SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1997 N:o 248 255 SISÄLLYS N:o Sivu 248 Laki kansanterveyslain muuttamisesta... 699 249 Asetus elokuvien sekä video- ja muiden kuvaohjelmien tarkastusmaksujen tarkistamisesta... 702 250 Asetus työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun asetuksen muuttamisesta... 703 251 Tasavallan Presidentin avoin kirje valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta... 705 252 Eduskunnan päätös Eduskunnan kirjaston ohjesäännön muuttamisesta... 706 253 Sosiaali- ja terveysministeriön päätös sosiaali- ja terveysministeriön ja työsuojelun piirihallinnon maksullisista suoritteista... 710 254 Maa- ja metsätalousministeriön päätös eräiden kolmansista maista tuotavien tavaroiden eläintautivaatimuksista annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen muuttamisesta... 713 255 Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätös eräiden tuotantoeläinten sekä niiden alkioiden ja sukusolujen eläintautivaatimuksista Euroopan yhteisön sisämarkkinoilla annetun maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätöksen muuttamisesta... 714 N:o 248 Laki kansanterveyslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1997 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 28 päivänä tammikuuta 1972 annetun kansanterveyslain (66/72) 25, sellaisena kuin se on 17 päivänä syyskuuta 1982 annetussa laissa (684/82), muutetaan 5 :n 2, 4 ja 5 momentti, 6 :n 2 momentti, 14 :n 1 momentin 2, 8 ja 9 kohta sekä 2 ja 5 momentti, 22 ja 28 sekä 42 :n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 5 :n 2 momentti 17 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (71/91), 6 :n 2 momentti ja 14 :n 1 momentin 8 ja 9 kohta 3 päivänä elokuuta 1992 annetussa laissa (746/92), 14 :n 2 momentti 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (930/80), 14 :n 5 momentti 9 päivänä lokakuuta 1992 annetussa laissa (910/92), 28 14 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa (1117/90) sekä 42 :n 1 momentti 2 päivänä syyskuuta 1976 annetussa laissa (788/76), sekä lisätään 14 :n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainituilla 14 päivänä joulukuuta 1990, 17 päivänä tammikuuta 1991 ja 3 päivänä elokuuta 1992 annetuilla laeilla ja 26 päivänä marraskuuta 1993 annetulla lailla (1051/93), uusi 10 kohta sekä lakiin uusi 28 a seuraavasti: 5 Kunnat voivat yhdessä huolehtia kansanterveystyöstä perustamalla tätä tehtävää varten kuntayhtymän. Kunta voi toisen kunnan kanssa sopia myös siitä, että tämä hoitaa osan kansanterveystyön toiminnoista. Milloin tämän lain mukainen toiminta on annettu kuntayhtymän tehtäväksi, sen hoidet- HE 233/1996 StVM 1/1997 EV 3/1997 35 1997 470301
700 N:o 248 tavaksi on annettava myös kansanterveystyötä koskevien muiden lakien mukaiset kunnan tehtävät. Mitä tässä laissa säädetään kunnasta, kunnanvaltuustosta ja kunnan asukkaasta, sovelletaan vastaavasti kuntayhtymään ja sen toimielimiin sekä jäsenkunnan asukkaaseen. 6 Jos kansanterveystyöstä huolehtii kuntayhtymä, sen on asetettava 1 momentissa tarkoitettu toimielin yhteisesti jäsenkuntia varten. Jos kuntayhtymään on yhden tai useamman jäsenkunnan ympäristönsuojelulautakunnan tehtäviä varten asetettu toimielimen lisäksi erityinen lautakunta, sen tehtäväksi voidaan kyseisten jäsenkuntien osalta antaa myös yksilön elinympäristöön kohdistuva terveydenhuolto ja siihen liittyvä toiminta. 14 Kansanterveystyöhön kuuluvina tehtävinä kunnan tulee: 2) järjestää kunnan asukkaiden sairaanhoito, johon luetaan lääkärin suorittama tutkimus ja hänen antamansa tai valvomansa hoito ja lääkinnällinen kuntoutus; 8) järjestää kunnan alueella toimiville yrittäjille ja muille omaa työtään tekeville soveltuvin osin työterveyshuoltolain 2 :ssä ja sen nojalla annetuissa säännöksissä tai määräyksissä tarkoitettua työterveyshuoltoa; 9) järjestää seulontaa ja muita joukkotarkastuksia siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään; sekä 10) järjestää kiireellinen avosairaanhoito, mukaan lukien kiireellinen hammashoito, potilaan asuinpaikasta riippumatta. Kunta on velvollinen määräämään terveyskeskuksen lääkärin antamaan poliisille virkaapua oikeuslääkeopillisen tutkimuksen suorittamiseksi elävän henkilön kliinisen tutkimuksen ja vainajan ulkonaisen ruumiintarkastuksen osalta. Samoin kunta on velvollinen määräämään terveyskeskuksen lääkärin toimimaan lääkärinä asevelvollisten tarkastuksissa kutsuntaviranomaisten pyydettyä sitä 6 :n 1 momentissa tarkoitetulta toimielimeltä. Kunnan asukkaalla tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, jonka kotikuntalaissa (201/94) tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on. Henkilön asuin- ja kotikunnalla tarkoitetaan kuntaa, jonka asukas hän on. 22 Jos terveyskeskuksen sairaansijalla on hoidettavana potilas, joka ei ole terveyskeskusta ylläpitävän kunnan asukas, on sen terveyskeskuksen, jota potilaan asuin- ja kotikunta ylläpitää, korvattava potilaan sairaanhoito, jollei muuta ole sovittu. Sama koskee tällaisen kunnan asukkaalle annettua kiireellistä avosairaanhoitoa ja kiireellistä hammashoitoa Ėdellä 1 momentissa mainittu korvaus saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Korvauksesta vähennetään hoidosta suoritettu asiakasmaksu ja muut toimintatulot. 28 Yksikielisen kunnan tai kuntayhtymän terveyskeskuksen terveydenhuoltopalvelut järjestetään kunnan tai kuntayhtymän kielellä. Kaksikielisen kunnan taikka kaksikielisiä tai sekä suomen- että ruotsinkielisiä kuntia käsittävän kuntayhtymän terveyskeskuksen terveydenhuoltopalvelut järjestetään kunnan tai kuntayhtymän molemmilla kielillä siten, että potilas saa palvelut omalla kielellään. Kunnan tai kansanterveystyön kuntayhtymän tulee lisäksi huolehtia siitä, että Pohjoismaiden kansalaiset voivat terveydenhuoltopalveluja käyttäessään tarvittaessa käyttää omaa kieltään, suomen, islannin, norjan, ruotsin tai tanskan kieltä. Kunnan tai kansanterveystyön kuntayhtymän on tällöin mikäli mahdollista huolehdittava siitä, että Pohjoismaiden kansalaiset saavat tarvittavan tulkitsemis- ja kääntämisavun. 28 a Jos tässä luvussa tarkoitettua korvausta ei ole suoritettu eräpäivänä, saadaan vuotuista viivästyskorkoa periä eräpäivästä lukien enintään korkolain 4 :n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan. Viivästyskoron maksamisen perusteena oleva eräpäivä voi olla aikaisintaan kahden viikon kuluttua maksun määräytymisen perusteena olevan hoidon saamisesta. 42 Kunnan luottamushenkilöt ja 6 :n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen palveluksessa olevat sekä muut terveyskeskuksen tehtäviä suorittavat tai terveyskeskuksessa
N:o 248 701 työskentelevät henkilöt eivät saa luvatta ilmaista yksityistä tai perheen salaisuutta, josta he asemansa tai tehtävänsä perusteella ovat saaneet tietää. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1997. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1997 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
702 N:o 249 Asetus elokuvien sekä video- ja muiden kuvaohjelmien tarkastusmaksujen tarkistamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1997 Opetusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään elokuvien tarkastuksen toimittamisesta 29 päivänä toukokuuta 1965 annetun lain (300/65) 10 :n, sellaisena kuin se on 6 päivänä maaliskuuta 1987 annetussa laissa (267/87) sekä video- ja muiden kuvaohjelmien tarkastamisesta 24 päivänä heinäkuuta 1987 annetun lain (697/87) 15 :n nojalla: 1 Elokuvien tarkastuksen toimittamisesta annetun lain 10 :n 1 momentissa mainitun maksun suuruus on ensimmäisestä kopiosta 5 markkaa 24 penniä ja muusta kopiosta 1 markka 32 penniä kutakin alkavaa elokuvan minuuttia kohti. Ensimmäisestä kopiosta maksu on kuitenkin vähintään 65 markkaa 79 penniä. Video- ja muiden kuvaohjelmien tarkastamisesta annetun lain 15 :n 1 momentissa mainitun maksun suuruus on 5 markkaa 24 penniä kutakin alkavaa elokuvan minuuttia kohden, kuitenkin vähintään 65 markkaa 79 penniä. 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1997. Tällä asetuksella kumotaan elokuvien sekä video- ja muiden kuvaohjelmien tarkastusmaksujen tarkistamisesta 18 päivänä helmikuuta 1994 annettu asetus (146/94). Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1997 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Claes Andersson
703 N:o 250 Asetus työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1997 Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä muutetaan työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta 29 päivänä kesäkuuta 1978 annetun asetuksen (501/1978) 6, 8 :n 2 momentin 10 kohta, 10, 11 :n 2 momentti ja 12, sellaisina kuin ne ovat, 6, 8 :n 2 momentin 10 kohta, 11 :n 2 momentti ja 12 asetuksessa 1307/1993 sekä 10 asetuksessa 657/1982, seuraavasti: 6 Laitoksen johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja seitsemän muuta jäsentä, jotka samoin kuin heidän henkilökohtaiset varajäsenensä valtioneuvosto määrää kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä yksi muu jäsen edustavat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa ja yksi muu jäsen työministeriön hallinnonalaa. Lisäksi johtokunnassa tulee olla kaksi keskeisten työnantajajärjestöjen ja kaksi keskeisten työntekijäjärjestöjen edustajaa sekä yksi edustavimman itsenäisesti omaa työtään tekevien järjestön edustaja. 8 Johtokunta käsittelee ja ratkaisee asiat, jotka koskevat: 10) laitoksen pääjohtajan toimeen ottamista ja toimesta vapauttamista sekä hallintojohtajan ja laitoksen osastonjohtajien sekä tutkimusprofessorien toimeen ottamista sekä heidän toimesta vapauttamistaan, jos toimeen ottaminen tai toimesta vapauttaminen kestää yli kuusi kuukautta; 10 Laitoksen päällikkönä on pääjohtaja. Laitoksessa on myös hallintojohtaja sekä lisäksi tutkimusprofessoreita ja muuta henkilökuntaa sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään. Pääjohtajalla on professorin arvonimi. Osastonjohtajalla on professorin arvonimi, jos hänellä on yliopistossa tai korkeakoulussa todettu dosentin pätevyys. 11 Hallintojohtajan tulee avustaa pääjohtajaa työterveyslaitoksen johtamisessa työjärjestyksessä tarkemmin määrättävällä tavalla. 12 Tarkemmat määräykset pääjohtajan ja hal-
704 N:o 250 lintojohtajan tehtävistä annetaan tarvittaessa työjärjestyksessä, jossa voidaan määrätä myös muun henkilökunnan tehtävistä. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1997. Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1997 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
705 N:o 251 Tasavallan Presidentin avoin kirje valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta Annettu Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1997 Tasavallan Presidentti vapauttaa ministeri Terttu Aulikki Huttu-Juntusen 1 päivästä huhtikuuta 1997 lukien ministerinä käsittelemästä työministeriön toimialaan kuuluvia asioita ja määrää hänet edelleen käsittelemään sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvia asioita. Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1997 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Pääministeri Paavo Lipponen
706 N:o 252 Eduskunnan päätös Eduskunnan kirjaston ohjesäännön muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 7 päivänä toukokuuta 1985 hyväksytyn Eduskunnan kirjaston ohjesäännön (450/1985) 8 14, sellaisena kuin niistä on 12 osaksi eduskunnan päätöksessä 1227/1990, muutetaan 1 :n 4 kohta, 2 :n edellä oleva väliotsikko, 2 7 ja 15, 16 :n 4 momentti, 19, 20 ja 22 24, 28 :n 3 momentti ja 29 :n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 1 :n 4 kohta mainitussa eduskunnan päätöksessä 1227/1990, 15 ja 23 osaksi eduskunnan päätöksessä 536/1989, 19 viimeksi mainitussa eduskunnan päätöksessä ja eduskunnan päätöksessä 171/1992, 20 osaksi viimeksi mainituissa eduskunnan päätöksissä sekä 28 :n 3 momentti ja 29 :n 2 momentti mainitussa eduskunnan päätöksessä 536/1989, sekä lisätään ohjesääntöön uusi 23 a ja 23 b seuraavasti: 1 Eduskunnan kirjaston tehtävänä on: 4) toimia eduskunnan keskusarkistona arkistolain (831/1994) säännösten ja eduskunnan arkistotoimen johtosäännön määräysten mukaisesti; Kirjaston toimintayksiköt ja niiden tehtävät 2 Kirjastossa on seuraavat palvelukokonaisuudet, joista vastaavat toimistopäälliköt siten kuin 19 :ssä säädetään: 1) kokoelmapalvelu; 2) neuvonta- ja arkistopalvelu; 3) tietopalvelu; 4) sisäinen palvelu. 3 Kokoelmapalvelun tehtävänä on: 1) arvioida ja kehittää kokoelmia; 2) vastata aineiston valinnasta ja hankinnasta; 3) vastata aineiston luetteloinnista ja käyttökuntoon saattamisesta; 4) huolehtia bibliografia- ja tietokantatuotannosta yhdessä tietopalvelun kanssa; 5) hoitaa virallisjulkaisujen kansalliselle vaihtokeskukselle kuuluvat tehtävät; 6) kehittää kirjaston toiminnan määrällistä ja laadullista seurantaa; 7) järjestää kirjaston toiminnan tilastointi; 8) suorittaa muut kokoelmapalveluun kuuluvat tehtävät. 4 Neuvonta- ja arkistopalvelun tehtävänä on: PNE 1/1997 SiVM 2/1997 279007
2 N:o 252 707 1) hoitaa eduskunnan keskusarkistotehtävät siten kuin eduskunnan arkistotoimen johtosäännössä tarkemmin määrätään; 2) vastata neuvonta- ja lainauspalveluista; 3) asettaa kirjaston kokoelmat käytettäviksi ja huolehtia aineiston sijoituksesta; 4) kehittää palvelukokonaisuuteen kuuluvia verkkopalveluja; 5) huolehtia kirjaston julkaisutuotannosta; 6) suorittaa muut neuvonta- ja arkistopalveluun kuuluvat tehtävät. 5 Tietopalvelun tehtävänä on: 1) huolehtia eduskunnalle ja sen alaisille laitoksille annettavista palveluista; 2) tarjota tietoa eduskunnassa käsiteltävistä asioista ja eduskunnan toiminnasta kirjaston toimialaan kuuluvin tavoin; 3) huolehtia oikeus- ja valtiotieteiden keskuskirjastoalojen tietopalvelutarpeista; 4) kehittää palvelukokonaisuuteen kuuluvia verkkopalveluja; 5) vastata aineiston sisällönkuvailusta; 6) huolehtia bibliografia- ja tietokantatuotannosta yhdessä kokoelmapalvelun kanssa; 7) vastata tiedonhallinnan koulutuksesta; 8) suorittaa muut tietopalveluun kuuluvat tehtävät. 6 Sisäisen palvelun tehtävänä on: 1) huolehtia kirjaston talous- ja henkilöstöhallintoon liittyvistä tehtävistä siltä osin kuin ne eivät kuulu eduskunnan hallinto-osastolle; 2) huolehtia kirjaston tietohallintoon ja sen kehittämiseen sekä kirjaston atk-laitteiden hankintaan, käyttöön ja hoitoon liittyvistä tehtävistä siltä osin kuin ne eivät kuulu eduskunnan hallinto-osastolle; 3) vastata kirjaston tutkimustoiminnasta; 4) huolehtia kirjaston tilojen, kalusteiden, laitteiden ja tarvikkeiden hankintaan, käyttöön ja hoitoon liittyvistä tehtävistä siltä osin kuin ne eivät kuulu eduskunnan hallinto-osastolle; 5) huolehtia sidottujen valtiopäiväasiakirjojen jakelusta ja säilyttämisestä siltä osin kuin tehtävä kuuluu Eduskunnan kirjastolle; 6) järjestää kirjaston virasto- ja jäljennepalvelut; 7) huolehtia kirjaston tiedotuksesta sekä koulutuksen ja yleisesittelyjen järjestelyistä; 8) suorittaa muut sisäiseen palveluun kuuluvat tehtävät. 7 Kirjaston asiantuntijuusalueet ovat eduskuntapalvelut, oikeustiede ja valtiotieteet. Asiantuntijuusalueiden kehittämisestä vastaavat johtavat kirjastonhoitajat. 15 Kirjaston hallituksen tehtäviin kuuluu: 1) päättää kirjaston toiminnan kehittämisestä ja valvoa, että toiminta on tavoitteellista, suunnitelmallista ja tehokasta; 2) tehdä tarvittaessa ehdotuksia Eduskunnan kirjastosta annetun lain (983/1984) ja tämän ohjesäännön muuttamiseksi; 3) antaa vuosittain eduskunnan kansliatoimikunnalle ehdotukset kirjaston talousarvioksi ja tarvittaviksi lisätalousarvioiksi sekä vahvistaa vuosittain talousarvion käyttösuunnitelma; 4) vahvistaa kirjaston aineiston valinnan periaatteet sekä kirjaston julkaisu- ja tutkimustoiminnan periaatteet; 5) vahvistaa järjestyssääntö kirjaston käyttämisestä sekä muut vastaavat säädökset; 6) vuosittain hyväksyä ja antaa eduskunnalle kertomus kirjaston toiminnasta edellisenä vuonna; 7) määrätä kirjaston aukioloajoista; 8) julistaa haettaviksi ja täyttää 28 :n 2 momentissa mainitut kirjaston virat; 9) esittää eduskunnan kansliatoimikunnalle virkojen perustamista ja lakkauttamista; 10) määrätä ylikirjastonhoitajan sijaiset sijaantulojärjestyksessä; 11) määrätä toimistopäälliköt ja apulaistoimistopäälliköt sekä heidän sijoittamisensa eri palvelukokonaisuuksiin; 12) päättää kirjaston henkilökunnan työajasta; 13) päättää 28 :n 2 momentin perusteella nimittämiensä virkamiesten oikeudesta pitää sivutoimia; 14) päättää virkavapaudesta sikäli, kuin siitä päättäminen 29 :n mukaan kuuluu kirjaston hallitukselle; 15) päättää virkojen hoidosta 30 :n mukaisesti; 16) käsitellä eduskunnan virkamiehistä annetun lain (1373/1994) 43 ja 44 :ssä tarkoitetut oikaisuvaatimukset; 17) käsitellä sellaiset kirjaston henkilökunnan tekemät aloitteet, jotka henkilökunta haluaa saattaa hallituksen käsiteltäviksi; 18) käsitellä ja ratkaista ne muut asiat, jotka on säädetty tai määrätty kirjaston hallituksen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.
708 N:o 252 3 16 Hallituksen kokouksissa toimii esittelijänä ja sihteerinä ylikirjastonhoitaja tai hänen määräämänsä virkamies. Johtavilla kirjastonhoitajilla on esittelyoikeus asiantuntijuusalueitaan koskevissa asioissa. Ylikirjastonhoitajalla ja esittelijällä on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. 19 Kirjastossa on ylikirjastonhoitajan, johtavan kirjastonhoitajan, arkistonhoitajan, vanhemman kirjastonhoitajan, tutkijan, nuoremman kirjastonhoitajan, kirjastoamanuenssin, osastosihteerin, toimistosihteerin, konekirjoittajan, virastomestarin, virastoavustajan ja apulaisvirastoavustajan virkoja. Lisäksi kirjastoon voidaan ottaa virkamiehiä määräaikaiseen virkasuhteeseen. Kirjaston johtajana toimii ylikirjastonhoitaja. Johtavat kirjastonhoitajat ovat suoraan ylikirjastonhoitajan alaisia. Palvelukokonaisuuksia johtavat toimistopäälliköt, jotka toimivat ylikirjastonhoitajan alaisina. Toimistopäälliköksi määrätään asianomaiseen palvelukokonaisuuteen tai kirjaston toimintaan yleisesti hyvin perehtynyt vanhempi kirjastonhoitaja tai arkistonhoitaja. Apulaistoimistopäälliköksi määrätään asianomaiseen palvelukokonaisuuteen perehtynyt vanhempi kirjastonhoitaja, nuorempi kirjastonhoitaja tai arkistonhoitaja. 20 Ylikirjastonhoitajan tehtävänä on: 1) valvoa kirjaston toimintaa ja erityisesti eduskunnan arkiston toimintaa, johtaa kirjaston yleistä suunnittelua, seurantaa ja talous- ja henkilöstöhallintoa sekä tehdä aloitteita kirjaston toiminnan kehittämiseksi; 2) vastata yhteydenpidosta kansanedustuslaitoksiin, kirjastoihin, yliopistoihin ja muihin korkeakouluihin sekä järjestöihin; 3) päättää kirjaston hallituksen hyväksymien periaatteiden puitteissa kirjaston aineiston valinnasta sekä kirjaston julkaisu- ja tutkimustoiminnasta; 4) laatia kirjaston hallitukselle ehdotukset kirjaston talousarvioksi ja tarvittaviksi lisätalousarvioiksi, talousarvion käyttösuunnitelmaksi sekä vuosikertomukseksi kirjaston toiminnasta; 5) vahvistaa kirjaston työjärjestys; 6) antaa kirjaston käyttöä koskevia määräyksiä, siltä osin kuin nämä eivät kuulu kirjaston hallituksen vahvistettaviksi; 7) valvoa määrärahojen käyttöä sekä hyväksyä laskut ja muut maksuasiakirjat; 8) julistaa haettaviksi ja täyttää 28 :n 3 momentissa mainitut virat; 9) päättää kirjaston virkamiesten virkavapaudesta sen mukaan kuin 29 :ssä säädetään; 10) päättää virkojen hoidosta 30 :n mukaisesti; 11) myöntää kirjaston virkamiehille ikälisät; 12) päättää 28 :n 3 momentin perusteella nimittämiensä virkamiesten oikeudesta pitää sivutoimia; 13) antaa matkamääräykset; 14) valvoa, että kirjaston virkamiehistä pidetään nimikirjaa; 15) valmistella ja esitellä kirjaston hallituksen kokouksissa käsiteltävät asiat, jollei tehtävää ole määrätty muulle virkamiehelle, sekä panna hallituksen päätökset täytäntöön. Ylikirjastonhoitaja voi ottaa ratkaistavakseen toimistopäällikön ratkaistaviin kuuluvan asian. 22 Ylikirjastonhoitajan on ennen päätöksensä tai esityksensä tekemistä palvelukokonaisuutta tai asiantuntijuusaluetta koskevassa asiassa kuultava asianomaista toimistopäällikköä tai johtavaa kirjastonhoitajaa. 23 Johtavien kirjastonhoitajien tehtävänä on: 1) vastata 7 :ssä mainittujen asiantuntijuusalueiden kehittämisestä ja tehdä niitä koskevia aloitteita; 2) toimia ylikirjastonhoitajan apuna kirjaston toiminnan yleisessä suunnittelussa ja palvelukokonaisuuksien toiminnan yhteensovittamisessa; 3) seurata tietohuollon ja tiedonhallinnan kehitystä vastuualueillaan ja tehdä siitä johtuvia kirjaston toiminnan kehittämisehdotuksia; 4) antaa tiedonhallinnan koulutusta ja huolehtia tiedotuksesta vastuualueillaan; 5) huolehtia yhteydenpidosta vastuualueidensa asiakas- ja sidosryhmiin; 6) suorittaa muut ylikirjastonhoitajan määräämät tehtävät. 23 a Toimistopäällikköjen tehtävänä on: 1) johtaa, suunnitella ja kehittää palvelukokonaisuuksien toimintaa;
4 N:o 252 709 2) toimia ylikirjastonhoitajan apuna kirjaston toiminnan yleisessä suunnittelussa ja palvelukokonaisuuksien toiminnan yhteensovittamisessa; 3) jakaa tehtävät palvelukokonaisuuksissa työskentelevien kesken; 4) huolehtia palvelukokonaisuuden henkilökunnan ammattitaidon kehittämisestä sekä työskentelytilojen ja -välineiden järjestämisestä; 5) seurata yleistä kehitystä toimialallaan; 6) suorittaa muut ylikirjastonhoitajan määräämät tehtävät. 23 b Kirjaston tietohallinnosta vastaavan kirjastonhoitajan tehtävänä on, siltä osin kuin tehtävät eivät kuulu eduskunnan hallinto-osastolle: 1) huolehtia kirjaston tietojärjestelmien ylläpidosta ja niihin sisältyvien tietojen käyttökelpoisuudesta ja yhdenmukaisuudesta; 2) toimia ylikirjastonhoitajan apuna kirjaston tietohallinnon yleisessä suunnittelussa ja palvelukokonaisuuksien atk-toiminnan yhteensovittamisessa; 3) vastata muista kirjaston tietohallintoon ja sen kehittämiseen liittyvistä tehtävistä; 4) seurata yleistä kehitystä toimialallaan; 5) suorittaa muut ylikirjastonhoitajan määräämät tehtävät. 24 Tarkempia määräyksiä kirjaston henkilökunnan tehtävistä voidaan antaa kirjaston työjärjestyksessä. 28 Kirjastoamanuenssit, osastosihteerit, toimistosihteerit, konekirjoittajat, virastomestarit, virastoavustajat ja apulaisvirastoavustajat nimittää ylikirjastonhoitaja. Virkamiehet määräaikaisiin virkasuhteisiin nimittää ylikirjastonhoitaja. 29 Virkavapauden sairauden vuoksi taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainloman tai hoitovapaan johdosta myöntää ylikirjastonhoitaja. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1997. Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1997 Eduskunnan puolesta Riitta Uosukainen puhemies Seppo Tiitinen pääsihteeri
710 N:o 253 Sosiaali- ja terveysministeriön päätös sosiaali- ja terveysministeriön ja työsuojelun piirihallinnon maksullisista suoritteista Annettu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1997 Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994: 1 Soveltamisala Tässä päätöksessä määrätään sosiaali- ja terveysministeriön sekä työsuojelun piirihallinnon maksullisista suoritteista ja niiden perusteista. 2 Maksulliset julkisoikeudelliset suoritteet Valtion maksuperustelain 3 :n 1 kohdan tarkoittamista julkisoikeudellisista suoritteista sosiaali- ja terveysministeriö perii seuraavat kiinteät maksut: 1) ministeriön päätökset muutoksenhakuasioissa 1 000 markkaa; 2) lakisääteisen työeläkevakuutuksen ehtojen ja perusteiden vahvistamispäätökset lukuunottamatta vakuutusmaksun ja vastuuvelan laskuperusteiden vahvistamispäätöksiä 2 000 markkaa; 3) lakisääteisen tapaturmavakuutuksen vakuutusehtojen vahvistamispäätökset 2 000 markkaa; 4) maatalousyrittäjien ryhmähenkivakuutuksen vakuutusehtojen vahvistamispäätökset 2 000 markkaa; 5) rekisteriotteet työttömyyskassarekisteristä 100 markkaa; 6) todistukset siitä, keillä on oikeus kirjoittaa liikennevakuutuskeskuksen, potilasvakuutusyhdistyksen, potilasvahinkolautakunnan, vakuutuskassojen yhdistyksen, vakuutusyhdistystarkastuksen, merimieseläkekassan, eläketurvakeskuksen, työeläkekassan ja maatalousyrittäjien eläkelaitoksen nimi 100 markkaa; 7) päätökset tutkimuslupa-asioissa 600 markkaa, kuitenkin mikäli kysymys on opinnäytetyöstä, 200 markkaa; 8) päätökset erivapausasioissa 1 000 markkaa; 9) ottolapsitoimiston ylläpitämislupaa ja kansainvälisen lapseksiottamispalvelun antamislupaa koskevat päätökset 2 000 markkaa, kuitenkin mikäli kysymys on voimassa olevan luvan uusimisesta, 200 markkaa; 10) ulkomaisen lapseksiottamispalvelun antajaa koskevat päätökset 400 markkaa, kuitenkin mikäli kysymys on voimassa olevan luvan uusimisesta, 200 markkaa; ja 11) työsuojelun valvonnasta peritään omakustannusarvoa vastaavat kiinteät maksut liitteessä 1 mainituista suoritteista. Vakuutustarkastuksen, vakuutusvälitystoiminnan valvonnan ja lääkekorvauslautakunnan suoritteiden maksullisuudesta päätetään erikseen. Raha-automaattiyhdistyksen valvonnasta aiheutuvat kulut veloitetaan Raha-automaattiyhdistykseltä valtiolle aiheutuvien kokonaiskustannusten mukaisina.
N:o 253 711 3 Muut maksulliset suoritteet Valtion maksuperustelain 7 :ssä tarkoitettuja suoritteita, jotka sosiaali- ja terveysministeriö hinnoittelee liiketaloudellisin perustein ovat: 1) henkilöstön käyttö virka-aikana koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatehtävissä tapauksissa, joissa tehtävien hoito ei suoranaisesti liity ministeriön toimintaan; 2) tilauksesta tehdyt selvitykset ja tietopaketit sekä käännökset ja tulkkaukset; 3) tilauksesta tehdyt tiedonhaut ministeriön omista tai sen käytössä olevista rekistereistä ja tietokannoista sekä liittymä tietokantoihin; 4) kirjasto- ja tietopalvelut; 5) ministeriön hallinnassa olevien toimitilojen ja laitteiden käyttö sekä ministeriön tuottamat virasto-, koulutus- ja toimistopalvelut; Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1997 6) ministeriön kokonaan tai osittain kustantamat julkaisut sekä sähköiset tietotuotteet; 7) valokopiot ja muut jäljennökset; 8) ilmoitusten ja tiedotteiden julkaiseminen ministeriön julkaisuissa; sekä 9) muut tilaukseen perustuvat suoritteet. 4 Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1997. Tällä päätöksellä kumotaan sosiaali- ja terveysministeriön maksullisista suoritteista 20 päivänä joulukuuta 1995 annettu sosiaalija terveysministeriön päätös (1626/1995). Ennen tämän päätöksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre Ylitarkastaja Arita Kaario
712 N:o 253 Liite MAKSUTAULUKKO TYÖSUOJELUHALLINNON JULKISOIKEUDELLISET SUORITTEET Kiinteät maksut Maksu/mk Säädöksissä mainittu lupa tai muu suorite 1. Asbestipurkutyön valtuutus... 1730 2. Kemikaalitietojen käsittely, 1 100 ilmoitus, kpl... 180 3. Kemikaalitietojen käsittely, enemmän kuin 100 ilmoitusta, kpl... 90 4. Koulutusohjelman hyväksyminen... 780 5. Laserlaite... 760 6. Maataloustraktori, kansallinen... 2640 7. Maataloustraktorin ETY- tai osatarkastuksen hyväksyntä... 2640 8. Maataloustraktorin hyväksynnän muutos tai lisäys... 1820 9. Nostolaitetarkastaja... 780 10. Nosturinkuljettajan korttijäljennös... 70 11. Panostajan hylkäyspäätös tai lupakirjan peruuttaminen... 350 12. Panostajan kuulustelija... 300 13. Panostajan pätevyyskirja... 450 14. Panostajan uusi kortti... 280 15. Pulttipistooli... 1 230 16. Pulttipistoolin tarvikkeet... 1230 17. Rakennushissi... 1850 18. Räjäytystyössä käytettävä sähkölaite... 990 19. Räjäytystyössä käytettävä muu laite... 1520 20. Torninosturinkuljettajan korttijäljennös... 70 Poikkeuslupa 21. Asbestin merkintä... 2 250 22. Nosturin kuljettaminen... 780 23. Nosturitarkastaja... 850 24. Poikkeukset rakennustyön turvallisuutta koskevan valtioneuvoston päätöksen säännöksistä... 1 550 25. Rakennus- ja muuraussementin kromaattipitoisuus... 1 550 26. Muut säädöksissä mainitut poikkeusluvat... 1 480
713 N:o 254 Maa- ja metsätalousministeriön päätös eräiden kolmansista maista tuotavien tavaroiden eläintautivaatimuksista annetun maaja metsätalousministeriön päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1997 Maa- ja metsätalousministeriö on muuttanut eräiden kolmansista maista tuotavien tavaroiden eläintautivaatimuksista 18 päivänä helmikuuta 1997 annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (180/1997) 1 :n 3 momentin, 22 :n 1 momentin ja 23 :n 1 momentin seuraavasti: 1 Tarkoitus ja soveltamisala Päätöstä ei sovelleta seuraaviin tavaroihin: 1) eläinten sukusolut ja alkiot; 2) elintarvikkeeksi tarkoitettu liha ja lihatuotteet; 3) elintarvikkeeksi tarkoitettu maito ja maitopohjaiset tuotteet; 4) elintarvikkeeksi tarkoitetut linnunmunat ja munavalmisteet; sekä 5) elintarvikkeeksi tarkoitettu hunaja. 22 Rekisteröinti ja kuljetus Osasto pitää valvontaa varten rekisteriä 6 :n 1 ja 2 momentissa, 8 :n 2 momentissa sekä 13 :n 2 momentissa tarkoitettujen tavaroiden tuojista. Lisäksi osasto pitää valvontaa varten rekisteriä tuojista, jotka tuovat 6 :n 1 ja 2 momentissa, 8 :n 2 momentissa, 10 :n 2 momentissa, 11 :n 2 momentissa, 13 :n 2 momentissa, 14 :n 1 momentissa ja 18 :n 1 momentissa tarkoitettuja tavaroita Norjasta tai Liechtensteinista. Näiden tavaroiden tuojien on viimeistään viisi arkipäivää ennen ensimmäistä tuontia tehtävä kirjallinen ilmoitus tuonnista osastolle rekisteriin merkitsemistä varten. Ilmoitukseen tulee sisältyä seuraavat tiedot: 1) tuojan nimi, osoite ja puhelinnumero; 2) laitos, johon tavara ensimmäiseksi tuodaan (vastaanottajalaitos), sekä laitoksen osoite ja puhelinnumero; 3) tavara, jonka tuojaksi pyytää rekisteröintiä; sekä 4) maa, josta tavara aiotaan tuoda. 23 Luettelo Edellä 22 :ssä tarkoitettujen vastaanottajalaitosten on pidettävä luetteloa kaikista vastaanottamistaan tuontilähetyksistä. Luettelosta on käytävä ilmi seuraavat tiedot: 1) lähetyksen saapumispäivämäärä; 2) lähetyksen sisältö (tavara ja määrä); 3) alkuperämaa; 4) viejän nimi ja osoite; sekä 5) laitos, josta tavara on viety, ja laitoksen osoite. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1997. Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1997 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Eläinlääkintötarkastaja Kajsa Hakulin
714 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 255 Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätös eräiden tuotantoeläinten sekä niiden alkioiden ja sukusolujen eläintautivaatimuksista Euroopan yhteisön sisämarkkinoilla annetun maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1997 Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto on lisännyt eräiden tuotantoeläinten sekä niiden alkioiden ja sukusolujen eläintautivaatimuksista Euroopan yhteisön sisämarkkinoilla 31 päivänä joulukuuta 1994 annetun maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätöksen (1578/1994) 1 :ään uuden 3 momentin seuraavasti: 1 Tarkoitus ja soveltamisala Lisäksi päätöksen 2 luvun 3, 4, 6, 7 ja 10 :ien säännöksiä sovelletaan niissä tarkoitettujen eläinten, alkioiden ja sukusolujen toimittamiseen Suomesta Norjaan ja Liechtensteiniin sekä Norjasta ja Liechtensteinista Suomeen. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1997. Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1997 Apulaisosastopäällikkö Jaana Husu-Kallio Eläinlääkintöylitarkastaja Riitta Heinonen N:o 248 255, 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA TIMO LEPISTÖ OY EDITA AB, HELSINKI 1997