Markkinakatsaus. Viikko 22/2018 Ei toistaiseksi syytä panikoida EM-turbulenssista

Samankaltaiset tiedostot
Markkinakatsaus. Viikko 8/2018. BoE:n seuraavat siirrot riippuvat Brexit-sovusta Ruotsin asuntohintojen lasku pysähtyi tammikuussa

Markkinakatsaus. Viikko 7/2018. Inflaatiouhka hermostuttaa markkinoita. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 15/2018. Kruunu vajonnut jo finanssikriisin aikaisille tasoille USA:n työmarkkinaraportti tuotti yllättävän pettymyksen

Markkinakatsaus. Viikko 19/2018. Kypsyvä suhdanne ja korkojen nousu koettelevat arvopaperihintoja

Markkinakatsaus. Viikko 20/2018. Turbulenssia EM-markkinoilla EKP selventää ohjeistustaan rahapolitiikan suunnasta

Markkinakatsaus. Viikko 17/2018. EKP ei kiirehdi rahapolitiikan normalisointiviestien kanssa

Markkinakatsaus. Viikko 12/2018. Vaikuttaako Ruotsin asuntohintojen lasku myös kulutukseen?

Markkinakatsaus. Viikko 13/2018. USA saa lyhytaikaista tukea finanssipolitiikasta, mutta riskillä Kauppasodan pelko varjostaa sijoitusmarkkinoita

Markkinakatsaus. Viikko 21/2018. Öljyn hinta saa tukea monelta suunnalta Ruotsin asuntohinnat vakautumassa

Markkinakatsaus. Viikko 50/2017. Dollarin vahvistuminen jää maltilliseksi. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 11/2018. Entistä vahvempi puoluejohtaja Xi keskittyy uudistuksiin USA:n työllisyys kukoistaa, mutta se ei näy palkoissa

Markkinakatsaus. Viikko 24/2018 Keskuspankit sijoittajien luupin alla. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 6/2017. EKP katsoo läpi sormien, kun inflaatio kiihtyy väliaikaisesti

Markkinakatsaus. Viikko 25/2018 Kaupan jännitteistä lisähuolta Kiinan kasvunäkymille

Markkinakatsaus. Viikko 23/2018 Italiassa rauhallisempaa, mutta kuinka kauan? Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Politiikalla merkittävä vaikutus myös valuuttoihin. Viikko 21/2017

Markkinakatsaus. Viikko 47/2017. Kiinan lokakuun data enteilee hitaampaa kasvua Ruotsin asuntojen hinnat laskussa lokakuussa

Markkinakatsaus. Viikko 9/2018. Euroalueen tähtihetki on tässä ja nyt! Korkomarkkinan fokus edelleen USA:n inflaatiossa

Markkinakatsaus. Viikko 43/2017. Keskuspankit päättämässä määräelvytystään. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 5/2018. Suomi nauttii yhä vahvasta kasvuvireestä EKP kantaa huolta valuutan vahvistumisesta

Pohjois-Korean kriisi nostanut markkinavolatiliteettia vain maltillisesti

Markkinakatsaus. Viikko 6/2018. Suhteelliset rahapolitiikkaodotukset heikon dollarin takana Herääkö palkkainflaatio vihdoin USA:ssa?

Markkinakatsaus. Viikko 16/2018. Ruotsissa asuntojen hinnat vakaantuivat maaliskuussa Inflaatiomysteeristä rahateorian opein

Markkinakatsaus. Viikko 41/2017. Tuotantoleikkaukset tukevat monien raaka-aineiden hintoja

Markkinakatsaus. Viikko 38/2017. Fed aloittanee taseen pienentämisen mutta miten he näkevät korkouran?

Markkinakatsaus. Viikko 44/2017. EKP:n exitin onnistunut ensiaskel EKP pakottaa Riksbankenin odottamaan

Markkinakatsaus. Viikko 12/2017. Fedillä optimistinen arvio tulevista koronnostoista OPECin tuotantorajoitussopu menettänyt tehoaan

Markkinakatsaus. Viikko 7/2017. Kiina ehkäisee pääomapakoa ja liiallista velkaantumista

Markkinakatsaus. Viikko 22/2017. Öljyn hinta kääntyi laskuun OPEC-päätöksen myötä

Markkinakatsaus. Viikko 40/2017. USA:n verolakiuudistuksen tiellä vielä monta mutkaa

Markkinakatsaus. Viikko 33/2017. Miksi dollari on heikentynyt euroon nähden. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 8/2017. Ranskan Le Pen aiheuttaa jo pieniä korkoväristyksiä Fed normalisoi korkotason ennen taseensa pienentämistä

Markkinakatsaus. Viikko 37/2017. Johtopäätökset EKP:n viime viikon korkokokouksesta Jälleen merkkejä Kiinan kasvun hidastumisesta

Markkinakatsaus. Viikko 49/2017

Markkinakatsaus. Viikko 14/2017. Briteille hyvä erosopimus näyttää poliittisesti mahdottomalta

Markkinakatsaus. Viikko 35/2017. Kesällä nähty raaka-ainehintojen nousutrendi on hauras

Markkinakatsaus. Ruotsissa pelätään asuntokuplaa. Viikko 46/2017. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 9/2017. Kehittyvien markkinoiden toivo lepää status quossa

Markkinakatsaus. Viikko 45/2017. Republikaaneilla yhä haasteita verouudistuksen kanssa. Fedin uusi pääjohtaja Powell edustaa jatkuvuutta

Markkinakatsaus. Viikko 15/2017. Katsauksia USA:n, euroalueen ja Kiinan talouksiin

Markkinakatsaus. Viikko 17/2017. Markkinat huojentuivat Ranskan vaalituloksesta

Markkinakatsaus. Viikko 10/2018. Kauppasodan uhka varjostaa markkinatunnelmia Italian vaalitulos tietää haastavia hallitusneuvotteluja

Markkinakatsaus. Viikko 25/2017. Katsauksia euroalueen, USA:n ja Kiinan talouksiin Fed aloittaa tänä vuonna taseensa pienentämisen

Markkinakatsaus. Viikko 20/2017. Kiinan kasvu hidastuu Iso-Britannian talous luovii Brexit-epävarmuudessa

Markkinakatsaus. Viikko 34/2017. Syksyllä fokus inflaatioon, vaikka politiikka pysyy otsikoissa Fed ilmoittanee syyskuussa taseen pienentämisestä

Markkinakatsaus. Viikko 18/2018. Globaali noususuhdanne osoittaa jo jäähtymisen merkkejä Suomen taloussuhdanne saa jatkoajan

Markkinakatsaus. Viikko 23/2017. Katseet Brittien parlamenttivaaleissa EKP tuskin vielä vihjailee kiristystarpeesta

Markkinakatsaus Saksassa vahva pyrkimys välttää uudet vaalit

Markkinakatsaus. Viikko 49/2018 Lyhyt kertaus suhdannedynamiikasta. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 10/2017. Yellen indikoi Fedin nostavan korkoa maaliskuussa Hollannin vaalit antavat suuntaa Ranskan vaaleille

Markkinakatsaus. Viikko 5/2017. Fed pysyy varovaisena. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit Tiina Helenius Janne Ronkanen

Fedillä ei suurta taseen supistamistarvetta Ranskalta EU-myönteinen vaalitulos USA:n työmarkkinat tukevat Fedin koronnostoa kesäkuussa

Tilastojulkaisut Viikon kalenteri Ennusteet Vastuunrajoitus. Markkinakatsaus. Viikko 3/2017. Janne Ronkanen. Handelsbanken Capital Markets

Markkinakatsaus. Viikko 4/2018. Vuoden keskeinen riski on odotettua nopeampi inflaatio. Katsaus maailmantalouden näkymiin

Markkinakatsaus. Viikko 21/2019 Hidas inflaatio ei enää anna sijaa Fedin koronnostoille

Markkinakatsaus. Viikko 24/2017. Vaalit mutkisti brittipolitiikkaa entisestään Fedin koronnosto näyttää varmalta, katseet loppuvuodessa ja taseessa

Markkinakatsaus. Viikko 39/2019. Fed-päättäjillä huomattava erimielisyys tulevista liikkeistä Ruotsin työttömyysasteen nousu antaa vääriä signaaleja

Markkinakatsaus. Viikko 47/2018 Öljyn hinnan lasku saattaa pian hidastaa inflaatiota

Markkinakatsaus. Viikko 48/2018 Kuinka pitkään USA:n noususuhdanne voi jatkua?

Viikko 51/2018 Fedin koronnostotahti hidastuu ensi vuonna EKP ei tuonut yllätyksiä

Markkinakatsaus. Viikko 40/2019. Brexit-vääntö jälleen jatkuu Britannian parlamentissa. Päätoimittaja: Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 42/2018 Kiistanalainen Italian budjetti EU:n syyniin. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Trumpin verouudistuksesta luvassa tukea dollarille Vuosi 2017 oli toinen nousevien raaka-ainehintojen vuosi Bitcoin, oikea valuutta ja maksuväline?

Makroennuste, tammikuu 2017

Markkinakatsaus. Viikko 13/2017. Miksi USA:n dollari on heikentynyt maaliskuussa Riksbanken luopunee määräelvytyksestä kesäkuussa

Markkinakatsaus. Viikko 36/2018 Ruotsin vaalien talousvaikutukset jäänevät pieniksi

Markkinakatsaus Fed yllätti korkomarkkinat varovaisuudellaan

Markkinakatsaus. Viikko 42/2017. Maailmantalouden kasvu pirteää, mutta horisontissa pilviä Kenestä Fedin seuraava pääjohtaja?

Markkinakatsaus. Viikko 10/2019. EKP muuttaa pian ohjeistustaan koronnoston ajoituksesta Suomen BKT:n kasvu jäi viime vuonna 2,2 prosenttiin

Markkinakatsaus. Viikko 37/2018 EKP pysyy yhä odottavalla kannalla Riksbank siirsi jälleen eteenpäin koronnostoarviotaan

Markkinakatsaus. Viikko 51/2017. Brexit neuvottelut siirtyvät kauppasuhteisiin Globaali talous noususuhdanteen huippuvaiheessa

Makroennuste, helmikuu 2017

Markkinakatsaus. Viikko 11/2017. USA:n kovat kasvuodotukset arveluttavat jo korkosijoittajia Italian pankkien murheet yhä ratkaisematta

Markkinakatsaus. Viikko 22/2019 Miksi Ruotsin kruunu on niin heikko? Mayn ero lisää hieman sopimuksettoman brexitin riskiä

Markkinakatsaus. Viikko 37/2019 EKP painaa jälleen elvytysnappia. Päätoimittaja: Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 39/2018 Fed jälleen ratkaisijana. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 38/2018 Kiina turvautuu elvytykseen kasvuhaasteiden edessä

Markkinakatsaus. Viikko 23/2019 Italian budjettivääntö jälleen pöydällä. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 8/2019. Euroalue tuskailee vaimeiden kasvunäkymien kanssa

Markkinakatsaus. Viikko 4/2017. Rajavero voisi olla USA:n kompromissiratkaisu Kiina, Trump ja valuutta juan uusi kohtalonyhteys?

Markkinakatsaus. Viikko 7/2019. Määräelvytyksestä vetäytyminen tulee olemaan haasteellista

Markkinakatsaus. Viikko 36/2019 Kauppasota nakertaa Kiinan kasvua. Päätoimittaja: Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 41/2018 Lyhyt katsaus valuutta-ajureihin. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 3/2019 USA ja Kiina määrittävät vuoden alun makrokuvan

Markkinakatsaus. Viikko 43/2018 USA:n pitkien korkojen nousu kalvaa osakemarkkinoita

Markkinakatsaus. Viikko 34/2018 Katsaus kesän talousteemoihin. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 38/2019. Fed laskemassa jälleen korkoa kasvuriskien varjolla EKP:lta uusia elvytystoimia laajalla rintamalla

Markkinakatsaus. Viikko 19/2019 Kiina globaalin talouden tienjakajana. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 44/2018 Euroalue jää kasvumittelössä selvästi USA:n taakse

Markkinakatsaus. Viikko 50/2018. Muuttaako EKP viestintää talousnäkymien heikentyessä? Brexit-sopimuksen ratkaisun hetket käsillä

Markkinakatsaus. Viikko 15/2019. EUR/USD-kurssi lähellä pohjaansa. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 25/2019 Kauppakonfliktin leimahtaminen uhkaa globaalia kasvua

Markkinakatsaus. Viikko 4/2019 EKP puun ja kuoren välissä. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Makroennuste, huhtikuu 2017

Markkinakatsaus. Viikko 24/2019 EKP:n korkoelvytykselle ei näy loppua USA:n työmarkkinat kenties hiljalleen heikentymässä

Maailmantaloudessa jännitteitä, mutta globaali taantuma vältetään Suomi: kuluttajan varovaisuus kietoutuu globaalin talouden uhkiin

Markkinakatsaus Brexit-tiekartta edessä vielä monia haasteita

Markkinakatsaus. Viikko 14/2019. Pitkät korot hinnoittelevat synkkenevää kasvunäkymää Brittiparlamentti ei löydä tietä ulos Brexit-tunnelista

Markkinakatsaus. Viikko 5/2019. Fedin koronnostosykli voi pian tulla päätökseen Ruotsin hallitus vannoo finanssipoliittiseen elvytykseen

Makroennuste, kesäkuu 2017

Transkriptio:

Viikon makroteemat Tilastojulkaisut Viikon kalenteri Ennusteet Vastuunrajoitus Markkinakatsaus Viikko 22/2018 Ei toistaiseksi syytä panikoida EM-turbulenssista Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Ei toistaiseksi syytä panikoida EM-turbulenssista Muutamien kehittyvien talouksien (EM) osake-, korko- ja valuuttamarkkinoilla on tänä vuonna nähty merkittävä heikentyminen, joka toukokuun aikana on vain voimistunut. Myrskyn silmässä ovat olleet erityisesti Argentiina ja Turkki, joiden valuutat ovat heikentyneet vuoden alusta peräti 30 ja 25 prosenttia Yhdysvaltain dollaria vastaan. Näin kävi myös vuonna 2013, kun Yhdysvaltain keskuspankki kertoi aikomuksesta supistaa tulevaisuudessa ostettavien obligaatioiden määrää. Markkinoilla tämä otettiin vastaa askeleena rahapolitiikan kiristämiseen. Pääasiallinen syy tälle turbulenssille kehittyvissä talouksissa on kiristynyt rahapolitiikka, erityisesti Yhdysvalloissa, ja sen myötä tiukentunut globaali likviditeetti. Yhdysvaltain keskuspankki Fed on nyt nostanut ohjauskorkoaan yhteensä kuusi kertaa viimeisen kahden ja puolen vuoden aikana sekä viestinyt selvästi markkinoille, että lisää koronnostoja on luvassa. Tämän seurauksena Yhdysvaltain valtion 10 vuoden lainakorko on käynyt jo selvästi päälle 3 prosentissa, ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2011. Kun korot kehittyneessä maailmassa nousevat, vähenee samalla sijoittajien halu sijoittaa kehittyvien talouksien korkeampiriskisiin sijoitusinstrumentteihin. 2

Ei toistaiseksi syytä panikoida EM-turbulenssista Korkeammat dollarikorot ja vahvistunut dollari tekevät ulkomaille velkaantuneiden kehittyvien talouksien elämän vaikeammaksi, kun velanhoitokulut kasvavat. Myös maakohtaiset tekijät selittävät sitä, miksi joidenkin kehittyvien talouksien valuutat ovat heikentyneet tuntuvasti. Argentiinassa uuden hallituksen odotettiin nostavan maan talouden kestävälle kasvu-uralle useiden talous- ja velkakriisien jälkeen. Tilanne on kuitenkin jälleen kärjistynyt, kun Argentiina epäonnistui inflaatiotavoitteensa noston kommunikoinnissa. Argentiina on kuitenkin ollut jo puheissa kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kanssa varmuuslainan saamisen osalta, ja tilanne on rauhoittunut, kun sijoittajien silmissä IMF:n tuki on tullut maan taakse. Lisäksi Argentiinan keskuspankki nosti ohjauskorkonsa huhtikuun lopun 28 prosentista 47 prosenttiin tukien valuuttaa samalla tukiostoin. Presidentti Recep Tayyip Erdogan vastustaa korkeampia korkoja, mikä osittain liittyy hänen vaalikampanjaansa. Turkissa järjestetään sekä presidentin että parlamentin vaalit kesäkuun 24. päivä, ja vaalien alla Erdogan kommentoi julkisuudessa korkeiden korkojen olevan kaiken pahan äiti ja isä. Mikäli Turkin liiran heikentyminen jatkuu, uhkaa Turkkia paluu 2000-luvun alun inflaatiospiraaliin. Nyttemmin valokeilaan valuuttamarkkinoilla on siirtynyt Turkki, jossa päällimmäinen ongelma taloudessa on sotkuisen poliittisen tilanteen lisäksi liian nopeana pysyvä inflaatio. Tilannetta on kärjistänyt entisestään Turkin presidentti Erdoganin keskuspankin rahapolitiikkaan ja erityisesti korkotasoon liittyvä kritiikki. 3

Ei toistaiseksi syytä panikoida EM-turbulenssista Vaarana yksittäisten kehittyvien talouksien ongelmissa on se, että ne voisivat levitä laajemmalle muihin kasvutalouksiin, jos globaalien sijoittajien kiinnostus kehittyvien markkinoiden sijoitusmarkkinoihin vähenee tuntuvasti siitä huolimatta, että ongelmien syntyperä on yksittäisten maiden kriisiytyminen. Ongelmat ovat ajankohtaisia useiden kehittyvien talouksien kohdalla. Sekä vaihtotaseen että ulkomaisen velan osalta Argentiina ja Turkki näyttävät haavoittuvaisilta, mutta sama asia koskettaa myös Etelä-Afrikkaa, Pakistania ja Egyptiä. On olemassa kuitenkin hyviä indikaattoreita, jotka kertovat alttiudesta tartunnalle, kun sijoittajat alkavat karttaa yksittäistä kehittyvää taloutta. Heikoimmassa asemassa ovat ne taloudet, jotka ovat hyvin riippuvaisia ulkomaisesta rahoituksesta. Tästä merkkinä on vaihtotaseen alijäämä, joka kertoo, että maan on houkuteltava ulkomaisia pääomia kattamaan alijäämä, joka syntyy oman säästämisen ja investointien plus nettoviennin välille. Jos sijoittajien mielenkiinto rahoittaa vaihtotaseen alijäämiä katoaa ja he vetävät sijoituksensa pois, ei maa käytännössä pysty maksamaan tuontiaan ja/tai eikä hoitamaan velkaansa. Toinen hyvä haavoittuvuuden mittari on maan ulkoinen velka, joka itseasiassa muodostuu aikaisemmista kumuloituneista vaihtotaseen alijäämistä. Mitä korkeampi ulkomainen velka, sitä herkempi maa on ulkomaisen korkotason nousulle ja oman valuuttansa heikentymiselle. 4

Ei toistaiseksi syytä panikoida EM-turbulenssista Yksi hyvin suoraviivainen tapa mitata talouden ylikuumenemista on inflaatio. Talous saattaa kuitenkin kärsiä nopeasta inflaatiosta, vaikka se ei olisikaan ylikuumentunut. Näin käy, mikäli palkkojen ja hintojen nousun välille on käynnistynyt palkka-inflaatiokierre. Tällainen tilanne on aivan yhtä haitallinen kuin ylikuumenemisen aiheuttama inflaatiospiraali, ja nopea inflaatio on siten aina itsessään hälytysmerkki. Inflaatiomittarin osalta huolestuttavin tilanne on Argentiinassa, Egyptissä, Nigeriassa ja Turkissa. Argentiinan ja Turkin vaikeudet eivät ehkä ole vielä ohi, ja saattaa olla niin, että muitakin ulkoiselta tasapainoltaan heikkoja talouksia liittyy joukon jatkoksi. Emme kuitenkaan odota, että viimeaikojen lisääntynyt heilunta ja heikentyminen kehittyvien markkinoiden rahoitusmarkkinoilla olisi alkusoitto laajemmalle ja vakavalle kriisille, jossa maita kaatuu kuin dominoita ja jossa pahimmillaan kehittyvien markkinoiden tilanne uhkaisi jo globaalia kasvua. Kun maahan sitten iskee kriisi eikä velansaanti ulkomailta enää onnistu, on maan selvittävä velanhoidosta ja tuonnin maksamisesta omilla reserveillään. Sen takia myös maan kansainväliset reservit on relevantti mittari talouden kriisikestävyydestä. Inflaation ja reservien mittareilla Argentiina, Egypti, Turkki ja Pakistan pistävät silmään, reservien osalta Vietnam ja Meksiko ovat niukkojen reservien maita. 5

Ei toistaiseksi syytä panikoida EM-turbulenssista Kokonaisuutena kehittyvät taloudet ovat suurin piirtein yhtä vakaita kuin vuonna 2013, kun USA:n ja muiden länsimaiden korot edellisen kerran nousivat tuntuvammin. Kokonaisuutena kehittyvien talouksien vaihtotase on kuitenkin heikentynyt finanssikriisin jälkeen. Vuonna 2008 blokilla oli vielä tuntuva ylijäämä, joka sittemmin on vaihtunut pieneksi alijäämäksi. Tämä heikentyminen heijastelee merkittävässä määrin sitä, että Kiinan vaihtotaseen ylijäämä suhteessa BKT:een on merkittävästi pienentynyt tuona aikana, noin 10 prosentista 1-2 prosenttiin. 6

Viikon keskeiset tilastojulkaisut Euroalueen inflaatio viimein kiihtymässä? Euroalue: kuluttajahinnat, toukokuu & työttömyysaste, toukokuu (to 31.5.) Euroalue: EU-komission talousluottamusta mittaava ESI-indeksi, toukokuu (ke 30.5.) Viikon mielenkiintoisimmat tilastot euroalueelta ovat torstaina julkistettavat toukokuun alustavat inflaatiolukemat. Pitkästä aikaa on nyt odotettavissa inflaation merkittävämpi kiihtyminen. Huhtikuussa inflaatio pysyi vaimeana 1,2 prosentissa, mutta energiahintojen nousun vanavedessä odotamme kuluttajahintojen nousseen toukokuussa 1,6 prosenttia edellisvuodesta, mikä olisi korkein lukema 13 kuukauteen. Odotamme myös pohjainflaation kiihtyvän 1,0 prosenttiin huhtikuun 0,7 prosentista. Inflaation asteittaisen kiihtymisen odotetaan jatkuvan myös tulevina kuukausina. Euroalueelta julkaistaan torstaina myös toukokuun työttömyysaste, jossa odotuksissa on lasku 8,4 prosenttiin (huhtikuussa 8,5 %). Lisäksi euroalueen tilastoviikko tarjoaa keskiviikkona EUkomission talousluottamusta kuvaavan ESI-indeksin, johon odotamme toukokuussa hienoista laskua ostopäällikköindeksien notkahduksen myötä. Toisaalta vahvana pysynyt euroalueen kuluttajaluottamus tukee talouden kokonaisluottamusta. 7

Viikon keskeiset tilastojulkaisut USA:n suhdanteesta lisävalaistusta USA: työmarkkinaraportti, toukokuu (pe 1.6.) USA: teollisuuden ISM-ostopäällikköindeksi, toukokuu (pe 1.6.) USA:n tilastojen osalta katseet kohdistuvat perjantaihin, jolloin julkaistaan sekä toukokuun työmarkkinaraportti että teollisuuden ISM-ostopäällikköindeksi. Molemmat tarjoavat tärkeää tietoa USA:n noususuhdanteen voimasta ja vaikuttavat keskuspankki Fedin koronnostokaavailuihin. Työllisyyden odotetaan kasvaneen toukokuussa 190 000 työntekijällä, mikä tarkoittaisi nousua huhtikuun 164 000 uudesta työpaikasta. USA:n työttömyysasteen odotetaan pysyneen ennallaan 3,9 prosentissa, mutta laskevan edelleen tulevien kuukausien aikana. Lisääntyneet kapasiteettirajoitteet välittynevät myös palkkoihin. Toukokuussa keskituntipalkkojen odotetaan nousseen 2,7 prosenttia edellisvuodesta (huhtikuussa 2,6 %). Teollisuuden ISM-ostopäällikköindeksi on tullut hieman alas helmikuun huipuistaan, mutta toukokuussa odotetaan nähtävän jälleen pieni käänne ylöspäin lukemaan 58,1 (huhtikuussa 57,3). Toukokuun nousuodotusta tukee pahimpien kauppasotahuolien laantuminen. Teollisuuden yritysten luottamus on korkealla tasolla ennakoiden vahvan talouskasvun jatkumista USA:ssa. 8

Viikon keskeiset tilastojulkaisut USA:sta luvassa myös kuluttajaluottamus ja loppuviikolla Kiinan PMI:t USA: Conference Board -kuluttajaluottamus, toukokuu (ti 29.5.) USA: aluekeskuspankkien Beige Book -raportti (ke 30.5.) Kiina: teollisuuden ostopäällikköindeksit, toukokuu (virallinen, to 31.5.) ja (Caixin/Markit, pe 1.6.) Yhdysvalloista julkistettavista tilastoista seurataan myös tiistaina julkaistavaa Conference Boardin kuluttajaluottamusta. Jenkkikuluttajien tunnelmat ovat pysyneet jo hetken aikaa korkeimmilla tasoillaan 18 vuoteen, mutta toukokuussa on odotuksissa hienoinen luottamuksen lasku kohonneiden energiahintojen myötä. Toisaalta työllisyyden kasvu ja varsin vahvana pysyneet osakemarkkinat rajoittanevat luottamuksen taantumista. Lisäksi USA:sta seurataan keskiviikkona julkaistavaa aluekeskuspankkien Beige Book -raporttia, josta tarkastellaan erityisesti arvioita palkka- ja hintapaineiden kumpuamisesta. Myös Kiinasta saadaan torstaina teollisuuden PMI-ostopäällikköindeksit: virallinen indeksi torstaina ja Caixin/Markit -indeksi perjantaina. Teollisuuden luottamus on pysynyt Kiinassa varsin vakaana viime kesästä lähtien ja saman odotetaan jatkuneen toukokuussa. 9

Kalenteri: 28.5.-1.6.2018 10

Kalenteri: 28.5.-1.6.2018 11

Handelsbankenin korko- ja valuuttaennusteet Ohjauskorot 25.5.2018 Q2 2018 Q3 2018 End 2018 Q1 2019 End 2019 End 2020 Euroalue, EKP -0,40-0,40-0,40-0,40-0,40 0,00 0,00 USA, Fed 1,63 1,88 2,13 2,38 2,63 2,88 2,38 UK, BoE 0,50 0,75 0,75 1,00 1,00 1,00 1,00 Ruotsi, Riksbanken -0,50-0,50-0,50-0,25-0,25 0,25 0,50 Norja, Norges Bank 0,50 0,50 0,75 0,75 1,00 1,25 1,25 Pitkät korot 10 v. Saksa 0,40 0,60 0,80 0,95 1,10 1,20 1,00 USA 2,94 2,90 3,15 3,00 3,00 2,85 2,80 UK 1,33 1,50 1,60 1,70 1,70 1,60 1,50 Ruotsi 0,53 0,80 0,90 1,10 1,30 1,40 1,20 Norja 1,89 1,90 2,00 2,10 2,20 2,10 2,00 Suomi 0,67 0,70 0,90 1,10 1,30 1,35 1,10 Valuutat 25.5.2018 Q2 2018 Q3 2018 End 2018 Q1 2019 End 2019 End 2020 EUR/USD 1,17 1,17 1,15 1,15 1,17 1,20 1,25 USD/JPY 109,26 105,00 101,00 97,00 97,00 97,00 102,00 EUR/SEK 10,23 10,25 10,00 9,80 9,70 9,50 9,40 EUR/NOK 9,49 9,50 9,50 9,40 9,30 9,30 9,30 EUR/GBP 0,88 0,88 0,88 0,90 0,91 0,92 0,92 USD/CNY 6,39 6,50 6,60 6,60 6,50 6,40 6,20 EUR/CNY 7,46 7,61 7,59 7,59 7,61 7,68 7,75 Lähde: Handelsbanken 12

Handelsbankenin Markkinakatsaus Handelsbanken julkaisee tämän Markkinakatsauksen palveluna asiakkailleen. Julkaisun tarkoituksena on antaa yleistä tietoa, eikä julkaisua näin ollen voi yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana. Pyrimme siihen, että analyysien ja ennusteiden laatimiseen käyttämämme lähteet ja työskentelymenetelmät ovat luotettavia. Emme kuitenkaan vastaa ennusteissa ja analyyseissa olevien tietojen virheettömyydestä ja täydellisyydestä emmekä lähdeaineistossa mahdollisesti olevista puutteista. Handelsbanken ei vastaa niistä tappioista, joiden voidaan olettaa syntyvän seurauksena siitä, henkilö on toiminut tässä julkaisussa esitetyn mukaisesti tai hyödyntää siinä annettuja tietoja. 13

Vastuunrajoitus Analyysit: vastuunrajoitus, joka on Svenska Handelsbanken AB:n (julk) yksikkö (jatkossa SHB ), vastaa analyysiraporttien koostamisesta. SHB:llä on Ruotsin viranomaisten myöntämä toimilupa ja valvova viranomainen on Ruotsin Finanssivalvonta. Kaikki analyysiraportit perustuvat kaupankäynti- ja tilastopalveluista saatuihin tietoihin ja muihin tietoihin, jotka SHB arvioi luotettaviksi. SHB ei kuitenkaan itse ole vahvistanut tietojen todenperäisyyttä eikä voi taata tiedon paikkansapitävyyttä, virheettömyyttä tai täydellisyyttä. SHB, sen hallituksen jäsenet, toimihenkilöt, työntekijät tai kukaan muu henkilö ei lain sallimissa puitteissa vastaa minkäänlaisista tappioista, riippumatta siitä, syntyykö tappio seurauksena analyysiraportin tai sen sisällön käytöstä tai muulla tavoin raporttiin liittyen. SHB:tä tai sitä lähellä olevia yrityksiä, toimihenkilöitä, hallituksen jäseniä tai työntekijöitä ei missään olosuhteissa tule asettaa vastuuseen toiselle henkilölle syntyneestä välillisestä tai välittömästä vahingosta, joka syntyy tämän käytettyä analyysiraportissa olevaa tietoa, mukaan lukien mahdollinen saamatta jäänyt voitto, ilman rajoituksia, vaikka SHB:lle nimenomaan on annettu tiedoksi tällaisten vahinkojen mahdollisuus tai todennäköisyys. SHB:n analyysiraporteissa olevat mielipiteet ovat SHB:n ja sen tytäryhtiöiden työntekijöiden näkemyksiä. Ne kuvastavat kunkin analyytikon henkilökohtaista näkemystä tällä hetkellä ja voivat muuttua. Ei ole olemassa takuita siitä, että tulevat tapahtumat ovat yhteneväiset näiden näkemysten kanssa. Jokainen raportissa nimetty analyytikko vakuuttaa myös, että näkemykset, jotka tässä esitetään ja jotka kuuluvat analyytikolle, kuvastavat tarkoin hänen henkilökohtaisia käsityksiään niistä yrityksistä tai arvopapereista, jotka analyysiraportissa mainitaan. SHB:n analyysiraporttien tarkoituksena on ainoastaan antaa tietoa. Analyysiraporteissa olevaa tietoa ei tule pitää henkilökohtaisena suosituksena tai henkilökohtaisena sijoitusneuvona, eikä analyysiraportteja tai näkemyksiä tule pitää sijoituspäätöksen tai strategisen päätöksen perustana. Tämä asiakirja ei myöskään ole itsessään tarjous ostaa tai myydä arvopapereita eikä osa tällaista tarjousta eikä kehoitus tehdä arvopapereiden myyntiä tai ostoa koskeva tarjous. Asiakirjaa ei myöskään, kokonaan tai osittain, tule käyttää pohjana mahdolliselle sopimukselle tai muulle sitoumukselle eikä sitä tule käyttää tällaisen sopimuksen tai sitoumuksen yhteydessä. Ei ole varmaa, että historiallinen kehitys toistuu, eikä historiallista kehitystä tule pitää osoituksena tulevasta kehityksestä. Sijoitusten arvo ja niistä saatava tuotto voi sekä laskea että nousta, ja sijoittaja voi menettää kaikki sijoittamansa varat. Sijoittajalle ei taata voittoja sijoituksistaan, ja hän voi menettää varojaan. Muutokset valuuttakursseissa voivat aiheuttaa muihin maihin tehtyjen sijoitusten arvon ja niistä saatavien voittojen nousun ja laskun. Tämä analyysituote päivitetään säännöllisesti. Raportti ei sisällä lain käyttöön tai verotukseen liittyviä näkökulmia, jotka ovat kytköksissä liikkeeseenlaskijan suunniteltuihin tai olemassa oleviin velkakirjaemissioihin. Tärkeää tietoa analyyseista SHB:n työntekijät, analyytikot mukaan lukien, saavat korvausta, jonka perustana on yrityksen kokonaiskannattavuus. Analyytikoille suoritettava korvaus ei perustu yksittäisiin corporate finance- tai joukkovelkakirjamarkkinapalveluihin. Mitään osaa analyytikkojen korvauksesta ei ole kytketty tai tulla kytkemään suoraan tai epäsuorasti analyysiraporteissa ilmaistaviin yksittäisiin suosituksiin tai käsityksiin. SHB ja/tai sen tytäryhtiö voi tarjota sijoituspankkipalveluita ja muita palveluita, mukaan lukien corporate banking -palvelut ja arvopaperineuvontaa, yrityksille, jotka mainitaan analyysissamme. Voimme toimia neuvonantajana ja/tai välittäjänä niille yrityksille, jotka analyysissamme mainitaan. SHB voi myös tavoitella corporate finance -toimeksiantoja näistä yrityksistä. Käymme omissa nimissämme asiakkaiden kanssa arvopaperikauppaa niillä arvopapereilla, jotka mainitaan analyyseissamme. Siksi meillä voi eri ajankohtaina olla joko pitkä tai lyhyt positio tällaisissa arvopapereissa. Voimme myös toimia arvopapereiden markkinatakaajana kaikkien niiden yritysten osalta, jotka mainitaan analyysiraporteissamme. [Lisätietoa ja - selvityksiä on saatavilla analyysiraporteissamme.] SHB, sitä lähellä olevat yritykset, asiakkaat, toimihenkilöt, hallituksen jäsenet tai työntekijät voivat omistaa tai pitää hallussaan arvopapereita, jotka mainitaan analyysiraporteissa. Handelsbanken-konsernin eettisten ohjeiden mukaisesti pankin hallituksen ja kaikkien Handelsbankenin työntekijöiden tulee omassa toiminnassaan pankin sisällä ja muita toimeksiantoja hoitaessaan noudattaa korkeita eettisiä periaatteita. Pankilla on myös ohjeet analyysia varten. Ohjeiden tarkoitus on varmistaa analyytikoiden ja analyysiosaston loukkaamattomuus ja riippumattomattomuus sekä tunnistaa todelliset ja mahdolliset eturistiriidat, jotka koskevat analyytikkoja tai pankkia, sekä ratkaista sellaiset mahdolliset ristiriidat poistamalla ne tai vähentämällä niitä ja/tai soveltuvilta osin julkistaa ne. Osana eturistiriitojen hallintaa Handelsbanken on ottanut käyttöön rajoituksia ( tietoesteitä ) analyysiosaston ja muiden Handelsbankenin osastojen välisessä viestinnässä. Analyysiosasto on organisatorisesti erotettu Corporate Finance -osastosta ja muista sellaisista osastoista, joilla on vastaavia työtehtäviä. Analyysiosaston ohjeisiin sisältyy sääntöjä siitä, miten analyytikoille saa maksaa korvauksia, bonuksia ja palkkaa, millaisiin markkinointiaktiviteetteihin analyytikko saa osallistua, miten analyytikon tulee hoitaa omat ja lähipiirinsä arvopaperikaupat jne. Lisäksi analyytikon ja analyysin kohteena olevan yhtiön välistä viestintää on rajoitettu. Tarkemmat tiedot Handelsbankenin eettisistä oheista ovat saatavilla Handelsbankenin verkkosivustolla osoitteessa www.handelsbanken.com/about the bank/investor relations/corporate social responsibility/ethical guidelines. Tämä asiakirja on tarkoitettu Suomessa toimiville sijoittajille. Joillakin lainkäyttöalueilla jakelu saattaa olla laissa kielletty, ja henkilön, joka jollain tavoin vastaanottaa asiakirjan, tulee itse varmistua mahdollisista rajoituksista ja ottaa ne huomioon.

Yhteystiedot Macro Research and Trading Strategy Head of Macro Research and Trading Strategy & Chief Economist Ann Öberg +46 8 701 28 37 Lena Fahlen Deputy Head +46 8 701 83 29 Christina Nyman Head of Forecasting +46 8 701 51 58 Web Editor Terese Loon Chief Editor +46 8 701 28 72 Sweden Helena Bornevall Scenario Analysis and Senior Economist +46 8 701 18 59 Johan Löf Senior Economist, Sweden +46 8 701 50 93 Finland Tiina Helenius Head, Macro Research +358 10 444 2404 Janne Ronkanen Senior Economist, Finland +358 10 444 2403 Debt Capital Markets Tony Lindlöf Head of Debt Capital Markets +46 8 701 25 10 Per Eldestrand Head of Debt Capital Markets Sweden +46 8 701 22 03 Måns Niklasson Head of Corporate Loans and Acquisition Finance +46 8 701 52 84 Ulf Stejmar Head of Corporate Bonds +46 8 463 45 79 Regional Sales Copenhagen Kristian Nielsen +45 46 79 12 69 Gothenburg Jaan Kivilo +46 31 774 83 39 Gävle Petter Holm +46 26 172 103 Helsinki Mika Rämänen +358 10 444 62 20 Linköping Fredrik Lundgren +46 13 28 91 10 Denmark Jes Asmussen Head, Macro Research, Denmark and Netherlands +45 46 79 12 03 Rasmus Gudum-Sessingø Senior Economist, Denmark and Eurozone +45 46 79 16 19 Bjarke Roed-Frederiksen Senior Economist, China and Latin America +45 46 79 12 29 Norway Kari Due-Andresen Head, Macro Research, Norway, UK +47 22 39 70 07 Nils Kristian Knudsen Senior Strategist FX/FI +47 22 82 30 10 Marius Gonsholt Hov Senior Economist, Norway +47 22 39 73 40 Halfdan Grangård Senior Economist, Norway +47 22 39 71 81 Trading Strategy Claes Måhlén Chief Strategist +46 8 463 45 35 Martin Jansson Senior Commodity Strategist +46 8 461 23 43 Nils Kristian Knudsen Senior Strategist FX/FI +47 22 82 30 10 Lars Henriksson Strategist FX +46 8 463 45 18 Luleå/Umeå Ove Larsson +46 90 154 719 Luxembourg Snorre Tysland +352 274 868 251 Malmö Fredrik Lundgren +46 40 243 900 Oslo Petter Fjellheim +47 22 82 30 29 Stockholm Malin Nilén +46 8 701 27 70 London Ray Spiers +44 207 578 86 12 Toll-free numbers From Sweden to N.Y. & Singapore 020-58 64 46 From Norway to N.Y. & Singapore 800 40 333 From Denmark to N.Y. & Singapore 8001 72 02 From Finland to N.Y. & Singapore 0800 91 11 00 Within the US 1-800 396-2758 15