun 2014 lopussa yhteensä 224 henkilöä. Luvut sisältävät sekä vakinaiset, että määräaikaiset henkilöt. Toimialalta on eläköitynyt tai eläköitymässä 2014-2017 yhteensä 31 henkilöä. Kaupungin taloudellisesta tilanteesta ja tulevaisuuden näkymästä johdettuna on tekniselle sektorille annettu säästötavoitteita henkilöstökulujen osalta. Tekniselle sektorille asetettu 9 henkilön vähentämistavoite vuosille 2013 2016 on jo saavutettu. Yleislinjauksena tekninen sektori pidättäytyy korvausrekrytoinneista. Kaikista korvausrekrytoinneista ei tulla luopumaan, eikä korvausrekrytoinneista pidättäytyminen tapahdu poistumisjärjestyksessä. Jokaisen rekrytoinnin kohdalla tarkastelu lähtee aina tulevaisuuden ja asiakaspalvelun tarpeesta. Tuleva kuntalain muutos edellyttää vuoden 2014 jälkeen kuntien yhtiöittävän läpinäkyvyyden varmistamiseksi kunnan ulkopuolisille toimijoille harjoitetun liiketoiminnan. 8.2 Ostopalvelut ja ulkoistaminen Tekninen lautakunta Teknisellä sektorilla iso osa varsinaista tuotannollista tekemistä on siirretty ulkoisilta palveluntuottajilta ostettavaksi ns. tilaaja-tuottaja -mallin mukaisesti. Tästä johtuen iso osa resurssia ja liikevaihdon volyymiä on ja tulee jatkossakin olemaan ostopalveluina. Omaan palvelutuotantoon jätetyssä osuudessa ostopalveluina hankitaan tasaamaan henkilöresurssivajetta sekä hankitaan asiantuntijaosaamista, jota omassa organisaatiossa ei ole, eikä kannata ylläpitää. Kaupungin strategisten projektien etenemisen myötä on ulkopuolisten ostopalveluiden määrä kasvanut. Pitkällä aikavälillä henkilöresurssin vähentäminen lisää ostopalveluvolyymiä. 8.3 Henkilöresurssin kohdentaminen/siirtäminen sisäisesti Tekninen lautakunta Jäteviranomaisen tehtävää on hoitanut kaupunginpuutarhuri osa-aikaisesti. Jatkossa on tällaisen kahden täysin eri osaamisalueen koulutuksen saaneen henkilö rekrytointi lähes mahdotonta. Työmäärästä ja osaamisalueista johtuen jatkossa tehtäväkuva jaetaan kahteen osaan ja sijoitetaan kahdelle toiminnan alalle. 8.4 Tehtävät, joihin voi sijoittaa kuntouttavan työtoiminnan henkilöitä Tekninen lautakunta, rakennuslautakunta Osatyökykyisten henkilöiden työllistäminen edellyttää lähes aina tarvittavaa ammatillista osaamista tehtävään. Tekninen sektori on osaamiseltaan kuitenkin niin laaja, että olemme kyenneet työllistämään osatyökykyisiä henkilöitä. Myös jatkossa osatyökykyisille henkilöille löytyy joitakin työmahdollisuuksia. Osatyökykyisten henkilöiden opastaminen ja kouluttaminen tehtävään edellyttää muilta henkilöiltä resursointia. Volyymi on tästä syystä rajallinen. 8.5 Työkykytavoite Tekninen lautakunta Koko teknisen sektorin tavoitteena on sairauslomapäivien vähentäminen. Sairauslomatilastot käydään läpi Työterveyshuollon ja teknisen johdon välisissä neuvotteluissa 2 kertaa vuodessa. Tilastojen analysoinnissa on todettu, että syy pitkiin sairauslomiin on pääosiltaan muissa kuin työperäisissä sairauksissa tyyppeinä kansakunnan krooniset sairaudet esim. sydäntaudit, syöpä jne. Pitkiin sairauslomiin vaikutetaan ennakoivasti Aktiivisen varhainen välittäminen ja uudelleensijoitus - ohjeella sekä lain vaatimilla esimies-alaiskeskusteluilla. Lyhyisiin sairauslomiin vaikutetaan puuttumisrajojen kautta. Teknisen lautakunnan alaisuudessa on pitkiä, ei työperäisiä sairauslomia. Nämä ovat yksilöllisiä, eikä niihin voi löytää ratkaisua työmaalta. Lyhyissä sairauslomissa ei ole yksiä yksittäisiä perusteita, vaan ne hajoavat hyvin moninaisiin perusteisiin. Työtehtäviä pyritään räätälöimään henkilön yksilöllinen työkyky huomioiden, jos se todetaan heikentyneeksi. 8.6 Määräaikainen henkilöstö Tekninen lautakunta Strategiset projektit, kuten Asuntomessut 2017, tulevat lisäämään määräaikaisten henkilöiden käyttöä. Vuonna 2015 projektilla on töissä ainakin kaksi henkilöä, projektipäällikkö ja projektikoordinaattori. Muiden henkilöiden rekrytointi tapahtuu projektin tarpeen ja messujen järjestelysopimuksen mukaisesti. Erityisesti määrällisenä henkilömääräkasvuna se näkyy itse messuvuonna. Muun teknisen lautakunnan alaisuudessa määräaikaisen henkilöstön käyttö kohdistuu vakinaisen henkilöstön pidempiaikaisiin poissaoloihin ja projektitoimintaan esim. 11

8.7 Rekrytointitarve v. 2015 2017 (myös mahdolliset nimikemuutokset) Tekninen lautakunta Teknisessä toimessa henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaa 10 henkilöä vuosina 2015-2017. 8.8 Teknisen toimen koulutussuunnitelma Mikkelin kaupungin koulutussuunnitelma perustuu osaamistarvearvioon. Osaamisen tarvetta arvioidaan kahdesta eri näkökulmasta. Pitkän aikavälin osaamistarve perustuu strategian toteuttamisen mukanaan tuomaan henkilöstön kehittämistarpeeseen. Lyhyen aikavälin osaaminen on nykyisen palvelutuotannon laadun varmistamiseksi tarkoitettua ammattitaitoa ylläpitävää koulutusta. Ammattitaitoa ylläpitävä koulutus voi olla sekä lakisääteistä että työnantajan vapaaehtoisesti kustantamaa. Strategian toteuttamista edistävää koulutusta (konsernipalveluissa) ovat: (Koulutus merkitty henkilömäärä/koulutuspäivät) Tekninen lautakunta Johtamis- ja esimieskoulutukset/valmennukset Johtamisen erikoisammattitutkinto Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto Muut erikoisammattitutkinnot HHJ koulutus, Hyvä hallitustyöskentely Yliopistotasoiset, ei tutkintoon valmistavat, pitkäkestoiset koulutusohjelmat Oman yhteistyöverkostomme antama koulutus (esim. Kuntaliitto, KT, MAMK, Mikkelin yliopisto, Keva, Kela). Pitkäkestoiset koulutukset. Ammattitaitoa ylläpitävä koulutus on esimerkiksi: Kaikki lakisääteinen täydennyskoulutus sivistystoimen veso päivät, siltä osin kun ne ovat koulutusta Kaikki muu ammatillinen koulutus. 46/43 Muuhun osaamisen kehittämiseen luetaan kuuluvaksi esim. paremman palvelun passi koulutus esimiespassi valmius-, varautumis- ja kriisikoulutukset mentoroinnit, työyhteisövalmennukset (esim. esimiesverkosto) työkierto perehdyttäminen riskikoulutukset työhyvinvointikoulutukset, työsuojelu- ja työturvallisuuskoulutukset Oman yhteistyöverkostomme antama ajankohtais-koulutus (esim. Kuntaliitto, KT, MAMK, Mikkelin yliopisto, Keva, Kela). Lyhytkestoiset kurssit. 5/10 muut mahdolliset toimialakohtaiset koulutukset, joita tässä ei ole mainittu. 2/6 Palvelut tuotteittain Palvelu: Projektit Vastuuhenkilö: Timo Rissanen Tilinpäätös 2013 12 2014 (valtuusto) 2015 (lautakunta) Muutos Muutos % Projektien hallinto 0 Kulut 357 425 293 213 67 498-225 715 23,0 Tuotot 0-150 000 0 150 000 0,0 Netto 357 425 143 213 67 498-75 715 47,1 Strategiset projektit Kulut 0,00 0,00 284 751 284 751 Tuotot 0,00 0,00 0,00 0,00 Netto 0,00 0,00 284 751,29 284 751 Asuntomessut 0 Kulut 1 211 206 300 318 609 112 309 154,4 Tuotot 0 0 0 0 Netto 1 211 206 300 318 609 112 309 154,4

Projektit yhteensä Kulut 358 635 499 513 670 858 171 345 134 Tuotot 0-150 000 0 150 000 0 Netto 358 635 349 513 670 858 321 345 192 Viesti tilaajalle: Hallinnon projekteihin kuuluvat: Satamalahden digitaalisen ja ekologisen kaupunginosan suunnittelun jatko. EAKR-hanke päättyi vuoden 2014 lopussa, ja hanke etenee kaupungin omalla rahoituksella yhdessä Naistinki Oy:n kanssa. Asuntomessut Mikkelissä 2017 projekti vauhdittuu v. 2015 jolloin tonttien markkinointi ja Kirkonvarkauden asemakaavaalueen infran rakentaminen alkaa. Messuorganisaatioon palkataan projektipäällikkö. Vuonna 2015 messutoimistossa on kaksi päätoimista työntekijää joiden johdolla messujen valmistelu, markkinointi ja rakentaminen jatkuvat. Messutonttien markkinointiin ja esittelyyn panostetaan. Tonttien ja messualueen esittelyyn ja rakentamisen seurantaan kehitetään ja hankitaan digitaalisia sovelluksia. Messutalojen rakentajiin sekä yhteistyökumppaneihin luodaan toimivat ja aktiiviset kumppanuussuhteet. Palvelu: Joukkoliikenne Vastuuhenkilö: Liisa Heikkinen Tilinpäätös 2013 2014 (valtuusto) 2015 (lautakunta) Muutos Muutos % Valtionapuliikenne Korttilatausten määrä 8 562 8 250 9 500 1 250 115,2 /korttilataus 71,3 78,1 69,5-8,6 89,0 Kulut yhteensä/asukas 11,2 11,8 12,1 0,3 102,5 Yhteensä ( ) 610 455 644 053 660 173 16 120 102,5 Tuotot -242 781-295 000-260 000 35 000 88,1 Netto 367 674 349 053 400 173 51 120 114,6 Muut lipputuotteet Korttilatausten lukumäärä 13 974 15 500 15 400-100 99,4 /korttilataus 3,0 2,9 4,0 1,1 138,4 Kulut yhteensä/asukas 0,8 0,8 1,1 0,3 137,5 Yhteensä ( ) 41 943 45 197 62 166 16 970 137,5 Tuotot 0 0 0 0 Netto 41 943 45 197 62 166 16 970 137,5 Korttilatausten lukumäärä yhteensä 22 536 23 750 24 900 1 150 104,8 /korttilataus 65,0 63,4 67,5 4,1 106,5 Kulut yhteensä e/asukas 26,8 27,5 30,8 3,2 111,6 Yhteensä ( ) 1 465 612 1 505 050 1 680 064 175 014 111,6 Tuotot -267 781-295 000-260 000 35 000 88,1 Netto 1 197 832 1 210 050 1 420 064 210 014 117,4 Kutsutaksi 0 asiakasmäärä 2 600 4 000 4 000 0 100,0 /asiakas 16,1 14,1 15,1 1,0 107,1 Kutsutaksin kulut yhteensä /asukas 0,8 1,0 1,1 0,1 107,1 Yhteensä ( ) 41 988 56 496 60 516 4 020 107,1 Tuotot 0 0 0 0 Netto 41 988 56 496 60 516 4 020 107,1 Joukkoliikennepalvelut yhteensä 0 Joukkoliikennepalveluiden kulut yhteensä 1 507 600 1 561 546 1 740 580 179 034 111,5 Kulut yhteensä /asukas 27,6 28,6 31,9 3,3 111,5 Tuotot -267 781-295 000-260 000 35 000 88,1 Netto 1 239 820 1 266 546 1 480 580 214 034 116,9 13

Viesti tilaajalle: Mikkelin kaupunki on mukana valtakunnallisessa Liikenneviraston vetämässä toimivaltaisten viranomaisten osakeyhtiössä, joka toteuttaa uuden valtakunnallisen lippu- ja maksujärjestelmän. Toimivaltaisten lupaviranomaisten valtakunnallinen Waltti lippu- ja maksujärjestelmä todennäköisesti otetaan käyttöön vuoden 2015 aikana. Nykyiset seutu-, kaupunki- ja työmatkalippusopimukset liitettiin siirtymäajan liikennöintisopimuksiin. Siirtymäajan liikennöintisopimukset ovat voimassa 2016 saakka paikallisliikennealueella. Pohjois-Savon Ely:ltä siirtyi kuntien yhtymisen myötä kaupungin lupaviranomaistoimintaan siirtymäajan sopimuksia, jotka päättyivät vuonna 2014, joten kaupunki vastaa suurelta osin joukkoliikennepalvelusta ostoliikenteenä. Joukkoliikenne on peruspalvelutasoa, joka mahdollistaa työmatka- asiointi ja koulumatkaliikenteen. Tavoitteena on toteuttaa kaupungin olosuhteisiin mahdollisimman hyvin soveltuvat toimintamallit liikenteen järjestelyissä sekä lippujen asiakashinnoittelussa ottaen huomioon toimintaympäristön asettamat vaatimukset. Kustannustaso nousee, koska joukkoliikennepalvelua siirtyi muilta sopimuksilta kaupungin vastuulle. Kaupungin joukkoliikennerahoitukseen kuuluvat avoimen joukkoliikenteen ostoliikenteenä paikallisliikenteen vuoroja, Moppe palveluliikenne sekä muita ostoliikennevuoroja palvellen koko kaupungin alueella työmatka- asiointi ja koulumatkaliikennettä. Myös liikennöinnin ostohinnat nousevat koko ajan. Lipputuotteiden osalta joukkoliikenteen rahoitukseen kuuluvat Kaupunkilippu ja Seutulippu. Seutulipussa on käytössä myös toinen vaihtoehtoinen 30pv/90 pv -lipputuote. Kaupunkilippu on vyöhykkeellistetty ja II-vyöhykkeenä on Rantakylä Otava. Kaupunki-lipputuotteen hinnoittelussa on huomioitu lapset, nuoret, eläkeläiset sekä opiskelijat. Palvelu: Kaupunkisuunnittelu Vastuuhenkilö: Ilkka Tarkkanen Tilinpäätös 2013 2014 (valtuusto) 2015 (lautakunta) Muutos Muutos % Kaavoituspalvelut Yleiskaavoitus Bruttokulut / asukas 8,2 4,6 8,1 3,6 177,6 Bruttokulut / hyväksytyt kaavat /kpl 448 575 125 313 445 205 319 892 355,3 Bruttokulut / hyväksytyt kaavat /ha 40 780 835 96-740 11,5 Hyväksytyt kaavat kpl 1,0 2,0 1,0-1,0 50,0 Hyväksytyt kaavat ha 11 300 4 650 4 350 1 550,0 Yhteensä 448 575 250 626 445 205 194 580 177,6 Tuotot 0 0 0 0 Netto 448 575 250 626 445 205 194 580 177,6 Asemakaavoitus 0 Bruttokulut /asukas 9,2 9,0 7,2-1,7 80,8 Bruttokulut / hyväksytyt kaavat /asukas 56 084 48 934 79 078 30 145 161,6 Bruttokulut / hyväksytyt kaavat /ha 36 054 16 311 3 163-13 148 19,4 Bruttokulut / hyväksytyt kaavat /k-m² 13,0 7,0 4,9-2,0 70,7 Hyväksytyt kaavat kpl 9 10 5-5 50,0 Hyväksytyt kaavat ha 14 30 125 95 416,7 Hyväksytyt kaavat k-m² 38 816 70 000 80 000 10 000 114,3 Yhteensä 504 759 489 337 395 392-93 945 80,8 Tuotot 0 0 0 0 Netto 504 759 489 337 395 392-93 945 80,8 Muut palvelut (mm. maa-ainesluvat, poikk.luvat) / asukas 4,2 6,0 1,2-4,8 20,0 Yhteensä 230 778 325 303 65 380-259 923 20,1 Tuotot 0 0 0 0 Netto 230 778 325 303 65 380-259 923 20,1 Kaavoituspalvelut yhteensä Kulut yhteensä 1 184 112 1 065 266 905 977-159 289 85,0 Kulut yhteensä / asukas 21,7 19,5 16,6-2,9 85,0 Tuotot 0 0 0 0 Netto 1 184 112 1 065 266 905 977-159 289 85,0 14

Viesti tilaajalle: Yleiskaavan työstö jatkuu, kaupungin keskeisten alueiden kaupallisia mahdollisuuksia yritetään parantaa selvittämällä liitooravien elinpiirien monipuolistamista tavalla joka antaa mahdollisuuden ns. kompensaatiomallia käyttäen vapauttaa VT5 varresta alueita liike-elämän käyttöön. Selvitys liitetään osaksi ns. ekosysteemipalveluita joiden avulla tarkastellaan kaupunkialueen luonnon ihmisille tuottamia ilmaisia palveluita. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan luonnossa käynnissä olevia toimintoja, joista ihminen hyötyy tavalla tai toisella. Tällä hetkellä ekosysteemipalvelut jaetaan tuotantopalveluihin, säätelypalveluihin, kulttuuripalveluihin ja ylläpitopalveluihin. Yleiskaavassa otetaan kantaa myös ns. lokkilutakon alueen mahdolliselle hyötykäytölle. Keskusta-alueen täydennysrakentamista jatketaan avaamalla Marskin aukion suunnittelu; tavoitteena on saada kortteliin n. 10 000 k-m2 asuinrakentamista maanalaisella pysäköinnillä. Otavan Tokeron alueelle tulee nelisenkymmentä uutta omakotitalotonttia. Kirkkopuiston ravintolan kaavoitus herättänee vilkasta keskustelua. Ristiinan Pelloksen yleiskaava-alueelle asemakaavoitetaan teollisuusalue torrefiointilaitoksen käyttöön, kohteen rakentaminen mahdollistaisi biopolttoaineen myynnin mm. pääkaupunkiseudun käyttöön. Tikkalan Syvänniementien teollisuusalue saa jatkoa, kun alueelle kaavoitetaan lisätilaa erityisesti elintarvike- ja lääketeollisuutta varten n. 13 ha verran. Metsä-Sairilan ns. Ecosairilan konsepti mahdollistetaan kaavoittamalla sitä varten tilaa olemassa olevan jäteaseman ympäriltä. Liikennesuunnittelu on yhdistetty kunnallistekniikan suunnitteluun. Palvelu: Mittaus ja kiinteistöt Vastuuhenkilö: Jukka Piispa Tilinpäätös 2013 2014 (valtuusto) 2015 (lautakunta) Muutos Muutos % Kiinteistö- ja mittauspalvelut Maastotietopalvelut / kunnan maapinta-ala (km²) 194 187 170-17,5 90,6 / asukas 9,0 8,7 7,9-0,8 90,6 Yhteensä ( ) 493 989 477 019 432 359-44 661 90,6 Tuotot -35 016-42 000 0 42 000 0,0 Netto 458 973 435 019 432 359-2 661 99,4 Paikkatietopalvelut / ylläpidettävä alue (km2) 2 144 2 475 2 773 298 112,0 / asukas 6,0 6,9 7,7 0,8 112,0 Yhteensä ( ) 325 899 376 241 421 516 45 275 112,0 Tuotot -95 202-80 000-90 000-10 000 112,5 Netto 230 697 296 241 331 516 35 275 111,9 Kiinteistöinsinööripalvelut / rekisteröidyt kiinteistöt 4 720,9 4 644,4 6 014,8 1 370 129,5 / asukas 4,5 4,3 5,5 1,3 129,5 Yhteensä ( ) 245 485 232 222 300 738 68 517 129,5 Tuotot -49 067-260 000-260 000 0 100,0 Netto 196 418-27 778 40 738 68 517-146,7 Tonttipalvelut 0 / operoidut kiinteistöt 831,4 385,9 384,4-1,5 99,6 / asukas 3,1 1,4 1,4 0 99,6 Yhteensä ( ) 169 602 77 178 76 881-297 99,6 Tuotot -2 741 069-2 560 000-2 820 000-260 000 110,2 Netto -2 571 466-2 482 822-2 743 119-260 297 110,5 Kiinteistö- ja mittauspalvelut yhteensä 0 Kulut yhteensä 1 234 975 1 162 659 1 231 494 68 835 105,9 Kulut yhteensä / yhteistoiminta-alueen asukas 16,9 15,9 16,8 0,9 105,9 Tuotot -2 920 353-2 942 000-3 170 000-228 000 107,7 Netto -1 685 378-1 779 341-1 938 506-159 165 108,9 Viesti tilaajalle: Rakennusrekisteriaineiston perusparantamistyötä jatketaan. Kehitetään kuntalaisten käyttöön mobiili, paikkaan sidottua tietoa käsittelevä sähköinen palautteenantofoorumi. Sähköinen rakennusluvan hakeminen on otettu käyttöön ja ollaan mukana kehittämässä myös muita alustaan pohjautuvia palveluita (yleisillä alueilla tehtävät työt, poikkeusluvat, ympäristöpalvelut). Tonttihakupalvelua kehitetään sähköisempään suuntaan. Vuoden 2014 lopulla käyttöön otettavaa karttapalvelua kehitetään edelleen. Maapolitiikan toteutus siirtyy teknisen toimen hallintoon vuoden 2015 alusta lukien. esityksessä on tarkennettu eri tuotteiden välisiä jakoperusteita. 15