Monikonpuron uoman siirtäminen ja siihen liittyvä rakentaminen Perkkaan alueella Espoon kaupungin Leppävaaran kaupunginosassa

Etelä-Suomi Päätös Nro 7/2012/2 Dnro ESAVI/37/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 12.1.2012 ASIA LUVAN HAKIJA Monikonpuron uoman siirtäminen ja siihen liittyvä rakentaminen Perkkaan alueella Espoon kaupungin Leppävaaran kaupunginosassa Espoon kaupunki HAKEMUS Espoon kaupunki on aluehallintovirastossa 22.2.2011 vireille panemassaan ja 24.5.2011 täydentämässään hakemuksessa pyytänyt aluehallintovirastoa myöntämään jatkoajan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 25.1.2007 antaman lupapäätöksen nro 12/2007/3 rakennustöihin. Päätöksessä Espoon kaupungille on myönnetty lupa siirtää Monikonpuron vesiuomaa, täyttää nykyistä uomaa sekä rakentaa kolme siltaa hakemukseen liitetyn, Evata Development Oy:n 7.7.2006 laatiman ja 4.10.2006 täydentämän suunnitelman mukaisesti Espoon kaupungin Leppävaaran kaupunginosassa. Päätöksen nro 12/2007/3 lupamääräyksen 8) mukaan rakennustöihin on ryhdyttävä neljän vuoden kuluessa ja työt on tehtävä valmiiksi kuuden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. Töitä ei ole aloitettu lupamääräyksen mukaisesti. Alkuperäisen lupahakemuksen mukaisen rakennushankkeen aloitus on siirtynyt yleisten taloudellisten edellytysten väliaikaisen heikkenemisen takia. Talouden yleisen elpymisen vuoksi ovat edellytykset rakennushankkeen toteuttamiselle jälleen hyvät ja rakennushanke on käynnistymässä vuonna 2012. Nykytilanne Suunnitelma Nykyinen vuonna 2001 rakennettu Monikonpuron uoma virtaa Kehä I ja Perkkaantien alitettuaan pohjoiseen noin 100 metriä, jonka jälkeen se liittyy alkuperäiseen purouomaan. Tässä kohdassa alkuperäiseen uomaan liittyy myös Leppävaaran asemalta tulevan hulevesiviemärin purku-uoma. Monikonpuron, Hatsinanaukion ja Perkkaanpuronpuiston rakentamissuunnitelmia on tarkennettu vastaamaan alueen kaavamuutosta sekä vahvistettua Perkkaantien katusuunnitelmaa ja tulevan kiinteistön maankäytön tarpeita. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 Suunnitelman mukaan Monikonpuroon kohdistuu rakentamistoimenpiteitä noin 840 metriä käsittävällä osuudella. Purouoma on tarkoitus johdattaa itään päin heti Perkkaantien nykyisen alituksen jälkeen ja se on tarkoitus liittää nykyiseen luonnontilaiseen uomaansa Majurinkadun itäpuolella Majurinpuistossa. Leppävaaran aseman suunnasta tulevan hulevesiviemärin vedet johdetaan Hatsinanaukion läpi pääosin nykyistä purouomaa pitkin. Tähän uomaan johdetaan vedet myös Rantaradan alittavista hulevesiviemäreistä. Aiemmasta suunnitelmasta poiketen Hatsinanaukion kohdalla Monikonpuro on suunniteltu kulkemaan avokanavassa. Tonttiliittymien vuoksi on kanavan yli suunniteltu rakennettavaksi kaksi kevyen liikenteen siltaa ja kaksi ajoneuvoliikenteen siltaa. Tulevat rakenteet on esitetty hakemuksen liitteenä olevassa asemapiirustuksessa. Avokanavan leveys on 5 15 metriä ja sen pohjalle on tarkoitus luoda suotuisat olosuhteet vesikasveille ja kaloille. Kanavan osuudelle siirretään mahdollisimman paljon nykyisen puronpohjan kiviä, luonnollista pohjasoraa ja vesikasveja, joista rakennetaan luontevasti polveilevaa purouomaa ja yhdessä betonipatojen kanssa suvantoja vaelluskalojen levähtämispaikoiksi. Kanavan rakenteet on suunniteltu siten, että ne varmistavat kesävirtaaman mukaisen vesiuoman sekä ylivirtaamatilanteen vaatiman kapasiteetin ilman että aiheutetaan haitallista padotusta tai vedenkorkeuden nousua yläjuoksulla. Avokanavaosuuden jälkeen purouoma on suunniteltu kulkemaan Perkkaanpuronpuiston läpi noudattaen nykyistä purouomaa ja levittäytyen välillä kahtena tai useampana haarana koko puistoalueelle. Puistoalueen on tarkoitus toimia mahdollisena tulva-altaana ylivirtaamatilanteissa. Perkkaanpuronpuiston jälkeen Monikonpuron uoma siirretään uudelle reitille, joka alittaa tontille johtavan Perkkaanpuronkujan ja Perkkaantien. Tämä uomansiirron osa on uusi, ja aiempaan suunnitelmaan verrattuna uomansiirtoa on jatkettu noin 165 metriä. Teiden alituksiin on suunniteltu rakennettavaksi putkisillat, jotka ovat riittävän väljiä vastaamaan edellä mainittuja virtaamaolosuhteita. Aiempaan suunnitelmaan verrattuna uusi suunnitelma poikkeaa seuraavasti: Hatsinanaukion kohdalla Monikonpuro kulkee avokanavassa Siltoja on aiemman kolmen sijaan kuusi kappaletta Uudessa suunnitelmassa on neljä pohjapatoa Purouoman siirtoa on uudessa suunnitelmassa jatkettu noin 165 metriä Perkkaanpuronpuiston jälkeen Rakentaminen Purouoman siirron vaatimat rakennustyöt tehdään pääosin kuivatyönä neljässä eri vaiheessa. Vaiheissa 1 ja 2 nykyisen uoman siirtämisessä tarvittavat osuudet pyritään rakentamaan sellaisena vuodenaikana, jolloin virtaama on vähäistä. Tällöin veden samentuminen jää lyhytkestoiseksi ja

3 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET pohjan liettyminen vähäisemmäksi. Vaiheiden 3 ja 4 työt voidaan ajoittaa vapaammin huomioiden kiinteistön tuleva rakentamissuunnitelma. Monikonpuron uoman siirtotoimenpiteet ovat välttämättömiä voimassaolevan asemakaavan toteuttamiseksi. Rakennustoimenpiteet tähtäävät alueen aktiiviseen maankäytön ja hyödyllisen taloudellisen toiminnan edistämiseen. Hanke on yleisen edun mukainen ja siitä saatava hyöty on huomattava rakentamistoimenpiteistä mahdollisesti aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen verrattuna. Toimenpidealue on Espoon kaupungin omistuksessa. Hanke on erittäin merkittävä sekä Espoon kaupungille että hankkeen muille osapuolille. Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Espoon kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 16.9.2011. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut, että alueella on 16.1.2008 voimaan tullut asemakaava sekä 7.10.2009 voimaan tullut yleiskaava. Puronsiirtoa koskevassa asemakaavan osassa alue on osoitettu osittain huvi- ja viihdepalvelujen korttelialueeksi, osittain puistoksi ja osittain lähivirkistysalueeksi (kaavamerkinnät PV-1, VP ja VL). Alue ei sijaitse luonnonsuojeluohjelmiin tai -alueisiin eikä Natura 2000 -verkostoon kuuluvilla alueilla. Alue ei ole pohjavesialuetta. Monikonpuro on lohikalojen, kuten taimenen poikastuotantoon ja lisääntymiseen sopivaa aluetta. Puroon istutettiin taimenen pienpoikasia 1990- luvulla ja puroa kunnostettiin talkootyönä useina vuosina istutusten jälkeen. Purossa on mahdollisesti ollut luonnonvarainen taimenkanta jo ennen istutuksia, ja luontainen lisääntyminen istutuksen jälkeen on ollut pääasiassa tämän luonnonvaraisen kannan varassa. Taimenen lisääntymistä on toistaiseksi tapahtunut vain siirrettäväksi suunnitellun uoman yläpuolella. Purossa ei ole nousuesteitä, joten taimenen vaellusmahdollisuudet ovat säilyneet. Puron taimenkanta todettiin kesän 2002 sähkökoekalastuksissa tiheäksi ja elinvoimaiseksi, mutta vuosien 2002 2003 ankaran talven ja kuivan kesän jälkeisinä vuosina purosta ei tavattu sähkökalastuksissa ainuttakaan taimenta. Tällä hetkellä on epäselvää, onko taimenkanta kadonnut purosta lopullisesti. Leppävaaran uuden keskustan rakentaminen hävitti puron taimenille tärkeitä, syviä talvehtimisalueita, mikä voi olla osasyy kalakannan taantu-

4 miseen. Puron latva-alueiden ojittaminen taas pahentaa kuivuuden ja tulvakausien vaikutuksia. Meritaimenen alkuperäiset kannat on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi. Purotaimenkannat ovat Uudellamaalla harvinaisia, vaikkei niitä ole luokiteltu uhanalaisiksi. Vuonna 2005 tehdyn Espoon Monikonpuron kalasto- ja pohjaeläintarkkailun raportin mukaan Leppävaaran liikekeskuksen alapuolella sijaitsevassa Koirapuistonkoskessa kalasto oli runsas ja monipuolinen. Erityisen runsaasti alueella oli ahvenen poikasia. Puron alaosan kalasto koostuu ahvenen lisäksi särkikaloista (seipi ja särki). Puron keskiosassa valtalajeina ovat piikkikalat (kolmipiikki ja kymmenpiikki). Ohitettavaksi suunnitellusta Koirapuistonkoskesta on tavattu yksittäinen yksilö uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettäväksi luokiteltua vesiperhosta saksinseulasta (Hydropsyche saxonica), jota on tavattu runsaampana hankealueen yläpuolisesta Monikonkoskesta. Lisäksi kaikista tarkkailluista Monikonpuron koskista on tavattu silmälläpidettäväksi luokiteltua vesiperhosta purovainokasta (Rhyacophila fasciata). Rakentamistoimenpiteiden seurauksena kalojen elinympäristö yksipuolistuu ja pohjaeläimistö köyhtyy poistettavan uoman osuudella. Kalojen, mm. taimenten, nousumahdollisuus ylempänä sijaitseviin lisääntymispaikkoihin voidaan kuitenkin säilyttää oikeanlaisella rakentamisella. Avouomaosuudelle on tarkoitus sijoittaa kiviä ja soraikkoja, jotka tarjoavat suojaa ja kutualustoja kaloille. Alue on vielä suurimmalta osaltaan suhteellisen luonnontilainen, eikä uomaa ole vielä siirretty. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen käsityksen mukaan tulisi vielä harkita, voitaisiinko joitakin osia vanhasta purosta säilyttää nykyisessä muodossaan paikallaan, jolloin näiltä osin myös uoman luiskat ja pohja voitaisiin jättää nykyiselleen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut, että lähtökohtana kaikessa vesirakentamisessa tulisi olla pyrkimys säilyttää puro ja sen lähiympäristöt mahdollisimman luonnontilaisina. Keski-Euroopassa on jo 1990-luvulta lähtien pyritty kaikissa vesirakennushankkeissa lähinnä palauttamaan aiemmin muutettuja puroja lähemmäksi luonnontilaa. Eroosiosuojauksista, verhoiluista ja uomien oikaisuista on luovuttu ja uomia saatetaan uudelleen mutkitteleviksi. Normaalia maa-aineksen kulkua ja lajittumista ei myöskään ole syytä pyrkiä estämään. Hankkeen toteutuksessa uoman varteen olisi hyvä jättää paikoitellen tiheä puu- ja pensasvyöhyke, joka varjostaisi uomaa ja näin viilentäisi vettä. Puroeliöstö ja kalat tarvitsevat varjostavaa kasvillisuutta, jottei veden lämpötila pääse nousemaan kesällä liian korkeaksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on ehdottanut kotimaisten lehtipuiden ja -pensaiden suosimista istutuksissa jalostettujen lajikkeiden sijaan. Uusi uoman osa on rakennettava valmiiksi kuivatyönä ja yhdistettävä se Monikonpuroon vasta töiden päätyttyä siten, että siitä aiheutuu mahdolli-

5 simman vähän haittaa ja häiriötä vesistölle, vesistön käytölle ja kalastolle. Kaivutyöt tulee muutoinkin toteuttaa mahdollisuuksien mukaan pääosin kuivatyönä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on esittänyt, että rakennustyöt olisi tehtävä luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteiden mukaisesti kalatalouden asiantuntijan ohjauksessa. Muun muassa pohjakiveykset olisi hyvä toteuttaa luonnonmukaisen epätasaisesti, jolloin virtausolosuhteet vaihtelisivat. Näin hankkeesta aiheutuu ennalta arvioiden mahdollisimman vähän vesilain 1 luvun 12 15 :ssä tarkoitettua vältettävissä olevaa haittaa tai vahinkoa. Monikonpuroon rakennettavien pohjapatojen (4 kpl) pituuksien tulisi olla noin 20 m. Padon ylivuoto tulee mitoittaa siten, että sen padottava vaikutus rajoittuu padon välittömään läheisyyteen. Patojen takaluiskan tulee olla mahdollisimman loiva (noin 1:20), jotta se mahdollistaa kalojen ja muiden vesieliöiden kulun. Patojen luiskien luonnonkivet asetellaan kynnyksiksi, joiden tarkoituksena on muodostaa lampareita ja vaihtelevaa virtausta sekä padossa että alapuolisessa uomassa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on katsonut, että uoman vedenvälityskyky tulisi vielä varmistaa. Hakijan tulisi selvittää, voiko suunnitelman mukainen uomansiirto rakennelmineen aiheuttaa tulvariskiä lähialueen kiinteistöille, teille ja rakennuksille. Siltojen osalta on tarkistettava aukkokokojen riittävyys ja varmistettava, etteivät sillat aiheuta padotusta. Etenkin sillan 5 aukkokoko on melko pieni. Mitoitusvirtaamana on tiheään rakennetussa kaupunkiympäristössä käytettävä kerran 100 vuodessa toistuvaa ylivirtaamaa. Uomaa koskevat tarkennetut piirustukset koko uomansiirron (noin 840 m) osuudelta, pohjapato- ja siltasuunnitelmat sekä siltojen aukkokokojen mitoitusperustelut ja -laskelmat on toimitettava hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle hyväksyttäväksi. Rakennustyöt on suoritettava siten, että niistä ei aiheudu tulvan vaaraa tai vettymishaittaa eikä kalan kulkua estetä. Työt tulisi tehdä vähävetisenä aikana ja mahdollisimman yhtäjaksoisesti samennuksen minimoimiseksi sekä muiden haittojen välttämiseksi. Uomasta poistetut massat sijoitetaan sellaiselle alueelle, etteivät ne pääse valumaan takaisin uomaan. Monikonpuron uomaa ei tulisi sulkea eikä siinä tulisi tehdä vettä samentavia toimenpiteitä kevätkutuisten kalojen nousu- ja kutuaikana huhtikuun puolenvälin ja kesäkuun välisenä aikana ja mahdollisten taimenten nousuja kutuaikana syyskuun alusta marraskuun puoleenväliin eikä kalanpoikasten kuoriutumisen jälkeen kesä heinäkuussa. Toisin sanoen töitä ei tulisi tehdä 15.4. 15.11. välisenä aikana.

6 Hankkeen vaikutuksia vesialueella on tarkkailtava töiden aikana Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Hankkeen vaikutuksia pohjaeläimistöön on seurattava hankkeen valmistuttua vähintään viiden vuoden ajan Monikonpurossa. Tarkkailuohjelma on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kaksi kuukautta ennen työhön ryhtymistä. Ennen rakennustöiden aloittamista sekä viiden vuoden ajan töiden päättymisen jälkeen Monikonpuron nyt kyseessä olevalla osuudella ja sen alapuolella olevissa virtapaikoissa on suoritettava sähkökoekalastuksia virtavesikalaston koostumuksen ja tilan selvittämiseksi. Koekalastuksista on tehtävä loppuraportti viiden vuoden kuluttua rakennustöiden päätyttyä. Koekalastusta koskeva suunnitelma on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut -ryhmälle hyväksyttäväksi ennen töiden aloittamista. Työn teettäjä on vastuussa hankkeesta aiheutuneesta haitasta ja vahingosta. Lisäksi työn teettäjä on vastuussa kanavan, pohjapatojen ja muun uoman hoidosta ja kunnossapidosta. Työn päätyttyä rakennuspaikka on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon ennen valmistumisilmoituksen tekemistä. Töiden aloittamisesta ja valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ympäristökeskukselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä uoman lopullista sijaintia ja mittoja osoittavat piirustukset. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on katsonut, että edellä mainitut seikat huomioon ottaen hanke voidaan toteuttaa suunnitelman mukaisesti. 2) Espoon kaupungin ympäristölautakunta on ilmoittanut, että se ei anna asiasta lausuntoa. HAKIJAN SELITYS Hakija on lausunut, että Monikonpuron siirrosta laaditut rakentamissuunnitelmat noudattavat lainvoimaista asemakaavaa ja Perkkaantien katusuunnitelmaa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut, että rakentamistoimenpiteiden seurauksena kalojen elinympäristö yksipuolistuu ja pohjaeläimistö köyhtyy poistettavan uoman osuudella. Toisaalta muistutuksessa on myös otettu huomioon lupahakemuksen liitteenä olleissa suunnitelma-asiakirjoissa mainitut seikat, joilla on pyritty varmentamaan vaelluskalojen nousu ylempänä purossa sijaitseville kutupaikoille. Avokanavan pohjalle pyritään luomaan suotuisat olosuhteet vesikasveille ja kaloille. Rakennettavalle osuudelle siirretään mm. nykyisen puronpohjan kiviä, luonnollista pohjasoraa ja vesikasveja, jotka tarjoavat suojaa ja mahdollisia kutualustoja kaloille. Kanavan rakenteellisilla ratkaisuilla, vesiuo-

7 man muotoilulla ja pohjapadoilla varmistetaan kaloille riittävä kesävirtaama purossa. Muistutuksessa edellytetyt luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteet on näiltä osin otettu huomioon suunnitelmassa ja vanhaa purouomaa säilytetään mahdollisimman paljon. Hatsinanaukion uoman virtaussuunnan kääntö on välttämätön, jotta Monikonpuroon saadaan johdettua vedet myös alueen luoteisnurkalta liittyvistä hulevesiviemäreistä. Tällä kohdalla pääosa purouomasta säilyy silti nykytilassa. Puronvarren kasvillisuudesta tulee ajan myötä tiheää ja vesiuomaa varjostavaa. Istutuksissa suositaan kotimaista puu- ja pensaslajikkeita. Avokanavan rakenteelliset ratkaisut on valittu siten, että purouoman pohjakiveykset voidaan rakentaa luonnonmukaisen epätasaisesti. Uomaan rakennetaan vaihtelevan muotoisia suvantopaikkoja, jotta saadaan aikaan nykytilannetta vastaavaa puromaista virtauksen vaihtelua. Myös pohjapadot toteutetaan siten, että padottava vaikutus rajoittuu padon välittömään läheisyyteen ja patojen taustat luiskataan riittävän loiviksi mahdollistamaan kalojen ja muiden vesieliöiden kulku matalan veden aikaan. Puronvarren istutettavat kasvit valitaan yksityiskohtaisesti paikkaan sopiviksi käytettävissä oleva tila huomioon ottaen. Avokanavaosuuden jälkeen purouoma on suunniteltu kulkemaan Perkkaanpuronpuiston läpi noudattaen mahdollisimman paljon nykyistä purouomaa ja levittäytyen kahtena tai useampana uutena haarana puistoalueelle. Puistojen on tarkoitus toimia tulva-altaana ylivirtaamatilanteissa. Suunnitelmassa esitetyt Perkkaanpuistonkujan ja Perkkaantien sillat ovat riittävän väljiä ylivirtaamatilanteissa. Kesävirtaaman varmistamiseksi siltojen väliin on kuitenkin rakennettava pato. Istutuksissa noudatetaan samaa periaatetta kuin Hatsinanaukiolla. Hakemuksen liitteenä olevassa työvaihekaaviossa on esitetty nykyisen uoman siirto avokanavan osuudella 1. työvaiheessa. Purouoman siirron edellyttävien sulkujen rakentaminen voidaan ajoittaa muistutuksessa suoriteltuun ajankohtaan, jolloin kalojen nousu- ja lisääntymisaikana ei tehdä vettä samentavia toimenpiteitä. Muista myöhemmin toteutettavista työvaiheista ei aiheudu vastaavaa tilapäistä haittaa vesistölle. Yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa varmistetaan, että rakennusvaiheen tilapäinen haitta tulee olemaan vähäistä ja että kalojen kulku- ja lisääntymismahdollisuudet turvataan myös tulevaisuudessa. Rakentamistoimenpiteiden vaikutusten selvittämistä varten laaditaan tarkkailuohjelma, jonka avulla seurataan Monikonpuron kalaston ja muun vesieliöstön tilaa vähintään seuraavan viiden vuoden ajan.

8 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Espoon kaupungille luvan Monikonpuron osittaiseen siirtämiseen rakentamalla uusi uoma sekä täyttämällä vanhaa uomaa sekä kuuden sillan ja neljän pohjapadon rakentamiseen Perkkaan alueella Espoon kaupungin Leppävaaran kaupunginosassa seuraavien hakemukseen liitettyjen, 24.5.2011 päivättyjen piirustusten mukaisesti: - Asemapiirustus 001, 1:500 - Pituusleikkaus 002, 1:1000/1:100 - Poikkileikkaukset 003, 1:100 - Työvaihekaavio 004, 1:1000 Hankkeen toteuttamisesta ei aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Työt on tehtävä vähävetisenä aikana ja mahdollisimman yhtäjaksoisesti siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä vesistölle ja sen käytölle sekä niin, että niistä ei aiheudu tulvan vaaraa tai vettymishaittaa eikä kalan kulkua estetä. Monikonpuron uomaa ei saa sulkea eikä siinä saa tehdä vettä samentavia toimenpiteitä kalojen nousu- ja kutuaikana 15.4. 15.11. välisenä aikana. Uomasta poistetut massat on sijoitettava sellaiselle alueelle, etteivät ne pääse valumaan takaisin vesistöön. 2) Uusi uoman osa on rakennettava valmiiksi kuivatyönä ja yhdistettävä Monikonpuroon vasta töiden päätyttyä. Uusi uoma on toteutettava luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteiden mukaisesti kalatalouden asiantuntijan ohjauksessa. Uoma on rakennettava vaihtelevin pohjanmuodoin ja poikkileikkauksin ja siihen on sijoitettava kiviä ja soraikkoja. 3) Luvan saajan on toimitettava tarkennetut suunnitelmat Monikonpuron uuden uoman toteuttamisesta siltoineen ja pohjapatoineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. 4) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. Luvan saaja on muutoinkin vastuussa hankkeesta aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. 5) Hankkeen työnaikaisia vaikutuksia vesialueella ja hankkeen valmistuttua sen vaikutuksia pohjaeläimistöön Monikonpurossa on tarkkailtava vähintään viiden vuoden ajan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava elinkeino-,

9 liikenne- ja ympäristökeskukselle kaksi kuukautta ennen töiden aloittamista. 6) Ennen rakennustöiden aloittamista sekä viiden vuoden ajan töiden päättymisen jälkeen Monikonpuron nyt kyseessä olevalla osuudella ja sen alapuolella olevissa virtapaikoissa on suoritettava sähkökoekalastuksia. Koekalastuksista on tehtävä loppuraportti viiden vuoden kuluttua rakennustöiden päätyttyä. Koekalastusta koskeva suunnitelma on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut - ryhmälle ennen töiden aloittamista. 7) Töiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon ennen valmistumisilmoituksen tekemistä. 8) Rakennustöihin on ryhdyttävä neljän vuoden kuluessa ja työt on tehtävä valmiiksi kuuden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 9) Töiden aloittamisesta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle ja kalatalouspalvelut -ryhmälle sekä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle ja kalatalouspalvelut -ryhmälle sekä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä uoman lopullista sijaintia ja rakenteiden toteutuneita mittoja osoittavat piirustukset. Perustelut Monikonpuron osittainen siirtäminen rakentamalla uusi uoma ja täyttämällä nykyistä uomaa sekä rakentamalla kuusi siltaa ja neljä pohjapatoa ovat tarpeen Espoon kaupungin Leppävaaran kaupunginosan Perkkaa II B asemakaavan mukaisten rakennuskohteiden toteuttamiseksi ja alueen maankäytön tehostamiseksi. Uoman seinämien ja pohjan muotoiluin, pohjapadoin sekä vesiaihein uoman pohjalle tehdään mahdollisimman suotuisia olosuhteita kasveille, kaloille ja pohjaeläimille, jolloin niille aiheutuvat haitat ovat lyhytaikaisia ja vähäisiä. Monikonpuro ei ole suojelukohde eikä sen alueella esiinny rauhoitettuja kasvi- tai eläinlajeja. Kuivatyönä tehtävästä uuden uoman rakentamisesta aiheutuu vain vähäistä ja lyhytaikaista veden sameutumista. Luvan saaja omistaa hanketta varten tarvittavan alueen. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 4 ja 6 :n 2 momentti

10 Lausunto muistutuksista Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen muistutus on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU 2 880 euroa LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen maksutaulukon mukaan pohjapadon, jolla padotetaan vesialuetta enintään 0,1 km 2, rakentamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään 1 920 euroa. Koska päätös sisältää useita maksutaulukossa maksullisiksi säädettyjä vesitalousasioita, jotka muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, maksua on korotettu 50 prosenttia eli käsittelymaksun suuruudeksi tulee 2880 euroa. Päätös Espoon kaupunki Jäljennös päätöksestä Espoon kaupunki Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalouspalvelut (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi-37-04-09-2011 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Espoon kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

11 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Hannu Kokko Merja Ahti Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Hannu Kokko ja esitellyt ympäristölakimies Merja Ahti. MA/sl

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 13.2.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.