PELKOSENNIEMEN KUNNAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ Hyväksytty Khall Voimaantulo: 1.6.2017
Sisällys 1 Toiminnan tarkoitus... 3 2 Nuorisovaltuuston jäsenet ja niiden valinta... 3 3 Nuorisovaltuuston toimikausi... 3 4 Nuorisovaltuuston järjestäytyminen... 4 5 Osallistuminen kunnanhallinnon työskentelyyn... 4 6 Nuorisovaltuustoaloitteet... 4 7 Nuorisovaltuuston talous... 5 8 Nuorisovaltuuston kokousmenettely... 5 9 Nuorisovaltuuston ja -valtuutetun tehtävät... 7 10 Nuorisovaltuuston jäsenen eroaminen ja erottaminen... 7
1 Toiminnan tarkoitus Nuorisovaltuusto on poliittisesti, uskonnollisesti sekä aatteellisesti sitoutumaton nuorten vaikuttajaryhmä, joka toimii kunnanhallituksen alaisena. Nuorisovaltuuston tehtävänä on edustaa nuoria omassa kunnassaan ja nuorisolain 8 :n sekä kuntalain 26 :n nojalla ohjata nuoria osallistumaan ja vaikuttamaan, sekä kunnalliseen päätöksentekoon että yhteiskunnallisiin asioihin. Nuorisovaltuusto pyrkii vaikuttamaan eri hallinnon aloilla nuoria koskeviin asioihin ja olemaan mukana mahdollisimman varhaisessa vaiheessa päätösten valmistelussa. Lisäksi toiminnan tarkoituksena on helpottaa nuorten mielipiteen tiedoksi saattamista eri hallintokuntien työskentelyssä. 2 Nuorisovaltuuston jäsenet ja niiden valinta Nuorisovaltuusto koostuu viidestä (5) varsinaisesta jäsenestä, kahdesta (2) varajäsenestä sekä ohjaajasta, joka toimii myös nuorisovaltuuston sihteerinä. Nuorisovaltuuston ohjaaja nimetään nuoriso- ja vapaa-aikatoimen työntekijöiden keskuudesta. Nuorisovaltuuston jäsenten valinta tapahtuu siten, että Pelkosenniemen koulun oppilaskunnan hallitus valitsee keskuudestaan kaksi jäsentä. Kolme muuta nuorisovaltuuston jäsentä valitaan kunnassa toimivien nuorisojärjestöjen, harrasteryhmien, kunnassa vakituisesti asuvien sekä kunnassa kirjoilla olevien, mutta muualla opintojaan suorittavien ehdotusten perusteella. Nuorisovaltuuston jäsenenä voi olla 13-28 -vuotias pelkosenniemeläinen nuori. Mikäli nuorisovaltuustoon valittu täyttää 29 vuotta nuorisovaltuuston toimikauden aikana, voi hän jatkaa nuorisovaltuustossa toimikauden loppuun asti. 3 Nuorisovaltuuston toimikausi Nuorisovaltuuston jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Toimikausi alkaa 1.6 ja päättyy 31.5. 3
4 Nuorisovaltuuston järjestäytyminen Nuorisovaltuuston toimikauden ensimmäistä kokousta kutsutaan järjestäytymiskokoukseksi. Järjestäytymiskokouksen kutsuu koolle kunnan nuorisovaltuustotoiminnasta vastaava edellisen kauden nuorisovaltuuston puheenjohtajan toimeksiannosta. Kokouskutsussa tulee näkyä järjestäytymiskokouksen aika ja paikka. Nuorisovaltuusto valitsee toimihenkilöt toimikaudeksi keskuudestaan. Vuosittain valitaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Lisäksi voidaan valita muita tarvittavia toimihenkilöitä esim. suurempiin tapahtumiin vastuuhenkilöt ja Some-vastaava. Järjestäytymiskokouksessa voi olla mukana kunnan asettamia henkilöitä avustamassa vastavalittuja nuorisovaltuutettuja ja katsomassa, että kokous menee protokollan mukaan. 5 Osallistuminen kunnanhallinnon työskentelyyn Nuorisovaltuusto osallistuu kunnanhallinnon työskentelyyn, kun toimielimessä käsitellään nuorisoa koskevia asioita. Kunnan päättäjät voivat kutsua nuorisovaltuuston jäseniä kokouksiinsa esimerkiksi asiantuntijalausuntojen antajiksi. Nuorisovaltuusto valitsee keskuudestaan edustajat lautakuntiin tai vastaaviin. Nuorisoedustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus, muttei äänestysoikeutta. Heidän tulee olla myös ajan tasalla nuorten mielipiteistä ja ottaa se huomioon. Nuorisoedustajat ottavat kantaa nuorison ja nuorisovaltuuston puolesta ja raportoivat siellä tapahtuneista keskusteluista ja tehdyistä päätöksistä. 6 Nuorisovaltuustoaloitteet Aloitteet uusista ideoista tai kunnan eri hallintoaloja koskevat aloitteet on toimitettava kirjallisesti nuorisovaltuuston ohjaajalle/sihteerille. Kunnan hallinnossa nuorten tekemiin aloitteisiin ja esittämiin kysymyksiin on hallinnonalojen vastattava kahden (2) kuukauden kuluessa. 4
7 Nuorisovaltuuston talous Kunnan talousarviossa on varattu määräraha nuorisovaltuuston toimintaan. Nuorisovaltuusto päättää sille osoitetun määrärahan käytöstä itsenäisesti. Nuorisovaltuuston laskut hyväksyy sivistystoimen määräämä viranhaltija. 8 Nuorisovaltuuston kokousmenettely Nuorisovaltuuston kokoukset ovat avoimia, ja niihin on jokaisella oikeus osallistua. Paikalla olevat, jotka eivät ole nuorisovaltuuston jäseniä, ovat kokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeutettuja. Nuorisovaltuusto kokous voidaan pitää erikoistilanteessa ainoastaan valtuutettujen kesken. 1) Kokousaika- ja paikka Nuorisovaltuuston ohjaaja/sihteeri ja puheenjohtaja päättävät kokousajat ja -paikan. Nuorisovaltuusto kokoontuu pääsääntöisesti 4-6 kertaa vuodessa. Nuorisovaltuusto voi halutessaan pitää ylimääräisiä kokouksia, jos tulossa on iso tapahtuma tms., joka vaatii järjestelyjä tai vastaavaa. Ylimääräiset kokoukset järjestetään samoin kuin säännölliset nuorisovaltuuston kokoukset. 2) Kokouksiin osallistuminen ja niissä äänestäminen Jokaisella nuorisovaltuutetulla on läsnäolo-, puhe- ja äänioikeus nuorisovaltuuston kokouksissa. Käytössä on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus eli jokaisella on yksi ääni. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Äänestyksessä käytetään pääsääntöisesti käsiäänestystä, mutta jos yksikin jäsen sitä vaatii, pidetään suljettu lippuäänestys. Äänet laskee puheenjohtaja tai kokoukseen valitut pöytäkirjantarkastajat. 3) Kokouksen päätösvaltaisuus Nuorisovaltuuston kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. 4) Kokouksen koollekutsuminen Kokouskutsun antavat nuorisovaltuuston puheenjohtaja ja ohjaaja/sihteeri lähettämällä/jakamalla kokouskutsun esityslistoineen nuorisovaltuutetuille. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu lähetetään vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta jäsenille ja muille joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus. Tätä ennen puheenjohtaja ja ohjaaja/sihteeri ovat laatineet esityslistalle pohjan. Nuorisovaltuutetuilla on 5
oikeus ehdottaa asiaa lisättäväksi esityslistalle. Nuorisovaltuuston ulkopuolisilla jäsenillä on oikeus antaa nuoria koskevia aloite- ja lausuntoehdotuksia. 5) Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnäolijat, sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Kokoukselle valitaan kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat myös ääntenlaskijoina. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, ellei kokous toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu esityslistassa. 6) Kokouksen johtaminen Kokousta johtaa nuorisovaltuuston puheenjohtaja. Hänen ollessa estynyt tulemaan paikalle, toimii varapuheenjohtaja hänen sijaisenaan. Molempien ollessa estyneenä toimii nuorisovaltuuston vanhin jäsen puheenjohtajana. 7) Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen Kokouksesta kirjoitetaan pöytäkirja, jonka tekee ohjaaja/sihteeri ja sen allekirjoittavat puheenjohtaja, ohjaaja/sihteeri ja pöytäkirjantarkastajat. Pöytäkirja pyritään tarkastamaan heti kokouksen jälkeen. 8) Kokouspalkkiot ja muut korvaukset Nuorisovaltuuston omien virallisten kokousten osalta maksetaan sama kokouspalkkio kuin lautakuntienkin kokouksista. 6
9 Nuorisovaltuuston ja -valtuutetun tehtävät Nuorisovaltuuston tehtävät: 1. kaikin puolin edistää ja kehittää nuorten asemaa Pelkosenniemellä 2.tuoda nuorten mielipiteet julki lautakunnissa, sekä julkisessa sanassa 3. tuoda nuorten näkökulma kunnan päätöksiin 4. olla luomassa Pelkosenniemen nuorille mahdollisuuksia monipuoliseen virikkeelliseen toimintaan 5. edistää nuorten ja kunnan välistä yhteistyötä 6. valvoa nuorten asemaa Pelkosenniemen kunnassa 7. monipuolistaa kunnan nuorille tarjoamia palveluita 8. pitää yhteyttä kunnan nuoriin sekä nuorisotoimijoihin 9. valmistella esityksiä ja aloitteita kunnan valtuustolle 10. valvoa tekemiensä esitysten ja aloitteiden toimeenpanoa 11. pyrkiä lisäämään nuorten kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin Nuorisovaltuutetun tehtävät: 1. pitää yhteyttä nuorisovaltuustoon kuulumattomiin nuoriin 2. ilmoittaa sihteerille viimeistään kokouspäivää edeltävänä päivänä, mikäli on estynyt saapumasta kokoukseen 3. hoitaa ottamansa tehtävät kunnialla loppuun 4. käyttäytyy kokoustilanteessa sopivalla tavalla ja muistaa asiallisen linjan 5. nuorisovaltuutettu voi tehdä aloitteita nuorisovaltuuston kokouksessa kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen. 10 Nuorisovaltuuston jäsenen eroaminen ja erottaminen Jäsen voi erota joko kirjallisesti jättämällä eroilmoituksen nuorisovaltuustolle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voidaan erottaa nuorisovaltuustosta, jos hän on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on nuorisovaltuustoon liittymällä sitoutunut. Ennen jäsenen erottamista on häntä kuultava virallisessa nuorisovaltuuston kokouksessa. Tämä kuuleminen suoritetaan salaisena. Erottamista tulee pitää viimeisenä vaihtoehtona. 7