ISBN 978-952-92-2615-3

Toiminnallisen ammunnan perusteet -kirjan päämääränä on edistää urheiluammuntaa kokoamalla yhteen ja esittelemällä toiminnallisen ammunnan harrastajalle keskeisiä aihealueita. Kirja on tarkoitettu lukijalle, joka haluaa saada yleiskuvan sekä erilaista taustatietoa omien päätöstensä ja valintojensa tueksi. Johdannossa käydään läpi turvallinen asekäsittely sekä ampujan kannalta olennainen lakitieto. Kirjoittaja kertoo päiväkirjan muodossa henkilökohtaisia kokemuksiaan toiminnallisesta urheiluammunnasta ja esittelee koulutuksessa yleisesti käytettyjä harjoitusmenetelmiä ja tekniikoita sekä vertailee toiminnallisen ammunnan eri lajeja. Kirjassa esitellään tyypillisiä perusharjoituksia, ja kerrotaan kilpailutoiminnasta. Kirjoittaja arvioi lajin pariin tulevan harrastajan näkökulmasta välineitä ja tarvikkeita. Historiallisessa katsauksessa kerrotaan millaista toiminnallinen ammunta oli Suomessa 1930-luvulla. Teoriaosuudessa on asiantuntija-artikkelit ballistiikasta sekä ampujan näkökyvyn problematiikasta. Aseiden korjausta ja huoltoa esitellään tyyppiesimerkein, samoin jälleenlatauksen työprosessi ja tarvittavat välineet. ISBN 978-952-92-2615-3

Rolf Leppänen TULI JA LIIKE Toiminnallisen ammunnan perusteet Aseseppä-sarja

Ehdotus mestariluokan taktisen ampujan merkiksi Suunnittelu: Rolf Leppänen 2007 Toteutus: Forssan Kirjapaino Oy Tunnuksessa vasemmalla taktinen merkki pohjoisia alueita kuvaavalla vaalealla pohjalla, oikealla huippuosaamista kuvaava tähti erikoisjoukkojen käyttämällä vihreällä pohjalla. Halkaisijan jakaman ympyrän puolikkaat kuvaavat tasapainoista vaatimusta tekniseen osaamiseen ja taktiseen ajatteluun. Kustantaja: Vaasan Suomalaisten Käsityöläismestareiden Perinneyhdistys "Ahertajat" ry Teksti Rolf Leppänen ja kustantaja koko kirjaan sekä artikkelien kirjoittajat omiin teksteihinsä. Kuvat Valokuvat ja valokuvapiirrokset kuvaluettelon mukaisesti: Rolf Leppänen, Museoviraston kuva-arkisto, Puolustusvoimat Typografia ja taitto: Marja Kaunisto Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy Forssa 2007 Kannet: "Tuli ja liike 1 ". Puolustusvoimat. Sisäkannet: "Tuli ja liike 2". Puolustusvoimat. ISBN 978-952-92-26 15-3

sisällys ENGLISH SUMMARY... TAUSTATIEDOT... Päiväkirja 15. helmikuuta 2007 1) JOHDANTO... Kirjan päämäärä... Miten alkuun?... Koulutus... Turvallinen asekäsittely 2) LAINSÄÄDÄNTÖ... Aseluvat... Ampuma-aseiden tyypit... Ampuma-aseiden toimintatavat... Taskuase... Erityisen vaarallinen ampuma-ase... Säilyttäminen, kantaminen ja kuljettaminen... 3) TOIMINNALLISEN AMMUNNAN LAJIT... Toiminnallinen ammunta (action shooting)... Practical -ammunta (IPSC)... Sovellettu reserviläisammunta (SRA)... Taktinen ammunta (TaktA)... Tarkka-ampujatoiminta (TA)... Johtopäätökset: Eri lajien vertailu... 4) KILPAILUTOIMINTA... Historiallinen katsaus: Taisteluammunta Tasavallan Presidentin kiertopalkinnosta 1939... Tyypillisen SRA- ja practical -kilpailun kulku... 10 11 12 13 13 15 17 18 19 19 20 21 22 22 23 25 25 27 28 29 31 32 37 37 43 7

5) HARJOITTELU....................................... 49 Lajisuoritusta tukeva perusharjoittelu....................... 49 Historiavertailu: Kivääriammunnat; A -ohjelma vuodelta 1941..... 50 Toiminnallisen ammunnan harjoituksia...................... 53 Harjoitus 1 : Ammunnan nopeus ja rytmi: pistooli ja kivääri Harjoitus 2: Ammunta lähietäisyydeltä: pistooli ja kivääri Harjoitus 3: "Bill Drill"; pistooli ja kivääri Harjoitus 4: "El Presidente" Harjoitus 5: Eri matkat, eri maalit; kivääri Tavoiteajat........................................... 55 6) ASEET JA VARUSTEET.... Aseiden valinta.... Käytetyn aseen ostaminen ja myyminen Pistooli Kivääri Haulikko Varusteet............................................ 66 57 57 59 7) ASEIDEN JA OSIEN OSTO ULKOMAILTA.................. 69 8) KESKEINEN TEORIA LYHYESTI......................... 73 Ampumisen fysiikkaa; teoreettinen tarkastelu (FL Oiva Utriainen).. 73 Käsiaseiden toimintaperiaate; teorian käytännöllinen kertaus... 84 Rekyylin hallinta....................................... 86 Practical-ammunta ja näkö (optikot Raimo Laitinen ja Jarmo Valtonen)................... 88 Päiväkirja 20. maaliskuuta 2007.......................... 1 06 9) ASEKÄSITTELYN PARHAAT KÄYTÄNNÖT... 107 Johdanto: Vapaakivääristä ja hieman asennoistakin............ 107 Tekniikka............................................ 11 2 Pistooli............................................. 11 2 Ote (Grip) Ampuma-asento seisten (Stance) Veto kotelosta (Presentation from holster) Tähtääminen (Aiming) ja liipaiseminen (Trigger control) Häiriönpoisto (Malfunction clearing procedure) Lataaminen (Loading) ja lippaavaihto (Reload) Ampuminen yhdellä kädellä (One handed shooting) Ampuminen liikkeestä (Shooting while moving)

Kivääri.............................................. 118 Päiväkirja 2-3.6. 2007, Vaasa: Taktinen kivääri...... 118 Tähtäinkuva (Sight picture) Liipaiseminen (Trigger control) Ampuma-asennot (Shooting positions) Pystyasento (Offhand firing position) Polviasento (Kneeling firing position) Makuuasento (Prone firing position) Pika-ammunta useaan maaliin (Speed shooting to multiple targets) Haulikko............................................ 130 Ampuma-asento (Stance) Tähtäinkuva (Sight picture) 10) ASESEPPÄNÄ KOTITYÖPAJASSA; ASEIDEN HUOLTO 131 Ylläpitävä ja ennaltaehkäisevä asehuolto.................... 131 Työpaja/verstas... 133 Case: Glock -pistooli................................... 135 Case: kivääri: Päiväkirja 6. maaliskuuta 2007................. 137 Haulikko............................................ 140 11) PATAUUNOJOEN JÄL LEENL ATAAMINEN... 141 12) TESTIT... 143 Päiväkirja 15. maaliskuuta 2007........................... 143 Tarkkuus............................................ 145 Toiminnallinen luotettavuus: pistooli........................ 146 Haulikko; "paras" tähtäin testi............................ 146 Tapaus Saiga: loppukirjoitus... 147 EPILOGI 151 ENGLISH EPILOGUE... 153 Lähdekirjallisuus.......................................... 156 Valokuvat............................................... 157 9

english summary The mission of this book is to develop sports shooting by introducing some key topics important to tactical and action shooters. This book is has been designed for a reader, who wants to get a general picture of action-based shooting and background knowledge to support one 's decisions and choices. In the introduction safe gun handling procedures and basic legislation issues will be discussed. In the form of personai log book entries, the author reports his experiences of sports shooting and evaluates commonly used training methods and techniques. The author introduces basic and more advanced drills, and gives advice how to design a personai competition strategy. Guns and equipment are evaluated from a newcomer's point of vie\v. In the history section Finnish combat and action shooting programs of the 1930's will be presented. In the theory section experts discuss ballistics and the problems linked with shooter's vision. Basic home gunsmithing includes projects and workshop organization. The author. Rolf Leppanen is a former telecom executin:. presently a writer and international strategic operations specialist. During his free time he practices tactical shooting. 10

"Shooting is both a science and an art'' Eric L. Haney taustatiedot Kirjan kirjoittaja, Rolf Leppänen, on tietokirjailija ja kansainvälisten strategisten operaatioiden asiantuntija. Hän on harrastanut taktista ammuntaa asuessaan Yhdysvalloissa, Perussa, Italiassa sekä Espanjassa ja perehtynyt aiheeseen myös tutkimuksellisesti. Rolf Leppänen on saanut ylemmän tutkijakoulutuksen Helsingin yliopistossa ja opettanut/ opiskellut mm. MIT:ssa (USA), IESE Business Schoolissa (Barcelona, Espanja), London Business Schoolissa (Lontoo, Englanti), Universita Bocconissa (Milano, Italia), ETH:ssa (Zurich, Sveitsi) ja Theseus Instituutissa, (Sophia Antipolis, Ranska). Leppänen on toiminut kansainvälisen liiketoiminnan tehtävissä: mm. johtajana ABB:ssä, yhtymän perustamisvaiheessa sekä varatoimitusjohtajana Telecom Italiassa, Roomassa. Hän on European lnformation Technology Investment Forumin perustajajäsen ja on toiminut Euroopan Komission teknologia-arviointia käsittelevän asiantuntijaryhmän toisena puheenjohtajana. Suuri kiitos kirjan syntyyn vaikuttaneesta inspiraatiosta kuuluu Command Sergeant Major (ret.), U.S. Delta Force, Eric L. Haneylle. MilFightin ja taktisen ammunnan arvostettu kouluttaja, komentajakapteeni Hannu Maunula, on aktiivisesti vaikuttanut hankkeen onnistumiseen. Hän toimi kirjan ampumatekniikkaosan kuvien mallina. Maunula toimii nykyisin voimankäytönkouluttajana ja ase-elinkeinoharjoittajana yksityisellä turva-alalla. FL Oiva Utriainen on laatinut aidon tiedemiehen ammattitaidolla erinomaisen tiivistelmän hallistiikasta. Optikot Raimo Laitinen ja Jarmo Valtonen ovat tunnettuja asiantuntijoita omalla alallaan. Heidän artikkelinsa "Practical -ampuja ja näkö" käsittelee toiminnallisen ammunnan kannalta olennaisen tärkdt asiat selkeässä ja uuttakin tietoa luovassa muodossa. Tunnettu urheiluampuja ja ratamestari Tarmo Rinne osallistui kirjan 11

1. tekniikka/pistooli-, 2. tyypillisen SRA- ja practical -kilpailun kulku, sekä 3. patruunoiden jälleenlataaminen -osien tuotantoon. Tarmo Rinne on vapaassa keskustelussa antanut ajatuksia kirjan muuhunkin sisältöön. Erityisen lämmin kiitos kuuluu Museoviraston kuva-arkiston, Puolustusvoimien kuva-arkiston sekä Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston virkailijoille ystävällisestä ja tehokkaasta asiakaspalvelusta. Kustantajan,Ahertajat ry:n, edustajat professori Erkki K. Laitinen ja lehtori Sirkka Halonen ovat olleet arvokkaana tukena tässäkin julkaisuprojektissa. Kirjapainon edustajat, myyntifaktori Raimo Rouvinen sekä graafinen suunnittelija Marja Kaunisto ovat olleet tehokkaita ja näkemyksellisiä työto vereita kirjan tuotannossa. Rolf Leppänen on kantanut vastuun tekstin tuottamisesta (ellei toisin ole mainittu) ja valokuvista. Päiväkirjakuvaukset ovat Rolf Leppäsen henkilökohtaisia kokemuksia kursseilta, testauksesta ja harjoittelusta. Kirjan sisällöstä ja painotuksista vastaa yksin tekstin kirjoittaja. Päiväkirja 15. helmikuuta 2007 Istun harjoituskumppanini Ta rmo Rinteen kanssa Porin Prikaatin sotilaskodissa muutaman tunnin lajiharjoittelun päätteeksi. Arvioimme omaa suoritustamme ja toteamme, että ikä tekee tehtävänsä. Hy vään tulokseen pääsemiseksi olisi harjoiteltava nykyistä enemmän. Toisaalta tutkijana tiedän, että sen minkä nopeudessa menettää, voi hyvällä suunnittelulla voittaa. Omaankin barjoitteluun voisi tuoda lisää asennetta työkirjan kirjoittaminen. Tulisi samalla kerrattua itsestään selvinä pitämiään asioita. Ajatus "oman", toiminnallista ammuntaa koskel'an kirjan kirjoittamisessa on ollut mielessäni jo pitkään Alkuinspiraatiosta olen kiitollinen Eric L. Haneylle. Päätän rybtyä tuumasta toimeen ja otan toiminta-anzpujan perusteet -kirjan muiden tuotantohankkeitteni rhmakkaispmjektiksi. Ta rmo, joka ei arvosta kirjoja eikä kirjailijoita, lupaa kuitenkin toimia konsultoil'ana asiantuntijana asekäsittelytekniikkaa, kilpailutoimintaa ja jälleenlatausta koskevissa osissa.

1 1 11 1 1 1 1 KIRJAN PAAMAARA Toiminnallisen ammunnan perusteet -kirjan päämääränä on edistää ampumaurheilua kokoamalla yhteen ja esittelemällä toiminnallisen tai taktisen ammunnan harrastajalle keskeisiä aihealueita. Kirja on tarkoitettu lukijalle, joka haluaa saada yleiskuvan toiminnallisesta ammunnasta sekä erilaista taustatietoa omien päätöstensä ja valintojensa tueksi. Erityisesti kirja on tarkoitettu vanhan ajan akateemisen koulutuksen saaneille lukijoille, jotka ovat valmiita kyseenalaistamaan asioita ja jotka ymmärtävät, että Roomaan voi päästä monta erilaista reittiä kulkien. Lukijan tai ammunnan harrastajan näkökulmasta riippuen, voi olla monta tapaa tehdä asioita., oikein". Tämä kirja ei ole tarkoitettu henkilöille, jotka vuosikymmeni;i ampumaurheilua harrastettuaan tietävät aiheesta kaiken. Kirja ei myöskään sovi niille, jotka työnsä puolesta ovat omaksuneet organisaationsa toimintakoodin ja kollektiivisen "totuuden". Ajan hengelle uskollisena kerron myös omia, henkilökohtaisia kokemuksiani toiminnallisesta ampumaurheilusta ja esittelen joskus kriittisestikin arvioiden ampumakoulutuksessa yleisesti käytettyjä harjoitusmenetelmiä ja tekniikoita. Monet aiheet olen kirjoittanut päiväkirjan muotoon. johdannossa kerron turvallisesta asekäsittelystä ja alan koulutuksesta. Lainsäädäntö-osaan on otettu ampujan kannalta olennainen lakitieto. Seuraavaksi esittelen toiminnallisen ammunnan eri lajit ja vertailen niit;i keskenään. Käyn läpi tyypillisiä perusharjoituksia. Kerron kilpailutoiminnasta ja esittelen joitain "best practice - parhaat käytännöt" suoritusstrategioita kilpailussa menestymiselle. Arvioin lajin pariin tulevan harrastajan näkökulmasta välineitä ja tarvik- 13

keita, joita itse käytän tai joita olen käyttänyt ostopäätöksiä tehdessäni. Mielipiteeni ja arvioni voivat olla, lukijasta riippuen, oikeita tai vääriä. Käsittelen aseiden ja niiden osien hankintaa ulkomailta sekä aseen rakentelua omana projektina. Historiallisessa katsauksessa kerron millaista toiminnallinen ammunta oli Suomessa 1930-luvulla. Teoriaosuudessa FL Oiva Utriainen kirjoittaa ballistiikasta. Parhaasta ampumatekniikasta on esimerkkinä otteita edesmenneen mestarin Kullervo Leskisen artikkelista vuodelta 1938. Ampumatekniikka ei ole juurikaan kehittynyt, pikemminkin päinvastoin. Teorian käytännöllisessä kertauksessa käsittelen käsiaseiden toimintaa ja rekyylin hallintaa. Optikot Raimo Laitinen ja Jarmo Valtonen tarkastelevat ampujan näkökyvyn problematiikkaa artikkelissaan "Practical -ammunta ja näkö". Käsittelen aseiden korjausta ja huoltoa tyyppiesimerkein, ja teen aseiden huoltoa koskevia ehdotuksia. Esittelen yleisellä tasolla jälleenlatauksen työprosessin, tarvittavat välineet ja testauksen. Toiminta-ammunta on mielenkiintoinen, kehittyvä harrastus ja jatkuvan oppimisen prosessi. Käyttämäni aseet ja välineet ovat yksityisten ampujien omistamia, eikä minulla ole mitään sidoksia aseiden tai tarvikkeiden maahantuojiin. Harjoitukset ja kokeet on toteutettu tavanomaisissa olosuhteissa ilman "lavastuksia". Sisällöltään harjoitukset on suunniteltu vastaamaan kerran viikossa harjoittelevan ampujan tilannetta. Toiminnallisen ammunnan kansainvälinen kieli on englanti. Tästä syystä joihinkin otsikoihin on liitetty englanninkieliset käännökset.

MITEN ALKUUN? Toiminnallisen ammunnan piiriin tuleva voi olla kokenut ampuja, metsästäjä, tai pitkään kouluammuntaa harrastanut tai ensi kertaa ammuntaharrastukseen mukaan tuleva henkilö. Seuraava perusmuistilista on koottu viimeksi mainituille. Aseen hankkimiseen tarvitaan poliisiviranomaisen myöntämä hankkimislupa, joka muutetaan, sitten kun ase on hankittu ja tarkastettu, hallussapitoluvaksi. Hankkimistuvan saamiseksi tarvitaan hyväksyttävä syy, kuten ampumaurheilu.tästä syystä on etua, jos olet ennen ensimmäisen aseen hankintaa liittynyt ampumaseuraan ja osallistunut koulutukseen. Ohjeet ja lomakkeet löytyvät poliisin internet -sivuilta www.poliisi.fi Jokaisen ampujan tulisi tuntea Ampuma-aselaki 9. 1.1998/1 ja Ampumaaseasetus 27.2.1998/145 liitteineen ja muutoksineen. Säädökset löytyvät osoitteesta: www.finlex.fi Ensimmäiseksi aseeksi on suositeltavaa hankkia pienoispistooli (kaliiperi.22) tai pienoiskivääri (kaliiperi.22). Niillä on hyvä harjoitella muutama kuukausi ammunnan tekniikkaa ja asekäsittelyä. Samalla syntyy käsitys ammunnan sopivuudesta omaksi harrastuslajiksi. Benellin 221r tarkkuuspistooli on varma valinta aloittaa ammuntaharrastus. Korkealaatuisella aseella on kannustavaa ja edullista harjoitella koko ampujanuran ajan. Kuva Rolf Leppänen 15

Sako pienoiskivääri, Harrisin etujalat ja edullinen mil.dot - ristikeila varustettu kiikari sopivat kiväärilajeista ja erityisesti tarkka-ammunnasta kiinnostuneelle ampujalle ensimmäiseksi aseeksi, jolla voi myöhemmin harjoitella edullisesti. Kuva Rolf Leppänen Myös sopivia harjoitusratoja löytyy.22 kaliiperille helpommin esimerkiksi sisäampumaradoilla, jolloin voi harjoitella ympäri vuoden. Pienoispistooli on myöhemminkin oivallinen ja halpa harjoitusväline, vaikka olisit siirtynyt järeämpään kaliiperiin.. 22 kaliiperin aseet eivät myöskään ole kalliita.]os alkuvaiheen jälkeen ei halua jatkaa harrastuksen piirissä, ei aseita myytäessä synny kohtuuttomia tappioita. Toiminta-ammunnassa kilpailukelpoisen pistoolin minimikaliiperi on 9mm.

KOULUTUS Toiminta-ammuntaa aloittavan harrastajan on lajin pariin päästäkseen pakko osallistua johonkin turvakurssiin. Tämä merkitsee myös johonkin sopivaan ampumaseuraan liittymist;i. Ampumaseurojen toimintaprofiilit vaihtelevat, joten tarkista, että suunnitellulla seuralla on juuri sinun oman lajisi toimintaa ja koulutusta. Kilpailuihin ja ohjattuun harjoitustoimintaan osallistumista varten tarvitset ampujan ampumaurheilija vakuutuksen. Suomen ampumaurheiluliiton vakuutuksen nimi on kilpailulisenssi. Reserviläisjärjestöillä on oma ampumaurheiluvakuutus. Mikä tahansa vapaa-ajan vakuutus ei siis kelpaa, vaan vakuutuksen on oltava ampumaurheilua varten. Tutustu ennen ampumaurheilun aloittamista ampuma-aseita koskevaan lainsäädäntöön. Ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden kuljettamisesta on omat säädöksensä. Suosittelen neutraalia, lukollista metallista tai muovista aselaukkua. Älä provosoi kanssaihmisiä esimerkiksi liimailemalla aselaukkuusi tai autoosi asetarroja tai vastaavaa. Keskustele aseista ja ammunnasta vain tuntemiesi alan harrastajien tai muuten luotettavien ihmisten kanssa. Toiminta-ammunnassa tärkein opittava asia on turvallinen asekäsittely. Sitä ei koskaan koeosteta tai harjoitella liikaa. Turvallinen asekäsittely on saatava täysin automaattiseksi toiminnaksi. Vasta sen jälkeen tulee varsinainen ammunta, nopeus ja tarkkuus. Sekä IPSC:n että SRA:n säännöissä on tarkat ohjeet kilpailupukeutumisesta ja urheilijamaisesta käytöksestä. Vaikka ohjeet koskevat kilpailuja ja ohjattuja harjoituksia, on niitä syytä noudattaa myös omatoimisessa harjoittelussa. Provosoiva käytös tai pukeutuminen ei kuulu ampumaurheilun piiriin. jos harjoittelet toiminnallista ammuntaa yksin seuran ampumaradalla, ota huomioon muutkin rataa käyttävät, esim. kouluammunnan harrastajat. Toiminnalliset ammuntalajit sopivat erinomaisesti myös naisille. Itse asiassa naisilla on, hieman yleistäen, paremmat mahdollisuudet kehittyä hyviksi ampujiksi kuin miehillä keskimäärin. Selityskin on yksinkertainen: miehillä on roolimalleista ja genetiikasta johtuen suuremmat suorituspaineet näyttää osaamistaan ja menestyä. Naiset ottavat kilpailutkin yleensä rennommin. Kun suoritus on rento, vältetään turhat laukaisuvirheet ja osumatarkkuus on parempi. 17

Turvallinen asekäsittely Sääntö 1: Käsittele jokaista asetta aina niin kuin se olisi ladattu ja varmistamaton. Kaikki vahingot tapahtuvat "lataamattomilla" aseilla. Sääntö 2: Osoita aseella vain turvalliseen suuntaan, siis suuntaan johon olet valmis ampumaan. Sääntö 3: Pidä sormesi pois liipaisimelta aina siihen asti kunnes olet päättänyt ampua. Sääntö 4: Varmistu aina maalistasi ja siitä mitä sen takana on. Sääntö 5: Käytä kuulosuojaimia ja silmälaseja tai ampujanlaseja. Sääntö 6: Älä käsittele asetta väsyneenä tai alkoholin, varoituskolmiolääkkeiden tai huumaavien aineiden alaisena. Sääntö 7: Tarkista, että aseesi on toimintakuntoinen. Sääntö 8: Varmista, että käyttämäsi patruunat sopivat sinun aseeseesi. Sääntö 9: Älä luovuta asettasi sivullisille. Sääntö 10: Kuljeta aseesi lataamattomana asianmukaisessa aselaukussa (suojuksessa).

ASELUVAT Aseen tai sen osan hankkimiseen tarvitaan siis lupaviranomaisen (oman paikkakunnan poliisivir.momaisen) lupa. Lupahakemusta täytettäessä on tärkeää antaa tiedot oikein. Yleisimmin aseen ostolupaa haetaan metsästyksen tai urheilun/harrastuksen vuoksitällöin on tärkeää, että hankittava ase myös sopii ko. toimintaan. Metsästykseen ei sovi taktinen revolveri, eikä tr.tp -haulikko ole toiminta-ampujalle sopivin ase. Jollain paikkakunnilla ensimmäistä aselupaa hakevat henkilöt haastatellaan. Metsästysaselupaa hakevalla tulisi olla metsästäjätutkinto suoritettuna. Uudella toiminta-ampujalla olisi suositeltavaa olla practical- tai SRA-turvakoe suoritettuna. Myös ampumaseur.m jäsenyys on positiivinen signaali lupavir.momaiselle, vaikka laki ei tutkintoja tai jäsenyyksiä edellytäkään. Hakijan on hyvä antaa aseiden suunnitellusta säilytystavasta ja paikasta riittävästi tietoa. ''Kotona" ei oikein anna riittävästi kuvaa asiallisesta säilytystavasta. Myös tiettyjen aseen osien hankkimiseen ja hallussa pitämiseen pitää hankkia lupa. Tällaisia aseen osia ovat aseesta irrallisena oleva patruunapesä ja sitä vastaava osa, piippu tai putki sekä sulkulaite. Mikäli aseen osien hankkijalla on oikeus kyseisiä aseen osia vastaavista aseen osista kootun ampuma-aseen hallussapitoon, ei hänen tarvitse hankkia erillistä lupaa aseen osan hankintaan. Poliisille on kuitenkin tällöinkin tehtävä ilmoitus aseen osan hankkimisesta.aseen osa on tällöin esitettävä. Aseen osaa pidetään vastaavana aseen osana, jollei aseen tyyppi, toimintatapa tai kaliiperi muutu, kun aseen osa korvataan tällaisella aseen osalla. Aseen osaa ei kuitenkaan pidetä vastaavana aseen osana, jos muusta aseesta kuin taskuaseesta tulee osan vaihdon seurauksena taskuase. 19

AMPUMA-ASEI DEN TYYPIT Laissa tarkoitetut ampuma-aseiden tyypit ovat haulikko, kivääri, pienoiskivääri, pistooli, pienoispistooli, revolveri, pienoisrevolveri, yhdistelmäase, kaasuase, merkinantopistooli, mustaruutiase ja muu ampuma-ase. Laissa tarkoitetaan: 1) haulikolla kahdella kädellä olkapäätä vasten tuettavaksi valmistettua sileä- tai rihlapiippuista ampuma-asetta, jonka kokonaispituus on vähintään 840 millimetriä ja piipun pituus vähintään 400 millimetriä sekä jossa käytetään haulikon patruunaa; 2) kiväärillä kahdella kädellä olkapäätä vasten tuettavaksi valmistettua rihlapiippuista ampuma-asetta, jonka kokonaispituus on vähintään 840 millimetriä ja piipun tai putken pituus vähintään 400 millimetriä sekä jossa käytetään keski- tai reunasytytteistä patruunaa; 3) pienoiskiväärillä kivääriä, jossa käytetään reunasytytteistä.22 kaliiperista patruunaa; 4) pistoolilla ampuma-asetta, jonka kokonaispituus on alle 840 millimetriä ja piipun pituus alle 400 millimetriä ja jossa käytetään keski- tai reunasytytteistä patruunaa; 5) pienoispistoolilla pistoolia, jossa käytetään reunasytytteistä.22 kaliiperista patruunaa; 6) revolverilla ampuma-asetta, jonka kokonaispituus on alle 840 millimetriä ja piipun pituus alle 400 millimetriä ja jossa käytetään pyörivään patruunarullaan ladattavaa keski- tai reunasytytteistä patruunaa; 7) pienoisrevolverilla revolveria, jossa käytetään pyörivään patruunarullaan ladattavaa reunasytytteistä.22 kaliiperista patruunaa; 8) yhdistelmäaseella olkapäätä vasten tuettavaksi valmistettua ampumaasetta, jossa on ainakin kaksi piippua tai putkea ja jonka kokonaispituus on vähintään 840 millimetriä ja piippuyhdistelmän pituus vähintään 400 millimetriä sekä jossa käytetään keski- tai reunasytytteistä patruunaa ja haulikon patruunaa; 9) kaasuaseella ampuma-asetta, jossa käytetään kaasupatmunaa ja jolla ei voida ampua muita patruunoita; 10) merkinantopistoolilla ampuma-asetta, jossa käytetään merkinantopatruunaa ja jolla ei voida ampua muita patruunoita; 11) mustaruutiaseella ampuma-asetta, joka on suunniteltu ja valmistettu vain mustalla ruudilla käytettäväksi; 12) muulla ampuma-aseella asetta, joka ra kenteeltaan, mitoiltaan tai muilta ominaisuuksiltaan poikkeaa tässä pykälässä määritellyistä ampuma-aseista.

AMPUMA-ASEI DEN TOIMINTATAVAT Laissa tarkoitetut ampuma-aseiden toimintatavat ovat kertatuli, lippaallinen kertatuli, itselataava kertatuli ja sarjatuli. Laissa tarkoitetaan: 1) kertatulella toimintatapaa, jossa lippaattoman ampuma-aseen jokainen piippu tai putki on laukauksen jälkeen ladattava uudella patmunalla ja jossa aseen laukaisukoneisto on jokaisen piipun tai putken osalta viritettävä ulkopuolisella voimalla uudestaan laukauksen jälkeen; 2) lippaallisella kertatulella toimintatapaa, jossa lippaalla varustetun ampuma-aseen jokainen piippu tai putki on laukauksen jälkeen ladattava uudella patmunalla ja jossa aseen laukaisukoneisto on jokaisen piipun tai putken osalta viritettävä ulkopuolisella voimalla uudestaan laukauksen jälkeen; 3) itselataavalla kertatulella toimintatapaa, jossa ampuma-ase latautuu ja virittyy jokaisen laukauksen jälkeen automaattisesti aseessa syntyvän energian tai siihen liitetyn energialähteen avulla ja jossa aseella voidaan laukaista yhdellä liipaisimen painalluksella vain yksi patruuna kussakin patruunapesässä; 4) sarjatulella toimintatapaa, jossa ampuma-ase latautuu ja virittyy jokaisen laukauksen jälkeen automaattisesti aseessa syntyvän energian tai siihen liitetyn energialähteen avulla ja jossa aseella voidaan laukaista yhdellä liipaisimen painalluksella peräkkäin useita patruunoita. 21

TAS KUASE Ta skuaseella tarkoitetaan revolveria tai pienoisrevolveria, joka mahtuu suorakulmaiseen, sisämitoiltaan 140 x 190 millimetrin suuruiseen laatikkoon, sekä sellaista muuta 6 :ssä mainittua ampuma-asetta, joka mahtuu suorakulmaiseen, sisämitoiltaan 130 x 180 millimetrin suuruiseen laatikkoon siten asetettuna, että aseen piippu ja perä ovat laatikon pohjan tason suuntaisina. Ampuma-asetta laatikkoon asetettaessa aseen lippaan tulee olla irrotettuna ja aseen olla varustettuna sen tavanomaisella tähtäinlaitteella ja kahvalla tai perän sivulevyillä sekä ilman aseen ulkoisia mittoja lisääviä osia. ERITYISEN VAARALLINEN AMPUMA-ASE Erityisen vaarallisella ampuma-aseella tarkoitetaan: 1) sinkoa, kranaatinheitintä, takaaladattavaa tykkiä sekä rakenteeltaan ja käyttötarkoitukseltaan vastaavaa ampuma-asetta sekä ohjus- ja raketinheitinjärjestelmää; 2) sarjatuliasetta; 3) muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi naamioitua ampuma-asetta. Patruunoiden ja räjähdysainetta tai sytyttävää ainetta sisältävien erityisen vaarallisten ammusten säilyttämisessä ja kuljettamisessa sovelletaan lisäksi, mitä räjähdysvaarallisista aineista annetussa laissa ja vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (7 19/1994) sekä niiden nojalla säädetään.

II SAI LYTTAM INE N, KANTAMINEN JA KULJETTAMINEN II Aseiden säilytykseen on suositeltavaa hankkia tyyppihyväksytty asekaappi. Pakollista kaapin hankinta on, kun omistaa viisi tai enemmän aseita. Kaappien kiinnityksestä yms. löytyvät ohjeet lainsäädännössä. Kaikissa tapauksissa aseet ja ammukset on säilytettävä lukkojen takana niin, etteivät sivulliset pääse niihin käsiksi. Ampuma-asetta tulee säilyttää lukitussa paikassa tai muuten lukittuna taikka siten, että ampuma-aseeseen kuuluvaa aseen osaa säilytetään erillään. Ampuma-asetta ja aseen osia ei näinkään säilytettyinä saa pitää paikassa, josta ne ovat helposti anastettavissa. Jos säilytettävänä on erityisen va arallinen <<ampuma-ase>> taikka yhteensä yli viisi pistoolia, revolveria, itselataavalla kertatulella toimivaa kivääriä tai itselataavalla kertatulella toimivaa 6 :n 2 momentin 12 kohdassa tarkoitettua muuta ampuma-asetta, on aseet säilytettävä sisäasiainministeriön asetuksen mukaisessa lukitussa turvakaapissa. Turvakaappia ei kuitenkaan edellytetä, jos aseiden säilytystilojen sijaintipaikan poliisilaitos on hyväksynyt säilytystilat. (29.6.2001/601) Ampuma-asetta saa yleisellä paikalla sekä tiloissa, joihin yleisöllä on pääsy, kuljettaa vain Iataamattomaoa suojuksessa sekä kantaa ja kuljettaa vain silloin, kun siihen on hyväksyttävä syy. Moottorikäyttöisessä ajoneuvossa ampuma-asetta saa kuljettaa vain Iataamattomaoa suojuksessa tai sijoitettuna suojattuun tilaan sekä kantaa vain silloin, kun siihen on hyväksyttävä syy. Metsästysaseen kuljettamisessa noudatetaan lisäksi, mitä metsästyslaissa ja sen nojalla säädetään. 23

toiminnallisen ammunnan lajit TOI M 1 NNALLI NEN AMMUNTA (ACTION SHOOTING) Toiminnallinen ammunta/toiminta-ammunta on yleisnimi useammalle toisistaan poikkeavalle urheiluammunnan lajille. Tässä kirjassa käsitellään asioita, joista on hyötyä Practical -ammunnassa (IPSC), sovelletussa reserviläisammunnassa (SRA), ja pika-ammunnassa (speed shooting). Taktinen ammunta (tactical shooting) on viranomaisten tai sotilaskoulutukseen tai sitä tukevaan koulutukseen osallistuvien laji. Tarkka-ampujatoiminnan luen kuuluvaksi lähinnä taktiseen ammuntaan. IPSC:n ja SRA:n perusperiaatteet ovat samankaltaisia, mutta lajien toimintakulttuuri on hyvinkin erilainen. Toiminnallinen ammunta on urheiluammuntaa, jossa ammutaan useita maaleja ja jossa ampujan tulos perustuu sekä käytettyyn aikaan että saavutettuun tarkkuuteen. Koska ammunta on nopeatempoista, on turvallisuuteen kiinnitetty erityistä huomiota. Toiminnallisen ja taktisen ammunnan juuret ovat Yhdysvaltain Kaliforniassa, jossa eläkkeelle jäänyt merijalkaväen eversti Jeff Cooper kokosi 1950- ja -60 lukujen vaihteessa ryhmän nimeltään Bear Valley Gunslingers harjoittelemaan ja kilpailemaan uuden tyylisessä nopeassa ja liikkuvassa ammunnassa. Kilpailujen järjestäminen siirtyi jonkin ajan kuluttua South West Pisto! Leaguen vastuulle. Tämä yhdistys oli alkuna practical -ampujien kattojärjestölle IPSC:lle (lnternational Practical Shooting Confederation). Cooperin ryhmän uuden tekniikan peruspiirteitä olivat isometrinen kah- 25

den käden ote pistoolista ja salamannopea tähtäinkuva. Uusi tekniikka saavutti nopeasti suosiota, koska se oli yhtä nopea kuin esimerkiksi FBI:n käyttämä nopean ammunnan tekniikka, mutta selvästi sitä tarkempi. Practical -ammunnan ja SRA - ammunnan päätavoite on valmentautua ja osallistua kilpailuihin, joissa on selvästi huomattu kaluston merkityksen korostuminen. Osallistujat käyttävät yhä hienompia ja tehokkaampia aseita. Toisaalta on paljon myös ammunnasta kiinnostuneita henkilöitä, jotka eivät halua osallistua kilpailuihin. Heille ei tällä hetkellä ole toiminnallisen ampumaurheilun piirissä organisoitua koulutusta tai ohjattua harjoitustoimintaa. Ampumaurheilu onkin valitettavasti niitä harvoja urheilumuotoja, joka on organisoitu lähinnä kilpailutoimintaan osallistuville.

PRACTICAL -AMMUNTA (IPSC) Practical -ammunta on nopearytminen ja liikkuva ammuntalaji, jossa menestyminen edellyttää osallistujalta kohtuullista fyysistä kuntoa. Käytännössä lajia voi harrastaa vain seuratoiminnan kautta. Ensin osallistutaan seuran järjestämälle turvakurssille, jonka hyväksytty suoritus oikeuttaa osallistumaan lajin harjoituksiin ja kilpailuihin. Turvakurssin (Turvallinen Ampuja'") hyväksytysti suorittaneista pidetään valtakunnallista ranking-listaa. Vaativa turvakurssikoe suoritetaan pistoolilla. Practicalin keskeisin olemus onkin valmentautuminen ja osallistuminen kilpailutoimintaan. Tyypillinen practical -kilpailu koostuu osuuksista (course), joissa ampuja ampuu tuomarin tiukassa valvonnassa useimmiten aikaa vastaan mahdollisimman tarkasti annetun tehtäväkuvauksen mukaisia maaleja. Practical -ammunta eroaa useimmista muista ampumalajeista siinä, että siinä ampuja joutuu erilaisten ampumatehtävien eteen, jotka hänen on ratkaistava sääntöjen rajoissa mahdollisimman tehokkaasti. Annettu tehtävä voidaan suorittaa turvamääräysten puitteissa vapaasti. Oikeilla taktisilla valionoilla ampuja voi parantaa erityisesti aikaansa osumatarkkuuden siitä kärsimättä. Kilpailussa on yleensä 5-l 0 erilaista asemaa/stagea. Pienestäkin turvarikkeestä seuraa armotta hylkäys kilpailusta. Varoituksia ei tunneta. Practicalissa tuomarin komennot annetaan englanniksi. Practicalia ammutaan puoliautomaattipistoolilla, kaksitoimisella revolverilla, puoliautomaattikiväärillä tai haulikolla. Kaikille asetyypeille on omat erilliset kilpailut ja niissäkin on vielä useita aseluokkia. Vuosien mittaan laji on muuttunut yhä teknisemmäksi. Vaikka mukaan voi lähteä tavallisella, kohtuuhintaisella puoliautomaattipistoolilla, edellyttää menestyminen kohtuullisen kalliita asehankintoja. Ampujan on myös osallistuttava ainakin kerran vuodessa järjestön hyväksymiin kilpailuihin säilyttääkseen ampujastatuksensa. Suomen practical -seurat kuuluvat Suomen ampumaurheiluliitto ry:n alaiseen Practical -jaostoon (IPSC Region Finland), jolla on hyvin toimitetut internet sivut osoitteessa: http:uipscfm.sporttisaitti.com/ 27

SOVEL LETTU II RESERVILAISAMMUNTA (SRA) Sovellettu reserviläisammunta (lyh. SRA) on Reserviläisurheiluliitto ry:n (lyh. ResUL) kilpaurheilulaji. Lajiin osallistuminen edellyttää jäsenyyttä jossakin ResUL:n jäsenjärjestössä sekä hyväksytysti suoritettua SRA -ampujan kurssia, joka on lajin oma turva- ja asekäsittelykurssi. Myös SRA -ampujakoe suoritetaan pistoolilla. Samoin kuin practical -ammunnassa, ampujastatuksen säilyttäminen edellyttää osallistumista kilpailuihin. SRA:n tarkoitus on kehittää reserviläisten ampumataitoa nykyaikaisilla sotilasaseilla tai niitä vastaavilla aseilla. Kilpailut koostuvat rasteista, joita on 5-14 kpl. Kilpailuja voidaan järjestää myös yhdelle aseluokalle, mutta käytännössä kilpailuissa ammutaan n. 70 % kiväärillä, 20 % pistoolilla ja 10 % haulikolla. Jokainen rasti on kuvitteellisen taistelutilanteen mukainen ampumatehtävä, jonka ampuja voi suorittaa vapaasti tiukkojen turvamääräysten puitteissa. Ampujan tulokseen vaikuttaa sekä käytetty aika että osumatarkkuus. Aseluokkia on kaksi: avoin luokka, jossa voidaan käyttää kiikari- tai optisia tähtäimiä ja vakioluokka. SRAssa tuomarin komentokieli on suomi. Myös SRA -ammunta on muuttumassa kalustoltaan yhä teknisemmäksi. Sitä voisi verrata autojen varustelun ja tehon kehitykseen: enemmän ja nopeammin! SRA -internetsivut ovat osoitteessa: http://www.lipas.net/sra/

TAKTINEN AMMUNTA (TaktA) Taktinen ammunta on (taktisen) tilanteen mukaista johdettua ja suunnitelmallista ammuntaa, tai sen harjoittelua. Ammunta on osa taktisen tilanteen hoitamista. Toimijoina ovat useimmiten (taistelija)pari tai ryhmä.taktiseen tilanteeseen voi tietysti joutua yksittäinenkin toimija. Practical -ammuntaan ja SRA:n verrattuna voidaan sanoa, että taktinen ammunta on ammattilaisten laji. Taktista ammuntaa kouluttavat ja harjoittelevat ammattihenkilöstö, etupäässä sotilaat ja poliisit sekä aktiivitehtäviin hakeutuvat reserviläiset. Maanpuolustuskoulutus (http:ljwww.mpkry.fi) järjestää taktisen pistooli, kiväärin ja haulikon yleiskursseja, joissa edetään perustasoita vaativampiin kursseihin. Kivääri on taktisen ampujan pääase. Pistooli ja haulikko ovat tukiaseita. Asutuskeskustilanteiden myötä haulikon merkitys on viime vuosina kasvanut. MPK:n kaikkien kurssien suorittaminen vie aikaa useamman vuoden. MPK:n järjestämät kohteensuojaus- ja henkilösuojauskurssit sisältävät taktista ammuntaa. Tarkka-ampujien koulutus on oma kokonaisuutensa, mutta tärkeä osa taktista ampujakoulutusta. Monet tarkka-ammuntaa harrastavat kuuluvat Tarkka-ampujakiltaan (www. takilta.fi). Taktisessa ammunnassa ei tähdätä kilpailutoimintaan, vaikka monet perusharjoitukset ovat samoja kuin toiminnallisessa ammunnassa yleensä. Taktista ammuntaa harjoitellaan sovellettuja/oletettuja käytännön tilanteita varten. Tällöin ratkaisevaa on reaktionopeus ja osumatarkkuus sekä päätöksentekokyky tavoitteena eliminoida mahdollisimman monta uhkaa niin, että itse säilyy mahdollisimman vahingoittumattomana. Ne jotka ovat oikeutettuja kantamaan asetta, joutuvat päätöksenteossaan olemaan oikeudellista, eettistä ja moraalista. Kilpailutoiminnassa ei ole näitä aseenkäytön olennaisia elementtejä, vaan valinnat tehdään yksilötason nopeuden ja tarkkuuden optimoimiseksi. Taktisessa ammunnassa harjoitellaan asekäsittelyn ja ammunnan lisäksi erilaisten lavastettujen todellisten tilanteiden arviointia ja niihin liittyvää toimintapäätösten tekoa. Harjoitukset suoritetaan pareittain tai ryhmässä, pai- 29

nopisteen ollessa yksilösuorituksissa. Esimerkiksi MPK:n taktisen ammunnan kursseilla harjoitellaan ampumasuorituksia, jollaisiin yksilösuorituksiin taajamataistelijat ja kohteensuojaajat voisivat joutua. Toiminta-ammumaan verrattuna taktisen ammunnan etuna on sen pelkistetty käytännöllisyys»ei mitään turhaa» ja kilpailulajeihin kuuluvan yliviritetyn suoritusjännitteen puuttuminen. Harjoitukset ja simulaatiot ovat mielekkäitä. Myös taktisessa ammunnan harjoituksissa rakenteet ovat usein lavastettuja. Suoritus, kuten eteneminen ja ampuma-asennot, tapahtuu luonnollisesti, todellisuutta jäljitellen, ei keino tekoisesti hankaliksi luoduissa asennoissa kuten esimerkiksi SRA:ssa. Myös tehtävänanto ja käskytys tapahtuvat normaalilla puolustusvoimien käyttämällä kielellä. Kouluttaja vastaa harjoituksen sujumisesta, turvallisuudesta ja käskytyksestä, jolloin erilaisia tulkintoja tai epäselvyyksiä ei esiinny. Suoritukset arvioidaan ja niistä annetaan ohjaavaa palautetta, mutta koulutettavia ei vertailla keskenään, eikä suorituksista lasketa pisteitä. Koulutusjaksot ovat tiiviitä ja harjoituksista suoriutuminen edellyttää kohtuullisen hyvää fyysistä kuntoa. Nopea reaktiokyky, hyvä tasapainoaisti ja kohtuullinen ketteryys mahdollistavat energian kohdistamisen pääasiaan, taktisen ammunnan tehtävien ratkaisuun.

TA RKKA-AMPUJATOIMINTA (TA) Tarkka-ammunta on nimensä mukaisesti pitkän tai hyvin pitkän matkan tarkkuusammuntaa kiväärillä. Puolustusvoimien tarkka-ampujakoulutuksen tavoitteena on kouluttaa taistelijoita, jotka pystyvät taistelukentällä havaitsemaan ja tuhoamaan maalihierarkian mukaisia maaleja alkaen 300 metristä tarkka-ampujan aseesta riippuen jopa 1000 metrin etäisyydelle saakka (Tarkka-ampujan käsikirja, 2003). Tarkka-ampujan vamstukseen kuuluu kertalaukauksinen tai puoliautomaattinen kiväärikaliiperinen, tarkkuusammumaan tarkoitettu, erillisenä optiikalla (yleensä korkeatasoinen kiikaritähtäin) vamstettu käsiase. Sotilastarkka-ampujalla on myös naamiointiasu (esim.ghillie-suit),erilaista optista ja muuta mittausvälineistöä. Poliisilla on omia tarkka-ampujia, jotka ovat erikoistuneet lyhyempiin matkoihin kaupunkiympäristössä. Tarkka-ampujat ovat tyypillisesti alan peruskoulutuksen saaneita aktiivireserviläisiä. COWBOY ACTION SHOOTING (CAS) CAS eli vanhan lännen aseilla tapahtuva kilpailuammunta on myös toiminnallista ammuntaa. Se eroaa kuitenkin toimintakulttuuriltaan sen verr-an muista tässä esitellyistä lajeista, ettei sitä ole otettu mukaan tähän kirjaan. 31

11 11 11 J OHTOPAATOKSET: ERI LAJIEN VERTAILU Oman toiminnallisen ammunnan lajin valintaan vaikuttavat monet asiat. Aiotko harrastaa lajia yksin vai jo nyt lajin piirissä olevien ystäviesi kanssa.asutko kaupungissa vai maaseudulla. Millaiset ovat harjoitusmahdollisuudet. Onko sinulla sopivan ampumaradan käyttöoikeus. Kuinka paljon aikaa ja rahaa aiot käyttää uuteen harrastukseesi. Haluatko, että harrastukseesi liittyy muutakin kuin "pelkkää ampumista". Tähtäätkö kansainvälisiin kilpailuihin. Oletko hakeutumassa tehtäviin, jossa hyvästä ampumataidosta on hyötyä, esimerkiksi kansainvälisiin valmiusjoukkoihin. Kysymyslistaa voisi jatkaa edelleen. joka tapauksessa huomaamme, että suositusta parhaasta "minulle sopivasta" lajista on mahdotonta antaa. Ratkaisu löytyy vasta kokemuksen kautta, ja siksi on suositeltavaa tutustua useampaan kuin yhteen lajiin. Practical Practical -ammunta on Suomen ampumaurheiluliiton alaista toimintaa. Kysymys on siis puhtaasti kilpaurheilupainotteisesta harrastuksesta. Practical -jaoston mukaan: "Perinteisistä ampumaurheilulajeista poiketen practical -ammunta on erittäin fyysinen laji: ampumaosuuksilla on ajan säästämiseksi liikuttava nopeasti mutta tehokkaasti; lisäksi osuudet vaativat usein riittävää notkeutta ja hyvää tasapainoa. Ampumatehtävien analysointi vaatii luovuutta sekä hyvää kykyä analysoida omia vahvuuksia ja heikkouksia. Tiukassa kilpailutilanteessa myös psyykkisten ominaisuuksien merkitys korostuu. Kun practical -ampujan on hallittava perusampumataitojen lisäksi lajin omat erikoistekniikat, ei liene kohtuutonta väittää, että kyseessä on erittäin vaativa laji". Practicalin etuna on, että siinä voi keksittyä vain yhteen aseeseen, yleisimmin pistooliin. Tällöin esimerkiksi aseen ja tarvikkeiden säilyttäminen kaupunkiasunnossa ei muodostu ongelmaksi. Practical on kansainvälinen laji, ja harrastajia on monissa maissa. Alan kirjallisuutta ja muuta opetusmateriaalia löytyy paljon, ja peruskurssejakin järjestetään eri puolilla Suomea säännöllisesti. Oman näkemykseni mukaan esimerkiksi pistoolipracticalin harmstajan kannattaa hankkia heti laatuluokan ase ja opetella käyttämään sitä hyvin. Oman seuran ohjattuihin harjoituksiin osallistuminen on tärkeää osaamisen kehittymisen kannalta.

SRA Sovellettu reserviläisammunta on Reserviläisurheiluliiton (RESUL) alaista toimintaa. SRA -toimikunnan mukaan: sovelletun reserviläisammunnan tarkoitus on kehittää ja vertailla reserviläisten tilanteenmukaista ampumataitoa käyttäen nykyaikaista sotilasaseistusta vastaavia välineitä. Jokaiseen ampumasuoritukseen laaditaan kuvitteellisen taistelutilanteen mukainen ampumatehtävä, jossa ampuja joutuu toimimaan annetun tilannekuvauksen edellyttämällä tavalla". SRA:ta harr.lstavan on siis kuuluttava johonkin RESUL:n reserviläisjäsenjärjestöistä. SRA -kilpailuissa on aina kivääri-, pistooli-, ja haulikkorasteja; viime aikoina myös tarkka-ampujarasteja. Lajia aktiivisesti harrastavan on siis hankittava itselataava kertatulikivääri ja ainakin 3 lipasta/30ptr; pistooli ja ainakin 3 lipasta, erikoishaulikko (metsästyshaulikko ei käy) sekä halutessaan tarkka-ampujakivääri. On perusteltua hankkia kunnollinen asekaappi, johon mahtuu myös tarvittava kolmen/neljän aseen patruunavalikoima. Kovin pieneen kaupunkiasuntoon ei näitä tarvikkeita sijoiteta. Halvemmillakin aseversioilla pääsee alkuun, mutta niillä harvemmin menestyy kilpailuissa. Tämän lisäksi vaatimattomalla aseella ampuminen on turhauttavaa. Harrastuksen aloittamiseen on siis varauduttava sijoittamaan jonkin verran rahaa. Kivääri, haulikko, ja pistooli ovat erilaisia ampua, ja jokaisella aseella olisi harjoiteltava usein jos haluaa menestyä. Suuremmissa kaupungeissa asuville voi harjoittelutilaisuuksien löytäminen sopivilla radoilla olla hyvää organisointia vaativa hanke. Maaseudulla asuville on tilanne usein helpompi. Todellisuudessa SRA -kilpailujen rastit ovat monestakin syystä harvoin "taistelutilanteen mukaisia ampumatehtäviä". Useimmiten ammutaan kiväärillä kaukana rivissä olevia, paikallaan pysyviä tauluja erilaisten rakenteiden avulla vaikeiksi tehdyissä ampuma-asennoissa; 2-laukasta/taulu. Kun merkittävä osa SRA:ta harrastavista on yli 35 -vuotiaita (miehiä), ei heitä muutenkaan käytettäisi kriisiajan taistelutehtävissä. SRA on siis puhtaasti - usein tosin maastopukuun pukeutuneiden - reserviläisten urheiluammuntaa. Ta rkka-ampujatoiminta Tarkka-ammuntaa harrastavat usein tehtävään koulutuksen saaneet reserviläiset. Kiinnostusta lajiin olisi paljonkin, mutta kursseille on vaikea päästä. Tarkka-ammuntaa voi tietysti harrastaa yksinkin, jos käytettävissä on vähintään 300 metrin rata. Lyhyemmillä matkoilla voi käyttää pienoiskivääriä, jolla voi ampua 100-150 metriin. 33

Pienoiskivääriharjoittelu on erinomaista tarkka-ammuntaharjoittelua. Pitemmille matkoille ammuttaessa ampuja joutuu ottamaan huomioon kaikki osumaan vaikuttavat tekijät samalla tavalla kuin järeämmillä aseilla ammuttaessa. Hyvän pienoiskiväärin ja mil-dot ristikolla varustetun tähtäinkiikarin hankinta on edullista, ja korkealaatuisetkin patruunat ovat suhteellisen halpoja. Tarkka-ammunnassa ammutaan suhteellisen harvoja, mutta täydellisyyteen pyrkiviä laukauksia. Suuri osa toiminnasta on "täydellisen laukauksen" valmistelua. Tarkka-ampujan, usein pulttilukkoinen, kivääri on huippuase, jonka tähtäinkiikari on yhtä kallis kuin itse ase. Parhaat laukaukset saadaan huolellisen testaamisen kautta valituilla itse ladatuilla patruunoilla. Aseesta ja sen toiminnasta eri olosuhteissa pidetään "päiväkirjaa". Erilaiset ampumatehtävät ja niiden aikaiset olosuhteet kirjataan muistiin analysointia varten. Maaston tuntemus, liikkuminen siellä, suunnistus, vesistöjen ylitys, tiedustelu, naamiointi ja monet muut sissitaidot kuuluvat tarkka-ammunta harrastavan valmiuksiin. Tarkka-ammuntatoiminta on taistelijapari työskentelyä, jossa tukimiehellä on aseenaan rynnäkkökivääri. Tarkka-ammuntaa "tosissaan" harrastavalta vaaditaan hyvää fyysistä ja psyykkistä kuntoa, ja monipuolisia sissitaitoja, hyvän perusampumataidon lisäksi. Harrastuksena laji on monipuolinen ja palkitseva, ja ampumatehtävät ovat aina todellista (taistelu)tilannetta vastaavia. Tarkka-ampujakilta ry on valtakunnallinen järjestö. Sen lisäksi ainakin Helsingin maanpuolustuspiirillä on hyvin aktiivista koulutusta ja toimintaa. Ta ktinen ammunta Siviileille tarkoitettua taktista ammuntaa opetetaan MPK:n kursseilla erikseen pistoolissa, kiväärissä ja haulikossa. Toiminta sai alkunsa Keski-Pohjanmaan Sissit ry:n tilattua pilottikurssin komentajakapteeni Hannu Maunulalta -90 luvun alkuvaiheessa. Koulutus jatkui saaden nousujohteisen nykyraamiosa Vaasan maanpuolustuspiirin alueella. Ja jo muutaman vuoden aikana oppia on suunnattu myös Etelä-Pohjanmaan piiriin. Kaikkien tarjolla olevien, portaittain etenevien kurssien suorittaminen vie useita vuosia, joten lajista kiinnostunut voi suunnitella harrastustaan pitemmäksikin aikaa.

Taktinen ammunta sopii kansainvälisiin joukkoihin pyrkiville ja maakuntajoukkojen jäsenille tai muista vastaavista tehtävistä kiinnostuneille erinomaisesti. Kurssien tehtävät ovat todellisia tilanteita. Ammuntaharjoitukset ovat sotilaallisesti johdettuja ja komentokieli on aitoa. Kursseille osallistuvat ovat yleensä hyvin motivoituneita ja ammattimaisesti koulutukseen suhtautuvia. Lajista kiinnostunut voi valita vain yhden tai useampia aseita. Pistoolipuolella dominoi Glock, haulikkokoulutuksessa hyväksytään vain pumpputoiminta ja kiväärinä on itselataava kertatulikivääri. Tähtäimet voi kukin valita mieltymyksensä mukaan joko alkuperäiset tai "ikänäköäkin" helpottavan punapisteen. Käytettäville ampumaetäisyyksille ei kiikarista ole hyötyä. Kurssien väliaikana voi harjoitella edellisellä kurssilla opittu ja asioita, jos käytössä on tarkoitukseen sopiva ampumarata. Taktisessa ammunnassa ei ole yleistä kilpailutoimintaa, mutta esimerkiksi Laskuvarjojääkärikilta ry järjestää jäsenilleen practical/tactical -tyyppisiä kilpailuja. 35

HISTORIALLINEN KATSAU S: TAISTELUAMM UNTA TASAVALLAN PRESIDENTIN KIE RTOPALKINNOSTA 1939 Maailmansotien välinen aika, erityisesti 1930-luvun loppupuoli, oli Suojeluskuntajärjestön toiminnan kautta aktiivista aikaa myös toiminnallisessa ammunnassa. Suojeluskuntien ehkä merkittävin ampumaurheilutapahtuma oli sodan aattona järjestetty Taisteluammunta Tasavallan Presidentin kiertopalkinnosta. Seuraava kertomus on lyhentäen lainattu otsakkeen nimisestä Suojeluskuntien Yliesikunnan julkaisusta vuodelta 1939. Kertomusta on mielenkiintoista verrata nykyisiin toiminta-ammunnan lajeihin, erityisesti sovellettuun reserviläisammuntaan. Kilpailu järjestettiin Suojeluskuntien päällystökoulun omistamalla maastoalueella. Suojeluskunta oli hankkinut Tuusulan järven rannalla sijaitsevan Koivikon tilan 8.9. 192 1 päällystökoulun sijaintipaikaksi. Koska kilpailuryhmien toiminta ja maalit oli sijoitettava koulun alueelle, oli ampuminen mahdollista vain suunnassa lännestä itään (itäkaakkoon), jottei ampuminen olisi muodostunut vaaralliseksi paikalliselle väestölle. Erilaisten riskien minimoimiseksi kilpailun johto halusi pitiiii toiminnan mahdollisimman yksinkertaisena. Tulitaistelutehtävien tuli olla helppoja ja kilpailijoille itselleen vaarattomia. Lähtökohtana oli puolustajalle ominainen tulitoiminta, kuitenkin niin, että kivääriryhmäii koskevat tulitaistelun periaatteet tulivat selvästi ilmi. Kilpailu käytiin joukkuekilpailuna, jonka arvioinnissa ryhmänjohtajan ja ryhmän miesten taktillinen toiminta vaikutti huomattavasti kilpailuryhmien 37

Suojeluskunta harjoittelee 1930. Valokuvaaja Pietinen. Museoviraston kuva-arkisto lopputulosten arvosteluun.arvioinnin monipuolistamiseksi tehtävät edellyttivät ryhmän siirtymistä paikasta toiseen ja toimintaa irrallaan omista joukoista. Kilpailuun oli varattu kaksi päivää ja jokaisen joukkueen tavoitesuoritusaika oli 45 minuuttia. Maaliryhmien ja yksittäisten maalien sijoittamisessa maastoon pääkriteeri oli taktillinen uskottavuus. Yksi maaliryhmä esitti vihollispartiota, joka aikoi syöksyä peltoaukeaman yli, mutta saatuaan vastaansa voimakkaampaa tulta, peräytyi takanaan olevaan metsään. Toinen maaliryhmä oli pk -ryhmän puolikas, joka asemassa tietyssä maastonkohdassa antaen tulitukea maaliryhmälle 1. Kolmas maaliryhmä oli osaston vahvuinen ja se pyrki kohti Riihimäkeä uhaten omien joukkojen avointa sivustaa. Maalitehtävät tarjosivat vaihtelevia tilanteita, jotka mittasivat ryhmänjohtajan johtamiskykyä ja miesten ampumataktillista ymmärrystä.

Suojeluskunnan ampumamestaruuskilpailut 1931. Valokuvaaja Pietinen, Museioviraston kuva-arkisto Tehtävät kehittivät kilpailuryhmien maalinhavaitsemis- ja etäisyydenarviointikykyä, josta syystä tarvittiin sekä hyvin että huonosti havaittavia maaleja, jotka sijaitsivat ampujista eri etäisyyksillä (100-300 metriä). Lisäksi maaliryhmät oli rakennettu niin, että vain täydellisessä suorituksessa oli mahdollista ampua kaikki patruunat kaikkiin kolmeen maaliryhmään, kuitenkin niin, että kahteen ensimmäiseen maaliryhmään oli mahdollista ampua yhteensä enintään 50 % kilpailupatruunoista. Ampumatehtävistä saatava yhteistulos ei parhaassakaan tapauksessa voinut nousta korkeammaksi kuin taktillisesta toiminnasta saatavat pisteet. Maaliryhmien sijoittamisessa otettiin erityisesti huomioon toimitsijoiden turvallisuus. Kilpailujen organisaatio oli vahva. Kilpailujen teknillinen järjestäjä toimi ylitoimitsijana (nykyisin ratamestari). Hänellä oli apulaisena upseeritasoinen henkilö ja lähetti. Kaikilla kolmella ampumapaikalla oli yksi merkinantaja ampuma-aseman luona yhteyden ylläpitämiseksi ampuma-aseman ja vastaavan maaliryhmän hoitajien välillä, sekä kutakin maaliryhmää varten yksi tulosten lukija (johtajana), yksi kuvioiden paikkaaja ja yksi kirjuri. Lisäksi oli yhden toimitsijan (upseerin) huolehdittava siitä, että kilpailuryhmät olivat tilanteesta ja tehtävästä ennen kunkin ryhmän kilpailutoimin- 39