Aika 21.5.2018 klo 15:00-15:55 Paikka Kaupungintalo, Vallinkoski (h. 138) Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 136 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 137 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 138 Tiedoksiannot kaupunginhallitukselle 5 139 Vuoden 2017 tilintarkastuspöytäkirja 6 140 Kokoomuksen valtuutetun valtuustoaloite: Koulukiusaaminen-sanan 7 käytön lopettaminen Imatralla 141 Esitys luontolahjaksi 70-vuotiaalle Imatralle 17 142 Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset 20 143 Saapuneet kirjeet 21 144 Imatran kaupunkikonsernin omistuksessa olevien sote-kiinteistöjen 22 omistuksesta luopuminen 145 Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus pöytäkirjaan 26 Sivu 1/27
Aika 21.5.2018 klo 15:00-15:55 Paikka Kaupungintalo, Vallinkoski (h. 138) Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätieto Läsnä Helminen Anna Puheenjohtaja Nokelainen Ilkka 1. varapuheenjohtaja Airas Mikko 2. varapuheenjohtaja Aalto Airi Jäsen Härkönen Timo Pöytäkirjan tarkastaja Lankinen Veikko Jäsen Nissinen Anne Jäsen Saaristo Lilla Jäsen Telkkä Jani Jäsen Äikää Tarja Pöytäkirjan tarkastaja Hasu Mervi Varajäsen Poissa Hasu Rami Kaupunginjohtaja Äikäs Topiantti Kaupunkikehitysjohtaja Luukkanen Heikki Jäsen Muut osallistujat Heino Kaisa Hallintojohtaja Roslakka Kai Talousjohtaja Ellonen Hanna-Kaisa Hyvinvointijohtaja Hupli-Oinonen Liisa Viestintäjohtaja Malm Niina Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matikainen Tommi Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Saarimäki Erkki Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Käsitellyt asiat 136-145 Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja nähtävillä 29.5.2018 klo 9.00-11.30 Imatran kaupungin asiakaspalvelupisteessä sekä 29.5.2018 alkaen www.imatra.fi Sivu 2/27
136 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös: Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Sivu 3/27
137 Pöytäkirjantarkastajien valinta Päätös: Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Timo Härkönen ja Tarja Äikää. Sivu 4/27
138 Tiedoksiannot kaupunginhallitukselle 1. Kaupunginhallituksen lautakuntiin ja konserniyhteisöihin nimeämien edustajien tiedoksiannot - Kaupunginhallituksen jäsen Veikko Lankinen selvitti kaupunkikehittämislautakunnan kokousasioita - Kaupunginhallituksen jäsen Anne Nissinen selvitti Kaakkois- Suomen poliisin neuvottelukunnan kokousasioita - Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Erkki Saarimäki kertoi Ukonniemen kehittämiseen liittyvistä neuvotteluista 2. Hankeraportti - Yhteysjohtaja Tea Laitimo selvitti asiaa. 3. Matkaraportti Pietari 15.5.2018 - Yhteysjohtaja Tea Laitimo selvitti raporttia. 4. Kannanotto sote-kustannusten kasvun hillitsemisestä maakunnassa. Vs. kj:n päätösesitys: Päätös: Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Päätettiin julkaista yhdessä Lappeenrannan kaupungin kanssa kannanotto sote-kustannusten kasvun hillitsemisestä maakunnassa. Sivu 5/27
139 Vuoden 2017 tilintarkastuspöytäkirja IMR/216/00.02.21/2018 Käsittelyhistoria Tarkastuslautakunta 14 8.5.2018 Aiempi käsittely: Tarkastuslautakunta 14 IMR/216/00.02.21/2018 Liitteet 1. Tilintarkastuspöytäkirja Tarkastuspäällikön päätösesitys: Valmistelija: Kekki Arja Kuntalain 123 :n mukaan tilintarkastajan on ilmoitettava havaitsemistaan olennaisista epäkohdista viipymättä kunnanhallitukselle annettavassa tilintarkastuspöytäkirjassa. Tilintarkastuspöytäkirja annetaan tiedoksi tarkastuslautakunnalle ja saatetaan kaupunginhallitukselle toimenpiteitä varten. Tarkastuslautakunta päättää merkitä tilintarkastuspöytäkirjan tiedoksi ja saattaa sen kaupunginhallitukselle toimenpiteitä varten. Päätös: Hyväksyttiin. Tämän kokouksen käsittely: Liitteet 1. Tilintarkastuspöytäkirja Valmistelija: Heino Kaisa Vs. kj:n päätösesitys: Päätös: Kaupunginhallitus merkitsee tilintarkastuspöytäkirjan tiedokseen, sekä toteaa, että kaupungin takauksia koskevan päätöksenteon valmisteluteksteissä tulee jatkossa näkyä vastavakuuksien vaatimista koskeva arvio suhteessa kuntalain 129 :ssä määriteltyihin edellytyksiin. Hyväksyttiin. Sivu 6/27
140 Kokoomuksen valtuutetun valtuustoaloite: Koulukiusaaminen-sanan käytön lopettaminen Imatralla IMR/362/00.02.16/2018 KV 23.10.2017 97 Kokoomuksen valtuutettu Matti Hirvonen jätti seuraavan valtuustoaloitteen kaupunginvaltuustolle: "Koulukiusaaminen-sanan käytön lopettaminen Imatralla Taustaa Teot, joita kutsutaan koulukiusaamiseksi ovat omiaan aiheuttamaan niiden kohteiksi joutuville oppilaille pelkoa, mielipahaa ja selkeitä mielenterveyteen liittyviä ongelmia. On mahdollista, että ns. koulukiusaamisen kohteena oleva oppilas menettää kokonaan kykynsä käydä tavanomaista koulua. Mainitut seikat puolestaan aiheuttavat syrjäytymistä ja ajautumista yhteiskunnan ulkopuolelle. Kaikki edellä mainitut ovat erityisen vastenmielisiä ja haitallisia ilmiöitä, jotka pitää voida ehkäistä ja poistaa. Koulukiusaaminen on käsite, jota ei lakitasoisesti ole määritelty missään. Sanana se on vähättelevä ja harmittomia mielikuvia luova ilmaisu. On kuitenkin niin, että ilmiöt, joita kutsutaan koulukiusaamiseksi ovat erityisen vakavia ja hyvinvoinnin kannalta äärimmäisen haitallisia. Rikos on tapahtunut, kun rikokseksi määritellyn teon tunnusmerkistö on täyttynyt, teko on tahallinen ja tekijä on rikos-oikeudellisessa vastuussa. Koulukiusaamiseksi kutsutut teot täyttävät lähes poikkeuksetta jonkun rikoksen tunnusmerkistön ja ne ovat aina tahallisia. Usein rikos ei kuitenkaan täyty kokonaan, koska tekijät eivät ole alle 15-vuotiaina rikosoikeudellisessa vastuussa, heille ei siten voida langettaa myöskään rikosoikeudellista rangaistusta. Vaikka tekijän rikosoikeudellisen vastuun puuttumisen johdosta rikos ei koulukiusaamiseksi kutsuttujen tekojen yhteydessä täysin täytykään ei tekoja pidä väheksyä sen takia. Tekoja on koulukiusaamisen sijaan kutsuttava kouluissa tapahtuviksi lainvastaisiksi teoiksi koska ne jo mainitulla tavalla yleensä täyttävät jonkin rikoksen tunnusmerkistön ja ovat tahallisia. Tekoja ei siksi voi, eikä varsinkaan saa piilotta epämääräisen ja virallisesti määrittelemättömän koulukiusaaminensanan taakse. Mainitsen esimerkkinä sen, että jos joku joutuu pahoinpitelyn uhriksi yleisellä tai yksityisellä paikalla, seuraa siitä yleensä rikosilmoitus. Kuinka vastaava teko voisi tapahtua koulun alueella siten, että sitä kutsuttaisiin vain epämääräisesti koulukiusaamiseksi? Meidän on voitava lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia ehkäisemällä ja poistamalla koulukiusaamiseksi kutsutut, kouluissa tapahtuvat Sivu 7/27
lainvastaiset teot. Ensimmäinen askel on se, että tunnistamme ongelman ja alamme hakea siihen aktiivisesti ratkaisua. Uskon, että puhumalla koulukiusaamisen sijaan teoista niiden oikeilla nimillä saamme vanhemmat nykyistä huomattavasti tehokkaammin mukaan ehkäisemään ennalta kouluissa tapahtuvia lainvastaisia tekoja. Valtuustoaloite Valtuustoaloitteessani on neljä alakohtaa. Ehdotan, että: 1) Imatralla lopetetaan sanan koulukiusaaminen käyttö kokonaan ja ryhdytään sen sijaan puhumaan kouluissa tapahtuvista lainvastaisista teoista 2) Vanhemmille ilmoitetaan koulussa tapahtuneesta lainvastaisesta teosta heti sellaisen tapahduttua ja teon oikealla nimellä, esimerkiksi siten, että kerrotaan, että on tapahtunut lainvastainen teko, joka täyttää pahoinpitelyrikoksen, varkausrikoksen, kunnianloukkausrikoksen, laittoman uhkauksen tms. tunnusmerkistön jne. 3) Koulussa tapahtuneeseen lainvastaiseen tekoon syyllistynyt motivoidaan reaaliaikaisella puuttumisella ja luotettavalla tavalla luopumaan tosiasiallisesti toiminastaan siten, että se joukko tai ryhmä, joka on ollut läsnä teon tapahtuessa saa heti tiedon myös lainvastaisen teon keskeyttämisestä ja luopumislupauksesta 4) Puuttumistyyli ja sen ankaruus sekä toiminnasta luopumisen sitouttaminen tehdään porrastetusti tekijän ikä ja teon tahallisuuden aste huomioon ottaen Valtuustoaloitteen perustelut Kouluissa tapahtuvat lainvastaiset teot on saatava kokonaan ehkäistyä. Koulussa tapahtuvien, pitkään jatkuvien lainvastaisten tekojen kohteeksi joutuva oppilas on merkittävässä syrjäytymisvaarassa ja sitä kautta vaarassa ajautua yhteiskunnan ulkopuolelle, jopa rikolliseksi itsekin. Kouluissa tapahtuvat lainvastaiset teot ovat omiaan aiheuttaman valtavan määrän pahoinvointia ja mielenterveydellisiä ongelmia nuorten keskuudessa. Mainituista ongelmista johtuvien mielenterveyspalveluiden järjestäminen on kallista. Tekojen oikeiden nimien käyttäminen aktivoi vanhempia ehkäisemään lainvastaisia tekoja kouluissa epämääräisen, virallisesti määrittelemättömän koulukiusaaminen-sanan sijaan. Kukaan ei varmuudella halua sitä, että oma lapsi syyllistyy lainvastaiseen tekoon. Koulussa tapahtuvan lainvastaisen teon uhrin perheen on helpompi käsitellä asiaa, kun teolla on oikea ja konkreettinen nimi. Uhrin ja hä- Sivu 8/27
nen huoltajansa on myös helpompi viedä asia esimerkiksi poliisitutkintaan, kun puhutaan teosta sen oikealla nimellä. Koulujen henkilökunnan ei tarvitse epäillä kykyään tekojen tunnistamisen osalta. Apua tilanteiden tunnistamiseen saa helposti rikoslaista tai konsultoimalla allekirjoittanutta kulloinkin esillä olevassa asiassa. Ehdottamani menettely tuo varmuudella myös valtakunnallista näkyvyyttä ja antaa Imatrasta kuvan ratkaisuhakuisena sekä hyvinvointia korostavana kaupunkina. Lopuksi Maailman on perustuttava totuuteen ja meidän on saatava turvattua meille kaikkein tärkeimpien ihmisten, lastemme, koulunkäynti ja koulutie siten, ettei pelolle ole sijaa." Päätös: Kaupunginvaltuusto päätti puheenjohtajan esityksestä ja hallintosäännön 89 :n mukaisesti lähettää valtuustoaloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. KH 6.22.2017 308 Kj:n ehdotus: Päätös: Valmistelija: Kaisa Heino Asia päätetään saattaa valmisteluun hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen vastuualueelle siten, että asia saatetaan kaupunginhallitukselle käsiteltäväksi 31.1.2018 mennessä. Hyväksyttiin. Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija: Kaisa Heino Opetuspalveluiden päällikkö Minna Rovion koostama selvitys: Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän loppuraportti: Kiusaamisen ehkäisty sekä työrauhan edistäminen varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa sekä toisella asteella Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 24.11.2016 työryhmän pohtimaan kiusaamisen ehkäisyä ja koulurauhaa (Dnro 66/040/2016). Työryhmän tehtävä kattoi varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen koulutuksen. Työryhmän väliraportti julkaistiin 21.4.2017 (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:12). Väliraportin jättämisen jälkeen työryhmä jatkoi työskentelyä toimenpide-ehdotusten muodostamiseksi. Työryhmän Sivu 9/27
työskentelyssä huomioitiin vuonna 2014 voimaan tulleet lakimuutokset, joilla pyrittiin parantamaan työrauhaongelmien ennaltaehkäisyä. Muutoksessa täsmennettiin säännöksiä opettajien toimivallasta puuttua kiusaamiseen ja häiritsevään käyttäytymiseen. Lisäksi oppilaskunnat vakiinnutettiin toisen asteen koulutukseen ja perusopetukseen. Vuonna 2014 voimaan tuli myös uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013), jonka tavoitteena oli ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä ja edistää oppilaitosyhteisöjen hyvinvointia. Työryhmän loppuraportti sisältää työryhmän laatimat kehittämisehdotukset, kuvauksen kiusaamisesta ilmiönä sekä lainsäädäntökatsauksen kiusaamiseen liittyen. Lisäksi tässä loppuraportissa tarkastellaan varhaiskasvatusympäristöjen, koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuuria kiusaamisen ehkäisyssä ja työrauhan edistämiseksi tehtävässä työssä. Työryhmän tehtävänä oli tehdä esitykset kiusaamiseen puuttumisesta sekä hyvinvointia ja työrauhaa edistävistä toimista. Työryhmä tuo raportissaan esille kehittämisehdotuksia, jotka liittyvät muun muassa lainsäädännön muutostarpeisiin, toimintakulttuurin muutokseen ja monialaisen yhteistyön kehittämiseen sekä informaatio-ohjaukseen. Työryhmän ehdotuksilla pyritään turvaamaan jokaisen lapsen ja nuoren turvallisuus ja hyvinvointi hänen osallistuessa varhaiskasvatukseen, opetukseen tai koulutukseen: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160694 Edellä viitatun esityksen pohjalta on Imatralla myös aloitettu syksyllä 2017 aktiivinen toimintamalli kiusaamiseen puuttumiseksi. Oikeudellista taustaa Rikosoikeudellisesti katsoen rikos on teko, joka täyttää rikoslaissa määritellyt rikoksen tunnusmerkit. Rikos on joko lainvastainen teko tai laissa määritellyn velvoitteen tekemättä jättäminen. Myös rikoksen yritys, edistäminen ja siihen yllyttäminen tai avunanto rikokseen voivat olla rangaistavia. Teon on oltava tahallinen tai tuottamuksellinen täyttääkseen rikoksen tunnusmerkistön. Monet teot ovat kuitenkin sellaisia, että ne loukkaavat henkilöä, mutta ne eivät täytä rikosoikeudellista rikoksen määritelmää. Rikoksen tekijän, jotta häneen voidaan kohdistaa rikosoikeudellinen seuraamus, tulee olla 15 vuotta täyttänyt ja syyntakeinen. Perusopetuslaki 21.8.1998/628 määrittelee kouluissa käytetyistä rangaistuksista: 35 a Kasvatuskeskustelu Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun Sivu 10/27
henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa ja tarvittaessa selvitetään laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Kasvatuskeskusteluun määrää koulun opettaja tai rehtori. Kasvatuskeskustelu tulee kirjata ja siitä tulee ilmoittaa oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se 2 momentissa esitetty huomioon ottaen katsotaan tarpeelliseksi 36 Kurinpito Kurinpitokeinoina käytetään jälki-istuntoa, kirjallista varoitusta ja määräaikaista erottamista. Koulukiusaamissanan käytön lopettaminen Koulukiusaaminen -sanan käyttö ei ole tarkoituksenmukaista. Kiusaamista tapahtuu monessa muussakin yhteydessä kuin koulussa. Koulukiusaamissanan käyttö voidaan Imatralla lopettaa. Ennaltaehkäisevä toiminta ja asiaan puuttumisen mallit Imatralla Imatralla on käytössä kaikissa yksiköissä yhteneviä ja monenlaisia ennaltaehkäiseviä keinoja, joilla toteutetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän esittämiä toimenpiteitä. Suunnitelmat ja toimintamallit löytyvät turvallisuuskansiosta sekä yksiköistä. Kaikilla yksiköillä on olemassa hyvinvointilautakunnan hyväksymät järjestyssäännöt. PIKI-toimintamallin avulla tunnistetaan ja ehkäistään kiusaamista kotona ja varhaiskasvatuksen ryhmissä. Tavoitteena on vahvistaa erityisesti lasten vuorovaikutus- ja tunnetaitoja. Kiusaaminen voi vahingoittaa lapsen tervettä ja turvallista kasvua ja kehitystä. Siksi on välttämätöntä, että sen ehkäiseminen aloitetaan riittävän varhain, jo pienten lasten parissa. Siitä huolimatta, että ihminen on lähtökohtaisesti sosiaalinen ja hyväntahtoinen muita kohtaan, toisten kanssa toimiminen voi joskus olla vaikeaa. Se on kuitenkin taito, jonka voi oppia ja jota voi harjoitella. Jokaisella lapsella on oikeus suojaan kiusaamiselta, mutta myös muita kiusaavalla lapsella on oikeus oppia olemaan kiusaamatta. PIKI-toimintamalli perustuu ajatukseen siitä, että pienten lasten kiusaamisessa on kyse puutteista vuorovaikutus- ja itsesäätelytaidoissa. Nämä ovat opittavissa olevia taitoja. PIKIssä muistetaan, että kukaan ei synny kiusaajaksi tai ilkeäksi, vaan Sivu 11/27
kiusaaminen on opittu toimintatapa. PIKIssä kiusaamisella tarkoitetaan ryhmässä tapahtuvaa loukkaavaa ja vahingoittavaa vuorovaikutusprosessia, joka ajan myötä johtaa jonkun tai joidenkin sulkemiseen yhteisön ulkopuolelle. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää toiset huomioivaa käyttäytymistä, luoda koulun yhteishenkeä, torjua yksinäisyyttä ja lisätä nuorten osallisuutta koulussa. Kiusaamisen ehkäiseminen on yksi keskeisimpiä tukioppilastoiminnan tavoitteita. Kiusaaminen on ryhmäilmiö, jossa ryhmän jäsenillä on ratkaiseva rooli siinä, pääseekö kiusaaminen jatkumaan vai ei. Uhrin puolustaminen vähentää kiusaajan saamaa valta-asemaa ryhmässä. Tukioppilaat voivat omalta osaltaan vaikuttaa ryhmädynamiikkaan huomioimalla kaikki oppilaat ja osoittamalla, etteivät hyväksy kiusaamista. Kiusaamisen kohteeksi joutuneen auttaminen voi olla pieniä eleitä ja tekoja; tervehtimistä käytävällä, rohkaiseva hymy ja kutsu osallistumaan yhteiseen tekemiseen tukaritunnilla, kuulumisten kysymistä ruokalassa. Samalla tukioppilaat voivat toimia esimerkkinä muille, jolloin koko ryhmään ja kouluyhteisöön voi levitä selvä kiusaamista vähentävä ilmapiiri. Tukioppilaiden toiminta kiusaamisen torjumiseksi perustuu ennaltaehkäisyyn, jossa keskitytään vahvistamaan koko yhteisön hyvinvointia. Myönteisille tavoitteille rakentuvan ennaltaehkäisevän työn lähtökohtana on luoda kouluun ilmapiiri, jossa minkäänlainen toista loukkaava kohtelu ei ole sosiaalisten normien mukaan hyväksyttyä. Kiusaamista koskevien seurausten, sääntöjen ja rangaistusten sijaan huomio kiinnittyy vuorovaikutussuhteiden tukemiseen sekä oppilaiden oman toiminnan tukemiseen ja mahdollistamiseen niin, että jokainen oppilas voi tuntea itsensä tärkeäksi kouluyhteisön jäseneksi. Kiusaamisen lisäksi koulussa esiintyy paljon muutakin huonoa loukkaavaa kohtelua, joka vaikuttaa kiusaamisen lailla oppilaiden viihtymiseen ja hyvinvointiin koulussa. Tällaisia ovat ikävät yksittäiset teot tai kouluun muodostuneet epäviralliset normit, jotka rajoittavat oppilaiden toimintamahdollisuuksia. Jos loukkaavaan kohteluun ei puututa eikä siitä puhuta koulussa, kehittyy siitä ennen pitkään kiusaamista. Myönteisiin tavoitteisiin hyvinvoinnin tukemiseen ja jokaisen vastuuta korostavaan ilmapiiriin keskittymällä voidaan ehkäistä myös muita kiusaamiseen limittyviä ilmiöitä, kuten syrjintää, häirintää ja vihapuhetta. Tukioppilaiden kanssa on tärkeä pohtia, miten monin tavoin kiusattua oppilasta voi tukea. Kaikki oppilaat eivät ole sellaisia, että he voisivat mennä kiusaamistilanteessa suoraan väliin selvittämään tilannetta. Eikä näin tarvitse ollakaan. Menemällä väliin oppilas asettaa myös itsensä alttiiksi kiusaamiselle. Suora puuttuminen voi joskus Sivu 12/27
olla vaarallistakin. Tilanteiden jälkeen kiusattua voi tukea ystävällisellä käytöksellä, huomioimalla pienin teoin, vaikkapa kysymällä kuulumisia käytävällä. Tukioppilaiden yhteisöllisyyttä edistävä toiminta tiivistää parhaimmillaan yhteisöä niin, että ryhmän ulkopuolelle jäänyt tai kiusaamista kokenut oppilas voi tuntea kuuluvansa porukkaan. Kiusaamisen vastaisessa työssä oppilaiden omaehtoisen hyvää yhteishenkeä edistävän toiminnan arvo on nimenomaan siinä, että se tarjoaa mahdollisuus kohtaamisiin ja oppilaiden välisen positiivisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Tukioppilaita tuleekin haastaa pohtimaan, miten heidän järjestämästään toiminnasta luotaisiin mahdollisimman hyvin sellaista, että kaikki voisivat osallistua ja tuntea kuuluvansa osaksi ryhmää. https://www.mll.fi/ammattilaisille/kouluille-jaoppilaitoksille/tukioppilastoiminta/ Imatralla on tukioppilaita kaikissa koulukeskuksissa 8. ja 9.- luokkalaisia oppilaita sekä valtakunnallisena pilottina myös alaluokilla 5.-6.-luokkalaisia oppilaita. VERSO -vertaissovittelu on ratkaisukeskeisyyteen pohjautuva menetelmä, joka tuo vaihtoehtoisen ja vapaaehtoisen tavan ratkaista oppilaiden välisiä ristiriitoja koulun arkipäivässä. Menetelmän tarkoituksena on oppilaiden vuorovaikutustaitoja edistämällä vähentää koulujen toimintahäiriöitä. Vertaissovittelulla puututaan mieltä pahoittavaan toimintaan mahdollisimman varhain. Vertaissovittelu on menetelmänä yksinkertainen selkeä kaava, jonka mukaisesti osapuolia hieman vanhemmat sovittelijoiksi koulutetut oppilaat auttavat osapuolina olevia oppilaita löytämään itse ratkaisun ristiriitaansa. Sovittelun aikana osapuolet saavat kertoa oman näkemyksensä tapahtuneesta, kuvata tuntemuksiaan ja pohtia eri ratkaisuvaihtoehtoja. Kaavaa noudattamalla ristiriidan osapuolet etenevät lopulta sovittelijaoppilaiden avulla sopimukseen, jonka toteutumista seurataan. Vertaissovittelu tukee koulun muita yhteisöllisiä toimintatapoja ja luo väylän oppilaiden osallisuudelle. Tuoreiden kyselytulosten mukaan vertaissovitteluiden myötä on opittu mm. arjen ihmissuhdetaitoja, erilaisuuden ymmärtämistä, kulttuurien kohtaamisia ja rauhanrakennusta. Imatralla on kaikki yksiköt perusopetuksessa jokaisella luokkatasolla mukana VERSO toiminnassa. Koulukeskuksissa on koulutetut ohjaajat ja oppilaat. KiVa Koulu toimintamalli KiVa-ohjelma on kiusaamisen vastainen ohjelma, jota Imatra käyttää yksiköissä. KiVa Koulun on todettu vähentävän kiusaamista ja lisäävän kouluhyvinvointia. Toimintamalli on edelleen yhtenä Sivu 13/27
välineenä myös Imatran kiusaamisen vastaisessa työssä. Mallia käytetään kouluissa sillä mallilla, joka on opittu opetusministeriön kehittämistoimenpiteen toimenpideohjelma aikana. Yhteisöllinen ja yksilökohtainen opiskeluhuolto Imatran esiopetuksissa ja koulukeskuksissa toteutetaan yhteisöllistä ja yksilökohtaista opiskeluhuoltoa. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on ennalta ehkäisevää työtä. Siinä suunnitellaan ja toteutetaan päiväkodinjohtajan/rehtorin johdolla koko luokan, koulun ja/tai koulupolun hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä, esim. vuorovaikutustaitoja ja oppimista edistävän ilmapiirin luomista. Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja sekä opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja. Tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä voidaan käsitellä yksittäistä opiskelijaa koskevaa asiaa. Asiantuntijaryhmään voivat osallistua opiskelijan tai huoltajan luvalla esim. huoltajat, luokanopettaja, koulupsykologi, koulukuraattori, terveydenhoitaja, erityisopettaja ja koulun ulkopuolisen tahon edustaja. Yksilökohtainen opiskeluhuolto on vapaaehtoista. Yksilökohtainen opiskeluhuolto on erinomainen tapa puuttua kiusaamiseen ja tehdä suunnitelma yhdessä huoltajien ja oppilaan kanssa siitä, miten kukakin konkreettisesti yhdessä toimii sen poistamiseksi. TLP Lp-keskustelut Toimiva lapsi & perhe -työn päämääränä on tukea lapsen/nuoren hyvää kehitystä ja ehkäistä yli sukupolvien siirtyviä ongelmia. Työtä tehdään tilanteissa, joissa vanhemmuuden voimavaroja verottaa jokin iso tekijä perheen arjessa, esimerkiksi vanhemman vakava fyysinen sairaus, mielenterveys- tai päihdeongelma, vankeus tai lapsen käyttäytymiseen tai tunne-elämään liittyvät vaikeudet kuten kiusaaminen tai ahdistus. Työssä rakennetaan lasten hyvinvointia tukevia ja ongelmia ehkäiseviä palvelurakenteita yhdessä eri organisaatioiden kanssa. Valtakunnallisen kouluttaja- ja toimijaverkoston kanssa kehitetään ja juurrutetaan lapsikeskeistä työtä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erityispalveluihin, kasvatus- ja opetuspalveluihin, työvoimahallintoon sekä rikosseuraamustyöhön yhdessä organisaatioiden kanssa. Työ tapahtuu konsultoimalla organisaatioiden strategiatyössä ja hallinto- ja vastuujärjestelmän kysymyksissä sekä toteuttamalla menetelmäkoulutuksia ja tukemalla väestölle tiedottamisessa. Kehittämisohjelmia arvioidaan tutkimuksellisin menetelmin.imatralla on toimenpideohjelma, jonka perusteella Lapset/Nuori puheeksi keskustelu tehdään kaikille alle 3-vuotiaille, 1.-ja 7.-luokan huoltajille. Poliisiyhteistyön tehostaminen kasvatus- ja opetuspalveluissa Sivu 14/27
Imatran kaupungin toimenpideohjelman toimenpiteen 2b Poliisin ja peruspalveluiden yhteistyön kehittäminen on tärkeä osa tämän aloitteen kokonaisuutta. Yksiköstä ollaan aktiivisesti yhteydessä poliisiin ja yhdessä järjestetään valmistelussa olevan asian osalta vanhempaintilaisuuksia, lapsi- ja nuori tilaisuuksia ja poliisi on mukana myös tarvittaessa määriteltäessä lainvastaisen teon vakavuutta. Jatkotoimenpiteet Tarkoituksenmukaista on, että Imatran kaupungille luodaan selkeä toimenpidemalli, jolla puututaan lasten ja nuorten hyvinvointia uhkaaviin tapahtumiin. Toimintamallien avulla pyritään poistamaan koulukiusaamiseksi kutsutut, kouluissa tapahtuvat lainvastaiset teot sekä määrittelemään perusopetuslakiin tai rikoslakiin pohjautuvat seuraamusmenettelyt. Kaikista toteutetuista seuraamustoimenpiteistä tehdään merkintä Wilmaan tai ollaan suoraan välittömästi yhteydessä huoltajiin riippuen siitä minkä tasoinen toimenpide on kyseessä. Ennaltaehkäisevien mallien ja lainvastaisen teon osalta järjestään ensi lukuvuoden 2018 2019 aikana koulutusta ja tiedotustilaisuuksia varhaiskasvatuksen ja opetuspalveluiden henkilöstölle. Varhaiskasvatuksen päällikkö Minna Leinosen selvitys: Varhaiskasvatuksessa pyritään kiinnittämään huomiota kiusaamiseen välittömästi kun se huomataan. Alle kouluikäisten lasten vuorovaikutustaidot ovat vasta kehittymässä, eivätkä lapset vielä ole omaksuneet kiusaajan tai kiusatun toimintatapoja ja siksi kiusaamista on vaikea nimetä. Pienten lasten kiusaamisessa on kyse puutteista vuorovaikutus- ja itsesäätelytaidoissa. Nämä ovat opittavissa olevia taitoja. Jokaisella lapsella on oikeus suojaan kiusaamiselta, mutta myös muita kiusaavalla lapsella on oikeus oppia olemaan kiusaamatta. Varhaiskasvatuksessa kiusaamista ehkäistään vaikuttamalla lapsiryhmän toimintaan, luomalla turvallinen ilmapiiri ryhmään sekä vahvistamalla vuorovaikutustaitoja. Lapsi on lähtökohtaisesti sosiaalinen ja hyväntahtoinen muita kohtaan, mutta toisten kanssa toimiminen voi joskus olla vaikeaa. Se on kuitenkin taito, jonka voi oppia ja jota voi harjoitella. Varhaiskasvatuksessa kiusaamisen ehkäisy on osa arjen pedagogiikkaa, joka muuttuu ja muotoutuu ryhmän ja lasten taitojen mukaan. Varhaiskasvatuksessa tulee puuttua ei-toivottuun käyttäytymiseen, on se sitten uuden toimintamallin oppimista, itsesäätelyn opettelua tai kiusaamista, Vs. kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi edellä olevat hyvinvointi- ja Sivu 15/27
koulutuspalvelujen palvelupäälliköiden selvitykset aloitteessa tarkoitetussa asiassa, sekä merkitsee aloitteen loppuunkäsitellyksi. Vs. kj:n kokouksessa tekemä täydennetty päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi edellä olevat hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen palvelupäälliköiden selvitykset aloitteessa tarkoitetussa asiassa sisältäen linjauksen siitä, että koulukiusaamissanan käyttöä Imatran kaupungissa vältetään jatkossa, sekä merkitsee aloitteen loppuunkäsitellyksi. Päätös: Hyväksyttiin vs. kj:n kokouksessa tekemä täydennetty päätösehdotus. Sivu 16/27
141 Esitys luontolahjaksi 70-vuotiaalle Imatralle Käsittelyhistoria Kaupunkikehittämislautakunta 55 15.5.2018 Aiempi käsittely: Kaupunkikehittämislautakunta 55 Maanomistaja voi perustaa omalle maalleen suojelualueen luonnon monimuotoisuuden ja kauneuden säilyttämiseksi. Suojelualueen perustaminen on vapaaehtoista ja se tapahtuu ilman korvausta. Alueen tulee täyttää luonnonsuojelulain 10.2 :n mukaiset luonnonsuojelualueen perustamisedellytykset. Perustettaessa yksityinen suojelualue ELY-keskus sekä maanomistaja sopivat alueen rajauksesta, rauhoitusmääräyksistä ja korvauksesta. Luonnonsuojelualue perustetaan ELY-keskuksen päätöksellä, jolloin alueen omistusoikeus ei muutu. Imatran luonnonsuojeluyhdistys on aloitteessaan 23.10.2017 nimennyt Itä-Siitolan metsän yhdeksi mahdolliseksi luontolahjaksi 100-vuotiaalle Suomelle. Esityksen mukaan pohjoispuolen metsä kartanon itäpuolella täyttää hyvin METSO-I kriteerit ja näin iäkkäässä metsässä onkin monipuolista vanhan metsän lintulajistoa (esimerkiksi pikkutikka, valkoselkätikka, harmaapäätikka, palokärki, käenpiika, sirittäjä, tiltaltti, metso, pyy, hömötiainen, töyhtötiainen, kuusitiainen, pyrstötiainen, puukiipijä ja idänuunilintu). Alueelta on liito-oravahavaintoja ja arvokkaasta alueesta kertoo myös vanhan metsän indikaattorilaji männynkääpä. Metsäalueen eteläinen puoli on nuorempaa mutta rakenteeltaan monipuolista ja luonnonarvoiltaan kehittyvää metsää, jossa on myös lahopuukeskittymiä parantamassa lahopuusta riippuvaisten lajien elinolosuhteita ja selviytymistä alueella. Luonnonsuojeluyhdistyksen esitys suojeltavan alueen koosta on noin 43 ha. Imatran luonnonsuojeluyhdistyksen esityksen pohjalta kaavoitus esittää luontolahjaksi 70-vuotiaalle Imatralle osaa aloitteessa ehdotetusta Itä-Siitolan metsästä. Mm. tulevien kaksoisraidehankkeiden vaatimien tilavarausten vuoksi koko luonnonsuojeluyhdistyksen aloitteessa esitetyn alueen suojeleminen on haastavaa. Kaupunkisuunnittelu esittää Itä-Siitolan pohjoispuolisen metsän suojelemista. Pohjoispuolisen metsä rajautuu valtatiehen 6. Metsän koillisosaan on ehdotuksen karttarajauksessa jätetty tilavaraus ns. kolmioraiteen tarpeisiin. Esitetyn alueen pinta-ala on noin 13,2 ha ja se on kokonaisuudessaan Imatran kaupungin omistuksessa. Alue suojellaan korvauksetta. Suojelualueella sallitaan olemassa olevan ulkoilu- ja latureittien kunnossapito ja siihen liittyvä moottoriajoneuvoilla liikkuminen, ulkoilureitin ja hiihtoladun käyttäjille Sivu 17/27
Oheismateriaali 1. Luonnonsuojelualue-esitys Kaupunkikehitysjohtajan päätösesitys: vaarallisten puiden kaataminen reitin läheisyydestä, puuston ja vesakon raivaaminen sekä niiden vaatima moottoriajoneuvolla liikkuminen. Imatran kaupunki laatii suojelualueelle hoitosuunnitelma yhteistyössä Imatran seudun ympäristötoimen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Hoitosuunnitelmaan kirjataan alueen luontoarvojen säilyttämiseksi ja parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Kaupunkikehittämislautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että liitteenä oleva luonnonsuojelualue perustetaan esitettyine suojelumääräyksineen ja korvauksetta noin 13,2 ha suuruiselle määräalalle kaupungin omistamalle alueelle Itä-Siitolaan. Alueesta käytettäköön nimitystä 70-vuotisluontolahja Imatralle ja imatralaisille. Lisäksi päätetään, että tarvittavat toimenpiteet luonnonsuojelualueen perustamiseksi ja aluerajausten tarkentamiseksi käynnistetään, samalla tutkitaan tarve infokylttien sijoittamisesta alueelle. Muista esitetyistä suojelumetsistä vastuualue velvoitetaan järjestämään keskustelutilaisuus asianomaisten kanssa ja linjaukset huomioidaan YK2040-työssä. Päätös: Hyväksyttiin. Tämän kokouksen käsittely: Oheismateriaali 1. Luonnonsuojelualue-esitys Valmistelija: Heino Kaisa Vs. kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että liitteenä oleva luonnonsuojelualue perustetaan esitettyine suojelumääräyksineen ja korvauksetta noin 13,2 ha suuruiselle määräalalle kaupungin omistamalle alueelle Itä-Siitolaan. Alueesta käytetään nimitystä 70-vuotisluontolahja Imatralle ja imatralaisille. Tarvittavat toimenpiteet luonnonsuojelualueen perustamiseksi ja aluerajausten tarkentamiseksi käynnistetään. Samalla tarkastellaan tarve infokylttien sijoittamisesta alueelle. Vastuualue velvoitetaan järjestämään keskustelutilaisuus muista esitetyistä suojelumetsistä asianomaisten kanssa. Linjaukset huomioidaan YK2040-työssä. Sivu 18/27
Päätös: Hyväksyttiin. Sivu 19/27
142 Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset Pöytäkirjat Tarkastuslautakunta 8.5.2018 Viranhaltijapäätökset Hallintojohtaja - 14.5.2018 8 / Avustus vierailukustannuksiin/salzgitterin ikämiesjoukkue Talous- ja hallintopäällikkö - 14.5.2018 3 / Anomus vuokravapaudesta Hyvinvointiviikon 12. 19.5.2018 tapahtumiin Vs. kj:n päätösesitys: Päätös: Kaupunginhallitus päättää merkitä edellä esitetyt pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset tiedoksi todeten, ettei kaupunginhallitus käytä otto-oikeuttaan. Hyväksyttiin. Sivu 20/27
143 Saapuneet kirjeet Etelä-Karjala/Maakuntauudistus Seurantaryhmän muistio 12.2.2018 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hallituksen pöytäkirja 16.5.2018 Vammaisneuvoston pöytäkirja 12.3.2018 Vanhusneuvoston pöytäkirja 3.4.2018 Vs. kj:n päätösesitys: Päätös: Kaupunginhallitus merkitsee saapuneet kirjeet tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Sivu 21/27
144 Imatran kaupunkikonsernin omistuksessa olevien sote-kiinteistöjen omistuksesta luopuminen IMR/797/00.02.21/2018 Valmistelija: Roslakka Kai Talous- ja rahoitushallintopalvelut, Talousjohtaja Kai Roslakka : Imatran kaupungin omistajapoliittisten linjauksien mukaan kaupunkikonsernin strategisia tavoitteita tai kaupungin palvelutuotantoa hyödyttämättömästä omaisuudesta pyritään luopumaan. Omaisuudesta luopuminen toteutetaan markkinahinnoin vapauttaen näin resursseja kuntakonsernin muuhun toimintaan. Imatran kaupunkikonsernin taseessa on huomattava määrä kiinteistöjä, jotka ovat EKSOTE:n järjestämisvastuulla olevassa SOTEkäytössä. Tällä hetkellä Imatran kaupungin oma päätösvalta kiinteistöjen käytöstä rajoittuu Imatran kaupungin päätösvaltaan EKSOTE -kuntayhtymässä. Valmistelussa olevan maakuntauudistuksen toteutuessa päätösvalta kokonaisuudessaan siirtyy tulevalle maakunnalle. Imatran kaupungin toiminnan kannalta on tarkoituksenmukaista ja omistajapoliittisten linjausten mukaista pyrkiä eroon oman päätöksenteon ulottumattomissa olevista kiinteistöistä. Kaupunkikonserni on käynyt jo pidemmän aikaa alustavia neuvotteluja sote-toiminnoissa olevien kiinteistöjen omistuksesta luopumisesta useampien markkinatoimijoiden kanssa. Alustavien neuvottelujen perusteella tarkempia neuvotteluja on jatkettu Attendo Oy:n kanssa. Yhtiö osoitti kiinnostusta kiinteistöjen omistukseen vailla vaatimusta kiinteistöissä harjoitettavan sotepalvelutuotannon siirtämistä yhtiölle. Alustavien neuvottelujen perusteella voitiin todeta, että Attendo Oy:n tavoitteet ja suunnitelmat palvelevat parhaiten Imatran kaupungin etua. Jatkoneuvotteluja yhtiön kanssa on käyty siten, että Imatran YH- Rakennuttajat Oy:n toimitusjohtaja on edustanut kaupunkikonsernia neuvotteluissa. Kaupunginhallitus on osaltaan pidetty informoituna neuvottelujen etenemisestä, sekä valmistelun etenemisestä ottaen huomioon muun muassa kuntalain 130 :n kiinteistökauppoja koskevien kriteereiden täyttyminen. Kaupunkikonserni on valmistellut järjestelyä, jossa yhteensä 21 642 m2 edestä sote-kiinteistöjä / rakennuksia maanvuokraoikeuksineen myydään Attendo Oy:lle tai sen osoittamalle kiinteistösijoitusyhtiölle. Järjestelyssä kohteiden omistus siirtyy kaupungilta yhtiölle siten, että niissä voimassa olevat vuokrasopimukset siirtyvät kaupan mukana uudelle omistajalle. Käytännössä kauppa ei välittömästi vaikuta Sivu 22/27
palvelujen järjestämiseen. Imatran YH-Rakennuttaja Oy, Imatran Toimitilat Oy, Imatran Vuokra-asunnot Oy/Toimitusjohtaja Lassi Nurmen konserniohjauspyyntö 16.5.2018: Imatran YH-Rakennuttaja Oy on Imatran kaupungin, Imatran Vuokraasunnot Oy:n ja Imatran Toimitilat Oy:n puolesta käynyt tarkempia kiinteistöjen myyntineuvotteluita Attendo Oy:n kanssa. Neuvottelut ovat johtaneet lopputulokseen, jossa solmittavan yhteistyösopimuksen seurauksena seuraavat kohteet myytäisiin rakennuksineen ja liittymineen Attendo Oy:lle: - Honkaharju (omistaja Imatran kaupunki) - Kukkurila (omistaja Imatran Toimitilat Oy) - Koivukuja 5 (omistaja Imatran Toimitilat Oy) - Sinkin ryhmäkoti (omistajan Imatran Vuokra-asunnot Oy) - Tikanpesän ryhmäkoti (omistajan Imatran Vuokra-asunnot Oy) - Leppärouskun ryhmäkoti (omistajan Imatran Vuokraasunnot Oy) - Paajalan asuntola (omistajan Imatran Vuokra-asunnot Oy) Lisäksi osana kauppaa Imatran Vuokra-asunnot myisi Villa vanamon ja Immalan Loisteen Suomen Hoiva ja Asunto Oy:lle, joka on ARA hyväksymä yleishyödyllinen yhtiö. Kaikki edellä mainitut kiinteistökohteet sijaitsevat kaupungin vuokratonteilla, lukuun ottamatta Tikanpesän ja Sinkin ryhmäkoteja sekä Immalan loistetta, joita koskevan maa-alueen omistaa Imatran Vuokra-asunnot Oy. Näiden kiinteistöjen osalta myös tonttien omistus siirtyisi ostajille. Edellä kuvatun sopimuskokonaisuudessa kaupunkikonsernin omistuksessa olevan sote-kiinteistöomaisuuden yhteiskauppahinta on 21.840.574 euroa. Osana solmittavaa yhteistyösopimusta Attendo sitoutuu rakentamaan uudistuotantoa korvaamaan huonokuntoisimpia hoivakiinteistöjä. Tarkemmat kaupan ehdot ovat kuvattuna oheismateriaalina olevassa yhteistyösopimuksessa liitteineen. Kokonaisuudessaan kauppa pienentää kaupunkikonsernin tasetta n. 24 miljoonaa euroa. YH-Rakennuttaja on selvittänyt kiinteistöjen käyvät arvot maaliskuussa 2018 Realia managmentin toimesta. Kokonaisuudessaan kiinteistökaupan arvo on korkeampi verrattuna kiinteistöjen edellä mainituin tavoin arvioituun käypään arvoon nähden. Imatran Toimitilat Oy ja Imatran Vuokra-asunnot Oy hakee kaupunginhallitukselta konserniohjauksena lupaa tehdä Attendo Oy:n kanssa yhteistyösopimus, joka mahdollistaa kiinteistöjen Sivu 23/27
myynnin ostajille. Lisäksi YH-Rakennuttaja Oy esittää kaupunginvaltuustolle, että Honkaharjun kiinteistö myydään osana tätä kokonaisuutta. Konsernilakimies Milla Oinosen selvitys 17.5.2018: Kunnan omistaman kiinteistön luovutuksessa on huomioitava EU:n kilpailusäännökset, erityisesti sen kiellettyä valtiontukea koskeva sääntely. Kuntalaissa (410/2015) säädetään kiinteistöjen luovutuksen menettelytavoista siten, että siihen on sisällytetty EU-komission kilpailusäännöksiä koskevien tiedonantojen (97/C 209/03 ) mukaiset toimintatapavaihtoehdot ja siten on pyritty huomiomaan EU:n asettama kielletyn valtiontuen sääntely. Lain sanamuotojen tarkoituksena on turvata luovutuksen markkinaehtoisuus ja kielletyn valtiontuen poissulkeminen. Pääsääntöisesti rakennusten myyntiin ei katsota sisältyvän kiellettyä valtiontukea kunnan toimiessa kuntalaissa osoitetulla tavalla. Kuntalain 130 todetaan, että kunta voi myydä kiinteistöjä joko tarjouskilpailulla tai puolueettoman arvioijan tekemän kiinteistön markkina-arvon selvityksen perusteella ja myynnille ei ole asetettu rakennuksen käyttö rajoittavia ehtoja. Tällöinkin kunnan on menettelyssä huomioitava, mitä em. SEUT -sopimuksen 107 ja 108 artiklassa säädetään. Kuntalain 130 mukaan kunta voi luovuttaa tai antaa vuokralle vähintään kymmeneksi vuodeksi omistamansa kiinteistön kilpailutilanteessa markkinoilla toimivalle tarjouskilpailulla, jolle ei aseteta ehtoja. Tarjouskilpailun on oltava avoin ja siitä on tiedotettava riittävästi. Kunnan luovuttaessa tai antaessa vuokralle vähintään kymmeneksi vuodeksi omistamansa kiinteistön ilman 1 momentin mukaista tarjouskilpailua, puolueettoman arvioijan on arvioitava kiinteistön markkina-arvo tai markkinaperusteinen vuokrataso. Kunnan on lisäksi otettava huomioon, mitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklassa säädetään. Edellä mainituissa EU-komission tiedonannossa on määritelty riippumattoman asiatuntijan käytön, toimeksiantajan ja asiantuntijan välisen suhteeseen ja asiantuntijaan kohdistuvat edellytykset, jolloin kiinteistön tai rakennuksen kauppaa ei katsota valtiontueksi. Jos myynti tapahtuu ilman tarjouskilpailua, yhden tai useamman riippumattoman asiantuntijan on tiedonannon mukaan suoritettava riippumaton arvio ennen myyntineuvotteluja markkina-arvon vahvistamiseksi yleisesti hyväksyttyjen markkinoiden tunnuslukujen ja arviointinormien mukaisesti. Näin määritelty markkinahinta on Sivu 24/27
vähimmäisostohinta. Kuntalain 130 sanamuodot noudattavat tätä lähtökohtaa. Käytännössä käyttäessään riippumattomia asiantuntijoita arvioinnissa, kunnat ovat käyttäneet arviointikonsultteja tai kiinteistönvälittäjiä (LKV) puolueettomina arvioijina tarvittavien markkina-arvojen määrityksissä. Kuntalakia koskevan hallituksen esityksen mukaan puolueeton arvioija voi olla laillistettu kiinteistövälittäjä (LKV). EUlainsäädäntö ei kuitenkaan ota kantaa tarkemmin esimerkiksi siihen, mikä tutkinto tai työkokemus riippumattomalla arvioijalla on oltava. Kiinteistöjen käypien arvojen selvitykset ja yhteistyösopimusluonnos ovat nähtävillä kokouksessa, ja ne liitetään kokouksen pöytäkirjaan salassapidettävinä asiakirjoina. Edellä kerrottua liikesalaisuuksia sisältävää sopimuskokonaisuutta koskeva puitesopimusluonnos liitetään valtuuston esityslistaan. Vs. kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto - antaa Imatran Toimitilat Oy:lle ja Imatran Vuokra-asunnot Oy:lle konserniohjauksen toteuttaa edellä kuvattu ja kokouksessa nähtävillä olleissa sopimusluonnoksissa kuvattu sote-kiinteistöomaisuuden kauppa ja sopimuskokonaisuutta koskeva yhteistyösopimus Attendo Oy:n kanssa; - päättää, että kaupungin omistama Honkaharjun sotekiinteistöomaisuus myydään kokouksessa nähtävillä olleissa sopimusluonnoksissa määriteltyjen ehtojen mukaisesti Attendo Oy:lle kauppahintaan 4.000.000 euroa. Kaupunginvaltuusto valtuuttaa kaupunginjohtajan tai tämän määräämän allekirjoittamaan sopimuksen kaupungin lukuun, sekä hyväksymään sopimusluonnokseen tarvittaessa ennen sopimuksen allekirjoittamista teknisluonteisia ja vähämerkityksellisiä muutoksia. Sopimus voidaan allekirjoittaa päätöksen lainvoimaistumisen jälkeen. Sopimus syntyy vasta sopimuksen allekirjoituksella. Päätös: Hyväksyttiin. Sivu 25/27
145 Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus pöytäkirjaan OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 136 145 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät: HLL 5 :n, 13 :n ja 15 :n / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: Oikaisuvaatimusohjeet Kieltojen perusteet Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite: Imatran kaupunginhallitus Virastokatu 2 55100 Imatra Sähköpostiosoite: kirjaamo@imatra.fi Pykälät: Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista klo 15 mennessä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä kun pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksi saantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksen sisältö Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa 29.5.2018 Sivu 26/27
Valitusosoitus Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusajan alkaminen Päätös katsotaan saadun tiedoksi jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen Valitusviranomainen, osoitteet: Itä-Suomen hallinto-oikeus Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64, 70100 Kuopio Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio Puhelin: 029 56 42500 (vaihde), Faksi: 029 56 42501 Sähköposti: ita-suomi.hao@oikeus.fi Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: Valitusaika 30 päivää Valitusaika päivää Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaan valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu hallintooikeudessa on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusaika Markkinaoikeus Radanrakentajantie 5 00520 HELSINKI Sähköposti: markkinaoikeus@oikeus.fi 14 päivää Valituskirja Valitusasiakirjojen toimittaminen Lisätietoja Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: -päätös, johon haetaan muutosta -miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi -perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä: -päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä -todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta -asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat on toimitettava 1 ): nimi, osoite ja postiosoite Pykälät: Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje / valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. 1 ) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle. Liitetään pöytäkirjaan Sivu 27/27