SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2015 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Katsaukseen on koottu se tieto, joka on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- ja seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua. Katsauksen sisältämää tietoa kannattaa hyödyntää turvallisuustyön painopisteiden määrittelemisessä, alueellisten toimijoiden motivoinnissa ja turvallisuustyön vaikutusten arvioinnissa. Paikallisella tasolla on tärkeää saattaa katsaukset niin turvallisuustoimijoiden, asukkaiden kuin luottamushenkilöiden tietoon. Tapaturmakatsauksien sisältämää tietoa kannattaa käsitellä paikallisissa tilaisuuksissa: Raporttien sisältöä ja vaikutusta alueen turvallisuustyöhön käsitellään paikallisissa turvallisuussuunnittelun työryhmissä. Alueella järjestettävissä turvallisuusalan koulutustilaisuuksissa yhdeksi aiheeksi valitaan tapaturmat. Tiedottaminen paikallisella tasolla voi sisältää esimerkiksi: Katsaukset linkitetään alueellisen toimijan internetsivulle. Laaditaan tiedote paikallislehteen oman kunnan ja alueen tapaturmatilannetta kuvaillen Tiedotetaan katsauksesta organisaation sisäisessä tiedotusfoorumissa ja internetsivuilla Asiasta tiedotetaan muille alueella asiasta kiinnostuneille tahoille, esimerkiksi maakuntaliitot, ammattikorkeakoulut, järjestöt. Katsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen markus.gronfors@thl.fi. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tapaturmat -verkkosivustolta osoitteesta www.thl.fi/tapaturmat. Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuussa 2015 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2
SISÄLLYS SAATTEEKSI... 2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA... 4 2 TAPATURMAT SUOMESSA... 5 3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT... 6 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA... 8 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA... 10 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN... 21 7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN... 29 3
1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Aineistolähteet lukumäärätiedoille: kuolemat: kuolemansyyaineisto (lähde: Tilastokeskus) hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät: hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL) Raportin taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät luvut (hoitojaksojen, potilaiden, hoitopäivien määrät) sekä kuolemien määrät perustuvat kokonaisaineistoihin ja siten niiden kattavuus on Ahvenanmaata lukuun ottamatta käytännössä lähes 100 %. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kaikki vuodeosastohoito, sairaalassa ei aina kirjata huolella tapaturmiin liittyviä tietoja (ks. kuvio 8, s. 18). Tuloksia tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon aineistoon liittyvät puutteet. Tietosuojan vuoksi on taulukoissa näkyvien pienimpien lukumäärien kohdalla supistettu tarkkuutta: kuntakohtaisten, viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä (koskevat vain niitä raportin osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä): Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä '<5' Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä- arvot tai koko aluetta koskevat arvot) näissä yhteyksissä pyöristetään lähimpään kymmeneen 4
2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2013 tapaturmissa kuoli 2548 suomalaista: 1660 miestä ja 888 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1988 2013, N. Lisää tietoa suomalaisesta tapaturmatilanteesta on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Tapaturmat -verkkosivustosta www.thl.fi/tapaturmat > Tapaturmat lukuina. 5
3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT Raportissa käsitellään kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). Näiden tapaturmien ehkäisyn tulisi näkyä turvallisuussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa, kun käytössä on tarkempi tieto polikliinisesti hoidetuista tapaturmapotilaista, voidaan saada alueellista tietoa myös niistä tapaturmista, jotka ovat väestötasolla yleisiä mutta harvoin vaativat vuodeosastohoitoa ja jäävät siten vielä toistaiseksi tavoittamatta tässä raportissa. Polikliinisesti hoidetuista tapaturmista voi seurata pitkiä työstä poissaolojaksoja, toistuvia kiputiloja ja merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään. Ne voivat myös aiheuttaa leikkaushoitoja usean vuoden viiveellä. Tällaisin perustein mm. liikuntavammojen ehkäisy on kansallisissa ohjelmissa nostettu priorisoitavaksi kohteeksi. Liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä, vaikka ne hoidetaan usein polikliinisesti. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia alueella kaiken kaikkiaan sattuu, voidaan käyttää seuraavaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik. 6
Katsauksessa kuvataan alueen asukkaille sattuneita tapaturmia. Koska meillä ei ole käytettävissä tietoa tapaturman sattumispaikasta, on tapaturma sijoitettu alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Näin esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on lueteltu alueen kunnat vuoden 2013 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne ikäryhmissä olevien väestönosuuksien mukaan raportin taulukoissa käytettävin ikäryhmittäin 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2013 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2013), N. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko maa 20% 2% 6% 6% 32% 14% 14% 5% 5 438 972 Koko alue 19% 2% 6% 5% 31% 15% 17% 5% 213 485 Asikkala 18% 2% 3% 3% 29% 18% 20% 7% 8 433 Hartola 14% 2% 4% 3% 28% 20% 21% 9% 3 152 Heinola 16% 2% 4% 4% 29% 18% 20% 7% 20 015 Hollola 23% 2% 4% 4% 33% 15% 15% 4% 22 020 Hämeenkoski 19% 2% 4% 4% 29% 17% 18% 7% 2 091 Iitti 18% 2% 4% 4% 29% 18% 18% 7% 6 968 Kärkölä 19% 2% 4% 4% 32% 16% 16% 5% 4 764 Lahti 18% 3% 8% 7% 30% 14% 16% 5% 103 190 Myrskylä 19% 3% 4% 4% 30% 16% 17% 7% 1 990 Nastola 22% 2% 4% 4% 33% 16% 15% 4% 15 034 Orimattila 21% 2% 4% 4% 33% 15% 15% 5% 16 324 Padasjoki 16% 2% 3% 3% 26% 19% 23% 9% 3 306 Pukkila 23% 2% 4% 3% 34% 13% 16% 5% 2 042 Sysmä 14% 2% 3% 3% 26% 19% 24% 10% 4 158 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus 7
4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Suomessa valtaosassa ns. ei-luonnollisia kuolemia tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa kuolemansyy määritellään. Etenkin nuorilla kuolemansyytutkimukset toteutetaan lähes 100 prosenttisesti, vanhemmilla harvemmin 4. Tietoa kuolemansyystä voidaan pitää luotettavana. Tapaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui. Taulukko 2. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2004 2013 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 7 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Liikenne, kevyt <5 <5 <5 <5 6 7 12 8 Liikenne, moottoriajoneuvot 8 8 11 6 34 14 22 8 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 49 69 126 263 Hukkuminen <5 <5 <5 <5 12 12 30 5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 12 11 16 6 Tulipalo <5 <5 <5 <5 12 13 6 7 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 6 11 6 5 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 107 79 20 <5 Muu myrkytys 8 <5 <5 17 9 40 22 8 6 Muut tapaturmat 6 <5 <5 <5 21 24 33 16 Yhteensä 20 10 40 20 300 260 280 320 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 19 17 40 - Liikenne, moottoriajoneuvot 86 25 110 - Kaatuminen ja putoaminen 280 230 510 - Hukkuminen 50 14 60 - Tukehtuminen 28 20 50 - Tulipalo 29 9 40 - Paleltuminen 20 8 30 - Alkoholimyrkytys 160 51 210 - Muu myrkytys 64 39 100 - Muut tapaturmat 68 33 100 - Yhteensä 800 450 1 250-4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282-284 5 Vertailu-sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10 % kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli, se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 7 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 8 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä. 8
Kuolemantapauksia 0 50 100 150 Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat pl. myrkytys 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 3. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 9 2013, %. Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 4. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 9 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi. 9
Tuhansia hoitopäiviä 0 5 10 15 20 25 30 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA Kun pyrkimyksenä on ehkäistä tapaturmia ja tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa, on tärkeää tarkastella lukumääriä ja lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Tämä kappale sisältää koko aluetta koskevia tietoja. On myös hyvä verrata eri alueita keskenään. Näin voidaan saada ajatuksia siitä, millä alueilla ennalta ehkäisevää työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Kappaleessa Kuusi esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Hoitopäivät, hoitojaksot ja potilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Koska sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistossa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan yhteydessä, on tässä kappaleessa esitetyissä tunnusluvuissa laskettu yhteen tapaturma- ja väkivaltahoidot. Valtaosaan (noin 85 %) hoidon syynä on kuitenkin tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Liikennetapaturma, kevyt liikenne Muu myrkytys Tulipalo Hengitystä estävät tapaturmat Paleltuminen Alkoholimyrkytys 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Veteen vajoaminen Kuvio 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2004 2013, tuhansia päiviä. 10
Taulukko 3. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 10 Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 156 13 40 44 318 184 149 49 950 Liikenne, moottoriajoneuvot 371 151 208 169 774 173 136 28 2 010 Kaatumis- ja putoamistapaturma 976 127 393 384 2 861 2 172 2 886 1 890 11 690 Veteen vajoaminen 7 <5 <5 <5 10 7 13 <5 40 Hengitystä estävät tapaturmat 24 <5 <5 <5 15 5 13 5 70 Tulipalo 15 11 11 14 51 19 15 5 140 Paleltuminen <5 <5 <5 5 19 24 17 <5 70 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 58 6 35 26 160 54 31 20 390 Alkoholimyrkytys 45 <5 6 <5 21 9 <5 <5 90 Muu tapaturma 772 184 513 474 2 818 1 408 1 767 830 8 770 Yhteensä 2 420 490 1 210 1 120 7 050 4 060 5 030 2 830 24 210 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 84 9 9 17 181 148 193 93 730 Liikenne, moottoriajoneuvot 113 66 82 66 254 87 78 34 780 Kaatumis- ja putoamistapaturma 703 56 118 146 1 552 1 812 4 074 6 755 15 220 Veteen vajoaminen 5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 13 <5 <5 <5 12 7 9 5 50 Tulipalo 5 <5 <5 <5 12 <5 6 5 30 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 11 <5 <5 6 30 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 66 16 44 40 186 50 41 30 470 Alkoholimyrkytys 28 <5 <5 <5 11 5 <5 <5 60 Muu tapaturma 467 93 204 219 1 759 1 123 1 753 1 067 6 690 Yhteensä 1 490 240 460 490 3 980 3 240 6 170 8 000 24 070 Yhteensä 3 910 740 1 670 1 620 11 030 7 290 11 200 10 820 48 280 10 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 11
Kartta 1. Vertailutieto koko maan tilanteeseen nähden vammojen ja myrkytysten aiheuttamien hoitojaksojen osalta alueen kunnissa vuosina 2009-2013. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 16 Asikkala 81 Hartola 111 Heinola 98 Hollola 283 Hämeenkoski 142 Iitti 316 Kärkölä 398 Lahti 504 Myrskylä 532 Nastola 560 Orimattila 576 Padasjoki 616 Pukkila 781 Sysmä 12
Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 11 Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 131 12 36 35 229 132 107 32 710 Liikenne, moottoriajoneuvot 280 110 149 116 490 119 90 22 1 320 Kaatumis- ja putoamistapaturma 798 114 322 326 2 016 1 252 1 484 909 6 990 Veteen vajoaminen 5 <5 <5 <5 9 7 13 <5 40 Hengitystä estävät tapaturmat 23 <5 <5 <5 13 5 11 5 60 Tulipalo 14 <5 10 11 32 12 12 5 100 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 11 17 15 <5 50 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 56 6 33 23 134 46 31 17 340 Alkoholimyrkytys 44 <5 <5 <5 20 8 <5 <5 80 Muu tapaturma 664 162 448 410 2 242 1 063 1 150 419 6 410 Yhteensä 1 880 390 920 850 4 650 2 340 2 540 1 220 14 100 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 71 8 9 14 129 102 134 68 530 Liikenne, moottoriajoneuvot 85 52 61 51 178 60 63 23 550 Kaatumis- ja putoamistapaturma 593 53 108 125 1 152 1 156 2 205 3 112 8 200 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 12 <5 <5 <5 11 6 9 5 50 Tulipalo <5 <5 <5 <5 10 <5 6 <5 30 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 5 <5 <5 5 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 65 16 40 31 163 46 37 29 420 Alkoholimyrkytys 28 <5 <5 <5 11 5 <5 <5 50 Muu tapaturma 409 84 181 192 1 394 812 1 211 699 4 890 Yhteensä 1 220 210 390 390 2 750 2 000 3 230 3 510 13 140 Yhteensä 3 100 600 1 310 1 240 7 400 4 340 5 770 4 730 27 240 11 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 13
Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 12 Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 286 42 139 169 1 680 1 763 1 255 637 5 970 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 509 1 024 2 540 3 693 6 213 1 582 1 558 281 18 400 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 612 318 1 525 1 157 17 849 23 697 46 753 30 349 123 260 Veteen vajoaminen 36 6 <5 <5 34 49 77 <5 200 Hengitystä estävät tapaturmat 39 <5 <5 9 74 7 35 6 170 Tulipalo 77 206 50 109 500 148 272 23 1 390 Paleltuminen <5 <5 5 248 92 242 217 <5 810 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 69 6 140 45 269 109 148 51 840 Alkoholimyrkytys 61 <5 6 <5 155 143 6 <5 370 Muu tapaturma 1 639 460 1 198 1 369 10 443 10 304 16 804 16 258 58 480 Yhteensä 5 330 2 060 5 610 6 800 37 310 38 040 67 130 47 610 209 880 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 136 12 23 128 862 1 213 1 456 1 267 5 100 Liikenne, moottoriajoneuvot 481 217 485 515 2 036 499 525 479 5 240 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 132 113 333 368 7 818 12 552 57 681 163 945 243 940 Veteen vajoaminen 10 <5 <5 <5 <5 <5 13 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 18 <5 <5 <5 41 13 16 219 310 Tulipalo 42 14 <5 <5 57 17 34 52 220 Paleltuminen 5 <5 <5 <5 39 70 22 51 190 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 83 16 586 59 247 134 156 157 1 440 Alkoholimyrkytys 29 <5 <5 <5 17 23 146 <5 220 Muu tapaturma 971 168 427 777 5 698 6 726 14 884 13 031 42 680 Yhteensä 2 910 540 1 860 1 860 16 820 21 250 74 930 179 200 299 360 Yhteensä 8 240 2 610 7 470 8 660 54 130 59 290 142 060 226 810 509 250 12 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 14
Lukumäärä 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 Vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joitakin vammoja tarvitsee hoitaa sairaalassa useamman kerran. Usein potilas myös siirretään esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Hoitojaksoja Potilaita 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2004 2013, N. 15
Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 Hoitokäytännöt muuttuvat. Hoitojaksot lyhenevät ja osa aiemmin vuodeosastohoitoa vaatineista hoidoista tapahtuu polikliinisesti avohoitona. Vanhemman väestön hoitojaksot ovat usein pitkiä ja katkeavat useampaan lyhytkestoisempaan hoitojaksoon eri hoitopaikassa. Hoitojakson pituus ei siis suoraan kerro vamman vakavuudesta. Joka tapauksessa pitkien hoitojaksojen lukumäärä/osuus kuvaa vakavien tapaturmien kehitystä. 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2004 2013, %. Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 1 päivä 2-7 päivää 8- päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 676 695 316 1 687 3 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 237 961 592 2 790 6 Kaatumis- ja putoamistapaturma 6 832 11 874 8 199 26 905 56 Veteen vajoaminen 29 14 8 51 0 Hengitystä estävät tapaturmat 77 33 8 118 0 Tulipalo 49 69 55 173 0 Paleltuminen 24 47 25 96 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 654 173 36 863 2 Alkoholimyrkytys 116 18 8 142 0 Muu tapaturma 6 555 5 660 3 236 15 451 32 Yhteensä 16 249 19 544 12 483 48 276 100 16
Taulukko 7. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2013, N. Vähintään 10 potilasta vuonna 2013, hoitopäivät laskettu vuoden alusta. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja, lisätietoja: http://www.thl.fi/tietokannat/topi Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 40318 - Päijät-Hämeen keskussairaala 3 766 3 144 14 909 3.9 90299 - Lahden terveyskeskus 472 403 12 207 24.2 90734 - Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä/aava 350 279 10 957 28.8 60724 - Suomen Terveystalo/Lahti 260 250 260 1.0 90156 - Hollolan kunta/peruspalvelukeskus Oiva 265 211 7 116 25.1 50290 - Tampereen yliopistollinen sairaala 181 154 765 4.2 90615 - Heinolan terveyskeskus 175 148 2 486 13.6 60763 - Sairaala Mehiläinen Lahti 144 135 144 1.0 50200 - Helsingin yliopistollinen keskussairaala 44 42 320 7.3 60702 - Suomen Terveystalo/Helsinki 38 36 38 1.0 60621 - Validia kuntoutus/käpylän kuntoutuskeskus/synapsia 35 32 549 15.2 60806 - Omasairaala 31 31 31 1.0 60605 - Dextra Munkkivuoren lääkärikeskus 21 20 21 1.0 60611 - Diacor sairaala 18 18 18 1.0 60613 - Invalidisäätiö/Sairaala Orton 17 16 44 2.6 60626 - Sairaala Mehiläinen Helsinki 12 11 12 1.0 60809 - Valolinna Klinikka 10 10 10 1.0 17
Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Tapaturmatyypit Luokittelemalla hoitojaksoja taustamuuttujien mukaan, päästään lähemmäksi niitä väestöryhmiä ja tapaturmien sattumispaikkoja, joihin ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata. Sairaalahoitoja koskevista taulukoista ja kuvioista puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista, näin ollen vain varovaisia tulkintoja voidaan tehdä. Esimerkiksi liikuntatapaturmat, joita suomalaisille sattuu yli 300 000 vuosittain, ovat useimmiten polikliinisesti hoidettuja eivätkä siten näy raportin luvuissa. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. Valtakunnallisen tilastoaineiston käyttöä hankaloittaa, jos tieto tapaturmatyypistä on sairaalassa jätetty merkitsemättä tai se on kirjattu ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. Kaksi viimeksi mainittua luokkaa ovat edelleen liian suuria. Ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää, että sairaaloissa tuotetun tiedon laatu paranisi. Ehkäisevää työtä tekevien tulisi neuvotella aineistosta terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus on parantunut vuosituhannen vaihteesta. Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 8. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 2002 2013, %. 18
Tapausten lukumäärä 0 500 1000 1500 Alla esitetään kuva siitä, miten alueen asukkaille sattuneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueella, työssä tai päiväkodissa/koulussa sattuviin tapaturmiin (kuvio 9). Tämä tieto tallennetaan sairaalassa potilaan hoidon yhteydessä. Seuraavalla sivulla esitetty kuvio 10 kuvaa saman asian koko maassa. Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Urheilu- tai liikuntatapaturma Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 9. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit alueella vuosina 2002 2013, N. 19
Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 10. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit koko maassa vuosina 2002 2013, N. Taulukko 8. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 2002 2013 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 1 275 Liikenne 5 206 Kotitapaturma 17 690 Urheilu- tai liikuntatapaturma 2 320 Muu vapaa-ajan tapaturma 13 641 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 1 318 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 2 588 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 349 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 7 899 20
6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Alueen asukkaiden ikärakenne vaikuttaa tapaturmien ja väkivallan määrään. Eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten työllisyys, kevyen liikenteen väylästöt, alueella toimivien työnantajien työturvallisuudesta huolehtiminen, elämän aikana saatu turvallisuusneuvonta, alkoholin käyttö jne. Pääsääntöisesti näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei vertailuluvuissa voida ottaa huomioon. Eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia, kun mietitään paikallisen turvallisuustyön tavoitteita. Kun halutaan vertailla poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Vakiointimenettelynä on käytetty epäsuoraa vakiointia. Epäsuorassa vakiointimenettelyssä lasketaan ensin alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Tämän jälkeen verrataan alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää alueelle odotettuun tapahtumamäärään. Menetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 13. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10 %, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee liikennetapaturma -sarakkeessa 712 27 %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikennetapaturmaksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27 % vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6539 +33 %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33 % enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun perässä ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se riittävän paljon ylitä arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua (eli poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä). Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ei (aina) tarkoita käytännössä merkittävää. Esimerkiksi 100 % odotettua enemmän silloin, kun hoitojaksojen määrä on 15 ei välttämättä ole yhtä painava tulos kuin 50 % odotettua enemmän hoitojaksojen määrän ollessa 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. 13 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit Menetelmäseloste 21
Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, 14 15 16 17 2009-2013. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 28 950-17 320-269 600 +7% 9.1 800 - Asikkala 1 440 +18% 760-13 385-9.0 39 - Hartola 650 +24% 353 +17% 10 027 * 14.7 20 - Heinola 2 980-1 683-27 503-9.0 85 - Hollola 2 690-1 689-24 599 +18% 8.9 54-27% Hämeenkoski 280-170 - 3 907 * 13.4 6 * Iitti 1 050-594 - 16 877 +74% 15.3 31 - Kärkölä 700-393 - 6 950-9.6 26 - Lahti 12 860-4% 8 063-103 131-11% 7.9 373 - Myrskylä 290-178 - 2 877 * 9.4 7 * Nastola 1 930-1 176-18 036-9.1 51 - Orimattila 2 320-1 451 +10% 18 064-7.7 63 - Padasjoki 700 +29% 337-11 740 * 16.0 13 - Pukkila 280-187 +16% 2 214 * 7.9 10 * Sysmä 770-413 - 10 285-12.9 26-14 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 15 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 16 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 17 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 22
Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, 18 19 20 21 2009-2013. Kunta Liikennetapaturma Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 2 310 +19% 13 760-1 630 +45% 9 520 +6% 1 730-23% 28 950 - Asikkala 100 +38% 783 +24% 44-452 +19% 62-1 440 +18% Hartola 54 * 346 +24% 24 * 194 +29% 33 * 650 +24% Heinola 254 +37% 1 549-144 +49% 888-148 - 2 980 - Hollola 217-1 267-117 - 934-159 -21% 2 690 - Hämeenkoski 32 * 136-9 * 92-13 * 280 - Iitti 123 +112% 515-25 - 348-39 -35% 1 050 - Kärkölä 68 +101% 322-31 +83% 245 +24% 37-700 - Lahti 897-5 772-12% 920 +64% 4 369-897 -16% 12 860-4% Myrskylä 31 * 156-16 * 81-10 * 290 - Nastola 181 +40% 843-123 +64% 652-131 - 1 930 - Orimattila 185 +31% 1 095-115 +47% 784 +15% 136-2 320 - Padasjoki 51 * 440 +50% 19 * 175-19 - 700 +29% Pukkila 35 +167% 128-8 * 83-22 * 280 - Sysmä 82 +153% 403-33 * 227-23 - 770-18 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 19 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 20 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 21 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 23
Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 22 23 24 25 2009-2013. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 1 070-9% 10 350-540 - 980-750 -32% 13 690 - Asikkala 47-620 +35% 31 * 49 +78% 36-780 +25% Hartola 14 * 271 +27% 15 * 26 * 18 * 340 +22% Heinola 93-1 202-57 - 112-78 - 1 540 - Hollola 119-917 - 34-120 - 70-1 260 - Hämeenkoski 9 * 104 - <5 * 12 * 8 * 140 - Iitti 51 +65% 401-12 * 26-23 - 510 - Kärkölä 19 * 249-13 * 25-16 * 320 - Lahti 498-10% 4 271-10% 247-396 - 321-37% 5 730-12% Myrskylä 11 * 107-10 * 17 * 11 * 160 - Nastola 77-617 - 34-61 - 51-840 - Orimattila 79-799 - 64 +104% 78-73 - 1 090 - Padasjoki 22 * 378 +71% 7 * 18 * 15 * 440 +49% Pukkila 10 * 89 - <5 * 13 * 12 * 130 - Sysmä 18-327 - 11 * 28 * 18-400 - 22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 24
Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 26 27 28 29 2009-2013. Kunta Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 7 980-880 -15% 5 920 +5% 890-8% 12 990 +9% 290-68% 28 950 - Asikkala 524 +46% 35-278 - 47-550 - 7-54% 1 440 +18% Hartola 229 +39% 9 * 108-18 - 277 +32% 10 * 650 +24% Heinola 879-65 - 608-96 - 1 317 +10% 18-60% 2 980 - Hollola 741-104 - 552-95 - 1 179-23 -54% 2 690 - Hämeenkoski 82-11 * 53-12 * 123 - <5 * 280 - Iitti 338-32 * 190-35 - 448-7 * 1 050 - Kärkölä 206-11 * 137-29 * 316 - <5 * 700 - Lahti 3 070-16% 440-13% 2 792-327 -29% 6 052 +7% 174-57% 12 860-4% Myrskylä 90-6 * 68 +58% 14 * 113 - <5 * 290 - Nastola 514-65 - 378-62 - 900 +15% 11-1 930 - Orimattila 625-75 - 480-97 +35% 1 022 +13% 16-59% 2 320 - Padasjoki 317 +83% 11 * 131 +37% 10 * 230-5 * 700 +29% Pukkila 73-5 * 60-20 * 115 - <5 * 280 - Sysmä 287 +22% 12 * 87-25% 26 * 348 +23% 8 * 770-26 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 27 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 28 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 29 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 25
Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina 30 31 32 33 2009-2013. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 1 310-320 - 820 +20% 740 +11% 4 440 +5% 2 380-2 900-1 850 +11% 14 770 +4% Asikkala 49-5 -56% 18-16 - 192-128 - 213 +47% 118-740 +20% Hartola 16-5 * 10 * 9 * 73-66 - 99 +61% 64 +66% 340 +36% Heinola 104-25 - 68-49 - 422-292 - 372-236 - 1 570 +10% Hollola 159-51 +59% 70 +43% 63-412 -10% 181-27% 279-150 - 1 370 - Hämeenkoski 24 * <5 * 10 * <5 * 29-25 - 14-58% 22-130 - Iitti 33-12 - 14-19 * 162-90 - 135-75 - 540 - Kärkölä 28-7 * 14 * 27 * 120-62 - 85-47 * 390 - Lahti 584-145 - 497 +19% 426-2 023-1 015-1 078-11% 642-12% 6 410 - Myrskylä 6-58% <5 * 7 * 6 * 44-24 - 36-37 * 160 - Nastola 123-26 - 42-56 - 372-155 - 173-100 - 1 050 - Orimattila 124-24 - 51-52 - 344-174 - 197-174 - 1 140 - Padasjoki 19-6 * <5 * 10 * 83-81 +64% 99-73 * 370 +41% Pukkila 20 - <5 * 10 * <5 * 54-22 - 23-30 * 170 - Sysmä 25 - <5 * 5 * 8 * 114 +52% 66-101 - 78-400 +18% 30 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 31 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 32 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 33 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 26
Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina 34 35 36 37 2009-2013. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 890-190 - 340-340 - 2 620 +8% 2 010-3 340-5% 4 440-14 18-0 Asikkala 25-5 * 6 * 6 * 106-82 - 163-309 +44% 700 +15% Hartola 18 * <5 * <5 * <5 * 35-35 - 93-123 - 310 - Heinola 62-15 - 20 * 15-221 - 268 +31% 305-23% 509-1 420 - Hollola 147 +27% 18-19 - 38-265 - 173-322 - 347-1 330 - Hämeenkoski <5 * <5 * <5 * <5 * 27-13 - 64 +69% 43-150 - Iitti 34 - <5 * 12 * 6 * 80-62 - 137-175 - 510 - Kärkölä 11-49% 8 * 5 * <5 * 64-45 - 66-110 - 310 - Lahti 377-93 - 230-205 - 1 248 +9% 931-1 537-9% 1 824-15% 6 450-5% Myrskylä 19 * <5 * <5 * <5 * 17-21 - 26-45 - 130 - Nastola 54-26% 17 * 19-20 - 213-126 - 192-242 - 880 - Orimattila 112 +45% 21 +88% 22-25 - 239 +23% 129-238 - 389-1 180 +10% Padasjoki 9 - <5 * <5 * <5 * 29-43 - 105-138 - 330 - Pukkila 15 * <5 * <5 * <5 * 27-15 * 20-28 -35% 110 - Sysmä 6-59% 6 * <5 * 10 * 53-65 +59% 67-37% 158-370 - 34 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 35 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 36 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 37 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 27
Sairaalahoitojen kustannukset Pitkät ja ketjuuntuneet hoitojaksot ovat merkittävä taloudellinen taakka kunnille. Useimmat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla. Vuonna 2011 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,0 vuorokautta 38. Kirurgian erikoisalalla tapahtuneen hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3605 euroa 39. Taulukossa 15 esitetyt luvut ovat arvioita, jotka perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin. Luvut eivät siis suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia, mutta ne antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Lisätietoja käytetystä laskentamentelmästä löytyy PERFECT-hankkeen menetelmäraportista. 40 On myös huomioitava, että esitetyissä luvuissa on mukana vain erikoissairaanhoidon osuus, huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2013. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 629 330 Koko alue 28 616 Asikkala 1 208 Hartola 839 Heinola 2 996 Hollola 2 382 Hämeenkoski 224 Iitti 1 124 Kärkölä 701 Lahti 13 034 Myrskylä 292 Nastola 1 832 Orimattila 1 947 Padasjoki 791 Pukkila 369 Sysmä 878 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) 38 Rautiainen H, Pelanteri S, Rasilainen J (2012): Somaattinen erikoissairaanhoito 2011. THL 12/2012. http://urn.fi/urn:nbn:fife2012121210293 39 Kapiainen S, Väisänen A, Haula T (2014): Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011. THL Raportti 2014_003. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-079-5 40 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-menetelmäraportti, THL 2/2009. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect/julkaisut/perusraportit 28
7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN Tulipaloihin liittyvät tehtävät ovat merkittävä osa pelastuslaitosten arkea. Tässä osiossa tarkastellaan savun, tulen tai liekkien 41 aiheuttamia henkilövahinkoja koko Suomessa, kun henkilövahingon vakavuusasteena on kuolema tai vähintään sairaalan vuodeosastohoitoa (ml. päiväkirurginen hoito) vaatinut tapaturma. Lisäksi kuviossa 11 kuvataan aikasarjan avulla tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2004-2013. Tapaturmaisesti tulipaloissa kuolleiden lukumäärä on ollut 50 ja 140 uhrin välillä vuosittain vuosien 1952 2007 aikana Suomessa 42. Kuolemien lisäksi sairaalahoitoihin joutuu vuosittain moninkertainen määrä henkilöitä. Savusta ja tulesta loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä ja loukkaantumisten hoitoon tarvittujen hoitopäivien määrä vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Avohoidossa hoidettuja henkilövahinkoja ei tässä raportissa ole voitu huomioida, mutta on tiedossa, että niiden määrä ylittää tässä raportissa mainitut lukumäärät. Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007 2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007-2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007-2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0-9 3 1.7 1 1.7 10-19 10 5.2 1 1.6 20-29 12 6.0 6 9.0 30-39 21 10.8 2 3.1 40-49 42 18.7 16 21.7 50-59 73 30.8 15 19.6 60-69 81 44.8 20 30.5 70-79 34 28.8 10 24.7 80-89 20 33.5 9 41.7 90+ 2 22.0 0 0.0 Yhteensä 299 18.8 80 14.9 41 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 42 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007-2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto. 29
Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2004-2013 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 106 51 157 10-19 348 62 410 20-29 403 71 474 30-39 387 78 465 40-49 523 153 676 50-59 577 204 781 60-69 373 208 581 70-79 228 130 358 80-89 117 125 242 90+ 8 29 37 Yhteensä 3 070 1 111 4 181 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2004-2013 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 485 141 626 10-19 2 519 297 2 816 20-29 2 581 434 3 015 30-39 3 946 529 4 475 40-49 5 132 1 380 6 512 50-59 5 819 2 401 8 220 60-69 4 409 2 545 6 954 70-79 3 126 1 483 4 609 80-89 1 230 901 2 131 90+ 126 240 366 Yhteensä 29 373 10 351 39 724 30
Hoitopäiviä 0 50 100 150 200 250 Hoitopäivät 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2004-2013. 31
Tapaturmat -verkkosivusto www.thl.fi/tapaturmat Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn sekä turvallisuuden edistämiseen. 32