2.4. Jaksotus Jaksotuksessa kohdistetaan menot ja tulot suoriteperusteisesti tilikausille. Tulot tuotoiksi niille tilikausille, joilla tulo on ansaittu. Menot niille tilikausille kuluksi, joilla niitä vastaava tulo on syntynyt.
Eli kuinka se teknisesti tapahtuukaan? TULOSTILI MENOTILIT TULOTILIT menot X X X X X X kulut tuotto = = = = voitto = = TASETILI aktivoidut VARALLISUUSTILIT menot PÄÄOMATILIT XX pääomat XX XX XX XX XX varat = = = = voitto = = Seppo Ikäheimo, HYY CG 2
Mitä ovat pysyvät vastaavat? Meno, joka tuottaa tuloja yritykselle useamman tilikauden aikana Oleellista tulontuottamiskyky Ohjataan tulontuottotahdissa eri tilikausille kuluiksi Aktivointipakko: Aineelliset pysyvien vastaavien hyödykkeet Aineettomat vastikkeellisesti hankitut pysyvien vastaavien hyödykkeet Lisäksi pysyvissä vastaavissa ovat sijoitukset, joilla on oleellinen yhteys yrityksen harjoittamaan liiketoimintaan. Niiden hankintaa ei kirjata kuluksi Arvon muutokset kirjataan, mikäli muuttunut oleellisesti ja pysyvästi.
Pysyvät vastaavat kuluksikirjataan poistosuunnitelman avulla Poistosuunnitelma on parhaaseen käsitykseen perustuva tapa kirjata kuluksi pysyvien vastaavien hyödyke: Kokonaishankintahinta Mahdollinen jäännösarvo Käyttö- eli vaikutusaika Poistomenetelmä Lopputuloksena saadaan suunnitelman mukaiset (sumu-)poistot Uuden tiedon perusteella voidaan muuttaa sumu-poistoja vastaamaan uutta tilannetta.
Pysyvien vastaavien poistomenetelmät Tilikauden kuluksi kirjattava osa hankintahinnasta on poisto. Menetelmän valinta riippuu tulontuottokyvyn kehityksestä. Poistomenetelmiä Tasapoistot = (hankintahinta - jäännösarvo ) / käyttöaika vuosia - Poisto ko. varallisuuserälle pysyy samana koko vaikutusajan. - Soveltuu varallisuuserille, jotka luonteensa perusteella tuottaa tuloja tasaisesti yli ajan. - Sovelletaan lähinnä aineettomiin hyödykkeisiin Menojäännöspoistot - Poisto lasketaan tiettynä prosenttiosuutena poistamattomasta menojäännöksestä. - Poisto ko. varallisuuserälle pienenee vaikutusaikana eikä koskaan kokonaan poisteta - Sovelletaan yleisesti koneisiin, laitteisiin ja rakennuksiin
Tasa- ja menojäännöspoiston valinta vaikuttaa kulujen ja tuloksen ajoitukseen (esim. 1.000 ) 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi 5. vuosi Tasapoisto 5 vuotta Menojäännös taseessa Menojäänn öspoisto 25 % Menojäännös taseessa Ero tuloksessa Kumulatiivinen ero 200 200 200 200 200 800 600 400 200 0 250 187,50 140,63 105,47 79,10 750 562,50 421,87 316,40 237,30 50,00 + 12,50 + 59,37 + 94,53 + 120,90 50,00 37,50 + 21,87 + 116,40 + 237,30
Vaihtuvat vastaavat arvostetaan käypiin arvoihin Tarkoitus on tuottaa tuloja yritykselle tai säilyttää varallisuusarvoja yhden tilikauden aikana. Vaihtuvia vastaavia ovat vaihto- ja rahoitusomaisuus Arvostamisessa keskeinen vertailukohde on käypä arvo. Vaihto-omaisuus: Sellaisenaan tai jalostettuina luovutettaviksi tai kulutettaviksi tarkoitettuja hyödykkeitä. Vaihto-omaisuuden hankinta muunnetaan vastaamaan tilikauden aikana luovutettuja suoritteita (meno-tulon kohdalle)
Vaihto-omaisuuden käytön määrittämisen vaiheet: 1, Vaihto-omaisuuden käyttöjärjestys 2, Loppuvaraston arvostaminen 3, Varaston muutos
Vaihto-omaisuuden varaston käyttöjärjestys johdonmukaisuuden periaatteella Kirjanpitolaki mainitsee erikseen seuraavat tavat arvioida varaston käyttöjärjestystä: Uusimmat ovat jäljellä (first in first out, eli fifo-menetelmä) Vanhimmat ovat jäljellä (last in first out, eli lifo-menetelmä) Painotettu keskihintamenetelmä
FiFo-menetelmä: Hyödyke A, alkuvarasto 100 kpl, arvostus 10/kpl, loppu-varastossa 300 kpl. Hankintapäivä Hankintamäärä (kpl) Hankintahinta/kpl Alkuv. 15.3. 20.6. 5.9. 15.12. 100 500 300 400 200 10 11 13 12 14 Loppuvarasto Loppuvar. hank.erät Loppuvar. hank. hinnat/kpl Loppuvar. hank.menot 100 200 300 12 14 1.200 2.800 4.000
LiFo-menetelmä: Hyödyke A, alkuvarasto 100 kpl, arvostus 10/kpl, loppu-varastossa 300 kpl. Hankintapäivä Hankintamäärä (kpl) Hankintahinta/kpl Alkuv. 15.3. 20.6. 5.9. 15.12. 100 500 300 400 200 10 11 13 12 14 Loppuvarasto Loppuvar. hank.erät Loppuvar. hank. hinnat/kpl Loppuvar. hank.menot 100 200 300 10 11 1.000 2.200 3.200
Painotettu keskihinta -menetelmä: Hyödyke A, alkuvarasto 100 kpl, arvostus 10/kpl, loppu-varastossa 300 kpl. Hankintapäivä Hankintamäärä (kpl) Hankintahinta/kpl Alkuv. 15.3. 20.6. 5.9. 15.12. 100 500 300 400 200 10 11 13 12 14 Loppuvarasto Hankintahinnat yhteensä Hankintamäärät yhteensä Painotettu keskihinta Loppuvarasto (10x100)+(11x500)+(13x300)+(12x400)+(14x200)=18.000 100+500+300+400+200=1.500 18.000/1.500=12/kpl 300x12=3.600
Loppuvaraston arvostaminen varovaisuuden periaatteella Loppuvaraston arvostaminen alimpaan arvoon seuraavista: - Alkuperäinen hankintameno - Todennäköinen hankintameno (lähinnä raaka-aineet) - Todennäköinen luovutushinta (lähinnä lopputuotteet) Alimman arvon periaatteen soveltaminen kolmeen eri hyödykeeseen A, B ja C: A B C Alkuperäinen hankintameno Jälleenhankintameno Todennäköinen luovutushinta Alin arvo 4.000 3.000 2.000 4.500 2.000 1.500 6.000 5.000 1.000 4.000 2.000 1.000 Vaihto-omaisuuden arvo yhteensä 4.000 + 2.000 + 1.000 = 7.000
Varaston muutoksen laskeminen Varaston muutos - Tilikauden loppuvaraston arvoa verrataan tilikauden alun varastoon (varaston muutos = loppuvarasto alkuvarasto) - Tilikauden kulut = tilikauden ostot - varaston muutos Varaston muututoksella oikaistaan tilikauden tulosta rasittavat ostot: - Mikäli varasto on kasvanut, tilikauden kulut supistuvat - Mikäli varasto on pienentynyt, tilikauden kulut kasvavat
Rahoitusomaisuus arvostetaan varovaisuuden periaatteella Rahat, saamiset sekä tilapäisesti muussa muodossa olevat rahoitusvarat. Säilyttää yhtiön hallussa olevien varojen arvo ja varmistaa yrityksen lyhytaikaisen maksuvalmiuden. Ei voida ajatella samalla tavalla tuotantoprosessiin ja arvontuottamiseen osallistumista Arvostaminen perustuu varovaisuuteen Mahdolliset arvonalentumiset kirjattava kuluksi
Siirtyvien erien avulla sovelletaan suoriteperusteisuuden periaatetta Eriä, jotka eivät ole myyntisaamisia, ostovelkoja tai ennakkomaksuja. Osa menoista ja tuloista maksetaan ennen kaupankohteen vastaanottoa tai luovutusta ja vastaavasti osa jälkikäteen. Siirtyvien erien avulla maksetut menot ja tulot muutetaan suoriteperusteisiksi vastaamaan, miten ovat osallistuneet tulojen tuottamiseen: Siirtosaamiset Menoennakko Tulojäämä Siirtovelka Menojäämä Tuloennakko
Kuinka nämä siirtosaamiset ja siirtovelat kirjataan? 31.12. päättyvä tiikausi menoennakko Vakuutus- maksu 10 kk Vakuutusmaksu 2 kk tulojäämä Vuokratulo 1kk menojäämä Korko- kulu 4 kk Korkokulu 2 kk tuloennakko Pysäköinti- tulo 5 kk Pysäköintitulo 1 kk
2.5. Konsernitilinpäätös Konserni (group of companies): Taloudellinen entiteetti Kahden tai useamman yrityksen kokonaisuus, jossa määräysvalta yhteen tai useampaan muuhun yritykseen on keskittynyt joko suoraan tai välillisesti yhdelle yritykselle. Emoyritys (parent company) Tytäryritys (subsidiary company)
Miksi konserneja eikä vain yksittäisiä yhtiöitä? Epäonnistumisen rajaaminen Yritysjärjestelyjen helppous Verotus Vallan ja vastuun jakaminen
Konsernissa emon määräysvalta voi muodostua suoraan tai epäsuoraan a) b) c) Emo Emo 80 % Emo 80 % 40 % Tytär 1 Tytär 1 80 % 70 % Tytär 1 Tytär 2 30 % Tytär 1.1
Miksi konsernitilinpäätös? Tavoitteena antaa oikea ja riittävä kuva taloudellisen kokonaisuuden eli konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. KONSERNI Tulot konsernin Konsernin ulko - Emo ulko puolelta puolelle suorite - tut menot Tytär 1 Tytär 2 Velat konsernin Konsernin ulko - ulkopuolelle puolelta olevat Tytär 1.1 saamiset Konsernin ulkopuolellesuuntau - tuva omistus
Konsernitilinpäätöksen toteuttaminen Keskeinen lainsäädäntö: KPL:n 6. luku + 7a luku IFRS 10 Pienkonsernien ei tarvitse laatia konsernitilinpäätöstä Vaiheet: Laaditaan konserniin kuuluvien yritysten erillistilinpäätökset Vähennetään sisäisten liiketapahtumien vaikutukset eliminointikirjauksilla. - sisäiset tuotot ja kulut - sisäisten katteiden tilikausien aikaiset muutokset - taseisiin aktivoidut sisäiset katteet - sisäinen voitonjako - sisäiset saamiset ja velat - sisäinen omistus
Eliminointikirjausten tekeminen Tuloslaskelman sisäiset eliminoinnit Taseen sisäiset eliminoinnit Kaikki eliminoinit tehdään täysimääräisesti riippumatta siitä, kuinka paljon emoyritys omistaa tytäryrityksestä.
Vähemmistöosuus esitetään erillisenä rivinä Konsernitilinpäätöksessä esitetään konsernin osuus yrityskokonaisuudesta erottelemalal vähemmistöosuus. Vähemmistöosuus (minority interest) omistaa tytäryrityksistä osuuksia. Vähemmistöosuus ei kuulu konsernin kokonaisuuteen, joten sen osuus tulee erottaa omaksi eräkseen sekä konsernin tilikauden tuloksesta että konsernin omasta pääomasta. Tuloslaskelmassa oma erä Vähemmistöosuudet konserniyritysten tuloksesta Taseessa oma erä Vähemmistöosuudet konserniyritysten omista pääomista erillisenä rivinä sisältäen kaikki oman pääoman erät erottelematta
Vähemmistöosuuden laskeminen a) b) Emo Emo 80 % Vähemmistö- 20 % osuus 20 % Vähemmistö- 30 % Tytär 1 Vähemmistö- osuus osuus 80 % Tytär 1 70 % Tytär 1.1
Vähemmistöosuuden kirjaaminen Erotetaan sekä konsernin tilikauden tuloksesta että konsernin omasta pääomasta. Omassa pääomassa kaikkien eri oman pääoman erien vähemmistöosuudet näytetään yhdellä rivillä kohdassa vähemmistöosuus.
Konsernin sisäiset omistukset tulee eliminoida Emoyritys omistaa tytäryrityksiä. Emoyrityksellä ne ovat pysyvissä vastaavissa Osuudet saman konsernin yrityksissä Kyse on konsernin sisäisestä omistuksesta, joka tulee eliminoida. - Vähennetään tytäryrityksen osakkeiden hankintameno - Vähennetään tytäryrityksen hankinta-ajankohdan mukainen oman pääoman määrä, joka vastaa konsernin omistusosuutta
Usein emo on maksanut tyttärestä enemmän. Mitäs sitten tehdään? Miksi maksetaan enemmän kuin tyttären oman pääoman määrä? Hankintameno Vastaava tyttären oma pääoma Konserniaktiiva (hankintameno on suurempi) Konsernipassiiva (oma pääoma on suurempi)
Konserniaktiiva kohdennetaan varallisuuserille ja liikearvoksi Usein syntyy konserniaktiivaa Jaetaan niille varallisuuserille, joista se on hankintahetkellä syntynyt. Kohdellaan ko. varallisuuseränä kulukskirjauksessa Siltä osin kuin konserniaktiivaa ei voida kohdistaa, se kirjataan liikearvoksi (goodwill). KPL: Poistetaan vaikutusaikanaan (max. 10 vuotta) IFRS: tehdään arvonalentumistestaus (impairment test)