Yhtymäkokous Pöytäkirja 1/2018

Yhtymäkokous 25.4.2018 Pöytäkirja 1/2018

PÖYTÄKIRJA 2 (24) 25.4.2018 1/2018 YHTYMÄKOKOUS Aika 25.4.2018 klo 10.00 11.23 Paikka ISLABin hallinnon kokoustila. KYS päärakennus, C-rappu (näytteenoton ovi), 3. krs. Saapuvilla olleet jäsenet 4 jäsentä jäljempänä mainittujen edustajiensa välityksellä tämän pöytäkirjan 2 :ssä. Asiat 1-18 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kohta 2, 2 Allekirjoitukset Jorma Penttinen Risto Miettunen puheenjohtaja 1-4 puheenjohtaja 5-18 Anu Tervala Pöytäkirjan pitäjä Pöytäkirjan tarkastus Olemme tarkastaneet pöytäkirjan ja todenneet sen kokouksen kulun ja tehtyjen päätösten kanssa yhtäpitäväksi. Aira Kietäväinen Leila Virta Pöytäkirjan nähtävillä olo Kuopiossa 15.5. 21.5.2018 Pöytäkirjanpitäjä Anu Tervala

PÖYTÄKIRJA 3 (24) Käsiteltävät asiat 1 KOKOUKSEN AVAUS... 4 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS... 4 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA, SEKÄ TARKASTUSAJAN JA PAIKAN MÄÄRÄÄMINEN... 5 4 KOKOUKSEN PUHEENJOHTAJAN JA VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA... 6 5 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TOIMINTAAN JA TALOUTEEN... 6 6 ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2017 TILINPÄÄTÖKSEN ESITTELY JA TULOKSEN KÄSITTELY... 6 7 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS 1.1. - 31.12.2017... 8 8 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN JOHTOKUNNALLE JA TOIMITUSJOHTAJALLE TILIKAUDELTA 1.1. - 31.12.2017... 9 9 KILPAILLUILLE MARKKINOILLE SUUNTAUTUVAN ERILLISEN YHTIÖN PERUSTAMINEN... 10 10 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2019 TALOUSARVION PERUSTEET SEKÄ TALOUDELLISET JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET... 12 11 HALLINNON JA TALOUDEN LAKISÄÄTEISTEN TARKASTUSPALVELUIDEN PALVELUNTUOTTAJAN VALINTA... 15 12 PERUSPÄÄOMAN KORKO V. 2018... 16 13 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOT VUONNA 2018... 16 14 ERONPYYNTÖ JOHTOKUNNAN JÄSENYYDESTÄ... 17 15 SIDONNAISUUKSIEN ILMOITTAMINEN... 18 16 TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT... 18 17 MUUT ESILLE TULEVAT ASIAT... 19 18 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN... 19

PÖYTÄKIRJA 4 (24) Listan asianro 1. 1 KOKOUKSEN AVAUS Listan asianro 2. Hallintosäännön mukaan yhtymäkokouksen kutsuu koolle johtokunnan puheenjohtaja, joka avaa kokouksen ja johtaa puhetta, kunnes yhtymäkokouksen puheenjohtaja on valittu. Johtokunnan esitys: Johtokunnan puheenjohtaja Jorma Penttinen avaa kokouksen, ja johtaa puhetta siihen saakka, kunnes kokoukselle valitaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Johtokunnan puheenjohtaja Jorma Penttinen avasi kokouksen klo 10. 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Hallintosäännön mukaan kutsu yhtymäkokoukseen on lähetettävä vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta erikseen kullekin yhtymäkokousedustajalle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puhe-oikeus/-velvollisuus. Samassa ajassa on kokouksesta tiedotettava liikelaitoskuntayhtymän verkkosivuilla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhtymäkokouksessa, johon jokainen jäsen valitsee kuhunkin yhtymäkokoukseen erikseen kolme (3) edustajaa. Jäsenen valitsemien edustajien yhteinen äänimäärä yhtymäkokouksessa määräytyy vuosittain väestötietolaissa tarkoitettuun väestötietojärjestelmään otetun jäsenkuntayhtymän edustaman vuodenvaihteen asukasluvun mukaan siten, että jäsenen valitsemilla edustajilla on yhteensä yksi (1) ääni jokaista alkavaa kymmentätuhatta (10.000) asukasta kohti. Jäsenien valitsemien edustajien yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken. Luettelo jäsenistä ja äänimääristä: Jäsen Edustajat as. luku Äänimäärät Osuus% yhtymäkokouksessa 31.12.2017 Etelä-Savon sotepalv./essote 101 518 11 19,0 % Itä-Savon shp 42 221 5 8,6 % Pohjois-Karjalan sotepalv./siun sote 166 441 17 29,3 % Pohjois-Savon shp 246 653 25 43,1 % Yhteensä 556 833 58 100 % Johtokunnan esitys: Läsnä olevat liikelaitoskuntayhtymän jäsenten nimeämät yhtymäkokousedustajat ja varaedustajat ja heidän äänimääränsä todetaan nimenhuudolla, joka toimitetaan jäsenittäin aakkosjärjestyksessä. Nimenhuudon jälkeen puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet yhtymäkokousedustajat ja läsnä olevat varaedustajat, sekä sen, onko yhtymäkokous laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen.

PÖYTÄKIRJA 5 (24) Saapuvilla olevat jäsenet, heidän edustajansa sekä äänimääränsä todettiin: Jäsen Edustajat as. luku Äänimäärät Osuus% yhtymäkokouksessa 31.12.2017(* ennakkotieto Etelä-Savon sote-palv. ky 101 518 11 19,0 % Kietäväinen Aira 5 1/2 Seppälä Arto 5 1/2 Itä-Savon shp ky 42 221 5 8,6 % Nousiainen Pekka 1 2/3 Silvennoinen Ari 1 2/3 Virta Leila 1 2/3 Pohjois-Karjalan sote-palv. ky 166 441 17 29,3 % Kämäräinen Matti 17 Pohjois-Savon shp ky 246 653 25 43,1 % Kansanen Martti 12 1/2 Miettunen Risto 12 1/2 Yhteensä 556 833 58 100 % Listan asianro 3. Muut läsnäolijat: Jorma Penttinen, johtokunnan puheenjohtaja; Kari Punnonen, toimitusjohtaja; Anu Tervala, hallinto- ja talouspäällikkö, pöytäkirjanpitäjä. Kokouskutsu on postitettu yhtymäkokousedustajille 11.4.2018. Yhtymäkokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA, SEKÄ TARKASTUSAJAN JA PAIKAN MÄÄRÄÄMINEN Yhtymäkokouksen pöytäkirjan tarkastaa kaksi (2) kullakin kerralla tähän tehtävään valittua yhtymäkokousedustajaa, jollei yhtymäkokous jonkin asian kohdalta toisin päätä. Johtokunnan esitys: Yhtymäkokous päättää valita kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Samalla yhtymäkokous päättää valita kaksi (2) ääntenlaskija tämän kokouksen äänten laskentaa varten. Pöytäkirja tarkastetaan välittömästi kokouksen jälkeen. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Aira Kietäväinen ja Leila Virta, jotka toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina. Pöytäkirja tarkastetaan välittömästi kokouksen jälkeen.

PÖYTÄKIRJA 6 (24) Listan asianro 4. 4 KOKOUKSEN PUHEENJOHTAJAN JA VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA Listan asianro 5. Yhtymäkokoukselle valitaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Johtokunnan esitys: Yhtymäkokous valitsee kokoukselle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Risto Miettunen ja varapuheenjohtajaksi Matti Kämäräinen. 5 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TOIMINTAAN JA TALOUTEEN Listan asianro 6. Toimitusjohtajan katsauksen lyhennelmä jaetaan pöydälle oheismateriaalina (1). Johtokunnan esitys: Yhtymäkokous päättää merkitä toimitusjohtajan katsauksen tiedoksi. Päätösesitys hyväksyttiin. 6 ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2017 TILINPÄÄ- TÖKSEN ESITTELY JA TULOKSEN KÄSITTELY Tilinpäätöksen käsittelyyn liittyvät säädökset Liikelaitoskuntayhtymä on kuntalain perusteella itsenäinen kirjanpitovelvollinen. Sen kirjanpidosta on sen lisäksi, mitä Kuntalaissa säädetään, soveltuvin osin voimassa, mitä Kirjanpitolaissa säädetään. Kirjanpitosäännöksiä sovelletaan liikelaitoskuntayhtymässä vastaavalla tavalla kuin kunnassa ja kuntayhtymässä. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laadinnassa noudatettavista periaatteista myös liikelaitoskuntayhtymässä. Liikelaitoskuntayhtymän tilikausi on kalenterivuosi. Johtokunnan on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajan tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se yhtymäkokouksen käsiteltäväksi huhtikuun loppuun mennessä.

PÖYTÄKIRJA 7 (24) Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot liikelaitoskuntayhtymän toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat johtokunnan jäsenet ja toimitusjohtaja. Liikelaitoskuntayhtymän on toimintakertomuksessaan esitettävä selvitys liikelaitoskuntayhtymälle asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista liikelaitoskuntayhtymän talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tulos- tai rahoituslaskelmassa taikka taseessa. Johtokunnan on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Liikelaitoskuntayhtymän tilikauden tuloksesta voidaan tehdä investointivaraus enintään liikelaitoskuntayhtymän ylijäämäerien määrään. Yhtymäkokous voi päättää, että syntynyt ylijäämä tai osa siitä palautetaan jäsenille jäsenosuuksien mukaisessa suhteessa. Liikelaitoskuntayhtymän tilinpäätös ja tuloksen käsittely Tilikauden ylijäämä ennen varauksia ja veroja on 2.613.492,96 euroa. Toimintatuotot ovat riittäneet toiminnan ja investointien rahoitukseen, eikä liikelaitoskuntayhtymällä ole pitkäaikaista velkaa. Taseen loppusumma on 17.171.871,65 euroa. Liikelaitoskuntayhtymän oma pääoma on 31.12.2017 yhteensä 9.017.281,74 euroa, josta peruspääoma on 3.137.388,30 euroa. Edellisten tilikausien ylijäämä on 3 138 948,66 euroa. Vieras pääoma 7.110.715,22 euroa, ja se koostuu ostoveloista, arvonlisäverovelasta ja lomapalkasta ja -rahasta (siirtovelat). Omavaraisuusaste on 58,59 %. Investoinnit Yhtymäkokouksen (27.4.2016 asia 10/ 10) päätöksen mukaisesti investoinnit suunniteltiin siten, että kokonaismäärä ei ylittänyt 1.100.000 euroa (alv 0). Toteutuneiden investointien kokonaismäärä on 630.372 euroa (muutettu investointisuunnitelma yht. 1.088.000 euroa, alkuperäinen 1.100.000 euroa). Investointien kokonaissumma jäi alle suunnitellun, mikä johtuu mm. hankkeiden arvioitua myöhemmästä toteutumisesta (esim. sädetyslaite) sekä aiempien vuosien tapaan vuoden mittaan tehtävästä investointitarpeiden uudelleenarvioinnista. Osa hankkeista päätettiin lopulta jättää toteuttamatta tai siirtää esim. seuraavalle vuodelle Investointivarausten käyttö - Vuoden 2011 tilinpäätöksessä tehty 470.000 euron investointivaraus verikeskuksen tietojärjestelmää varten purettiin vuoden 2013 tilinpäätöksessä. Muodostettua poistoeroa on vähennetty sen jälkeen vuosittain suunnitelmapoistojen verran. - Vuonna 2014 tehtyä 300.000 euron investointivarausta uudistettavien tilojen varustelua varten on purettu v. 2017 tilinpäätöksessä n. 100.000 euroa, ja sitä vastaava poistoero muodostettu ja vähennetty suunnitelman mukainen poisto-osuus. Loput tästä varauksesta katettavat kustannukset kertyvät vuosien 2018 aikana. - Muita investointivarauksia ei ole käytetty. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä tehty 300.000 euron investointivaraus Puijon verikeskuksen verituotteiden sädetyslaitteen uusimisen rahoittamiseksi toteutunee v. 2018, ja v. 2016 tilinpäätöksessä tehdyt kaksi yhteensä 450.000 euron investointivarausta (massaspektrometrin ja laiteympäristön hankinta sekä uudistettavien toimitilojen III-hankkeen ISLAB 2A kone- ja kalustamishankinnat) toteutunevat vuosina 2018 2020.

PÖYTÄKIRJA 8 (24) Poistoeron ja varausten vähennyskirjausten sekä verojen jälkeen tilikauden ylijäämäksi jää 2.740.944,78 euroa (voittoprosentti 4,3 %). Johtokunta esittää, että vuodelta 2017 kertynyt ylijäämä palautetaan kokonaisuudessaan jäsenyhteisöille omistussuhteiden mukaisesti. Vuoden 2016 tilinpäätöksestä on muodostettu yhtenäinen tilinpäätösasiakirja (LIITE 1), joka sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailun ja toimintakertomuksen. Näiden lisäksi tilinpäätösasiakirjaan on sisällytetty aluelaboratoriokohtainen käyttösuunnitelmien toteutumisosa. Johtokunnan esitys: Yhtymäkokous käsittelee ja hyväksyy LIITTEENÄ 1 esitetyn Tilinpäätös 2017 -asiakirjan ja siihen liittyvät osiot; toimintakertomuksen, tuloslaskelman ja sen toteutumisvertailun, taseen ja rahoituslaskelman sekä liitetiedot. Tilikauden ylijäämä ennen varauksia ja veroja on 2.613.492,96 euroa. Poistoeron ja investointivarausten muutosten sekä verojen jälkeen tilikauden ylijäämäksi jää 2.740.944,78 euroa. Yhtymäkokous päättää, että tilikauden ylijäämä 2.740.944,78 euroa palautetaan jäsenyhteisöille omistussuhteiden mukaisesti. Päätösesitys hyväksyttiin Listan asianro 7. 7 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS 1.1. - 31.12.2017 Liikelaitoskuntayhtymän perussopimuksen 24 :n mukaan tarkastuslautakunnan on arvioitava, ovatko yhtymäkokouksen asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet sekä tehtävä yhtymäkokoukselle suorittamaansa tarkastustoimintaan ja tilintarkastuskertomukseen perustuen esitys siitä, voidaanko tilinpäätös vahvistaa ja vastuuvapaus myöntää liikelaitoskuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille ja muille tilivelvollisille. Hallintosäännön 50 :n mukaan lautakunta antaa yhtymäkokoukselle vähintään kahta viikkoa ennen tilintarkastuskertomuksen yhtymäkokouskäsittelyä arvionsa yhtymäkokouksen asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisenä vuonna. Lautakunta esittää arvionsa myös tilintarkastuskertomuksessa tehdyistä muistutuksista sekä asianomaisten niistä antamista selityksistä ja johtokunnan lausunnosta. Lautakunta esittää yhtymäkokoukselle ehdotuksen toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta. Tarkastuslautakunta arvioi liikelaitoskuntayhtymän toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista erillisessä arviointikertomuksessa (LIITE 2). Tarkastuslautakunta toteaa, että keskeiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on saavutettu.

PÖYTÄKIRJA 9 (24) Listan asianro 8. Tarkastuslautakunnan esitys: Yhtymäkokous käsittelee LIITTEENÄ 2 esitetyn arviointikertomuksen, ja saattaa sen edelleen käsiteltäväksi liikelaitoskuntayhtymän johtokunnalle. Päätösesitys hyväksyttiin. 8 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN LIIKELAITOSKUN- TAYHTYMÄN JOHTOKUNNALLE JA TOIMITUSJOHTAJALLE TILIKAUDELTA 1.1. - 31.12.2017 Liikelaitoskuntayhtymän perussopimuksen 24 :n mukaan tarkastuslautakunnan on arvioitava, ovatko yhtymäkokouksen asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet sekä tehtävä yhtymäkokoukselle suorittamaansa tarkastustoimintaan ja tilintarkastuskertomukseen perustuen esitys siitä, voidaanko tilinpäätös vahvistaa ja vastuuvapaus myöntää liikelaitoskuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille ja muille tilivelvollisille. Tilintarkastajien on viimeistään maaliskuun loppuun mennessä tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Tilintarkastajat ovat suorittaneet Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän vuoden 2017 hallinnon ja talouden tarkastuksen, ja antaneet liikelaitoskuntayhtymän yhtymäkokoukselle osoitetun, kuntalain 125 :ssä tarkoitetun tilintarkastuskertomuksen, joka esitetään kokouksen LIITTEENÄ 3. Tilintarkastaja on tilintarkastuskertomuksessaan esittänyt tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä tilikaudelta 1.1. 31.12.2017. Tarkastuslautakunta on käsitellyt asiaa kokouksessaan 6.4.2018. Tarkastuslautakunnan esitys: Yhtymäkokous merkitsee tilintarkastuskertomuksen (LIITE 3) tiedoksi. Yhtymäkokous päättää hyväksyä v. 2017 tilinpäätöksen, ja myöntää vastuuvapauden liikelaitoskuntayhtymän johtokunnalle ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 1.1.- 31.12.2017. Päätösesitys hyväksyttiin.

PÖYTÄKIRJA 10 (24) Listan asianro 9. 9 KILPAILLUILLE MARKKINOILLE SUUNTAUTUVAN ERILLISEN YHTIÖN PERUSTAMINEN Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän (ISLAB) toiminta jatkunee liikelaitosmuodossa kunnes sote- ja maakuntalainsäädännön etenemisvaihtoehdot ja aikataulu on selvillä. Lainsäädännön uudistuksessa on nähtävissä kehityskulku, joka siirtää nykyistä enemmän palveluita yksityissektorilla ja niin sanotuilla kilpailluilla markkinoilla tuotettaviksi. Liikelaitokset velvoitetaan yhtiöittämään toiminta, mikäli myynti omistajayhteisön ulkopuolelle ei ole satunnaista ja vähäiseksi katsottavaa. Mikäli julkisomisteisen osakeyhtiönä toimivan diagnostiikkapalveluiden tuottajan myynti omistajayhteisön ulkopuolelle on yli 500.000 tai 5 % liikevaihdosta, kohdistuu tähän toimijaan uhka sidosyksikköaseman menetyksestä. Johtokunnan keskuudessa käydyissä keskusteluissa on sidosyksikköaseman säilyttämistä pidetty jatkossakin perusteltuna, ja mahdollisen ydintoiminnan yhtiöittämisen jälkeenkin toimintaa tulisi pyrkiä jatkamaan sidosyksikköasemassa. Koska sidosyksikköasemassa toimivan yhtiön edellytykset toimia kilpailluilla markkinoilla ovat voimakkaasti rajoitettuja, edellyttäisi kilpailluilla markkinoilla toimiminen tässäkin tilanteessa erillisen, siihen toimintaan keskittyvän osakeyhtiön perustamista. Lainsäädännön valmisteluun sisältyy potilaille uusi mahdollisuus valita perusterveydenhuollon palveluiden tuottajaksi joko yksityissektorin tai julkisen terveydenhuollon tuottamia palveluita. Myös monet työterveyshuollon liikelaitokset saattavat siirtyä yhtiöittämisen myötä yksityissektorille. Mikäli perusterveydenhuollosta merkittävä osa siirtyy kilpailluille markkinoille yksityissektorin tuotettavaksi, se johtaa siihen, että liikelaitoksena toimiva ISLAB menettää siltä osin markkinaosuutensa. Ylä-Savon ja Kuopion kaupungin valinnanvapauskokeilut ovat esimerkkejä tästä kehityssuunnasta, jossa osa toiminnasta siirtyy yksityissektorin tuotettavaksi. Johtokunnan 14.12.2017 tekemän päätöksen mukaisesti on ISLAB jäänyt pois eräiden sairaanhoitopiirien ja niiden omistamien laboratorio-organisaatioiden yhteisen kilpailluille markkinoille suuntautuvan laboratorioyhtiön perustamishankkeesta. ISLABin johtokunnan ja yhtymäkokouksen päätösten mukaisesti ISLABin omaan omistukseen tulevan, markkinoilla toimivan yhtiön perustamisvalmistelua on jatkettu. Asian aiemmat käsittelyt ja johtokunnan/yhtymäkokouksen päätökset: Johtokunta 14.6.2017 (asia 8, 29) Toimitusjohtajan esitys: Johtokunta päättää aloittaa ISLABin yhtiöittämisen valmistelun tavoitteena sidosyksikköase-massa toimivan yhtiön toiminnan käynnistäminen viimeistään nykyisten lakisääteisten kuntayhtymien purkautuessa ja niiden varojen ja velvoitteiden siirtyessä toimintaa jatkaville maakunnille. Johtokunta valtuuttaa toimitusjohtajan neuvottelemaan erillisen ISLABin omistaman markkinoilla toimivan osakeyhtiön perustamisesta joko yksin tai yhteistyössä muiden sairaanhoitopiirien, maakuntien tai niiden omistamien laboratorio-organisaatioiden kanssa. Päätösesitys hyväksyttiin. Johtokunta 6.9.2017 (asia 5, 38) Toimitusjohtajan muutettu esitys: Johtokunta päättää esittää yhtymäkokoukselle erillisen kilpailluilla markkinoilla toimivan yhtiön perustamista ja sen rekisteröimistä kaupparekisteriin siten, että sen operatiivinen toiminta ei ala ilman johtokunnan erillistä päätöstä. Perustettavan yhtiön koko osakekannan omistaisi tässä vaiheessa Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä sataprosenttisesti. Johtokunta esittää yhtymäkokoukselle, että se valtuuttaa johtokunnan laatimaan yrityksen perustamisessa tarvittavat asiakirjat (mm. perustamisilmoitus, yhtiöjärjestys) määrittämään yhtiön osakepääoman

PÖYTÄKIRJA 11 (24) päättämään yhtiön nimestä ja mahdollisesti tarvittavista aputoiminimistä nimeämään yhtiön hallituksen sekä tekemään muut suoraan yhtiön perustamiseen liittyvät päätökset ja toimenpiteet. Edelleen johtokunta päättää esittää yhtymäkokoukselle, että yhtymäkokous valtuuttaa johtokunnan päättämään perustettavan yhtiön toiminnan käynnistämisaikataulusta ja laajuudesta. Päätösesitys hyväksyttiin. Yhtymäkokous 22.11.2017 (asia 8, 24) Johtokunnan muutettu esitys: Yhtymäkokous päättää perustaa nykyisen liikelaitoskuntayhtymän rinnalle erillisen kilpailluilla markkinoilla toimivan osakeyhtiön, ja rekisteröidä sen kaupparekisteriin. Perustettavan yhtiön operatiivisen toiminnan käynnistäminen edellyttää johtokunnan erillistä päätöstä. Perustettavan yhtiön osakekannan omistaa Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä sataprosenttisesti. Yhtymäkokous valtuuttaa johtokunnan laatimaan yrityksen perustamisessa tarvittavat asiakirjat (mm. perustamisilmoitus, yhtiöjärjestys), määrittämään yhtiön osakepääoman, päättämään yhtiön nimestä ja mahdollisesti tarvittavista aputoiminimistä, nimeämään yhtiön hallituksen, sekä tekemään muut suoraan yhtiön perustamiseen liittyvät päätökset ja toimenpiteet. Edelleen yhtymäkokous valtuuttaa liikelaitoskuntayhtymän johtokunnan päättämään perustettavan yhtiön toiminnan käynnistämisaikataulusta ja laajuudesta. Juhani Meriläinen esitti esityksen muuttamista ja käsittelemistä ensin omistajien hallituksissa. Esitystä kannatettiin. Yhtymäkokous valtuutti johtokunnan valmistelemaan osakeyhtiön perustamisessa tarvittavat asiakirjat ja muut tarvittavat toimenpiteet esityksessä mainitulla tavalla. Lopullinen päätös perustamisessa tehdään tarvittaessa ylimääräisessä yhtymäkokouksessa. Johtokunta 14.12.2017 (asia 4, 51) Toimitusjohtajan muutettu esitys: Johtokunta päättää jäädä pois julkisen sektorin toimijoiden yhteisen markkinoilla toimivan yhtiön perustamiseen tähtäävästä hankkeesta. Sen sijaan jatketaan ISLA- Bin yksin omistaman markkinoilla toimivan yhtiön valmistelua ja esitellään sitä mallia omistajien hallituksissa. Johtokunta esittelee asian yhtymäkokoukselle huhtikuussa 2018, tai tarvittaessa kutsuu sitä ennen koolle ylimääräisen yhtymäkokouksen, sen jälkeen kun ISLABin toimintaa käsittelevä katsaus on esitelty kaikkien omistajayhteisöjen hallituksille. Päätösesitys hyväksyttiin. Jotta ISLABilla olisi valmiudet toimia mahdollisesti nopeasti uudistuvassa markkinatilanteessa, johtokunta esittää yhtymäkokoukselle päätöksen tekemistä erillisen kilpailluilla markkinoilla toimivan osakeyhtiön perustamisesta. Ennen operatiivisen toiminnan käynnistämistä ISLABin toimiva johto esittää johtokunnan hyväksyttäväksi yksityiskohtaisemman liiketoimintasuunnitelman. Perustettavan yhtiön koko osakekannan omistaisi tässä vaiheessa Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä sataprosenttisesti. Oman erillisen yrityksen perustamiseen liittyvät riskit olisivat hallittavissa ja päätösvalta säilyisi ISLABin kautta nykyisellä omistajayhteisöllä. Alkuvaiheessa ennakoitavissa oleva liikevaihto olisi todennäköisesti melko pieni (alle 500.000 /vuosi) ja pieni peruspääoma olisi riittävä (luokkaa 25.000 100.000 ). Toiminnan käynnistäminen ei edellyttäisi ISLABin omistajilta uuden pääoman sijoittamista tai lainoitusta. Yhtymäkokous päätti 22.11.2017, että asia esitellään omistajien hallituksissa. Toimitusjohtaja on nyt käynyt esittämässä katsauksen, joka on käsitellyt ISLABin ajankohtaisia asioita sekä erityisesti markkinoilla toimivan erillisen yhtiön perustamisharkintaa. Johtokunta käsitteli asiaa uudelleen kokouksessaan 22.2.2018 (asia 9, 9).

PÖYTÄKIRJA 12 (24) Listan asianro 10. Johtokunnan esitys: Yhtymäkokous päättää perustaa erillisen kilpailluilla markkinoilla toimivan osakeyhtiön. Yhtymäkokous valtuuttaa johtokunnan - laatimaan yrityksen perustamisessa tarvittavat asiakirjat (mm. perustamisilmoitus, yhtiöjärjestys) ja päättämään yhtiön nimestä ja mahdollisesti tarvittavista aputoiminimistä - määrittämään yhtiön osakepääoman - nimeämään yhtiön hallituksen sekä - tekemään muut suoraan yhtiön perustamiseen liittyvät päätökset ja toimenpiteet - päättämään perustettavan yhtiön toiminnan käynnistämisaikataulusta ja laajuudesta. Päätösesitys hyväksyttiin. 10 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2019 TALOUSARVION PERUSTEET SEKÄ TA- LOUDELLISET JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET ISLABin perussopimuksen 10 :n mukaan yhtymäkokouksen tehtävänä on päättää liikelaitoskuntayhtymän keskeisistä toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Liikelaitoskuntayhtymän tehtävänä on tuottaa kliinisen kemian ja kliinisen mikrobiologian erikoisalojen sekä genetiikan laboratoriopalveluita jäsensairaanhoitopiireille, sekä näihin kuuluville jäsenkunnille. Toiminta kattaa julkisen terveydenhuollon laboratoriopalvelut koko Itä-Suomessa. Vuoden 2019 taloussuunnittelun taustatiedot Vuodelle 2019 näköpiirissä olevat toimintaympäristöstä aiheutuvat muutokset ISLABin talouteen ovat luonteeltaan kustannusten kasvun ja tulokertymän pienenemisen yhdistelmä. Toimintaympäristön muutosten arvioidaan alentavan tulokertymää samaan aikaan jo ennakoitavissa olevan kulujen kasvun kanssa. Seuraavassa on esitetty yhteenveto niistä seikoista, joiden arvioidaan vaikuttavan liikelaitoskuntayhtymän tuloskehitykseen: Tulokertymän odotetaan vähentyvän terveydenhuollon lainsäädännön muuttuessa. Vuosina 2019 2020 palveluiden kysynnän ennakoidaan pysyvän melko lähellä edellisten vuosien tasoa, mutta terveydenhuoltojärjestelmän lainsäädännön uudistuksessa on nähtävissä kehityskulku, joka siirtää nykyistä enemmän palveluita yksityissektorilla ja niin sanotuilla kilpailluilla markkinoilla tuotettaviksi. Tämä kehityskulku vähentää Islabin nykyisiltä asiakasyhteisöiltä tulevaa palvelukysyntää. Valinnanvapauskokeilujen laajuutta vuoden 2019 aikana on tällä hetkellä vaikea ennakoida, mutta jo esimerkiksi alkutalvesta 2018 Pohjois-Savossa tehdyt päätökset siirtävät noin 3,8 % ISLABin toimialueen väestöstä kokeilujen piiriin. Tulokertymää vähentää antikoagulanttihoitojen hoitokäytännön muutos, joka vähentää analytiikan (INR-tutkimukset) tarvetta. Useat asiakasyhteisömme ovat ilmoittaneet suosittelevansa antikoagulanttihoitoihin (Marevan-lääkitys, INR-tutkimukset) vaihtoehtoisten uudempien lääkevaihtoehtojen käyttöönottoa, ja tämä vähentää suoraan hoitoon liittyvän laboratorioanalytii-

PÖYTÄKIRJA 13 (24) kan tarvetta. Toistaiseksi muutokset ovat olleet melko hitaita, mutta mikäli nykykehitys jatkuu, vuonna 2019 antikoagulanttihoitojen seurantatutkimuksia tehdään varovaisestikin arvioiden 15 % vähemmän kuin tällä hetkellä. Tämän muutoksen aiheuttama tulokertymän vähenemä olisi vuositasolla noin 250.000 euroa (0,4 % liikevaihdosta). Henkilöstökustannukset kasvavat kunta-alan virka- ja työehtosopimukseen liittyvien palkankorotusten vuoksi vuonna 2019. Muutaman viime vuoden aikana ovat palkankorotukset olleet vähäisiä ja samalla on työnantajamaksuja kevennetty. Vuosien 2018 ja 2019 aikana henkilöstökustannukset kuitenkin jälleen nousevat, sillä KVTESin mukaisten korotusten kustannusvaikutus 26 kuukauden sopimusjaksolla on noin 3,5 prosenttia. Tämä merkitsee vuoden 2018 talousarviossa huomioituun kustannustasoon verrattuna laskennallisesti noin 850.000 lisäystä henkilöstökustannuksiin. Vuokrakustannukset nousevat erilaisten perusparannushankkeiden myötä. Eri puolilla ISLABin toiminta-aluetta on peruskorjattu terveydenhuollon tiloja, joissa myös ISLAB on vuokralla. Tämä on ollut toiminnan kannalta erittäin tärkeää, mutta vastaavasti peruskorjattujen tilojen vuokrakustannukset ovat aiempaa suuremmat. Yksi suurimmista hankkeista on ollut käynnissä Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa, jossa ensimmäinen ISLABin yksiköihin vaikuttanut peruskorjauksen vaihe on valmistunut jo v. 2017, ja seuraavat valmistuvat vuosien 2018 ja 2019 aikana. Muutosten vaikutuksesta kokonaiskustannuksiin ei vielä ole käytössä tarkkoja laskelmia, mutta tähän mennessä toteutuneiden uudistettujen tilojen kustannustasoihin sekä muilta paikkakunnilta saatuihin kokemuksiin perustuen on ennakoitavissa, että vuosittaisten vuokrakustannusten nousu tulisi olemaan yksistään Kuopiossa noin 300.000 euron luokkaa. Laboratorioanalytiikan laitteistojen, testireagenssien ja kulutustarvikkeiden kustannuksissa ei odoteta tapahtuvat suurta muutosta. Kustannusten ennakoidaan kehittyvän maltillisesti vuoden 2018 aikana eikä vuoteen 2019 mennessä ole kulurakenteisiin tältä osin ennakoitavissa suuria muutoksia. Keskeisten toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden määrittäminen Palvelutuotannon määrän voidaan odottaa pysyvän vuoden 2018 alkuvuoden tasolla tai hieman laskevan. Taloussuunnitelma voidaan perustaa tuotannon osalta entiseen tapaan vuoden 2018 alkuvuoden tuotantolukuihin (tammi-kesäkuun toteutunut tuotanto x 2), kuitenkin siten, että erillisinä muutostekijöinä huomioidaan antikoagulanttilääkityksen hoitokäytäntöjen muutos (INR-analytiikan määrän lasku) sekä valinnanvapauskokeilujen asiakasyhteisöämme pienentävä vaikutus. Hinnoittelu Jatkuessaan nykyisellään talouden kehitys mahdollistanee hinnankorotuksista pidättäytymisen vuodelle 2019. Vuoden 2018 kolmen ensimmäisen kuukauden toimintaluvut ja palvelutuotanto ovat olleet vuoden 2017 tasolla. Vuosina 2016 2018 on oman tuotannon hinnoittelussa tehty hinnanalennuksia, jotka ovat laskeneet oman tuotannon tulokertymää yhteensä noin 7 % (2016/2,5 %, 2017/2,5 %, 2018/2 %). ISLABin toimintajärjestelmän kehittyessä ja laajetessa myös tuotannollinen tehokkuus on parantunut, ja hinnanalennuksista huolimatta vuosittain on saavutettu hyvä taloudellinen tulos. Vahva tase ja vuoden 2017 hyvä tulos kannustavat perustamaan vuoden 2019 taloussuunnitelman maltillisiin hinnoitteluratkaisuihin. Hinnoittelun lähtökohdat ovat seuraavat: - Oma analyysitoiminta. Omaan analyysitoimintaan kohdistuvat tarvikkeiden (laitteistot, reagenssit, kulutustarvikkeet) ja palvelujen kustannustasojen nousunäkymät ovat tällä

PÖYTÄKIRJA 14 (24) hetkellä hyvin maltillisia. Tuotantoratkaisuja koskevia päätöksiä tehtäessä tavoitellaan kustannustason säilymistä nykytasolla. Henkilöstökustannukset tulevat kuitenkin uusien virkaehtosopimusten myötä nousemaan. Tämän hetken talouden ja toiminnan kokonaisuus antaa mahdollisuuden pidättäytyä omaa tuotantoa koskevilta hinnankorotuksilta. - Alihankinta. Tuotettavien tutkimusten hinnat määräytyvät voimassa olevien kilpailutusten ja hankintapäätösten perusteella. - Näytteenottomaksu. Näytteenottotoiminnan hinnoittelussa pyritään kustannusvastaavuuteen. Näytteenottopisteiden ja lähilaboratorioiden (terveyskeskustoimipisteet) kustannusrakennetta tarkastellaan yksityiskohtaisesti toimipisteittäin. Omistajayhteisöjen näytteenottohinnoittelun yhdenvertaisuus ja päivystysajan toimintojen hinnoittelukäytännöt tarkistetaan vuoden 2019 talousarvion laadinnan yhteydessä. Asiakasyhteisöjen näytteenottomaksua määriteltäessä huomioidaan aiempien päätösten mukaisesti toimipisteiden tilavuokran lisäksi myös toimipisteiden muut merkittävät ylläpitokustannukset (esim. henkilöstökustannukset, tukipalvelut, logistiikkakustannukset). Investoinnit Vuoden 2019 ennakoitu investointien määrä on n. 1.250.000 euroa, jonka perusteena on vuosittainen n. 800.000 euron investointitaso täydennettynä vuonna 2019 (-2020) investointivarauksella toteutettavilla hankinnoilla. Investointivaraukset kohdistuvat Puijon laboratorion peruskorjauksen myötä toteutettaviin hankintoihin (massaspektrometri ja tilojen varustus, yht. n. 450.000 euroa). Myös vuonna 2019 tulee investointihankkeiden käynnistystä edeltämään asiantuntijakäsittely, jonka perusteella toimitusjohtaja tekee lopullisen päätöksen kunkin investointihankinnan käynnistämisestä. Johtokunnan esitys: Yhtymäkokous päättää seuraavien keskeisten toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamisesta vuodelle 2019: - Jäsenyhteisöjen ja yhteistyökuntien tarvitsemat kliinisen kemian, kliinisen mikrobiologian sekä kliinisen genetiikan laboratoriopalvelut tuotetaan laadukkaasti, nopeasti ja kustannustehokkaasti. Toteutumaa seurataan säännöllisissä, asiakasyhteisöjen ja ISLABin välisissä neuvottelutapaamisissa. - Toiminnan suunnittelun lähtökohdaksi otetaan vuoden 2018 kuukausien 1-6 toiminnan taso. Mahdolliset ennakoitavissa olevat asiakasyhteisöjen palvelukysynnän rakenteelliset muutokset voidaan erikseen huomioida johtokunnan päätöksellä. Erillisinä muutostekijöinä huomioidaan antikoagulanttilääkityksen hoitokäytäntöjen muutos (INR-analytiikan määrän lasku) sekä valinnanvapauskokeilujen asiakasyhteisöämme pienentävä vaikutus. - ISLABin omana tuotantona tehtävien tutkimusten hinnoitteluun ei tehdä yleiskorotusta. Yksittäisten tutkimusnimikkeiden hinnoitteluun voidaan kuitenkin tehdä kustannusrakenteen muutoksia vastaavia korjauksia siten, että yksittäisten hinnoittelumuutosten yhteisvaikutus ei muuta kokonaistulokertymää. - Näytteenottotoiminnan hinnoittelussa pyritään kustannusvastaavuuteen. Toimipisteiden ylläpitokustannukset (tilavuokra, henkilöstökustannukset, tukipalvelut) huomioidaan asiakaskohtaista näytteenottomaksua määriteltäessä.

PÖYTÄKIRJA 15 (24) Listan asianro 11. - Alihankintana tuotettavien tutkimusten hinnat määräytyvät voimassa olevien kilpailutusten ja hankintapäätösten perusteella. - Investoinnit suunnitellaan vuodelle 2019 siten, että investointisuunnitelman kokonaismäärä ei ylitä 1.250.000 euroa (alv 0). Johtokunta esittää yhtymäkokoukselle, että vuoden 2018 talousarviovalmistelussa hyväksytyt investoinnit voidaan siirtää tarvittaessa vuonna 2019 toteutettaviksi siten, että hankintakohtaisia suunniteltuja investointivarauksia ei ylitetä. Edellä mainituilla toiminnan ja hinnoittelun tasoilla asetetaan vuoden 2019 talouden tavoitteeksi positiivinen tulos (liikeylijäämä). Päätösesitys hyväksyttiin. 11 HALLINNON JA TALOUDEN LAKISÄÄTEISTEN TARKASTUSPALVELUIDEN PALVELUN- TUOTTAJAN VALINTA Tarkastuslautakunta päätti kokouksessaan 24.1.2018 (asia 7, 7) kilpailuttaa hallinnon ja talouden tarkastuspalvelut. Aiempi sopimus tilintarkastuspalveluista on ollut voimassa vuoden 2017 tilinpäätökseen saakka. Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä on pyytänyt avoimella menettelyllä tarjouksia hallinnon ja talouden lakisääteisistä tarkastuspalveluista vuosille 2018 2020 (tilikaudet 1.1.2018-31.12.2020) +1+1 vuoden optio. Sopimus on määräaikainen ja on voimassa siihen saakka, kun vuoden 2020 (tai optiovuosia käyttöön otettaessa vuosien 2021 tai 2022) tilintarkastus on loppuun suoritettu ja tilinpäätös hyväksytty. Mahdollisista optiokausien käyttöönotoista ilmoitetaan kuusi (6) kuukautta ennen varsinaisen sopimuskauden päättymistä. Hankintailmoitus julkaistiin Hilma-tietokannassa 30.1.2018. Määräaikaan 28.2.2018 mennessä tarjouksen jätti neljä tarjoajaa. Kaikki tarjoajat täyttivät esitetyt vähimmäisvaatimukset. Tarjousasiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa. Tarkastuslautakunnan päätös ja asiakirjat ovat julkisia vasta kun ISLABin yhtymäkokous on tehnyt hankintapäätöksen. Tarjouspyynnössä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste oli halvin hinta. Tarkastusyhteisöä ja nimitettäviä pää- ja tarkastusvastuullista tilintarkastajaa koskevat vaatimukset oli estetty vähimmäisvaatimuksina. Kaikki tarjoajat täyttävät tarjouspyynnössä mainitut vaatimukset. Tarjousten yhteenvedon mukaan kokonaistaloudellisesti edullisin oli TALVEA Julkishallinnon Palvelut Oy. Vertailutaulukko esitetään yhtymäkokoukselle. Tarkastuslautakunnan esitys: Yhtymäkokous päättää, että liikelaitoskuntayhtymän hallinnon ja talouden lakisääteisten tarkastuspalveluiden palveluntuottajaksi vuosille 2018 2020 (+1+1 vuoden optio) valitaan TAL- VEA Julkishallinnon Palvelut Oy. Yhteenvetotaulukko esitetään LIITTEENÄ 6.

PÖYTÄKIRJA 16 (24) Listan asianro 12. Päätösesitys hyväksyttiin. 12 PERUSPÄÄOMAN KORKO V. 2018 Itä-Suomen laboratoriokeskuksen peruspääoma 31.12.2017 on 3.137.388,30 euroa. Peruspääoman jakautuu liikelaitoskuntayhtymän jäsenien kesken seuraavasti: Jäsen % Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 2 094 693 66,77 Pohjois-Karjalan sair.h. ja sos.palv. ky 548 646 17,49 Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 280 056 8,93 Itä-Savon sairaanhoitopiiri 213 993 6,82 Peruspääoma yhteensä 3 137 388 100 Listan asianro 13. Perussopimuksen 4 :n mukaan peruspääomalle voidaan maksaa korkoa, jonka suuruudesta päättää yhtymäkokous. Johtokunnan esitys: Yhtymäkokous päättää, että vuonna 2018 peruspääomalle suoritetaan korkoa, jonka suuruudeksi vahvistetaan 1 %. Päätösesitys hyväksyttiin. 13 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOT VUONNA 2018 Perussopimuksen 10 :n mukaan yhtymäkokouksen tehtävänä on päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista. Liikelaitoskuntayhtymän toimielinten kokouksista suoritetaan puheenjohtajalle ja jäsenille kokouspalkkio. Kokouspalkkion määrän vahvistaa vuosittain yhtymäkokous. Luottamushenkilöiden palkkioista määrätään 1.1.2017 voimaan tulleen johtosäännön 13 luvussa. Yhtymäkokous päätti kokouksessaan 26.4.2017, että vuonna 2017 palkkiot pidettiin ennallaan, eli yhtymäkokousedustajille ja johtokunnan jäsenille maksettiin yhtymän palkkiosäännön mukaisesti kokouspalkkiota, jonka suuruus oli 130 euroa kokousta kohden silloin kun kokous kestää enintään 2 tuntia. Mikäli kokous kestää yli 2 tuntia, suoritetaan kokouspalkkio 50 %:lla korotettuna. Yhtymäkokouksen puheenjohtajalle ja puheenjohtajana kokouksessa toimivalle varapuheenjohtajalle suoritettiin em. kokouspalkkio 50 %:lla korotettuna. Johtokunnan puheenjohtajalle suoritettiin vuosipalkkiota, jonka suuruus oli 4500 euroa.

PÖYTÄKIRJA 17 (24) Listan asianro 14. Johtokunnan esitys: Yhtymäkokous päättää, että yhtymäkokousedustajille ja johtokunnan jäsenille maksettavat kokouspalkkiot, sekä johtokunnan puheenjohtajan palkkio pidetään edelleen vuonna 2018 ennallaan, eli palkkiot ovat seuraavat: - Yhtymäkokousedustajille ja johtokunnan jäsenille maksetaan yhtymän palkkiosäännön mukaisesti kokouspalkkiota, jonka suuruus on 130 euroa kokousta kohden silloin kun kokous kestää enintään 2 tuntia. Mikäli kokous kestää yli 2 tuntia, suoritetaan kokouspalkkio 50 %:lla korotettuna. - Yhtymäkokouksen puheenjohtajalle ja puheenjohtajana kokouksessa toimivalle varapuheenjohtajalle suoritetaan em. kokouspalkkio 50 %:lla korotettuna. - Johtokunnan puheenjohtajalle suoritetaan vuosipalkkiota, jonka suuruus on 4500 euroa. Päätösesitys hyväksyttiin. 14 ERONPYYNTÖ JOHTOKUNNAN JÄSENYYDESTÄ Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän yhtymäkokous on kokouksessaan 22.11.2017 (asia 6, 22) nimittänyt ISLABin johtokunnan kunnallisvaalikautta 2017-2020 vastaavaksi toimikaudeksi. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin edustajaksi ja johtokunnan varsinaiseksi jäseneksi nimitettiin johtajaylilääkäri Jorma Penttinen. Hänen varaedustajakseen vastaavaksi toimikaudeksi nimitettiin Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Risto Miettunen. Perussopimuksen mukaan johtokunta määrää itse yhden jäsenistään puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Johtokunnan kokouksessa 29.11.2017 (asia 3, 46) puheenjohtajaksi valittiin Jorma Penttinen ja varapuheenjohtajaksi Risto Kortelainen. Jorma Penttinen on toimittanut yhtymäkokoukselle 11.4.2018 päivätyn eronpyyntönsä liikelaitoskuntayhtymän johtokunnan varsinaisesta jäsenyydestä. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallitus on kokouksessaan 26.3.2018 päättänyt nimetä Jorma Penttisen tilalle ISLABin johtokuntaan toimialajohtaja Merja Miettisen (LIITE 4). Esitys: Yhtymäkokous päättää myöntää johtajaylilääkäri Jorma Penttiselle eron johtokunnan varsinaisesta jäsenyydestä 26.4.2018 lukien. Yhtymäkokous valitsee johtokuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin edustajaksi (varsinaiseksi jäseneksi) toimialajohtaja Merja Miettisen. Edelleen yhtymäkokous toteaa, että varajäsenenä jatkaa aiemman päätöksen mukaisesti sairaanhoitopiirin johtaja Risto Miettunen.

PÖYTÄKIRJA 18 (24) Listan asianro 15. Merkittiin pöytäkirjaan, että Jorma Penttinen poistui kokouksesta klo 11.17 ennen asian käsittelyä. Päätösesitys hyväksyttiin. Yhtymäkokous kiitti Jorma Penttistä lämpimästi pitkäaikaisesta, pitkäjänteisestä ja ansiokkaasta työskentelystä liikelaitoskuntayhtymän johtamisessa. 15 SIDONNAISUUKSIEN ILMOITTAMINEN Listan asianro 16. Hallintosäännön 46 :n mukaan tarkastuslautakunnan on saatettava sidonnaisuusilmoitukset yhtymäkokoukselle tiedoksi kerran vuodessa. Sidonnaisuusrekisteri esitetään LIITTEENÄ 5. Ajantasainen sidonnaisuusrekisteri ja rekisteriseloste on julkaistu ISLABin internet-sivuilla. Tarkastuslautakunnan esitys: Yhtymäkokous merkitsee liitteenä 5 esitetyn sidonnaisuusrekisterin tiedoksi. Päätösesitys hyväksyttiin. 16 TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT Taloussuunnitelma 2018-2020 Jaetaan pöydälle, tiedoksi yhtymäkokoukselle (oheismateriaali 2). Suomalaisen Työn Liiton jäsenyys ja Avainlippu-alkuperämerkin käyttöoikeus Suomalaisen Työn Liiton johtokunta on kokouksessaan 7.2.2018 hyväksynyt ISLABin jäsenhakemuksen. Jäsenyyteen liittyen Avainlippu toimikunta on myöntänyt ISLABille Avainlippumerkin käyttöoikeuden palveluille Terveydenhuollon kliiniset laboratoriopalvelut, tutkimus, opetus 33612. Oikeus myönnetään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Johtokunnan esitys: Yhtymäkokous merkitsee asiat tiedoksi. Päätösesitys hyväksyttiin.

PÖYTÄKIRJA 19 (24) Listan asianro 17. 17 MUUT ESILLE TULEVAT ASIAT Johtokunnan esitys: Yhtymäkokous käsittelee muut mahdolliset esille tulevat asiat. Yhtymäkokous esitti ISLABin johdolle ja henkilökunnalle kiitokset hyvin suoritetusta työstä. Listan asianro 18. 18 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.23.

PÖYTÄKIRJA 20 (24) MUUTOKSENHAKUOHJEET A. VALITUSOSOITUS Valitusoikeus ja -perusteet Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Liikelaitoskuntayhtymän viranomaisen päätöksestä kunnallisvalituksen saa tehdä myös liikelaitoskuntayhtymän jäsenkuntayhtymä, sen jäsenkunta ja tämän jäsen. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen, liikelaitoskuntayhtymän jäsenkuntayhtymä, sen jäsenkunta ja tämän jäsen. Valituksen saa tehdä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusviranomainen ja -aika Valitusviranomaisena toimii Kuopion hallinto-oikeus, osoite: Kuopion hallinto-oikeus, Kirjaamo, Kirjaamo, Minna Canthin katu 64, PL 1744, 70101 KUOPIO. Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Jäsenkuntayhtymien, niiden jäsenkuntien ja näiden jäsenten katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Valituskirjan sisältö ja toimittaminen Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen on vaadittu tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valituskirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituskirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäi-

PÖYTÄKIRJA 21 (24) vänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valituskirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Korvauksena asian käsittelystä ja suoritetuista toimenpiteistä tuomioistuimissa peritään Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaisia oikeudenkäyntimaksuja ja hakemusmaksuja. B. OIKAISUOHJE JA VALITUSOSOITUS I Oikaisuohje Julkista hankintaa koskevaan päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun voidaan julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) mukaan hakea muutosta vaatimalla hankintayksiköltä oikaisua (hankintaoikaisu). Asia voidaan myös saattaa valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon 1. Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön voi tehdä hankintalain 80 83 :n mukaan hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikaisun. Hankintaoikaisun voi tehdä tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Hankintaoikaisun tekoaika Asianosaisen on tehtävä hankintaoikaisu 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saaduksi tiedoksi sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. 1 Kansallisen kynnysarvon suuruus on: - 60.000 tavarat, palvelut ja suunnittelukilpailut - 400.000 terveydenhoito ja sosiaalipalvelut (Liite E 1-4 kohta) - 300.000 erityiset palvelut (Liite E 5-15 kohta) - 150.000 rakennusurakat - 500.000 käyttöoikeussopimukset

PÖYTÄKIRJA 22 (24) Hankintaoikaisun sisältö Hankintaoikaisusta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Hankintaoikaisusta on käytävä ilmi oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa. Toimitusosoite Hankintaoikaisu toimitetaan hankintayksikölle. Hankintayksikön yhteystiedot: Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän johtokunta PL 1700, 70211 Kuopio Puijonlaaksontie 2 (c/o KYS, rak 1A, C-ovi, 3. krs) kirjaamo@islab.fi Hankintaoikaisun vireilletulo ja käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosainen voi hankintalain nojalla hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. II Valitusosoitus markkinaoikeuteen Tarjoaja, osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, jota asia koskee, voi saattaa asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen. Julkisista hankinnoista annetun lain 86 :n mukaan puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea valittamalla muutosta, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa. Lupa on myönnettävä, jos: 1) asian käsittely on lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa tärkeää; tai 2) siihen on painava, hankintayksikön menettelyyn liittyvä syy. Jollei toisin säädetä, valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, jos hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen hankintalain 78 :n 1 nojalla noudattamatta odotusaikaa. Valitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saaduksi tiedoksi sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin.

PÖYTÄKIRJA 23 (24) Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituksen sisältö Valituksessa on ilmoitettava hankinta-asia, jota valitus koskee, sekä valittajan vaatimukset ja niiden perusteet. Puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan osalta valituskirjelmässä on esitettävä, minkä vuoksi käsittelylupa tulisi myöntää. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valitukseen on liitettävä alkuperäisenä tai jäljennöksenä päätös, johon haetaan muutosta, sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valitukseen on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten hallintolainkäyttölain 21 :ssä säädetään. Valituksen toimittaminen Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle. Valituksen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen markkinaoikeuden virka-ajan päättymistä. Itse tiedoksisaantipäivää ei lasketa mukaan. Hakemuksen voi toimittaa markkinaoikeuden kansliaan henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse, telekopiona tai sähköpostin avulla kuten laissa sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) säädetään. Jos vireillepanon viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa asiakirjat toimittaa markkinaoikeudelle ensiksi seuraavana arkipäivänä. Valituskielto Hankintalain 102 :n mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta kuntalain eikä hallintolainkäyttölain nojalla. Puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea muutosta valittamalla, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa hankintalain 86 :n mukaisesti.

PÖYTÄKIRJA 24 (24) Muutoksenhausta ilmoittaminen hankintayksikölle Hankintalain 88 :n nojalla hankinta-asiaan muutosta hakevan on kirjallisesti ilmoitettava hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikölle viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeuteen. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikön kohdassa I mainittuun osoitteeseen. Markkinaoikeuden osoite ja muut yhteystiedot Markkinaoikeus Radanrakentajantie 5 00520 Helsinki puh. 029 56 43300 fax. 029 56 43314 sähköposti: markkinaoikeus@oikeus.fi