VANTAAN AIKUISLUKIO / Martinlaakson opetuspiste Martinlaaksontie 36 01620 Vantaa puh. opettaja Pekka Rajala 050-3504655 puh. apulaisrehtori Harri Tuulio 050-3043504 puh. toimisto (ma-to klo 15-19) 050-3045740 opinto-ohjaaja Kai Rantalainen, puh. 050-3042075 KEVÄÄN 2018 YLIOPPILASTUTKINTO Kirjalliset kokeet saapumisaika ma 12.2. äidinkieli, tekstitaidon koe (paperilla) klo 8.30 ma 12.3. äidinkieli, esseekoe, suomi toisena klo 8.30 kielenä -koe (paperilla) ke 14.3. uskonto, elämänkatsomustieto klo 8.30 sähköinen klo 8.00 yhteiskuntaoppi, maantiede, terveystieto kemia (paperilla) pe 16.3. englanti, pitkä oppimäärä klo 8.00 ma 19.3. ruotsi, keskipitkä ja pitkä oppimäärä klo 8.00 ke 21.3. psykologia, filosofia, historia, biologia klo 8.30 sähköinen klo 8.00 fysiikka (paperilla) pe 23.3. lyhyt kieli ma 26.3. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä klo 8.30 (paperilla) Huom! Sähköisissä kielikokeissa kuullunymmärtämisen osuus sisältyy kirjalliseen kokeeseen. Kevään 2018 yo-kokeet järjestetään Mercuria-talossa, os. Martinlaaksontie 36. Kokoontuminen pääaulassa! Tarkat koetilat ovat selvillä koeaamuna. Laskimet ja taulukot jätetään tarkastettaviksi aikuislukion toimistoon viim. koetta edeltävänä koulupäivänä klo 18.00 (HUOM! Varian kaksoistutkinto-opiskelijat Varian Ojahaantien toimistoon viim. klo 12!) I reaalikoetta varten tiistaina 13.3. II reaalikoetta varten tiistaina 20.3. matematiikkaa varten torstaina 22.3. Sekä laskimeen että taulukkoon tulee kiinnittää nimilappu. Laskimen kannet kannattaa jättää kotiin, jos niissä on tekstiä. 1
Kokeissa on oltava mukana omat kirjoitusvälineet kuten kynät, kumi, viivain, harppi, teroitin ym. Paperit saat koetilaisuudessa. Mitään omia papereita ei saa viedä kirjoitustilaan. Myös ajokortti tai muu henkilöllisyystodistus on oltava ehdottomasti mukana. Matkapuhelimien, älykellojen ja muiden teknisten laitteiden tuominen koetilaisuuteen on ehdottomasti kielletty. Kaikki tekstit esimerkiksi eväistä tulee peittää ennen koetilaan saapumista. Koetilaisuuden aikana hupun pitäminen päässä on kielletty. Ilmoittautuminen on sitova. Kokeesta poisjäänti ilman erittäin painavaa ylioppilastutkintolautakunnan hakemuksesta hyväksymää syytä (esim. lääkärintodistus, jossa todetaan kirjallisesti, ettet voi osallistua yo-kokeeseen) katsotaan yrityskerraksi. Jos kuitenkin päätät jäädä pois kokeesta, ilmoita siitä mahdollisimman pian aikuislukion toimistoon 050-304 5740 /lukiosihteeri. Jos este ilmaantuu vasta koeaamuna, ilmoita siitä opettaja Pekka Rajalalle, puh. 050-350 4655 tai aikuislukion apulaisrehtori Harri Tuuliolle, puh. 050-304 3504. Sitovuus koskee myös maksuja; vaikka jäisit kokeesta pois, maksut on maksettava. Sekä alustavia että lopullisia tuloksia voit tiedustella aikuislukion toimistosta, asianomaisilta opettajilta tai yhdistelmäopintojen koordinaattorilta Anita Lönniltä. Ylioppilastutkintolautakunta lähettää lopulliset kevään tutkinnon tulokset kouluun toukokuun lopulla. Ylioppilaskokeiden tulokset ovat nähtävillä Wilmassa heti niiden saavuttua koululle. Saat lisää tietoa ylioppilastutkintolautakunnan määräyksistä ja ohjeista lautakunnan verkkosivuilta www.ylioppilastutkinto.fi ************************************************************************** KÄYTÄNNÖN OHJEITA ETUKÄTEEN Tarkista kirjoitusvälineistösi: kynät, kumit, teroitin, viivain sekä matematiikan ja mahdollisesti reaaliaineiden kokeissa: laskin, taulukkokirja MAOL ja harppi. Matematiikassa ja reaaliaineiden paperikokeissa tarvitset vain lyijykyniä. Lyijykynän jälki ei saa olla liian himmeä, sopiva lyijykynä on HB tai nro 2. Ota kirjallisiin kokeisiin mukaasi kopisemattomat jalkineet. Vaatteissa ja eväissä ei saa lukea mitään. Ota varalle myös lämpimiä vaatteita, sillä salissa voi olla viileätä ilmastoinnin vuoksi. Korvatulpat ovat sallittuja. Muista varata mukaasi myös henkilökohtaiset lääkkeesi. Varmista seuraavan aamun herätys ja mene ajoissa nukkumaan. TIETOKONE Ohjeita: https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/ohjeet/digabi/ytl_paatelaiteohje_201 7_fi.pdf - linkin takaa! https://www.ylioppilastutkinto.fi/maaraykset/tiedote-kokelaille/opiskelijanohje Tietokoneen tulee siis olla normaali kannettavamallinen tietokone ja siihen tulee voida liittää verkkokaapeli (RJ-45). Kannettava tulee osata käynnistää USB-tikulta ennen kuin saavut koetilaisuuteen. 2
Ota ehdottomasti tietokoneesi latausjohto mukaan sekä koneeseesi sopivat kuulokkeet. Kokemusten perusteella nappikuulokkeet eivät ole parhaat mahdolliset- mieluummin sangalliset audioplugiin (EI USB) kytkettävät kuulokkeet. Saat TVT-opettaja Pekka Rajalalta lisätietoa ja apua koneesi käynnistämiseen eli buuttaukseen. Buuttaus tulee voida tehdä siten, että kone käynnistyy tikulta suoraan käynnistettäessä tietokone kulkematta koneeseen asennetun käyttöjärjestelmän kautta. KOEPÄIVINÄ Kirjalliset kokeet, Martinlaakson lukion liikuntasali sekä aikuislukion digitila Ole ajoissa paikalla. Kirjallisiin kokeisiin on saavuttava viimeistään klo 8.30, sähköisiin kokeisiin kuitenkin klo 8.00. Huolehdi, että sinulla on ajokortti tai muu henkilöllisyystodistus. Odota aulassa, kunnes valvojat päästävät sisään. Päällysvaatteet ja reput viedään auditorioon. Lompakon ym. arvotavaran voit ottaa mukaasi saliin ja jättää tuolin viereen lattialle. Henkilöllisyys tarkistetaan ennen kokeen alkua, kun kokelaat ovat paikoillaan, joten ota henkilöllisyystodistus mukaan saliin. Koulun puolesta ei ole mitään tarjoilua, joten ota mukaasi mieleisesi eväät. Eteisestä saat tarjottimen, jolla voit viedä evääsi ja kirjoitusvälineesi saliin. Käärepaperit on poistettava, samoin juomapullojen etiketit. Tekstejä ei saa näkyä! Mitään paperia ei saa viedä saliin, ei edes paperinenäliinoja. Pöydille jaetaan etukäteen paperinenäliinat, valvojalta voit pyytää tarvittaessa lisää. Kännyköitä ym. elektroniikkaa ei saa tuoda koetiloihin. Jätä kännykkä ja muut viestintävälineet kotiin! Jos ne kuitenkin ovat mukanasi, jätä ne suljettuna valvojalle säilytettäväksi tai laukkuusi. Huolehdi myös, ettei kellosi piippaa. Varmista ennen saliin menoa, että kaikki kokeessa tarvitsemasi tavarat ovat mukanasi. Salista ei saa palata pukuhuoneeseen ilman valvojan lupaa. Tutkintosalissa on noudatettava ehdotonta hiljaisuutta! Muiden kokelaiden kanssa puhuminen tulkitaan vilpin yritykseksi. Paikkasi löytyy pöydille valmiiksi jaettujen tehtäväpapereiden nimilapuista. Lapussa on koulun nimi ja numero (Vantaan aikuislukio/1791) sekä oma nimesi ja kokelasnumerosi. Kokelasnumerosi on sama kaikissa kokeissa. Nimikyltteihin ei saa tehdä mitään merkintöjä. Ennen kokeen alkua selostetaan joitakin kyseistä koetta koskevia ohjeita; voit myös vielä kysyä, jos jokin käytännön asia on jäänyt epäselväksi. Kun tehtäväpaperit on jaettu, aikaa kirjallisissa kokeissa on kuusi tuntia. Kokeesta ei saa poistua ennen klo 12:ta. Jos kokeen aikana on kysyttävä jotakin käytännön asiaa, viittaa tai nouse seisomaan, jolloin valvoja tulee kysymään asiaasi. Kokelas ei saa poistua paikaltaan ilman valvojan lupaa. Lattialle pudonneen kynän tms. voit poimia itse, jos omalta paikaltasi yletyt siihen, muutoin valvoja tulee sen antamaan. 3
WC-KÄYNNIT Jos haluat käydä WC:ssä, nouse ylös ja odota valvojalta lupaa. Valvojat saattavat yhden kokelaan kerrallaan WC:hen, joten voit joutua odottamaan vuoroasi, kunnes valvojat vapautuvat. Valvoja ilmoittaa sinulle, mitä WC:tä voit käyttää. WC-tiloihin on varattu terveyssiteitä. PAPERIT Kaikkiin käyttämiisi koe- ja luonnostelupapereihin on kirjoitettava kokelasnumero, suku- ja etunimet selvästi sekä nimikirjoitus. Papereita ei saa repiä eikä taittaa. Kirjoita selvällä käsialalla, ei tikkukirjaimin, joka riville. Älä ylitä marginaaliviivaa. Paperia voit tarvitessasi pyytää lisää valvojalta. Koetilanteessa on selvästi yliviivattava ne suoritukset, joita et halua arvosteltaviksi. Myös suoritusten luonnosteluun käytetyt paperit on yliviivattava. Kun lopetat, järjestä ensin paperisi seuraavasti: 1) arvosteltavaksi tarkoitetut paperit 2) suoritukset, joita et halua arvosteltaviksi 3) luonnosteluun käytetyt paperit (suttupaperit) sekä tyhjät paperit 4) tehtäväpaperi tai -vihko. Kun lopetat, mene ensin edessä olevan valvojan luo ja näytä hänelle nimikylttisi. Jos on ruuhkaa, odota jonossa vuoroasi. Luvan saatuasi palauta kaikki paperit yhtenä nippuna sisäkkäin viereisellä pöydällä olevaan laatikkoon, jossa on nimi VANTAAN AIKUISLUKIO. Nippuun uloimmaiseksi tulee nimikylttisi. Mitään papereita ei saa viedä koesalista pois. Laita paperinenäliinat roskakoriin. Kun kuuden tunnin koeaika on päättynyt, koepapereihin ei saa tehdä enää merkintöjä. JOS SAIRASTUT Hanki tarvittavat lääkkeet ajoissa, jos tiedät esim. kärsiväsi helposti pääkivusta. Koulu ei saa tarjota mitään lääkkeitä. Ota ne mukaan ilman pakkausta. Pysyvänluonteisen vamman, sairauden tai vastaavan mahdollisesta vaikutuksesta koesuorituksiin tulisi keskustella hyvissä ajoin etukäteen apulaisrehtori Harri Tuulion kanssa. Määrätyissä tapauksissa on mahdollisuus tarvittaviin erityisjärjestelyihin. Äkillisessä sairaustapauksessa täytyy hankkia lääkärintodistus samana päivänä. Huolehdi, että todistuksen antaja kirjoittaa todistukseen sairauden kestoajan ja sanallisen arvion siitä, miten todettu sairaus häiritsee ylioppilaskirjoituksiin osallistumista. Ylioppilastutkintolautakunta käsittelee todistuksen ja päättää, otetaanko se arvostelussa huomioon. Toimita lääkärintodistus toimistoon lukiosihteerille. Ääritapauksessa koe voidaan järjestää oppilaan kotona tai sairaalassa. Ilmoita sairaustapauksista viipymättä opettaja Pekka Rajalalle, puh. 050-350 4655 tai apulaisrehtori Harri Tuuliolle, puh. 050-304 3504 4
YLEISOHJEITA YLIOPPILASTUTKINNOSTA: - YLIOPPILASKOKEET Ylioppilastutkintoon kuuluu neljä pakollista koetta, joista vähintään yhden on oltava pitkän oppimäärän mukainen (aineryhmässä ruotsi, vieras kieli tai matematiikka). Pakollisten kokeiden lisäksi voi osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen. Pakolliset kokeet valitaan seuraavasti: Äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe on kaikille pakollinen. Kolme muuta pakollista koetta kokelas valitsee ryhmästä, johon kuuluvat toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Vain yhden reaaliaineen koe voi olla pakollinen. Kokelas ei kuitenkaan voi vaihtaa kokeiden pakollisuutta/ylimääräisyyttä tai tasoa. PÄÄTTÖTODISTUS Opiskelija, joka ei saa (tai jolla ei ole ennestään ollut) lukion päättötodistusta tai todistusta ammatillisen tutkinnon suorittamisesta, ei saa myöskään ylioppilastutkintotodistusta, vaikka olisi yokirjoitukset läpäissytkin. Yo-todistuksen saa vasta koulun päättötodistuksen tultua valmiiksi. LUKITODISTUS Mahdollisesta lukihäiriöstä tulee hankkia lausunto, joka lähetetään jo ensimmäistä kertaa kirjoitettaessa yo-ilmoittautumisen yhteydessä lautakuntaan. Lukitodistus edellyttää kerran lukukaudessa järjestettävään lukiseulaan osallistumista. Mukaan liitetään aineenopettajan lausunto, jos haetaan erityisjärjestelyjä. Rehtori päättää erityisjärjestelyistä. Tällöin on oltava kyseessä vähintään keskivaikea lukihäiriö. Lisätietoja saa opolta, kansliasta ja lautakunnan nettisivuilta. KOMPENSAATIO Jos kokelas on hylätty yhdessä pakollisessa kokeessa, ylioppilastutkintolautakunta voi kuitenkin eräin edellytyksin antaa hänelle ylioppilastutkintotodistuksen, johon hylätty arvosana merkitään. Tämä edellyttää kokelaan suostumusta. Menettelyä kutsutaan kompensaatioksi. Ellei kokelas halua kompensaatiota suoritettavan, hänen on annettava kirjallinen ilmoitus lukiolle, joka toimittaa sen edelleen lautakunnalle. Ilmoituksen on oltava lautakunnassa kevään tutkinnossa viimeistään 15.5. ja syksyn tutkinnossa viimeistään 31.10. Ellei ilmoitusta ole tehty, kompensaatio tehdään automaattisesti. Lautakunta noudattaa yleisessä kompensaatiossa seuraavia perusteita. Hylätyt suoritukset on eri oppiaineissa tason mukaan jaettu neljään luokkaan, joista käytetään merkintöjä i+, i, i- ja i=. Kokelaan kustakin hyväksytystä kokeesta saamasta arvosanasta annetaan kompensaatiopisteitä seuraavasti: l 7, e 6, m 5, c 4, b 3 ja a 2. Kokelaan saamat kompensaatiopisteet lasketaan yhteen, jolloin 12 kompensaatiopistettä kompensoi hylätyn arvosanan, jos se on i+, 14 i:n, 16 i-:n ja 18 i=:n. VILPPI JA TUTKINTOJÄRJESTYKSEN RIKKOMINEN Jos kokelaan todetaan syyllistyneen vilppiin, vilpin yritykseen tai tutkintojärjestyksen törkeään rikkomiseen, katsotaan hylätyiksi kaikki ne kokeet, joihin kokelas on kyseisenä tutkintokertana 5
ilmoittautunut. Jos vilpillistä tekoa tai tutkintojärjestyksen rikkomista voidaan lisäksi pitää raskauttavana, rehtori voi määrätä, että kokelas ei saa osallistua seuraavankaan tutkintokerran kokeisiin. Matkapuhelimet ja muut tekniset laitteet ovat kiellettyjä. Niiden tuominen koetiloihin voidaan katsoa tutkintojärjestyksen rikkomiseksi, samoin kokeesta poistuminen ennen sallittua aikaa. SÄHKÖISET YLIOPPILASKOKEET Ylioppilastutkinnon sähköistäminen tapahtuu vaiheittain vuosina 2016-2019. Ensimmäiset sähköiset ylioppilaskokeet pidettiin syksyllä 2016 ja kevääseen 2019 mennessä kaikki kokeet tehdään sähköisesti. Sähköinen ylioppilaskoe tehdään tietokoneella ja vastaukset tallennetaan välityspalvelimelle. Jokainen sähköistä koetta tekevä kokelas tarvitsee kokeen ajaksi kannettavan tietokoneen, jolla hän suorittaa kokeen. Kokelaalta edellytetään, että hän osaa käynnistää eli buutata oman laitteensa USBmuistitikulta. Buuttausta harjoitellaan oman koneen kanssa yobuuttauspajassa hyvissä ajoin ennen kevään kirjoituksia. Lisäksi kokelaan tulee osata käyttää sähköisiä ohjelmistoja sähköisessä kokeessa. Tässä saa ohjeistusta aikuislukion TVT-opettajalta Pekka Rajalalta. Kun oma kannettava tietokone on aktiivisessa käytössä lukio-opintojen aikana, on laitteen käyttäminen sujuvaa myös yo-kokeessa. Lisätietoja sähköisestä ylioppilastutkinnosta löydät lautakunnan verkkosivuilta www.ylioppilastutkinto.fi ja https://digabi.fi KAIKILLE sähk.kokeen kirjoittajille pakollinen buuttaus-työpaja on Martinlaaksossa 28.2. ja 7.3. klo 16.15-17.00 - AINEKOHTAISIA KOEOHJEITA ÄIDINKIELEN KOE Asetus määrää, että opiskelijan on äidinkielessä suoritettava koulun opetuskielellä tyylillisesti ja asiallisesti hyväksyttävä esitys jostain kokemuspiirinsä tai yleissivistykseen kuuluvasta aiheesta. Kokeessa tutkitaan, miten oppilas on saavuttanut lukion tavoitteiden mukaisen äidinkielen taidon, erityisesti kirjallisen ilmaisun taidon, kyvyn ymmärtää ja tulkita lukemaansa sekä kypsyyden niihin opintoihin, joihin ylioppilastutkinto on edellytyksenä. Tehtävät Äidinkielen koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Kokeet järjestetään eri koepäivinä. Äidinkielen arvosana määräytyy näissä kokeissa saadun painotetun pistesumman perusteella. Ylioppilastutkintolautakunta päättää kunakin tutkintokertana arvosanojen pisterajat. Tekstitaidon vastauksesta voi saada kuusi pistettä. Pisteet lasketaan yhteen ja 6
kerrotaan kolmella, joten suurin mahdollinen pistemäärä on 54. Esseekokeen maksimipistemäärä on 60. Koko äidinkielen kokeen maksimipistemäärä on siis 114. Tekstitaidon koe Tekstitaidon kokeessa tutkitaan kokelaan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa ja kielellistä ilmaisukykyä. Tekstitaidon koe on kuuden tunnin mittainen. Koetilaisuudessa kokelaille jaetaan A4- kokoinen, enintään kahdeksansivuinen vihkonen, joka sisältää tehtävänannot ja aineiston. Aineisto voi koostua asiatekstimateriaalista, kaunokirjallisesta materiaalista tai molemmista. Aineistona voi olla yksi laajahko teksti, 2-4 lyhyehköä tekstiä tai suppea valikoima aivan lyhyitä toisiinsa liittyviä tekstejä. Tekstit voivat olla itsenäisiä kokonaisuuksia tai katkelmia laajemmasta teoksesta. Tehtäviä on viisi, ja kokelas saa tehdä niistä enintään kolme. Tehtävät liittyvät pohjatekstin tai tekstien merkityksiin, rakenteisiin, ilmaisuun, tematiikkaan, vastaanottoon ja kontekstiin sekä niiden välisiin suhteisiin. Arvostelussa kiinnitetään huomiota sekä vastausten asiasisältöön että ilmaisuun. Kunkin vastauksen sopiva pituus on 1-2 konseptisivua. Vastaukset voidaan kirjoittaa samalle konseptiarkille. Uusi vastaus aloitetaan kuitenkin aina uudelta sivulta. Vastaukset jätetään arvosteltaviksi selvästi ja siististi kirjoitettuna. Erillistä puhtaaksikirjoitusta muste- tai kuulakynällä ei tarvita. Kukin vastaus arvostellaan kokonaisluvuin 0-6 pisteellä. Kokelaan on selvästi yliviivattava koetilaisuudessa ne suoritukset, joita hän ei halua arvosteltaviksi. Myös suoritusten luonnosteluun käytetyt paperit on yliviivattava. Kaikki kokelaan kolme vastaustekstiä arvostellaan erikseen lähtökohtana kokelaan valitsema tehtävä ja tehtävänannon noudattaminen (lue huolellisesti tehtävänanto!). Kokelaan on annettava kullekin vastaustekstille otsikko ja merkittävä sen eteen tehtävän numero. Aineistoa ei tarvitse esitellä lukijalle, vaan vastauksessa voi mennä suoraan asiaan. Esseekoe Esseekokeessa tutkitaan kokelaan yleissivistystä, ajattelun kehittyneisyyttä, kielellistä ilmaisukykyä ja kokonaisuuksien hallintaa. Esseekoe on kuuden tunnin mittainen. Koetilaisuudessa kokelaille jaetaan A4-kokoinen, enintään 16-sivuinen vihkonen, joka sisältää tehtävänannot ja aineiston. Aineistona on asiatekstejä, kaunokirjallisia tekstejä sekä mahdollisesti muuta aineistoa, esimerkiksi kuvia, tilastoja tai taulukoita. Kokeessa on vähintään 12 tehtävää, joista kokelas valitsee yhden. Osa tehtävistä on aineistopohjaisia. Tehtävät määritetään tehtävänantoina; tehtävänantona voi olla myös pelkkä otsikko. Tehtävänannossa voidaan lisäksi ilmoittaa, millaiseen tarkoitukseen teksti on suunniteltava kirjoitettavaksi (lue tehtävänanto huolellisesti!). Kirjoitustehtävien aiheet voivat liittyä paitsi äidinkielen ja kirjallisuuden oppisisältöihin myös laajemmin lukiolaisen yleissivistykseen ja elämäntuntemukseen. Kirjoituksen näkökulma voidaan määrätä tehtävänannossa, mutta usein kirjoittajan on mahdollista valita itse näkökulmansa. Kokelaan on selvästi yliviivattava koetilaisuudessa suorituksen luonnosteluun käyttämänsä paperit. Kirjoituksessa on oltava otsikko, ja sen eteen kokelaan tulee kirjoittaa kyseessä olevan tehtävän numero. Kun kyseessä on aineistotehtävä, suorituksen tulee osoittaa kokelaan kykyä tehdä annetusta aineistosta havaintoja ja päätelmiä sekä tulkita ja arvioida sitä tehtävänannon 7
vaatimalla tavalla. Jos tehtävänantona on pelkkä otsikko, edellytetään, että kirjoitus keskittyy otsikon rajaamaan aiheeseen ja näkökulmaan ja tuo esiin sitä koskevia tietoja, havaintoja ja näkemyksiä. Mikäli tehtävänantoon kuuluu, että kokelas antaa itse kirjoitukselleen otsikon, sen tulee sopia kirjoitukseen ja sen on vastattava tehtävänantoa. Kirjoituksen tulee olla ehyt kokonaisuus. Jos kysymyksessä on aineistotehtävä, lukijan on voitava seurata ja ymmärtää kirjoitusta aineistoa tuntematta. Koska kirjoittajan on kyettävä kielellisesti itsenäiseen suoritukseen, tulee vastauksessa olla kappalejaot. Sopiva esseekokeen pituus on tehtävästä ja käsialasta riippuen 4-5 sivua (suositus). Vastaus arvostellaan pistein 0-60. Käytössä ovat vain 0:aan ja 5:een päättyvät pisteluvut. Erillistä puhtaaksikirjoitusta muste- tai kuulakynällä ei tarvita. Kirjoita joka riville. Osoita uuden kappaleen alku selvästi sisentämällä. Älä jätä tyhjiä rivejä myöskään kappaleiden välille. Älä numeroi sivuja tai käytä jatkuu -sanoja. Pyri kirjoittamaan selkeää käsialaa. SUOMI TOISENA KIELENÄ -KOE Suomi toisena kielenä -koe suoritetaan samassa koetilaisuudessa kuin äidinkielen esseekoe. Koe koostuu tekstin ymmärtämisen tehtävistä, dialogin täydentämisestä, pidemmästä tekstin sanatäydennyksestä ja kirjoitelmasta. - KIELTEN KOKEET Kielikokeessa on kuullunymmärtämisen osa ja kirjallinen osa. Sähköisissä kokeissa molemmat osat tehdään samalla kertaa, kokonaissuoritusaika on 6 tuntia. Sekä RUOTSIN että ENGLANNIN kokeet ovat sähköiset! KUULLUNYMMÄRTÄMISKOE koostuu monivalintatehtävistä, avoimista kysymyksistä sekä mahdollisesti lyhennelmästä. Kuuntelun osuus koko kokeen pistemäärästä on 90/299. KIRJALLINEN OSA muodostuu kolmesta osasta, joista ensimmäisessä mitataan luetun ymmärtämisen taitoa, toisessa osassa sanaston ja rakenteiden hallintaa ja kolmannessa osassa kirjallisen tuottamisen taitoa. Ensimmäisessä ja toisessa osassa mahdollisia tehtävätyyppejä ovat monivalinta, avoimet kysymykset, tiivistelmä, asiatarkka käännös äidinkielelle/tavoitekielelle, produktiivinen aukkotehtävä ja dialogin/puheen/tekstin täydentäminen. Pitkän englannin kokeessa kirjoitetaan yksi kirjoitelma, pituudeltaan 150-250 sanaa. Kirjoitelman osuus koko kokeen pistemäärästä on miltei kolmannes eli 99/299 pist. Se kannattaa suunnitella hyvin kappalejakoineen ja tehdä ajan kanssa. Keskipitkän ruotsin ja lyhyen kielen oppimäärän kokeissa on kirjallisessa osassa yksi lyhyt (ryhmä A) ja yksi laajempi (ryhmä B) kirjoitelma, joissa kummassakin on kaksi vaihtoehtoista tehtävänantoa. Kirjoitustehtävien kokonaissanamääräksi on määritelty 150-200 sanaa, niin että ryhmän A kirjoitustehtävän pituus on 50-70 sanaa ja ryhmän B 100-130 sanaa. Varaa riittävästi aikaa tehtävien kirjoittamiseen täysimääräisinä. 8
SÄHKÖISISSÄ KIELTEN KOKEISSA käynnistät itse abittikokeen USB-tikulla kannettavalla tietokoneellasi koetilanteessa (buuttaat). Koululla järjestetään ennen kirjoituksia buuttaustyöpaja, jossa varmistutaan jokaisen buuttaustaidoista. Tutustu myös sivustoon www.abitti.fi/fi/ohjeet sähköinen kielen koe on toistaiseksi samanlainen perusrakenteeltaan kuin entinen paperikoe. Siinä on siis samat tehtäväosiot. kielten kokeissa on ensin kuullun ymmärtämisen osio (omat kuulokkeet) ja sitten tuttuun tapaan kirjalliset tehtävät. Osioissa voi olla mukana myös videomateriaalia. Voit suorittaa kaikki kokeen tehtävät haluamassasi järjestyksessä. kuullun ymmärtämisen koe on osa 6 tunnin koeaikaa. Voit kuunnella tai katsoa videot tarvittaessa useamman kerran ja määrätä itse myös taukojen pituudet. kokeessa voi olla myös kertakuunteluosioita, joita ei voi kuunnella uudelleen. Lue tarkkaan jokaisen osan ohjeet, jotta tiedät, onko uudelleen kuunteleminen mahdollista. Huomaa myös, että kuullun koe on laskettu kokonaisaikaan n. 1 tunnin mittaisena. Esimerkkitehtäviin voit tutustua osoitteessa https://digabi/kokeet/esimerkkitehtavat/ sähköisessä abittikokeessa riittävät perustekstinkäsittely- ja tietokoneenkäyttötaidot. Koe tallentuu koko ajan eikä katoa mihinkään. Kun etenet kokeessa, työväline jää sivuseikaksi. LUE HUOLELLA JOKAISEN OSATEHTÄVÄN OHJEET JA NOUDATA NIITÄ TARKASTI! Muista ottaa mukaan langallinen hiiri! REAALIAINEIDEN KOKEET Suurin osa reaaliaineista kirjoitetaan tällä hetkellä sähköisesti. On siis hyvin tärkeää, että jokainen kokelas on tietoinen siitä, mitä sähköisyys merkitsee reaaliaineiden osalta. Tässä tärkeä www-sivu digitaalisen yo-kokeen osalta: https://www.ylioppilastutkinto.fi/maaraykset/tiedote-kokelaille/opiskelijanohje Sähköisesti kirjoitettavissa reaaliaineissa kysymysten määrä vaihtelee oppiaineittain. Lue tarkkaan ohjeet kokeen alusta. Älä tee mitään merkintöjä kysymyksiin, joita et halua arvosteltaviksi, ettei niitä tulkittaisi vastauksiksi. Jos vastaat liian moneen kysymykseen, jätetään parhaat vastaukset huomioimatta lopullisessa pisteytyksessä. AINEET, JOISSA KOKEET JÄRJESTETÄÄN Kussakin seuraavista aineista järjestetään oma kokeensa: evankelis-luterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, elämänkatsomustieto, psykologia, filosofia, historia, yhteiskuntaoppi, fysiikka, kemia, biologia, maantiede ja terveystieto. Lukion varsinaisella opiskelijalla on oikeus osallistua tutkinnon kokeeseen, kun hän on ennen kokeeseen osallistumista opiskellut kyseisen aineen pakolliset lukiokurssit. Sellaisen reaaliaineen kokeeseen, jossa ei ole yhtään pakollista kurssia, opiskelija voi osallistua opiskeltuaan kaksi aineen lukiokurssia. 9
KOKEIDEN JAKAUTUMINEN KAHDELLE KOEPÄIVÄLLE Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koe-päivää. Koepäivät sijoitetaan tutkintoaikatauluun siten, että niiden välillä on noin viikko. Kokeet ovat jakautuneet kahdelle koepäivälle seuraavasti: I koepäivä uskonto elämänkatsomustieto yhteiskuntaoppi maantiede terveystieto kemia (paperilla) II koepäivä psykologia filosofia historia biologia fysiikka (paperilla) Kokelas voi osallistua yhtenä koepäivänä vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten kokelas voi suorittaa yhdellä tutkintokerralla enintään kaksi reaaliaineen koetta. Tutkinnon hajauttamalla kokelas voi halutessaan osallistua usean reaaliaineen kokeeseen. TEHTÄVÄT Tehtävien määrä ja annettavien vastausten enimmäismäärä Tehtävien määrä riippuu oppiaineen pakollisten ja valtakunnallisesti määriteltyjen syventävien kurssien määrästä, oppiaineen luonteesta ja tehtävien luonteesta. Kunkin reaaliaineen kokeen tehtävien määrä on suurempi kuin vaadittavien vastausten enimmäismäärä. Annettavien tehtävien ja vastausten määrät ovat seuraavat: tehtävien määrä vastausten enimmäismäärä evankelis-lut.uskonto 9 5 ortodoksinen uskonto 9 5 elämänkatsomustieto 9 5 psykologia 9 5 filosofia 9 5 historia 9 5 yhteiskuntaoppi 9 5 fysiikka 11 7 kemia 11 7 biologia 11 7 maantiede 9 5 terveystieto 9 5 Jokeritehtävät (vain paperikokeissa fysiikka ja kemia) Kussakin kokeessa voidaan antaa 1-2 erityisen vaativaa jokeritehtävää. Jokeritehtävät merkitään tehtävänumeron edessä olevalla +-merkillä ja sijoitetaan sarjan loppuun. Jos kokeessa on kaksi jokeritehtävää, kumpaankin saa vastata. 10
Oppiainerajat ylittävät tehtävät Kunkin reaaliaineen kokeessa on 1-4 oppiainerajat ylittävää tehtävää. Sekä tavallinen tehtävä että jokeritehtävä voivat olla oppiainerajat ylittäviä tehtäviä. Oppiainerajat ylittäviä tehtäviä ei merkitä erikseen, mutta tehtävänannolla pyritään ohjaamaan kokelasta käsittelemään tehtävää eri aineiden näkökulmista tai lukion aihekokonaisuuksien kannalta. Oppiainerajat ylittävään tehtävään annetun vastauksen arvostelee kyseessä olevan kokeen oppiaineen opettaja. Esimerkiksi biologian kokeessa olevaan oppiainerajat ylittävään tehtävään annetun vastauksen arvostelee lukiossa biologian opettaja. Tehtävien luonne Luonteeltaan tehtävät voivat olla erilaisia. Esseet, annetun aineiston tulkintaan ja käsittelyyn perustuvat tehtävät sekä toisaalta laskennalliset, ilmiön tunnistamiseen ja siihen liittyvien mallien soveltamiseen perustuvat tehtävät vaihtelevat oppiaineen mukaan. Osa tehtävistä voi koostua yksinkertaisesta laajempaan argumentointiin etenevistä osatehtävistä. Etenkin luonnontieteissä otetaan huomioon myös oppiaineiden kokeellinen luonne. Jos tehtävä on kaksi- tai useampiosainen (kohdat a, b jne.), vastataan molempiin tai kaikkiin osatehtäviin. Eri osatehtävät voivat olla painoarvoltaan erilaisia. Painotus voidaan esittää pisteinä tehtävänannossa. REAALIKOKEESSA TARVITTAVAT VÄLINEET (paperikokeet) Koepaperit Koepapereina käytetään konseptipapereita (A3 taitettuna) ja niiden puolikkaita (A4) sekä tarvittaessa millimetripaperia. Paperit ovat valmiina koesalissa. Koepapereissa tulee olla lukion nimen ja numeron lisäksi kokelaan numero ja nimikirjoitus sekä nimen selvennös. Kirjoitusvälineet Kokelas jättää arvosteltaviksi tarkoitetut lopulliset suoritukset selvästi ja siististi kirjoitettuina. Kirjoitus- ja piirustusvälineenä käytetään lyijykynää, jonka jälki on vaivattomasti luettavissa (esim. HB tai nro 2). Piirroksissa on lupa käyttää värikyniä, ei kuitenkaan punaista värikynää. Apuvälineet Fysiikan, kemian ja maantieteen kokeissa saa käyttää apuvälineinä lautakunnan ohjeiden mukaisia laskimia ja taulukkokirjoja. Muissa kokeissa näiden apuvälineiden käyttö on kielletty. Laskinten ja taulukoiden ohjeet ks. matematiikan koe KOETEHTÄVIIN VASTAAMINEN Kokelas merkitsee vastauksen otsikoksi tehtävän numeron, esim. 3, mutta ei itse tehtävää. Ensimmäinen vastaus kirjoitetaan kokoarkille (A3) alkaen ensimmäiseltä sivulta. Muut vastaukset kirjoitetaan puoliarkeille (A4). Kullekin arkille saa kirjoittaa vain yhden tehtävän suorituksen. Tarvittaessa saman tehtävän käsittelyä saa jatkaa toisella tyhjällä paperilla. Kokoarkin sisään liitetään muut suoritukset numerojärjestyksessä. 11
Kaikissa arvosteltaviksi tarkoitetuissa papereissa on oltava koulun nimen ja numeron lisäksi kokelaan numero ja nimikirjoitus sekä nimen selvennös. Kokelaan on selvästi yliviivattava koetilanteessa ne suoritukset, joita hän ei halua arvosteltaviksi. Myös suoritusten luonnosteluun käytetyt paperit on yliviivattava ja myös niissä on oltava kokelaan nimi ja kokelasnumero. ARVIOINTI Suorituksia arvioitaessa kiinnitetään huomiota erityisesti seuraaviin näkökohtiin. Kypsyyttä osoittavan vastauksen tunnusmerkit: - kokonaisuus on jäsennelty ja asiasisällöltään johdonmukainen - tehtävän kannalta olennaisia tietoja on riittävästi - syitä ja seurauksia tarkastellaan asianmukaisesti eri näkökulmista - esitetyt väitteet perustellaan selkeästi - asioiden käsittely ilmentää tietojen ja taitojen itsenäistä hallintaa ja kykyä niiden soveltamiseen - tehtäviin liittyviä aineistoja käytetään tarkoituksenmukaisesti - esitetyt tiedot asetetaan laajempiin asiayhteyksiin - erityisesti pohdiskelua edellyttävissä tehtävissä erotetaan tosiasiat, perustellut kannanotot ja mielipiteet. Matemaattista käsittelyä edellyttävissä tehtävissä suureyhtälöt ja kaavat on perusteltava tavalla, joka osoittaa kokelaan hahmottaneen tilanteen oikein ja soveltaneen ratkaisussaan asianmukaista periaatetta tai lakia. Heikon vastauksen tunnusmerkit: - suorituksessa on selviä asiavirheitä - ajatukset on ilmaistu epäselvästi tai epätarkasti - esitetyt tiedot osoittavat, että kokelas on käsittänyt tehtävän väärin, tai ovat muuten selvästi epäolennaisia - vastaus rakentuu pelkästään mielipiteiden varaan. Yleisten arvosteluperusteiden lisäksi painotetaan kunkin reaaliaineen luonteen mukaista esitystapaa ja kielenkäytön täsmällisyyttä. Pisteet Kustakin vastauksesta annetaan pistemäärä kokonaisin numeroin 0-6, jokeritehtävistä 0-9. Myös arvoton suoritus (0 pistettä) otetaan vastausten lukumäärää laskettaessa huomioon. Jokeritehtävien arvostelussa vastaavat pistemäärät 0-3 tavanmukaista arvostelua, 4 ja 5 vastaavat neljää, 6 ja 7 viittä sekä 8 ja 9 kuutta tavallisen tehtävän pistettä. Pistevähennykset Jos suoritus on epäselvä, sekava tai huomattavan epäsiisti, sen pistemäärää voidaan alentaa. Jos kokelas jättää arvosteltavaksi ainekohtaisen enimmäismäärän ylittävän määrän vastauksia, katsotaan kokeen muodostuvan niistä 6 tai 8 vastauksesta, joiden pistesumma on pienin. Opettaja arvostelee alustavasti kaikki vastaukset ja merkitsee niiden pistemäärät arvostelulomakkeeseen. Kokeen muodostavat tehtävät valitsee lautakunta. 12
- MATEMATIIKAN KOE Ylioppilastutkinnon matematiikan kokeessa otettiin käyttöön uusimuotoinen koe ensi kertaa käyttöön keväällä 2016. Sekä pitkän että lyhyen matematiikan kokeessa on kaksi tehtävävihkoa: A-osan tehtävävihko ja B-osan tehtävävihko. Kokelas kirjoittaa A-osan tehtävien ratkaisut tehtävävihkoon ratkaisuille varattuihin kohtiin. Vastausta voi tarvittaessa jatkaa erillisellä puoliarkilla, johon merkitään selkeästi lukion numero ja nimi, kokelaan tiedot (kokelaan numero ja nimikirjoitus sekä nimen selvennös) sekä tehtävän numero. B-osassa kokelas kirjoittaa tehtävän 5 vastaukset kokoarkille aloittaen vastauksensa arkin ensimmäiseltä sivulta. Jos kokelas ei tee tehtävää 5, kirjoittaa hän kokoarkille vain nimitietonsa. Muut tehtävät lasketaan jokainen omalle puoliarkille. Mahdolliset kuviot piirretään samalle paperille ratkaisun kanssa tai erilliselle millimetripaperille. Kokelaalle annetaan koetilaisuuden alkaessa sekä A-osan että B-osan tehtävävihko ja taulukkokirja. Kokelaan on palautettava A-osan koevihko viimeistään kolmen tunnin kuluttua kokeen alkamisesta. Laskimen käyttö ei ole sallittua sinä aikana, kun A-osan tehtävävihko on kokelaan hallussa. Kun kokelas palauttaa A-osan tehtävävihkonsa lukion määräämällä tavalla, hän saa laskimen. Ylioppilastutkinnon matematiikan pitkässä ja lyhyessä kokeessa on kummassakin 13 tehtävää. Tehtävät laaditaan pakollisten ja syventävien kurssien alueelta. Kokelas saa vastata kummassakin kokeessa enintään kymmeneen tehtävään seuraavasti: Osa Tehtäviä annetaan Kokelas vastaa Apuvälineet A 4 4 Ei laskinta, taulukkokirja B1 5 3 Laskin, taulukkokirja B2 4 3 Laskin, taulukkokirja Matematiikassa kaikki tehtävät arvostellaan asteikolla 0-6. Jos kokelas jättää jossain osassa (A, B1, B2) arvosteltavaksi enemmän tehtäviä kuin ohjeen mukaan on sallittu, katsotaan lopullisen pistemäärän muodostuvan kyseisessä osassa niistä tehtävistä, joiden pistesumma on pienin. Kokelaan on selvästi yliviivattava koetilanteessa ne suoritukset, joita hän ei halua arvosteltaviksi. Myös suoritusten luonnosteluun käytetyt paperit on yliviivattava. Koetehtävät yo-lautakunta pyrkii sijoittamaan likimääräiseen vaikeusjärjestykseen helpommasta vaikeampaan. Kaikki oikein ratkaistut tehtävät katsotaan kuitenkin samanarvoisiksi. Käytettäviksi tarkoitetut laskimet ja taulukkokirjat on jätettävä viimeistään koetta edeltävänä koulupäivänä (matematiikkaa varten torstaina 22.3.) kello 18:aan mennessä aikuislukion toimistoon tarkastettavaksi. Liitä laskimeen ohjeet, miten kyseisen laskimen muisti tyhjennetään. Laskinten kansissa ei saa olla ohjeita tai kaavoja laskimen käyttöön. Jätä kansi kotiin, mikäli siinä on laskimen käyttöön liittyvää tekstiä. Laskinten ohjekirjoja ei niin ikään koesaliin saa tuoda. Jos et ole toimittanut taulukkokirjaa ja laskinta tarkistettavaksi etukäteen, et saa viedä niitä itse koetilaan vaan ne pitää luovuttaa tarkistettavaksi ennen koetilaan siirtymistä. Tarkistetut taulukot ovat valmiina salissa pulpetillasi kokeen alkaessa. Koetilaisuuteen ei saa tuoda muita kuin lautakunnan hyväksymiä apuvälineitä. Koetilaisuuteen ei saa myöskään tuoda matkapuhelimia eikä muita viestintävälineitä. 13
Laskin Kaikki funktio- graafiset ja symboliset laskimet ovat sallittuja. Laskin saa olla ohjelmoitava. Kokeessa ei saa olla mukana irrallisia laskimenkäyttöohjeita, ohjelmakortteja eikä kaapeleita tai muita viestintään tarkoitettuja välineitä. Kokelaan on tyhjennettävä laskimen muisti ja nollattava ohjelmistot (täydellinen RESET-toiminta), ennen kuin hän jättää laskimen tarkastettavaksi. Kokelaan on selitettävä tyhjennysmenetelmä opettajalle, jotta opettaja voi varmistua, että muisti todella on tyhjentynyt. Epäselvissä tapauksissa laskinta ei hyväksytä käytettäväksi kokeessa. Laskimen ohjelmoitavuus ei ole kokeen kannalta tärkeä. Tehtävät laaditaan siten, että ne voidaan suorittaa laskimella, jossa ei ole ohjelmointimahdollisuutta tai graafista näyttöä. Kokeen aikana laskimia tai taulukkokirjoja ei ole lupa lainata toisilta kokelailta. Jos laskin kokeen aikana menee epäkuntoon tai muuta ennalta arvaamatonta sattuu, valvova opettaja antaa koulun varalaskimen lainaksi kokelaalle. Taulukkokirjat Fysiikan, kemian, biologian, maantieteen ja yhteiskuntaopin kokeissa sallitaan seuraavien taulukkokirjojen käyttö: - MAOL: Matematiikka, fysiikka, kemia; Taulukot, Otava - (sekä vastaava ruotsinnos) - Ranta-Tiilikainen: Lukion taulukot, WSOY Kokeessa on lupa käyttää samanaikaisesti kumpaakin taulukko-kirjaa. Taulukoissa saa olla ainoastaan omistajaa koskevia lisämerkintöjä. Todetut painovirheet on lupa korjata mutta taulukkokirjoihin ei saa lisätä mitään kirjoitettuja tai monistettuja tietoja eikä alleviivauksia. Tämä koskee myös sellaisia tietoja, jotka sisältyvät toisiin sallittuihin taulukkokirjoihin. Tyhjiäkään post-it-lappuja yms. ei saa lisätä sivuille merkitäkseen sivuja. Matematiikan kokeen lasku nro 1 lasketaan kokoarkin sivuille 1 ja 2, 3 ja 4, jos lasku on pitkä. Lasku nro 2 ja seuraavat laskut lasketaan jokainen omalle puoliarkilleen. Millimetripaperia käytetään tarvittaessa. Ellei laskua nro 1 lasketa, jää kokoarkki tyhjäksi nimitietoja lukuun ottamatta. Matematiikan tehtävissä käytetään lyijykynää. TEHTÄVIIN VASTAAMINEN Hyväksyttävästä suorituksesta tulee käydä ilmi, millä tavoin kokelas on ajatellut ratkaisun sekä mitkä ovat tarvittavat laskut ja lopputulos. Perusteluiden tulee olla lyhyitä, mutta olennaiset asiat sisältäviä. Kaavamaisia omia lyhenteitä (esimerkiksi merkkitarkastelu- kaavioita ilman selventäviä otsikoita) on syytä välttää, koska lautakunnan tarkastajat eivät voi olla tietoisia kaikista eri kouluissa käytetyistä omista lyhenteistä. Sen sijaan suositeltavia ovat standardoidut ja oppikirjoissa esiintyvät loogiset merkit, samoin ainakin muutaman sanan mittaiset selitykset tai perustelut, piirrokset ja näihin liittyvät huomautukset. Vähäiset laskuvirheet eivät sanottavasti alenna suorituksesta annettavaa pistemäärää, paitsi milloin virheestä on ollut seurauksena tehtävän luonteen muuttuminen tai virheestä on seurannut 14
ilmeisen virheellinen tai mahdoton tulos, joka on kuitenkin annettu vastauksena. Valitettavimpia ovat yleensä suorituksen alkupuolella ja jopa esimerkkiä luettaessa tehdyt virheet, koska tällöin jää usein selvittämättä, olisiko kokelas kyennyt ratkaisemaan tarkoitetun ongelman. Jos tehtävä edellyttää numeroarvon ilmoittamista (esimerkiksi kysytään jonkin alueen alaa tai kulman suuruutta) eikä tehtävässä toisin mainita, on ilmoitettava sekä ns. tarkka arvo (eli neliöjuuria yms. sisältävä vastaus) että sellainen likiarvo, jota voidaan verrata kuvioon mahdollisten virheiden löytämiseksi tai kysytyn todennäköisyyden suuruusluokan toteamiseksi. Laskimien antamat moninumeroiset arvot on tällöin syytä ensin viedä loppuun saakka pyöristämättä ja sen jälkeen kirjoittaa sopivasti pyöristetty lopputulos. Jos laskimen antama tulos viittaa yksinkertaiseen lopputulokseen (esim. kulmana laskimen mukaan on 59,999997 ), on syytä tutkia tarkan ratkaisun löytymistä liki-arvoja käyttämättä. Tehtävät on tarkoitettu koulun opetussuunnitelmassa mainituilla ja oppikirjoissa esitetyillä keinoilla ratkaistaviksi. Mikäli kokelas käyttää näiden ulkopuolelle jääviä menetelmiä, tulisi hänen kyetä lyhyesti perustelemaan käyttämänsä menetelmät. Milloin tehtävän ratkaisu olennaisesti perustuu laskimen käyttöön, on syytä merkitä paperille käytetyt lähtöarvot, suoritusjärjestys (algebrallisena lausekkeena tai näppäilyjärjestyksenä), mahdollinen iterointi ja tulos laskimen antamassa muodossa. Erityisempiä selostuksia laskimen käytöstä ei kaivata silloin, kun kyse on vähäisestä tehtävän suoritukseen liittyvästä osasta (tarkasta arvosta numeeriseen likiarvoon) tai laskimissa yleisesti olevista valmiista toiminnoista (esimerkiksi tilastollisten tehtävien keskiarvojen ja hajontojen hakeminen). JA VIELÄ... Laita illalla kello herättämään. Keskity: jätä mielestäsi koepäivinä epäolennaiset asiat ja paneudu vain kokeeseen, aine kerrallaan. Älä suotta hermoile: tuhansia muita on samassa tilanteessa, pärjäät siinä kuin toisetkin. Ja tuloksista olet vastuussa lopulta vain itsellesi! 15