Markkinakatsaus. Viikko 5/2018. Suomi nauttii yhä vahvasta kasvuvireestä EKP kantaa huolta valuutan vahvistumisesta

Samankaltaiset tiedostot
Markkinakatsaus. Viikko 8/2018. BoE:n seuraavat siirrot riippuvat Brexit-sovusta Ruotsin asuntohintojen lasku pysähtyi tammikuussa

Markkinakatsaus. Viikko 50/2017. Dollarin vahvistuminen jää maltilliseksi. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 15/2018. Kruunu vajonnut jo finanssikriisin aikaisille tasoille USA:n työmarkkinaraportti tuotti yllättävän pettymyksen

Markkinakatsaus. Viikko 7/2018. Inflaatiouhka hermostuttaa markkinoita. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 12/2018. Vaikuttaako Ruotsin asuntohintojen lasku myös kulutukseen?

Markkinakatsaus. Viikko 17/2018. EKP ei kiirehdi rahapolitiikan normalisointiviestien kanssa

Markkinakatsaus. Viikko 19/2018. Kypsyvä suhdanne ja korkojen nousu koettelevat arvopaperihintoja

Markkinakatsaus. Viikko 6/2017. EKP katsoo läpi sormien, kun inflaatio kiihtyy väliaikaisesti

Markkinakatsaus. Viikko 44/2017. EKP:n exitin onnistunut ensiaskel EKP pakottaa Riksbankenin odottamaan

Markkinakatsaus. Viikko 21/2018. Öljyn hinta saa tukea monelta suunnalta Ruotsin asuntohinnat vakautumassa

Markkinakatsaus. Viikko 13/2018. USA saa lyhytaikaista tukea finanssipolitiikasta, mutta riskillä Kauppasodan pelko varjostaa sijoitusmarkkinoita

Markkinakatsaus. Politiikalla merkittävä vaikutus myös valuuttoihin. Viikko 21/2017

Markkinakatsaus. Viikko 20/2018. Turbulenssia EM-markkinoilla EKP selventää ohjeistustaan rahapolitiikan suunnasta

Markkinakatsaus. Viikko 22/2017. Öljyn hinta kääntyi laskuun OPEC-päätöksen myötä

Markkinakatsaus. Viikko 43/2017. Keskuspankit päättämässä määräelvytystään. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 47/2017. Kiinan lokakuun data enteilee hitaampaa kasvua Ruotsin asuntojen hinnat laskussa lokakuussa

Markkinakatsaus. Viikko 22/2018 Ei toistaiseksi syytä panikoida EM-turbulenssista

Markkinakatsaus. Viikko 35/2017. Kesällä nähty raaka-ainehintojen nousutrendi on hauras

Markkinakatsaus. Viikko 6/2018. Suhteelliset rahapolitiikkaodotukset heikon dollarin takana Herääkö palkkainflaatio vihdoin USA:ssa?

Markkinakatsaus. Viikko 5/2017. Fed pysyy varovaisena. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 41/2017. Tuotantoleikkaukset tukevat monien raaka-aineiden hintoja

Markkinakatsaus. Viikko 11/2018. Entistä vahvempi puoluejohtaja Xi keskittyy uudistuksiin USA:n työllisyys kukoistaa, mutta se ei näy palkoissa

Markkinakatsaus. Viikko 38/2017. Fed aloittanee taseen pienentämisen mutta miten he näkevät korkouran?

Markkinakatsaus. Viikko 7/2017. Kiina ehkäisee pääomapakoa ja liiallista velkaantumista

Pohjois-Korean kriisi nostanut markkinavolatiliteettia vain maltillisesti

Markkinakatsaus. Viikko 25/2018 Kaupan jännitteistä lisähuolta Kiinan kasvunäkymille

Markkinakatsaus. Viikko 24/2018 Keskuspankit sijoittajien luupin alla. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 9/2017. Kehittyvien markkinoiden toivo lepää status quossa

Markkinakatsaus. Ruotsissa pelätään asuntokuplaa. Viikko 46/2017. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 12/2017. Fedillä optimistinen arvio tulevista koronnostoista OPECin tuotantorajoitussopu menettänyt tehoaan

Markkinakatsaus. Viikko 33/2017. Miksi dollari on heikentynyt euroon nähden. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 23/2018 Italiassa rauhallisempaa, mutta kuinka kauan? Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 37/2017. Johtopäätökset EKP:n viime viikon korkokokouksesta Jälleen merkkejä Kiinan kasvun hidastumisesta

Markkinakatsaus. Viikko 40/2017. USA:n verolakiuudistuksen tiellä vielä monta mutkaa

Markkinakatsaus. Viikko 45/2017. Republikaaneilla yhä haasteita verouudistuksen kanssa. Fedin uusi pääjohtaja Powell edustaa jatkuvuutta

Markkinakatsaus. Viikko 20/2017. Kiinan kasvu hidastuu Iso-Britannian talous luovii Brexit-epävarmuudessa

Markkinakatsaus. Viikko 49/2017

Markkinakatsaus. Viikko 14/2017. Briteille hyvä erosopimus näyttää poliittisesti mahdottomalta

Markkinakatsaus. Viikko 9/2018. Euroalueen tähtihetki on tässä ja nyt! Korkomarkkinan fokus edelleen USA:n inflaatiossa

Markkinakatsaus. Viikko 8/2017. Ranskan Le Pen aiheuttaa jo pieniä korkoväristyksiä Fed normalisoi korkotason ennen taseensa pienentämistä

Markkinakatsaus. Viikko 17/2017. Markkinat huojentuivat Ranskan vaalituloksesta

Markkinakatsaus Saksassa vahva pyrkimys välttää uudet vaalit

Markkinakatsaus. Viikko 18/2018. Globaali noususuhdanne osoittaa jo jäähtymisen merkkejä Suomen taloussuhdanne saa jatkoajan

Markkinakatsaus. Viikko 15/2017. Katsauksia USA:n, euroalueen ja Kiinan talouksiin

Markkinakatsaus. Viikko 4/2018. Vuoden keskeinen riski on odotettua nopeampi inflaatio. Katsaus maailmantalouden näkymiin

Tilastojulkaisut Viikon kalenteri Ennusteet Vastuunrajoitus. Markkinakatsaus. Viikko 3/2017. Janne Ronkanen. Handelsbanken Capital Markets

Markkinakatsaus. Viikko 23/2017. Katseet Brittien parlamenttivaaleissa EKP tuskin vielä vihjailee kiristystarpeesta

Markkinakatsaus. Viikko 34/2017. Syksyllä fokus inflaatioon, vaikka politiikka pysyy otsikoissa Fed ilmoittanee syyskuussa taseen pienentämisestä

Markkinakatsaus. Viikko 10/2018. Kauppasodan uhka varjostaa markkinatunnelmia Italian vaalitulos tietää haastavia hallitusneuvotteluja

Markkinakatsaus. Viikko 16/2018. Ruotsissa asuntojen hinnat vakaantuivat maaliskuussa Inflaatiomysteeristä rahateorian opein

Markkinakatsaus. Viikko 10/2017. Yellen indikoi Fedin nostavan korkoa maaliskuussa Hollannin vaalit antavat suuntaa Ranskan vaaleille

Markkinakatsaus. Viikko 25/2017. Katsauksia euroalueen, USA:n ja Kiinan talouksiin Fed aloittaa tänä vuonna taseensa pienentämisen

Markkinakatsaus. Viikko 13/2017. Miksi USA:n dollari on heikentynyt maaliskuussa Riksbanken luopunee määräelvytyksestä kesäkuussa

Markkinakatsaus. Viikko 42/2017. Maailmantalouden kasvu pirteää, mutta horisontissa pilviä Kenestä Fedin seuraava pääjohtaja?

Fedillä ei suurta taseen supistamistarvetta Ranskalta EU-myönteinen vaalitulos USA:n työmarkkinat tukevat Fedin koronnostoa kesäkuussa

Markkinakatsaus. Viikko 24/2017. Vaalit mutkisti brittipolitiikkaa entisestään Fedin koronnosto näyttää varmalta, katseet loppuvuodessa ja taseessa

Markkinakatsaus. Viikko 51/2017. Brexit neuvottelut siirtyvät kauppasuhteisiin Globaali talous noususuhdanteen huippuvaiheessa

Markkinakatsaus. Viikko 11/2017. USA:n kovat kasvuodotukset arveluttavat jo korkosijoittajia Italian pankkien murheet yhä ratkaisematta

Markkinakatsaus. Viikko 10/2019. EKP muuttaa pian ohjeistustaan koronnoston ajoituksesta Suomen BKT:n kasvu jäi viime vuonna 2,2 prosenttiin

Viikko 51/2018 Fedin koronnostotahti hidastuu ensi vuonna EKP ei tuonut yllätyksiä

Markkinakatsaus. Viikko 21/2019 Hidas inflaatio ei enää anna sijaa Fedin koronnostoille

Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja. Pasi Sorjonen 03/02/2014

Trumpin verouudistuksesta luvassa tukea dollarille Vuosi 2017 oli toinen nousevien raaka-ainehintojen vuosi Bitcoin, oikea valuutta ja maksuväline?

Markkinakatsaus. Viikko 4/2017. Rajavero voisi olla USA:n kompromissiratkaisu Kiina, Trump ja valuutta juan uusi kohtalonyhteys?

Markkinakatsaus. Viikko 49/2018 Lyhyt kertaus suhdannedynamiikasta. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 39/2019. Fed-päättäjillä huomattava erimielisyys tulevista liikkeistä Ruotsin työttömyysasteen nousu antaa vääriä signaaleja

Markkinakatsaus. Viikko 48/2018 Kuinka pitkään USA:n noususuhdanne voi jatkua?

Markkinakatsaus. Viikko 38/2019. Fed laskemassa jälleen korkoa kasvuriskien varjolla EKP:lta uusia elvytystoimia laajalla rintamalla

Markkinakatsaus. Viikko 37/2018 EKP pysyy yhä odottavalla kannalla Riksbank siirsi jälleen eteenpäin koronnostoarviotaan

Markkinakatsaus. Viikko 47/2018 Öljyn hinnan lasku saattaa pian hidastaa inflaatiota

Markkinakatsaus Fed yllätti korkomarkkinat varovaisuudellaan

Markkinakatsaus. Viikko 42/2018 Kiistanalainen Italian budjetti EU:n syyniin. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 40/2019. Brexit-vääntö jälleen jatkuu Britannian parlamentissa. Päätoimittaja: Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 36/2018 Ruotsin vaalien talousvaikutukset jäänevät pieniksi

Makroennuste, tammikuu 2017

Markkinakatsaus. Viikko 44/2018 Euroalue jää kasvumittelössä selvästi USA:n taakse

Markkinakatsaus. Viikko 38/2018 Kiina turvautuu elvytykseen kasvuhaasteiden edessä

Markkinakatsaus. Viikko 23/2019 Italian budjettivääntö jälleen pöydällä. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Makroennuste, helmikuu 2017

Markkinakatsaus. Viikko 50/2018. Muuttaako EKP viestintää talousnäkymien heikentyessä? Brexit-sopimuksen ratkaisun hetket käsillä

Markkinakatsaus. Viikko 43/2018 USA:n pitkien korkojen nousu kalvaa osakemarkkinoita

Markkinakatsaus. Viikko 8/2019. Euroalue tuskailee vaimeiden kasvunäkymien kanssa

Markkinakatsaus. Viikko 5/2019. Fedin koronnostosykli voi pian tulla päätökseen Ruotsin hallitus vannoo finanssipoliittiseen elvytykseen

Maailmantaloudessa jännitteitä, mutta globaali taantuma vältetään Suomi: kuluttajan varovaisuus kietoutuu globaalin talouden uhkiin

Markkinakatsaus. Viikko 7/2019. Määräelvytyksestä vetäytyminen tulee olemaan haasteellista

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Markkinakatsaus. Viikko 37/2019 EKP painaa jälleen elvytysnappia. Päätoimittaja: Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 15/2019. EUR/USD-kurssi lähellä pohjaansa. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 22/2019 Miksi Ruotsin kruunu on niin heikko? Mayn ero lisää hieman sopimuksettoman brexitin riskiä

Markkinakatsaus. Viikko 39/2018 Fed jälleen ratkaisijana. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 19/2019 Kiina globaalin talouden tienjakajana. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 36/2019 Kauppasota nakertaa Kiinan kasvua. Päätoimittaja: Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 41/2018 Lyhyt katsaus valuutta-ajureihin. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 12/2019. Kiina hyväksyy hitaamman kasvun Fediltä ei odoteta yllätyksiä, katseet talouden analyysissä

Keskuspankkeja ja luottamusta. Pasi Sorjonen 1. joulukuuta 2014

Markkinakatsaus. Viikko 24/2019 EKP:n korkoelvytykselle ei näy loppua USA:n työmarkkinat kenties hiljalleen heikentymässä

Markkinakatsaus. Viikko 4/2019 EKP puun ja kuoren välissä. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Fed kertoo taaperostaan. Pasi Sorjonen 16/12/2013

Markkinakatsaus. Viikko 34/2018 Katsaus kesän talousteemoihin. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 6/2019. Globaali kasvu huteralla pohjalla Suomen talous: totuttelua viileään

Transkriptio:

Viikon makroteemat Tilastojulkaisut Viikon kalenteri Ennusteet Vastuunrajoitus Markkinakatsaus Viikko 5/2018 Suomi nauttii yhä vahvasta kasvuvireestä EKP kantaa huolta valuutan vahvistumisesta Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Suomi nauttii yhä vahvasta kasvuvireestä Suomen taloudessa vuosi 2017 päättyi suotuisissa merkeissä. Taloustilastot ja luottamusbarometrit niin kuluttajilla kuin yrityssektorilla osoittivat suhdannetilanteen jatkuneen vahvana ja maailmantalouden vetokin näyttäytyi odotettua pitkäkestoisempana. Investointiaktiviteetti kiihtyi viime vuoden toisella vuosineljänneksellä ja jo pidempään kasvussa olleiden rakennusinvestointien lisäksi myös kone- ja laiteinvestoinnit yltyivät tuntuvaan kasvuun vuoden 2017 lopussa. Koholla oleva kuluttajaluottamus on tukenut vakaata kulutuksen kasvua ja Suomen vienti on vihdoin alkanut kunnolla vetämään. Suomen talouskasvu näyttääkin saavuttaneen vahvan luottamuksen turvin omavoimaisen vaiheen. Arvioimme Suomen BKT:n kasvun kiihtyneen viime vuonna 3,3 prosenttiin edellisvuoden 1,9 prosentista. Viime vuonna alkanut kasvu kantaa myös tuleville vuosille 2018-19, ja kun globaalista taloudesta saadaan hieman vahvempi ja odotettua pitkäaikaisempi tuki Suomen teollisuudelle ja viennille, olemme maltillisesti nostaneet vuosien 2018-19 BKT:n kasvuennusteita. 2

Suomi nauttii yhä vahvasta kasvuvireestä Kasvu jatkuu tänä vuonna laaja-alaisena ja perustuu niin kotimaisen kysynnän kuin ulkomaankaupan kasvuun. Näemme kuitenkin kotimaisen kysynnän ja erityisesti investointien merkityksen olevan suhteellisesti edellisvuotta suuremman. Arvioimme, että Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 2,3 prosenttia edellisvuodesta. Yksityisen kulutuksen vauhti on vajaan kahden prosentin kasvuvauhdin omaavana kuitenkin kaukana niiltä tasoilta, joita nähtiin ennen finanssikriisiä - keskimääräinen kasvu vuosina 2000-09 oli hieman yli 3 prosenttia vuodessa. Kotitalouksien reaalisten käytettävissä olevien tulojen heikompi kasvu finanssikriisin jälkeen on ilmeinen selitys niukemmalle kulutuksen kasvulle. Inflaation kiihtyminen syö osan palkkojen noususta v. 2018-19, mutta odotamme kotitalouksien reaalitulojen kasvavan nimellispalkkojen suuremman kasvun ja työllisyyden lisääntymisen johdosta. Asuinrakentaminen jatkaa myös tänä vuonna vankassa kasvussa, vaikkakin vauhdikkain kasvu on takanapäin. Yritysinvestointien motiivina on pääomakannan korvausinvestointien lisäksi parantaa tuottavuutta. Tässä on kysymys siitä, että tarjontansa lisäämistä havittelevat yritykset joutuvat rekrytointivaikeuksien takia entistä enemmän satsaamaan tuottavuuden kasvattamiseen. Keskeiset ennusteet Suomen taloudelle Prosenttimuutos 2016 2017E 2018E 2019E BKT 1,9 3,3 2,3 1,4 Yksityinen kulutus 1,8 1,8 1,7 1,2 Investoinnit 7,2 8,6 4,1 2,0 Nettovienti* -1,2 2,0 0,3 0,2 Työttömyysaste** 8,8 8,6 7,9 7,8 Kuluttajahintaindeksi 0,4 0,7 1,4 1,5 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä*** -1,8-1,0-0,9-0,8 EMU-velka*** 63,1 61,7 60,4 59,2 * Kontribuutio BKT:n kasvuun **Prosenttia työvoimasta *** Prosenttia BKT:sta Lähde: Macrobond ja Handelsbanken 3

Suomi nauttii yhä vahvasta kasvuvireestä Euroalueen talouskasvun jatkuminen ripeänä on olennainen tekijä Suomen ulkomaankaupan vientinäkymille. Ennustamme euroalueen talouskasvun kasvavan aiemmin ennustamaamme nopeammin tänä vuonna, ja se todennäköisesti vaikuttaa positiivisesti Suomen vientiin. Vienti kasvaakin tänä vuonna yhä reippaasti vahvan globaalin talouden siivittämänä, mutta tuonnin kasvun kiihtymisen takia ulkomaankauppa kokonaisuudessaan synnyttää vuosina 2018 19 tuntuvasti vähemmän talouskasvua kuin vuonna 2017. Vuonna 2019 Suomen talouskasvu hidastuu globaalin noususuhdanteen heikentymisen ja kotimaisen kysynnän kypsymisen, lähinnä investointisyklin hiipumisen johdosta. Rakennusinvestointien vahvin suhdanne on tuolloin ohitettu, ja kasvu jää olemattomaksi. Kulutuksen kasvu hidastuu hienoisesti vuosien 2017 18 vajaan 2 prosentin vauhdista. Vuonna 2019 ennustamme kokonaistuotannon kasvavan 1,4 prosenttia Vahvan kasvun myötä työmarkkinoiden elpyminen jatkuu ja työttömyysaste putoaa vuoden 2019 loppuun mennessä 7,8 prosenttiin. Työttömyyden nopeampaa laskua tänä ja ensi vuonna rajoittaa aikaisempaa enemmän esiin nouseva niukkuus vapaasta ammattitaitoisesta työvoimasta. Tähän asti kasvua on ajanut lähes yksinomaan tuottavuuden kasvu. Kilpailukykysopimus, joka tuli voimaan vuonna 2017 on auttanut alentamaan yksikkötyökustannuksia ja, yhdessä yhä suhteellisen hyvän globaalin kysynnän kanssa, myös työtuntien pitäisi kasvaa vuosina 2018-19. Inflaatio ei vuosina 2018 19 yllä talouskasvun elpymisestä ja ansiotason edellisvuotta merkittävämmästä noususta huolimatta Euroopan keskuspankin (EKP) 2 prosentin tavoitevauhtiin. Ennustamme Suomeen noin puolentoista prosentin inflaatiota vuosina 2018-19. 4

EKP kantaa huolta valuutan vahvistumisesta Euroopan keskuspankin viime viikkoinen korkokokous ei odotetusti tuonut uusia rahapolitiikkatoimia tai muutoksia keskuspankin kommunikaatioon. Ennakolta mielenkiinto kohdistuikin pääjohtaja Mario Draghin lehdistötilaisuuteen, varsinkin kun euro oli kokouksen alla jatkanut vahvistumistaan, mikä vaimentaa inflaation kiihtymistä euroalueella, ja edellisen EKP:n joulukuun kokouksen pöytäkirjat olivat luoneet vaikutelman, että EKP suunnittelisi jo tämän kevään aikana kommunikaation muutosta koskien rahapolitiikan kiristämistä. Korkokokouksen tiedotteessa sekä lehdistötilaisuuden kysymyksiä ja vastauksia -osiossa tuli ilmi, että EKP selvästi kantaa huolta euron kurssista. Euron vahvistuminen nähdään EKP:n neuvostossa keskeisenä kasvua hidastavana riskinä. Viime aikojen euron vahvistuminen ja lisääntynyt volatiliteetti lisäävät Draghin mukaan epävarmuutta - suuret valuuttakurssin muutokset vääjäämättä valuvat inflaatioon. Valuutan tuntuva vahvistuminen hidastaa inflaatiota. Lehdistötilaisuudessa Draghi totesi hieman aikaisempaan pontevammin, että vahva talouskasvu entisestään vahvistaa EKP:n luottamusta inflaation kiihtymiseen. Kommentti nostaa odotuksia, että EKP tarkistaisi kasvu- ja inflaatioennusteitaan ylöspäin seuraavassa maaliskuun EKP:n kokouksessa. Lehdistötilaisuuden kysymyksiä ja vastauksia -osiossa Draghi kertoi näkevänsä joitakin merkkejä palkkojen noususta. Inflaation Draghi odotti kuitenkin liikkuvan lähellä nykytasoaan, joulukuussa euroalueen vuosi-inflaatio oli 1,4 prosenttia. 5

EKP kantaa huolta valuutan vahvistumisesta Draghi myös kritisoi varsin suorasti, vaikkakaan henkilöitä mainitsematta, aiempien IMF:n syksyisessä kokouksessa sovittujen sopimusten vastaisina Yhdysvaltain valtiovarainministeri Steven Mnuchinin Davosissa antamia kommentteja, joiden mukaan heikko dollari on suotuisa asia Yhdysvalloille. Kyseisessä IMF:n kokouksessa sovittiin, että keskuspankit ja korkeat poliittiset päättäjät pidättäytyisivät kommenteista, joista seurauksena on kilpailullinen devalvoituminen, koska niillä voi olla kielteisiä vaikutuksia kasvuun ja rahoitusmarkkinoiden vakauteen. Draghilta kysyttiin myös, vieläkö hän näkee joulukuun korkokokouksen tavoin, ettei keskuspankki lopeta yhtäkkiä arvopaperiostojaan ensi syyskuun jälkeen. Pääjohtaja totesi nyt, että keskuspankilla on kolme vaihtoehtoa, joista EKP:n neuvoston tulee keskustella tarkemmin. Nämä vaihtoehdot ovat lopettaa ostot kokonaan syyskuussa, jatkaa osto-ohjelmaa entisenlaisena tai asteittain pienentää ostojen laajuutta. Ainakin syyskuuhun asti keskuspankki on kuitenkin jatkamassa kuukausittain noin 30 miljardin euron volyymilla suorittamiaan arvopaperiostoja. 6

EKP kantaa huolta valuutan vahvistumisesta Draghi näki vain vähäisiä mahdollisuuksia sille, että EKP nostaisi ensimmäisen kerran korkoaan jo tänä vuonna. Me odotamme EKP:ltä talletuskoron nostoa vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä. Tämä tietysti vaatii, ettei euron vahvistumisen jatkuminen pilaa inflaationäkymiä ja siten estä EKP:n koronnostoa. EKP todennäköisesti muokkaa kommunikaatiotaan maaliskuun kokouksessa ja siten siihen kokoukseen kohdistuu markkinoiden piirissä paljon viime viikkoista kokousta suurempi mielenkiinto. Silloin keskuspankki myös tuo päivitetyt kasvu- ja inflaatioennusteensa, joita näillä näkymin tullaan nostamaan. Mikäli euroalueen talouskasvu jatkaa vahvana ja näemme merkkejä inflaation kiihtymisestä, keskuspankki saattaisi jo maaliskuussa luopua ilmaisustaan, että arvopapereiden ostoohjelmaa voidaan tarvittaessa entisestään lisätä. 7

Viikon keskeiset tilastojulkaisut Euroalueelta runsaasti mielenkiintoisia tilastojulkistuksia Euroalue: BKT, Q4 (ti 30.1.), inflaatio & työttömyysaste, tammikuu (ke 31.1.), ESI-indeksi, tammikuu (ti 30.1.) Tiistaina seurataan mielenkiinnolla ennakkotietoja euroalueen BKT:sta vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä. Odotamme euroalueen kasvun pysyneen kolmannen neljänneksen tavoin 0,7 prosentissa edellisestä neljänneksestä. Vaikkakin luottamusbarometrit ennakoivat hieman jopa vahvempaa kasvua. Koko vuoden 2017 kasvuksi odotamme 2,5 prosenttia. Inflaatiolukuja seurataan tällä hetkellä tarkasti, koska ne määrittävät pitkälti keskuspankkien mahdollisuudet normalisoida rahapolitiikkaansa. Euroalueen tammikuun inflaatio saadaan keskiviikkona. Analyytikkoyhteisön odotuksena on inflaation hidastuminen 1,3 prosenttiin joulukuun 1,4 prosentista. Pohjainflaation odotetaan kiihtyvän prosenttiin (joulukuussa 0,9 %). Euroalueen työttömyysasteen odotetaan pysyneen ennallaan 8,7 prosentissa. Euroalueen talouden ESI-luottamusindeksi on noussut korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2000 ja tammikuussa odotetaan nousulle jatkoa. ESI-indeksi sekä euroalueen ostopäällikköindeksit osoittanevat vahvan kasvun euroalueella jatkuvan vuoden 2018 alussa, vaikkakin vahva euro saattaa hieman pehmentää näkymiä. 8

Viikon keskeiset tilastojulkaisut USA:sta Fedin kokous, Trumpin puhe ja työmarkkinaraportti Yhdysvaltain keskuspankki (Fed), korkopäätös (ke 31.1.) USA: Conference Board -kuluttajaluottamus, tammikuu (ti 30.1.), teollisuuden ISM-luottamusbarometri, tammikuu (to 1.2.) ja työmarkkinaraportti, tammikuu (pe 2.2.) Keskuspankki Fedin korkokokous on viimeinen pääjohtaja Janet Yellenin alaisuudessa ja korkopäätös saadaan keskiviikkoiltana. Merkittäviä muutoksia ei ole kuitenkaan odotettavissa. Seuraavasta 21.3. pidettävästä kokouksesta on markkinoilla laaja odotus koronnostosta, ja lisäksi silloin seurataan uuden pääjohtajan, Jerome Powellin tuomia mahdollisia vivahde-eroja Yelleniin verrattuna. Tiistain kuluttajaluottamuksesta odotetaan pienoista nousua lähelle marraskuussa saavutettuja ennätyslukemia lähinnä osakemarkkinoiden sekä verouudistuksen tukemana. Torstain teollisuuden ISM-barometrista sen sijaan odotetaan hienoista laskua yllättävän vahvan joulukuun nousun jälkeen. Viikon lopuksi saadaan vielä perjantaina työmarkkinaraportti tammikuulta. Odotuksissa on maatalouden ulkopuolisten työpaikkojen lisääntyminen 190 tuhannella, työttömyysasteen pysyminen 4,1 prosentissa sekä keskituntipalkkojen nousu 2,7 prosentilla edellisvuodesta. Lisäksi tiistaina seurataan mielenkiinnolla presidentti Trumpin ensimmäistä State of the Union -puhetta kongressille. 9

Kalenteri: 29.1.-2.2.2018 CET Country Indicator Period Cons. fc Our fc Previous Mon, Jan 29 08:00 Finland Consumer Confidence January 24 14:30 US PCE Deflator December 0,1/1,7 0.2 / 1.8 14:30 US PCE Core December 0,2/1,6 0.1 / 1.1 Tue, Jan 30 07:30 France GDP Q4 0,5/2,3 0.6 / 2.3 08:00 Denmark Industrial Confidence Indicator January 3 08:00 Finland House Prices December -1.1 / -0.6 08:00 Norway Retail Sales ex auto sa December -0,5-1,0 2.1 11:00 Eurozone Industrial Confidence Indicator January 8,8 8,6 9.1 11:00 Eurozone Business Confidence Indicator January 1,67 1.7 11:00 Eurozone Service Confidence Indicator January 18,4 18.4 11:00 Eurozone Economic Confidence January 116,1 116 11:00 Eurozone GDP, SA y-o-y Q4 2.8 11:00 Eurozone GDP q-o-q Q4 0.7 14:00 Germany CPI January 0,6/1,7 0.6 / 1.7 16:00 US Consumer Confidence January 123,1 122,1 122.1 Wed, Jan 31 01:05 UK Consumer Confidence January -13-13 -13 02:00 China PMI Manufacturing January 51.6 08:00 Denmark Unemployment December 4,3 4,3 4.3 08:00 Finland Trade Balance November -240m -240M 08:00 Norway Credit Indicator Growth December 5,9 5,9 5.8 08:45 France CPI January 0,3/1,2 0.3 / 1.2 10:00 Germany Unemployment Rate, sa January 5,4 5,5 5.5 11:00 Eurozone CPI estimate January /1,2 0.4 / 1.4 11:00 Eurozone Unemployment Rate, sa December 8,7 8.7 14:15 US ADP Employment change January 190k 250,2k 250.2K 15:45 US Chicago ISM January 64 67,8 67.8 20:00 US FOMC target rate, upper band 1/31/2018 1,5 1,5 1.5 20:00 US FOMC rate decision 1/31/2018 1,5 1,5 1.5 20:00 US FOMC target rate, lower band 1/31/2018 1,2 1,2 1.2 Thu, Feb 1 01:30 Japan Markit PMI Manufacturing January 54,4 54.4 08:30 Sweden PMI manufacturing, sa January 60.4 09:00 Norway PMI manufacturing, sa January 56,5 57,8 57.8 09:50 France Markit PMI Manufacturing January 58,1 58.1 09:55 Germany Markit PMI Manufacturing January 61,2 61,2 61.2 10:00 Eurozone Markit PMI Manufacturing January 59,6 59.6 10:30 UK Markit PMI Manufacturing January 56,5 56,3 56.3 11:00 Denmark PMI manufacturing, sa January 60,9 60.9 14:30 US Nonfarm Productivity Q4 0.7 16:00 US ISM manufacturing January 59 59,7 59.7 17:00 World Markit PMI Manufacturing January 54.5 Fri, Feb 2 10:00 Norway Unemployment Rate (NAV) January 2,6 2,7 2.4 14:30 US Change in Nonfarm Payrolls January 188k 148k 148K 14:30 US Unemployment rate January 4,1 4,1 4.1 14:30 US Change in Private Payrolls January 185k 146k 146K Figures are reported in percent month-on-month/year-on-year if not otherwise stated Sources: and Bloomberg. Analyst: Kiran Sakaria, +46 8 701 4614, kisa02@handelsbanken.se 10

Handelsbankenin korko- ja valuuttaennusteet Ohjauskorot 26.1.2018 Q1 2018 Q2 2018 Q3 2018 End 2018 End 2019 Euroalue, EKP -0,40-0,40-0,40-0,40-0,40 0,00 USA, Fed 1,38 1,63 1,88 2,13 2,13 1,38 UK, BoE 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 Ruotsi, Riksbanken -0,50-0,50-0,50-0,25-0,25 0,25 Norja, Norges Bank 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 Pitkät korot 10 v. Saksa 0,63 0,55 0,60 0,80 1,00 0,90 USA 2,66 2,50 2,50 2,60 2,50 1,80 UK 1,44 1,40 1,40 1,40 1,40 1,40 Ruotsi 0,90 0,90 1,00 1,30 1,50 1,40 Norja 1,87 1,70 1,80 1,80 1,80 1,80 Suomi 0,73 0,65 0,75 0,95 1,20 1,10 Valuutat 26.1.2018 Q1 2018 Q2 2018 Q3 2018 End 2018 End 2019 EUR/USD 1,24 1,15 1,15 1,15 1,20 1,25 USD/JPY 108,60 110,00 105,00 101,00 97,00 97,00 EUR/SEK 9,81 9,70 9,60 9,30 9,20 9,30 EUR/NOK 9,57 9,50 9,40 9,30 9,20 9,10 EUR/GBP 0,87 0,92 0,94 0,95 0,95 0,95 USD/CNY 6,32 6,60 6,65 6,60 6,50 6,30 EUR/CNY 7,87 7,59 7,65 7,59 7,80 7,88 Lähde: Handelsbanken 11

Handelsbankenin Markkinakatsaus Handelsbanken julkaisee tämän Markkinakatsauksen palveluna asiakkailleen. Julkaisun tarkoituksena on antaa yleistä tietoa, eikä julkaisua näin ollen voi yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana. Pyrimme siihen, että analyysien ja ennusteiden laatimiseen käyttämämme lähteet ja työskentelymenetelmät ovat luotettavia. Emme kuitenkaan vastaa ennusteissa ja analyyseissa olevien tietojen virheettömyydestä ja täydellisyydestä emmekä lähdeaineistossa mahdollisesti olevista puutteista. Handelsbanken ei vastaa niistä tappioista, joiden voidaan olettaa syntyvän seurauksena siitä, henkilö on toiminut tässä julkaisussa esitetyn mukaisesti tai hyödyntää siinä annettuja tietoja. 12

Vastuunrajoitus Analyysit: vastuunrajoitus, joka on Svenska Handelsbanken AB:n (julk) yksikkö (jatkossa SHB ), vastaa analyysiraporttien koostamisesta. SHB:llä on Ruotsin viranomaisten myöntämä toimilupa ja valvova viranomainen on Ruotsin Finanssivalvonta. Kaikki analyysiraportit perustuvat kaupankäynti- ja tilastopalveluista saatuihin tietoihin ja muihin tietoihin, jotka SHB arvioi luotettaviksi. SHB ei kuitenkaan itse ole vahvistanut tietojen todenperäisyyttä eikä voi taata tiedon paikkansapitävyyttä, virheettömyyttä tai täydellisyyttä. SHB, sen hallituksen jäsenet, toimihenkilöt, työntekijät tai kukaan muu henkilö ei lain sallimissa puitteissa vastaa minkäänlaisista tappioista, riippumatta siitä, syntyykö tappio seurauksena analyysiraportin tai sen sisällön käytöstä tai muulla tavoin raporttiin liittyen. SHB:tä tai sitä lähellä olevia yrityksiä, toimihenkilöitä, hallituksen jäseniä tai työntekijöitä ei missään olosuhteissa tule asettaa vastuuseen toiselle henkilölle syntyneestä välillisestä tai välittömästä vahingosta, joka syntyy tämän käytettyä analyysiraportissa olevaa tietoa, mukaan lukien mahdollinen saamatta jäänyt voitto, ilman rajoituksia, vaikka SHB:lle nimenomaan on annettu tiedoksi tällaisten vahinkojen mahdollisuus tai todennäköisyys. SHB:n analyysiraporteissa olevat mielipiteet ovat SHB:n ja sen tytäryhtiöiden työntekijöiden näkemyksiä. Ne kuvastavat kunkin analyytikon henkilökohtaista näkemystä tällä hetkellä ja voivat muuttua. Ei ole olemassa takuita siitä, että tulevat tapahtumat ovat yhteneväiset näiden näkemysten kanssa. Jokainen raportissa nimetty analyytikko vakuuttaa myös, että näkemykset, jotka tässä esitetään ja jotka kuuluvat analyytikolle, kuvastavat tarkoin hänen henkilökohtaisia käsityksiään niistä yrityksistä tai arvopapereista, jotka analyysiraportissa mainitaan. SHB:n analyysiraporttien tarkoituksena on ainoastaan antaa tietoa. Analyysiraporteissa olevaa tietoa ei tule pitää henkilökohtaisena suosituksena tai henkilökohtaisena sijoitusneuvona, eikä analyysiraportteja tai näkemyksiä tule pitää sijoituspäätöksen tai strategisen päätöksen perustana. Tämä asiakirja ei myöskään ole itsessään tarjous ostaa tai myydä arvopapereita eikä osa tällaista tarjousta eikä kehoitus tehdä arvopapereiden myyntiä tai ostoa koskeva tarjous. Asiakirjaa ei myöskään, kokonaan tai osittain, tule käyttää pohjana mahdolliselle sopimukselle tai muulle sitoumukselle eikä sitä tule käyttää tällaisen sopimuksen tai sitoumuksen yhteydessä. Ei ole varmaa, että historiallinen kehitys toistuu, eikä historiallista kehitystä tule pitää osoituksena tulevasta kehityksestä. Sijoitusten arvo ja niistä saatava tuotto voi sekä laskea että nousta, ja sijoittaja voi menettää kaikki sijoittamansa varat. Sijoittajalle ei taata voittoja sijoituksistaan, ja hän voi menettää varojaan. Muutokset valuuttakursseissa voivat aiheuttaa muihin maihin tehtyjen sijoitusten arvon ja niistä saatavien voittojen nousun ja laskun. Tämä analyysituote päivitetään säännöllisesti. Raportti ei sisällä lain käyttöön tai verotukseen liittyviä näkökulmia, jotka ovat kytköksissä liikkeeseenlaskijan suunniteltuihin tai olemassa oleviin velkakirjaemissioihin. Tärkeää tietoa analyyseista SHB:n työntekijät, analyytikot mukaan lukien, saavat korvausta, jonka perustana on yrityksen kokonaiskannattavuus. Analyytikoille suoritettava korvaus ei perustu yksittäisiin corporate finance- tai joukkovelkakirjamarkkinapalveluihin. Mitään osaa analyytikkojen korvauksesta ei ole kytketty tai tulla kytkemään suoraan tai epäsuorasti analyysiraporteissa ilmaistaviin yksittäisiin suosituksiin tai käsityksiin. SHB ja/tai sen tytäryhtiö voi tarjota sijoituspankkipalveluita ja muita palveluita, mukaan lukien corporate banking -palvelut ja arvopaperineuvontaa, yrityksille, jotka mainitaan analyysissamme. Voimme toimia neuvonantajana ja/tai välittäjänä niille yrityksille, jotka analyysissamme mainitaan. SHB voi myös tavoitella corporate finance -toimeksiantoja näistä yrityksistä. Käymme omissa nimissämme asiakkaiden kanssa arvopaperikauppaa niillä arvopapereilla, jotka mainitaan analyyseissamme. Siksi meillä voi eri ajankohtaina olla joko pitkä tai lyhyt positio tällaisissa arvopapereissa. Voimme myös toimia arvopapereiden markkinatakaajana kaikkien niiden yritysten osalta, jotka mainitaan analyysiraporteissamme. [Lisätietoa ja - selvityksiä on saatavilla analyysiraporteissamme.] SHB, sitä lähellä olevat yritykset, asiakkaat, toimihenkilöt, hallituksen jäsenet tai työntekijät voivat omistaa tai pitää hallussaan arvopapereita, jotka mainitaan analyysiraporteissa. Handelsbanken-konsernin eettisten ohjeiden mukaisesti pankin hallituksen ja kaikkien Handelsbankenin työntekijöiden tulee omassa toiminnassaan pankin sisällä ja muita toimeksiantoja hoitaessaan noudattaa korkeita eettisiä periaatteita. Pankilla on myös ohjeet analyysia varten. Ohjeiden tarkoitus on varmistaa analyytikoiden ja analyysiosaston loukkaamattomuus ja riippumattomattomuus sekä tunnistaa todelliset ja mahdolliset eturistiriidat, jotka koskevat analyytikkoja tai pankkia, sekä ratkaista sellaiset mahdolliset ristiriidat poistamalla ne tai vähentämällä niitä ja/tai soveltuvilta osin julkistaa ne. Osana eturistiriitojen hallintaa Handelsbanken on ottanut käyttöön rajoituksia ( tietoesteitä ) analyysiosaston ja muiden Handelsbankenin osastojen välisessä viestinnässä. Analyysiosasto on organisatorisesti erotettu Corporate Finance -osastosta ja muista sellaisista osastoista, joilla on vastaavia työtehtäviä. Analyysiosaston ohjeisiin sisältyy sääntöjä siitä, miten analyytikoille saa maksaa korvauksia, bonuksia ja palkkaa, millaisiin markkinointiaktiviteetteihin analyytikko saa osallistua, miten analyytikon tulee hoitaa omat ja lähipiirinsä arvopaperikaupat jne. Lisäksi analyytikon ja analyysin kohteena olevan yhtiön välistä viestintää on rajoitettu. Tarkemmat tiedot Handelsbankenin eettisistä oheista ovat saatavilla Handelsbankenin verkkosivustolla osoitteessa www.handelsbanken.com/about the bank/investor relations/corporate social responsibility/ethical guidelines. Tämä asiakirja on tarkoitettu Suomessa toimiville sijoittajille. Joillakin lainkäyttöalueilla jakelu saattaa olla laissa kielletty, ja henkilön, joka jollain tavoin vastaanottaa asiakirjan, tulee itse varmistua mahdollisista rajoituksista ja ottaa ne huomioon.

Yhteystiedot Macro Research and Trading Strategy Head of Macro Research and Trading Strategy & Chief Economist Ann Öberg +46 8 701 28 37 Lena Fahlen Deputy Head +46 8 701 83 29 Christina Nyman Head of Forecasting +46 8 701 51 58 Web Editor Terese Loon Chief Editor +46 8 701 28 72 Sweden Helena Bornevall Scenario Analysis and Senior Economist +46 8 701 18 59 Johan Löf Senior Economist, Sweden +46 8 701 50 93 Finland Tiina Helenius Head, Macro Research +358 10 444 2404 Janne Ronkanen Senior Economist, Finland +358 10 444 2403 Debt Capital Markets Tony Lindlöf Head of Debt Capital Markets +46 8 701 25 10 Per Eldestrand Head of Debt Capital Markets Sweden +46 8 701 22 03 Måns Niklasson Head of Corporate Loans and Acquisition Finance +46 8 701 52 84 Ulf Stejmar Head of Corporate Bonds +46 8 463 45 79 Regional Sales Copenhagen Kristian Nielsen +45 46 79 12 69 Gothenburg Jaan Kivilo +46 31 774 83 39 Gävle Petter Holm +46 26 172 103 Helsinki Mika Rämänen +358 10 444 62 20 Linköping Fredrik Lundgren +46 13 28 91 10 Denmark Jes Asmussen Head, Macro Research, Denmark and Netherlands +45 46 79 12 03 Rasmus Gudum-Sessingø Senior Economist, Denmark and Eurozone +45 46 79 16 19 Bjarke Roed-Frederiksen Senior Economist, China and Latin America +45 46 79 12 29 Norway Kari Due-Andresen Head, Macro Research, Norway, UK +47 22 39 70 07 Nils Kristian Knudsen Senior Strategist FX/FI +47 22 82 30 10 Marius Gonsholt Hov Senior Economist, Norway +47 22 39 73 40 Halfdan Grangård Senior Economist, Norway +47 22 39 71 81 Trading Strategy Claes Måhlén Chief Strategist +46 8 463 45 35 Martin Jansson Senior Commodity Strategist +46 8 461 23 43 Nils Kristian Knudsen Senior Strategist FX/FI +47 22 82 30 10 Lars Henriksson Strategist FX +46 8 463 45 18 Luleå/Umeå Ove Larsson +46 90 154 719 Luxembourg Snorre Tysland +352 274 868 251 Malmö Fredrik Lundgren +46 40 243 900 Oslo Petter Fjellheim +47 22 82 30 29 Stockholm Malin Nilén +46 8 701 27 70 London Ray Spiers +44 207 578 86 12 Toll-free numbers From Sweden to N.Y. & Singapore 020-58 64 46 From Norway to N.Y. & Singapore 800 40 333 From Denmark to N.Y. & Singapore 8001 72 02 From Finland to N.Y. & Singapore 0800 91 11 00 Within the US 1-800 396-2758 14