LUPAPÄÄTÖS Nro 9/2013/2 Dnro PSAVI/76/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 1.2.2013 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kaadinojan sillan rakentaminen Peso-oja Kirakkalammen metsätiellä, Sodankylä Metsähallitus Itä-Lappi Hallituskatu 10 98100 Kemijärvi
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 HANKKEEN KUVAUS... 3 Yleiskuvaus hankkeesta... 3 Suunnitellut työt... 3 ALUEEN OMISTUSSUHTEET JA KAAVOITUSTILANNE... 6 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 6 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 7 Lupahakemuksesta kuuleminen... 7 Lausunnot... 8 Hakijan kuuleminen... 8 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 9 KÄSITTELYRATKAISU... 9 PÄÄASIARATKAISU... 9 LUPAMÄÄRÄYKSET... 9 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN EDUNMENETYKSEN VARALTA... 10 RATKAISUN PERUSTELUT... 10 Käsittelyratkaisun perustelut... 10 Pääasiaratkaisun perustelut... 10 Lupamääräysten perustelut... 11 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 11 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 11 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 11 KÄSITTELYMAKSU... 11 Ratkaisu... 11 Perustelut... 12 Oikeusohje... 12 MUUTOKSENHAKU... 13
3 HAKEMUS Metsähallitus Itä-Lappi on 24.10.2012 aluehallintovirastoon saapuneessa hakemuksessa pyytänyt lupaa teräsputkisillan rakentamiseen Kaadinojan ylitse Peso-oja Kirakkalammen metsätiellä Sodankylän kunnassa hakemuksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. HANKKEEN KUVAUS Yleiskuvaus hankkeesta Hankkeen tarkoituksena on uusia nykyinen huonokuntoinen hirsirakenteinen puusilta Kaadinojan kohdalla Peso-oja Kirakkalampi metsätiellä. Tietä käytetään ympärivuotisesti. Siltapaikka sijaitsee Pomokairan pohjoispuolella noin 20 km Porttipahdan voimalaitokselta luoteeseen Sodankylän kunnassa. Suunnitellut työt Nykyinen silta Nykyinen puurakenteinen silta on huonokuntoinen ja se joudutaan purkamaan, koska korjaaminen ei ole taloudellisesti järkevää eikä teknisesti mahdollista. Silta on tehty puhtaasta puusta eikä kyllästettyä puutavaraa ole käytetty, joten puretut puuosat poltetaan. Muut jätteet kuljetetaan hyötyjäteasemalle. Nykyisen sillan aukon kokonaisala on noin 9 m 2. Lapin ELY-keskuksen lausunto Hakija on pyytänyt 6.9.2012 Lapin ELY-keskukselta silta-aukkolausunnon. Lausuntopyynnössä hakija on esittänyt rakennettavaksi teräsputkisillan (kaksi teräsputkea, d = 2 600 mm). ELY-keskus on lausunnossaan todennut, että kohteeseen voidaan rakentaa teräsputkisilta kaksoisrummuilla, joiden halkaisija on vähintään 2 800 mm. Suositeltavin ja luonnon kannalta parhain vaihtoehto olisi kuitenkin rakentaa yksi mitoitukseltaan vastaava elliptinen teräsputkisilta. Eri siltatyyppien vertailu Metsäteille soveltuvia siltatyyppejä ovat: liimapuinen palkkisilta va = 8 m monilevyrakenteinen teräsholvisilta (Super Cor) va = 8 m teräsholvikaarisilta betonianturoilla 2 kpl va = 6 m useita teräsputkisiltayhdistelmiä teräsbetoninen elementtirakenteinen laattasilta BLE II va = 6 m. Eri siltatyyppien kustannusarviot perustuvat Itä-Lapin alueella toteutuneisiin rakennuskustannuksiin. Hintaan vaikuttaa huomattavasti kohteen syr-
jäinen sijainti, jolloin siltapaikalla tehtävät työkustannukset ja kuljetuskustannukset ovat suuret. Elementtisilta kootaan työmaalla betonielementeistä valmiiksi rakenteeksi, kun taas pyöreät teräsputket ovat asennusvalmiita heti ja ne voidaan nostaa suoraan kuljetusvälineestä rakennuskohteeseen. Elliptiset putket kootaan usein teräslevyosista työmaalla, mikä lisää rakennuskustannuksia. Elementtisiltarakenteet vaativat usein lisäksi muita rakennusteknisiä töitä, kuten betonointia ja hitsausta. Elementeistä tehdään myös teräsholvikaarisilta ja monilevyrakenteinen teräsholvisilta. Eri siltatyyppien rakennuskustannukset ovat (alv 0 %): 4 Monilevyrakenteinen teräsholvisilta 90 000 Teräsholvikaarisilta betonianturoilla 2 kpl 100 000 Liimapuinen palkkisilta 120 000 BLE II va = 6 m 55 000 Teräsputkisilta 2 kpl d = 2 600 mm 35 000 Elliptinen teräsputkisilta 4,7 m x 3,5 m 45 000 Sillan kohdalla ajoradan leveys on 4 500 mm. Kustannuksiltaan edullisin vaihtoehto on rakentaa silta kahdesta teräsputkesta. Rummun tehollisen alan parantamiseksi rummut upotetaan noin 60 cm uoman nykyisen tason alapuolelle. Rummun sisäpuolen annetaan täyttyä kiviaineksilla uoman nykyiseen tasoon, mikä parantaa uoman luonnonmukaisuutta ja edesauttaa kalojen elinolosuhteita. Esitys uuden sillan rakentamiseksi Hakija on esittänyt, että siltapaikalle rakennetaan kahdesta rummusta muodostuva teräsputkisilta. Tyyppiesimerkki rummusta on RUMTEC T-PR2650/2600 C 3, T = 3,0 mm, L = 10 m. Vanhan sillan kokonaisaukko on noin 9 m 2 ja uuden sillan kokonaisala on noin 10,2 m 2. Virtausala on sama kuin aiemmin (noin 8,7 m 2 ). Putket sinkitään (Zn1200) ja putkien sisäpintaan laitetaan puoleen putkeen lisäsuojaus (EH-100 my). Ulkopintaan asennetaan jo tehtaalla suodatinkangas (N3). Silta mitoitetaan Siltojen kuormat ja suunnitteluperusteet - NCCI 1/11 -kuormitusohjeen mukaan. Hakijan mukaan yhden putken (d = 5 000 mm) rakentaminen ei ole mahdollista ja elliptisen putken rakentaminen puolestaan johtaisi tiepenkereen tarpeettomaan korottamiseen.
5 Uuden sillan mitoitustiedot ovat: Kaksoisrummut Rumpu 1 Rumpu 2 Rummun halkaisija 2 600 mm 2 600 mm Sallittu padotus 8 cm 8 cm Padotus 5,52 cm 5,52 cm Rummun vesisyvyys (patoamaton) 193,9 cm 193,9 cm Uoman padottu vesisyvyys 199,42 cm 199,42 cm Rummunupotussyvyys 60 cm 60 cm Rummun koko poikkileikkausala 5,31 m 2 5,31 m 2 Rummun virtausala 4,35 m 2 4,35 m 2 Rummun upotusala 0,93 m 2 0,93 m 2 Rummun täyttöaste (korkeus) 97,65 % 97,65 % Rummun täyttöaste (pinta-ala) 99,39 % 99,39 % Uoman patoamaton virtausala 10,57 m 2 10,57 m 2 Uoman padottu virtausala 11,01 m 2 11,01 m 2 Kaksoisrumpujen korkeusero 0 cm 0 cm Rakentaminen suoritetaan ns. kuivatyönä, jossa ensimmäinen rumpuputki rakennetaan kuivalle maalle uoman jäädessä sen ulkopuolelle. Tämän jälkeen vedet johdetaan rakennettuun putkeen ja rakennetaan toinen putki. Kaadinojan uomaa perataan ja muotoillaan rumpujen kohdalla ja noin 10 metrin matkalta sillan molemmin puolin. Työ tehdään ympäristöön soveltuvasti säästämällä mahdollisimman paljon kasvillisuutta. Massat läjitetään ympäristöön soveltuvasti tiepenkereen luiskiin tai tarvittaessa kuljetetaan läjitysalueelle. Tietä korotetaan sillan kohdalla noin 50 70 cm. Tie sillan kohdalla varustetaan kaiteella tai reunapaaluilla 20 metrin matkalta sillan molemmin puolin. Siltapenkereen luiskat verhoillaan suodatinkankaalla N4 ja kiviverhouksella, jonka kokonaispaksuus on h = 50 cm. Rakentamisessa noudatetaan muun muassa Liikenneviraston Teräsputkisillat, suunnitteluohje, 2.2.2012 -ohjetta sekä metsätieohjeistossa kohdassa 8 Sillat annettuja ohjeita ja määräyksiä. Siltapaikka on kartoitettu maastossa. Korkeusjärjestelmä on paikallinen ja alueelle on rakennettu työn suoritusta varten suunnitelman mukaisessa koordinaatistossa olevat kiintopisteet. Koordinaatisto on likimääräinen KKJ ja korkeusjärjestelmä on likimääräinen N 60. Perustelut valitulle siltatyypille Kyseessä on metsätie, jota käytetään pääasiallisesti metsätalouskäyttöön. Metsähallitus on rakentanut tien pääosin omia metsätaloustarpeita varten, mutta se on myös kaikkien alueella liikkuvien käytössä. Muita mahdollisia tien käyttäjiä ovat muun muassa porotalouden harjoittajat, marjastajat, metsästäjät sekä retkeilijät, matkailijat ja luonnossa liikkujat. Tie voidaan tarvittaessa sulkea kelirikkoaikana eli mitoitusvirtaaman (tulvan) aikana. Kaadinojassa ei harjoiteta vesiliikennettä, koska virtaama on liian pieni. Kustannuksiltaan esitetty kaksoisrumpuratkaisu on kohtuullinen, kun otetaan huomioon tien käyttötarkoitus ja liikennemäärät. Betonielementtisilta on kallis ja rakentamisesta saatava hyöty vähäinen, koska vesiliikennettä ei ole. Tien luonteesta johtuen maalla liikkuvat nisäkkäät voivat kulkea sillan kohdalla tien penkereen ylitse. Vesieläimet voivat kulkea uomassa kahden pohjaltaan sorastetun teräsputken kautta. Rumpuputkien aiheut-
tama padotus tulvan aikana (noin 8 cm) ei aiheuta haittaa vesistölle, metsätaloudelle tai muulle luonnolle. 6 Vaikutus kalojen elinolosuhteisiin Hakija on todennut, ettei sen tiedossa ole sellaisia tutkimuksia, joissa on osoitettu teräsputkisiltojen aiheuttavan merkittävää haittaa kalastolle ja kalojen kululle. Ennakkoluulot ovat ehkä saaneet alkunsa väärin rakennetuista rumpuputkista, joilla on muodostettu uomaan porras. Rakennettava teräsputkisilta ei muodosta nousuestettä taimenelle tai muille kaloille. Rummun upottaminen noin 60 cm uoman alapuolelle ei muuta uoman virtausominaisuuksia. Nykyisen sillan rakentaminen on aiheuttanut uoman luonnollisen pohjan korkeuden muuttumisen, minkä vuoksi uomasta poistetaan sillan molemmin puolin maa-ainesta noin 10 metrin matkalta ja uoma palautetaan luonnolliseen korkeuteen. Tällä parannetaan uoman virtausominaisuuksia. Taimenen kutuaika on syys marraskuussa, joten tulvanaikainen virtausnopeus ei aiheuta estettä kaloille. Osa taimenista voi kulkeutua kevättulvan aikana alapuolisiin vesistöihin. Latvavesillä, kuten Kaadinoja, taimenta kutsutaan tammukaksi, joka elää koko elämänsä syntymäpurossa tai sen lähialueella. Kaadinoja laskee voimakkaasti säänneltyyn Porttipahtaan. Teräsputkisiltojen sisäpuoli täytetään molemmista päistä luonnon soralla tai hiekalla ja keskiosan annetaan liettyä uoman pohjan luonnolliseen tasoon. ALUEEN OMISTUSSUHTEET JA KAAVOITUSTILANNE Siltapaikan ja hankkeen vaikutusalueen maa- ja vesialueet ovat Metsähallituksen hallinnassa olevia alueita. Lähiympäristössä ei ole muita tiloja. Hankealueella ei ole kaavaa eikä suunnitteilla ole kaavan laatimista. YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Kaadinojan valuma-alue saa alkunsa etelässä Kolho Karjalan ja Rolli Karjalan, idässä Juokusselän ja lännessä Kenkäselän maastoista. Valumaalue on aapasuota (Pomoaapa ja Kirakka-aapa), joka kuuluu suurelta osin Pomokairan Tenniöaavan soidensuojelualueeseen. Alueen rajana pohjoisessa on Kaadinoja. Kaadinojan valuma-alue siltapaikalla on noin 44,5 km 2 ja järvisyys 0 %. Uoman keskikaltevuus siltapaikalla on noin 0,33 %. Kaadinoja laskee säännösteltyyn Porttipahdan tekojärveen noin viiden kilometrin päässä alavirran suuntaan. Säännöstelyväli on 11 metriä (+245 +234 m). Voimakkaan säännöstelyn vuoksi Kaadinojan alkupään uoma on keväisin lähes kuiva. Kaadinoja haarautuu valuma-alueella pienemmiksi puroiksi, joista suurin on Kaltiovuomanoja.
7 Kaadinojan vesistötietoja: Valuma-alueen pinta-ala 44,5 km 2 Nykyisen uoman kaltevuus 0,0033 Lumen vesiarvon vuosimaksimi 190 mm Keskivaluma Mq 11 l/s km 2 Sallittu padotus 12 cm Ylivaluma 190 l/s km 2 Toistumisaika 20 vuotta 380 l/s km 2 Järvisyys 0 % Peltoa valuma-alueesta 0 % Metsäojia valuma-alueesta 0 % Vuoden keskivirtaama MQ 0,490 m 3 /s Mitoitusvirtaama 16,89 m 3 /s Maastossa arvioitu HW uoman pohjan yläpuolella 236,96 m Uoman vesisyvyys arvioidulla HW:lla 1,9 m Vesistössä ei harjoiteta vesiliikennettä eikä uittoa. HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Uuden sillan mitoitusvirtaama on 16,89 m 3 /s ja arvioitu vedenkorkeus ylivedenkorkeudella (HW) N 60 + 236,96 m. Tulvan aikana sillan kohdalla sallitaan noin 8 cm:n padotus. Rakentaminen aiheuttaa rakentamisaikaista veden samenemista, mutta sen vaikutukset jäävät lyhytaikaisiksi ja paikallisiksi eikä samenemisen tarkkailu ole hakijan mukaan tarpeen. Rakentaminen suoritetaan ns. kuivatyönä, jossa ensimmäinen rumpuputki rakennetaan kuivalle maalle uoman jäädessä sen ulkopuolelle. Tämän jälkeen vedet johdetaan rakennettuun putkeen ja rakennetaan toinen putki. Menettely vähentää merkittävästi veden samenemista rakentamisaikana. Uoman reunat verhoillaan suodatinkankaalla ja kiviverhouksella eroosion estämiseksi. Rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta kalastoon tai kalastukseen eikä silta vaikeuta kalojen kulkua tai lisääntymistä. Vaikutuksia kalojen elinolosuhteisiin on esitetty edellä valitun siltatyypin perusteluissa. Rakentamisella ei ole vaikutusta vesiliikenteeseen tai uittoon. Hakijan arvion mukaan hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta kuuleminen Aluehallintovirasto on 1.11.2012 pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnot Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Lapin ELY-keskuksen kalatalouden ryhmältä, Sodankylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Sodankylän kunnalta. Lausunnot on pyydetty toimittamaan aluehallintovirastoon viimeistään 23.11.2012.
8 Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö ja luonnon-varat -vastuualue ELY-keskus on todennut, että Kaadinojansillan rakentamispaikan läheisyydessä sijaitsee suuren petolinnun pesäreviiri, minkä vuoksi sillan korjaustyöt tulee tehdä Metsähallituksen asettamien rajoitusten mukaisesti. Sillan läheisyydessä ei ole luontodirektiivin liitteen II lajeja, eikä myöskään uhanalaisia lajeja. Pomokaira Natura-alue on suojeltu sekä luontodirektiivin mukaisena SCIalueena (luontotyyppialueena) että lintudirektiivin mukaisena erityisenä suojelualueena SPA (lintualueena). Suojelun perusteena on kuusi luontodirektiivin liitteen II lajia (saukko, ahma, pohjanharmoyökkönen, lapinleinikki, lapinhilpi ja lettorikko) ja 24 lintudirektiivin liitteen I lajia. ELY-keskus on katsonut, että hankkeelle ei tarvitse tehdä Natura tarveharkintaa, koska hankekuvauksen perusteella voidaan todeta, että sillan korjauksella ei ole merkittäviä vaikutuksia Natura-alueen luontoarvoihin. Korjauksen aiheuttama lisääntynyt melu ja mahdollinen kiintoainelisäys jäävät pieniksi, eikä mitään ravinnelisäystä jokeen tule. ELY-keskus on vaatinut, että rakennusmassoja ei saa läjittää Naturaalueelle. Siltatyömaan valmistuttua alue on siistittävä ja maisemoitava mahdollisimman hyvin entiselleen. ELY-keskuksen arvion mukaan sillan rakentamisesta aiheuttama veden samentuminen on lyhytaikaista, paikallista ja vähäistä, joten erillistä töiden aikaista samentumistarkkailuohjelmaa ei tarvita. 2. Lapin ELY-keskus, Kalatalous ELY-keskus on todennut, että hankkeella ei hakemuksen mukaisesti toteutettuna ole ennalta arvioiden rakennusaikaista tilapäistä veden samentumista lukuun ottamatta kalataloudellisesti haitallisia vaikutuksia. Käyttöaikana silta ei suunnitelman mukaisesti upotettuna muuta oleellisesti uoman virtausta eikä aiheuta nousuestettä vesistössä esiintyvälle taimenelle tai muille kaloille. 3. Sodankylän kunta, Ympäristölautakunta Ympäristölautakunnalla ei ole ollut huomautettavaa hakemuksen johdosta. Hakijan kuuleminen Aluehallintovirasto on 17.12.2012 pyytänyt hakijalta selitystä lausuntojen johdosta. Hakija ei ole antanut selitystä.
9 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 10 :n 5 momentin perusteella päättänyt ratkaista asian toimittamatta vesilain 11 luvun 10 :n 1 momentissa ja 11 :ssä säädettyä tiedoksiantoa. PÄÄASIARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Metsähallitus Itä-Lapille luvan Kaadinojan nykyisen sillan purkamiseen ja uuden teräsputkisillan rakentamiseen Kaadinojan ylitse Peso-oja Kirakkalammen -metsätiellä Sodankylän kunnassa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Ennakoimattoman edunmenetyksen varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Rakenteita koskevat määräykset Rakentamisaika Työnaikaisten haittojen minimointi 1. Silta on rakennettava ja Kaadinojan uoma perattava hakemussuunnitelman liitteenä olevan kartan "Sodankylä. Putkisillan rakentaminen. Kaadinojan silta Pesosoja Kirakkalampi metsätie. Rakennussuunnitelma. Suunnitelmakartta. Yleiskartta. Työnumero 0923/12. Piir. NR:o 1" MK 1:500 ja 1:50 000 osoittamassa paikassa sekä piirustuksen "Sodankylä. Putkisillan rakentaminen. Kaadinojan silta Pesosoja Kirakkalampi metsätie. Rakennussuunnitelma. Tien pituus- ja poikkileikkaus. Uoman pituusja poikkileikkaus. Työnumero 0923/12. Piir. NR:o 2" MK 1:100 ja 1:1 000 osoittamalla ja hakemussuunnitelmasta muutoin ilmenevällä tavalla. Suunnitelmaan saadaan Lapin ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia vähäisiä muutoksia, joilla ei ole haitallista vaikutusta yleiseen tai yksityiseen etuun. 2. Rakennustyöt on tehtävä neljän (4) vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa on muutoin katsottava rauenneeksi. 3. Rakennustyö on suoritettava niin, ettei siitä aiheudu sellaista veden samentumista tai muuta haitallista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on vältettävissä. Rakentamisessa on otettava huomioon Metsähallituksen asettamat suurten petolintujen pesäreviireitä koskevat rajoitukset. Työt on tehtävä samentumista mahdollisimman vähän aiheuttavin työmenetelmin. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei työn aikana vesistön käyttöä vai-
Viimeistely- ja maisemointityöt Kunnossapitomääräys Aloittamis- ja valmistumisilmoitus keuteta enempää, kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Luvan saajan on töitä suorittaessaan huolehdittava siitä, ettei työalueella olevia toisten omistamia rakenteita tai laitteita vahingoiteta. Työstä aiheutuvat välittömästi ilmenevät edunmenetykset on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 4. Luvan saajan on poistettava vesistöstä ja sen rannoilta rakennusjätteet ja huolehdittava rakennustyön muidenkin jälkien poistamisesta. Rakennusmassoja ei saa läjittää Natura-alueelle. Rakennuspaikat ja niiden ympäristöt on työn jäljiltä siistittävä ympäristöön sopeutuviksi. 5. Luvan saajan on huolehdittava sillan ja siihen liittyvien rakenteiden kunnossapidosta. 6. Luvan saajan on ennakolta ilmoitettava työn aloittamisesta Lapin ELYkeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Sodankylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Työn valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, ELYkeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Sodankylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa työn päättymisestä lukien. 10 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN EDUNMENETYKSEN VARALTA Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta rakentamisesta aiheutuu sellainen edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole ennakoitu ja josta luvanhaltija on vesilain säännösten nojalla vastuussa, voidaan korvausta tai toimenpiteitä edunmenetysten poistamiseksi aiemman ratkaisun estämättä vaatia aluehallintovirastoon toimitettavalla hakemuksella. RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Aluehallintovirasto on asian laadun vuoksi vesilain 11 luvun 10 :n 5 momentin nojalla pyytänyt viranomaisten lausunnot hakemuksesta ja käsitellyt asian enempää tiedoksiantoa toimittamatta. Luvan saaja omistaa hankkeen vaikutusalueen maa- ja vesialueet. Asia ei ennalta arvioiden vaikuta haitallisesti muiden oikeuteen tai etuun. Pääasiaratkaisun perustelut Nykyinen puusilta on huonokuntoinen ja hakemuksessa tarkoitetun sillan rakentaminen nykyisen sillan tilalle on tarpeen metsätien käytön turvaami-
seksi. Kaadinojassa ei ole vesiliikennettä, joten sillan rakentaminen ei aiheuta häiriötä sille. Rakentamispaikan alapuolisessa uomassa voi aiheutua tilapäistä, ennalta arvioiden vähäistä vesistön samentumista. Samentumisesta ei kuitenkaan aiheudu haittaa vedenlaadulle tai kalastolle. Sillan rakenteet huomioon ottaen hankkeesta ei aiheudu haittaa kalankululle eikä lisääntymiselle. Hankkeen lyhyen keston ja vähäisiksi arvioitavien vaikutusten vuoksi hankkeen ei katsota heikentävän myöskään Pomokairan Natura-alueen suojeluarvoja. Luvan saaja omistaa hankkeen vaatimat maa- ja vesialueet. Lupamääräysten mukaisesti toimittaessa hakemuksessa tarkoitetun vanhan sillan purkaminen ja uuden sillan rakentaminen ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Näin ollen vesilain mukaisen luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. 11 Lupamääräysten perustelut Suurten petolintujen pesäreviireiden sekä ruoppausmassojen läjityksen osalta aluehallintovirasto on ottanut huomioon Lapin ELY-keskuksen lausunnon ja määrännyt rakentamisessa huomioon otettavaksi Metsähallituksen asettamat rajoitukset pesäreviireitä koskien ja rakennusmassat läjitettäväksi Natura-alueen ulkopuolelle. Muutoin luvan saajan noudatettavaksi on annettu tavanomaiset määräykset työn huolellisesta suorittamisesta sekä yleisten ja yksityisten etujen turvaamisesta. LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA Aluehallintovirasto on ottanut 1. Lapin ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki (587/2011) 2 luku 7, 9 1 momentti, 3 luku 3, 4 1 momentti 1) kohta, 5, 8, 10 1 momentti ja 18 sekä 11 luku 10 5 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 2 190 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta.
12 Perustelut Alla olevan asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan siltaa koskevan asian käsittelystä perittävä maksu on 2 190 euroa. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011)
13 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Hannu Puranen Anna-Maria Juntunen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Hannu Puranen ja esitellyt ympäristölakimies Anna-Maria Juntunen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0295 017 647 tai 0295 017 500. A-MJ/es Liite Päätös Tiedoksi Valitusosoitus Hakija Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Lapin ELY-keskus / Kalatalous Sodankylän kunta Sodankylän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 4.3.2013, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 0295 017 500 telekopio: 08-3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.