KOTISEUTUKUVAUKSIA HXMEEST XI-XLII

Maija Polperi KOTISEUTUKUVAUKSIA HXMEEST XI-XLII LOUNAIS ERIPAINOS Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirja XXXV - 1966

Maija PaLperi KOTISEUTUKUVAUKSIA HÄMEESTÄ I-XLII LOUNAIS- HAKEMISTO Kotiseutukuvaukset Lounais-Hämeestä ovat ilmestyneet seuraavasti: I 1925 II 1925 III 1926 IV 1927 V 1927 VI 1928 VII 1929 VIII 1929 IX 1930 X 1931 XI 1931 XII 1931 XIII 1932 XIV 1932 XV 1933 XVI 1933 XVII 1934 XVIII 1937 XIX 1938 XX 1938 XXI 1939 XXII 1942 XXIII 1942 XXIV 1943 XXV 1944 XXVI 1945 XXVII 19'46 XXVIII 1947 XXIX 1948 XXX 1949 XXXI 1950 XXXII 1952 XXXIII 1957 XXXIV 1960 XXXV 1959 XXXVI 1959 XXXVII 1961 XXXVIII 1962 XXXIX 1962 XL 1962 XLI 1964 XLII 1964 76

Artikkelit ovat kunkin tekijän kohdalla kronologisessa järjestyksessä, anonyyrnit kirjoitukset otsakkeen ensimmäisen sanan mukaan. Vuosien kuluessa kirjoittajat ovat saattaneet käyttää nimestään erilaisia asuja, esim. voi olla vain nimien alkukirjaimet, etunimestä alkukirjain ja sukunimi kokonaisuudessaan jne. Näiden vaihteluiden huomioon ottamisesta olisi aiheutunut tarpeetonta kirjavuutta, joten olen kunkin tekijän nimeksi valinnut yhden, täydellisimpänä esiintyvän muodon. Artikkelien varsinaisten otsakkeiden perään olen lisäillyt sulkeisiin melko paljon selityksiä, erityisesti henkilöiden ja paikkojen nimistä. Niiden toivon osaltaan korvaavan asia-, henkilö- ja paikkakuntahakemistojen puuttumisen. Kuten Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirjojen hakemistossa merkitsevät artikkelien lopussa olevat roomalaiset numerot Kotiseutukuvausten järjestysnumeroita, arabialaiset sivulukuja. Aaltonen, Esko, Kappale maamme karjanjalostuksen historiaa. (Maanviljelysneuvos Waldemar Sagulinin toiminnasta.) 1: 3-7. Långsjön kartano ja Waldemar Sagulin. Vanhoista muistiinpanoista. 1: 8-12. Portaan pitäjän vouti lähes 400 vuotta sitten. (Lasse Jönson). II: 40-43. 'Someron kylät ja talot lähes 400 vuotta sitten. 111: 3-8. Menneiltä karhu- ja susiajoilta. III: 17-25, Eräs Perttulan talo v. 1738. Säilyneen perunkirjoituksen mukaan. IV: 9-13. Vanhoista karäjäpöytäkirjoista. (Ypäjältä). IV: 19-21. Kappale Tammelan Järventaustan asutushistoriaa. IV: 22-23. Muuan puolivuosisataismuisto. Viksbergin kutomon palo 1877. IV: 34-36. Kun Forssan «pumpuli-kehruu-pajasto«rakennettiin. Hajatietoja Forssan perustamisvaiheista. V: 3-7. Rauhaniemen juhlat puoli vuosisataa sitten. V: 12-18. Sanomalehtiharrastuksista Lounais-Hämeessä 1800-luvulla V: 50-60. Säveleitä vuosikymmenien takaa. V: 78-86. Forssan vanhasta torista ja sen markkinoista. V: 93-98. Kaukolanharjun ylistelyjä. VI: 25-29. Menneen polven tervehdys nykyajalle. Mitä Viksbergin 'kutomon savupiippuun kätketty «aarrearkku«sisälsi. VI: 41-45. Reilu keinuni korkealle... Aisakeinujen valtakaudelta. VI: 66-68. Vanhoja tammelalaisia joululeikkejä. VII: 21-29. Kun Juhana Herttua kävi Mustialan kuninkaankartanossa. VII: 32-37. Muuan mallitaio 1700-luvun loppupuolelja Jokioisilla. Vapaaherra Reuterholmin suunnitelma Riidanlopunmuiston perustamisesta. VII: 48-54. Jokioisten seurakunnan vanha kirkonkello löytynyt. VIII: 20. 77

Saaren kartanon vaiheista. IX: 13-21. Forssan työväenyhdistyksen alkuvaiheista. IX: 28-31. Elämä, jonka omistajansa tunsi kuin kuparirahan. (Mikko Bohm). IX: 32-34. Kovia aikoja Jokiläänissä. IX: 35-37. Mustialan kuninkaankartano. IX: 55-64. «Kohtalon Iabvrintti«. Erään humppilalaisen papin (Daniel Ekvall) raskas elämäntarina. X: 38-42. Jäämiretki kuvaelman historiallinen tausta. X: 66-69. Piirteitä Jokiläänin talonpoikain asemasta. XI: 3-12. Jokioisten kartanon puutarha yli 100 vuotta sitten. XI: 21-22. Jokioisten markkinat. XI: 27-28. Hajahuomioita Jokioisten kartanon taloudesta 1700-luvun lopulla. XI: 33-35. Mylly erämaassa. XII: 41-44. Maamme ensimmäinen puhelin Forssassa? V. 1878 vedettiin johto Forssasta Matkuun. XIII: 3-5. Talonpoikaiskulttuurimme kokonaisuutena. Tasapainoa ja sopusuhtaisuutta. XIII: 6-14. Muistettava kansanmies, (Manu Näkiö). XIII: 15-16. Saloksen rannoilta. XIII: 31-47. Lähes 10.000 vuotta sitten purkautunutta järveä etsimässä. XIV: 3-8. Vanhoja helavalkeeketoja Tammelassa. XVII: 27-29. Forssalainen orkesteri vuosisadan alkupuolella. XVIII: 18-19. Kappale Hykkilän asutushistoriaa. XVIII: 20-22. Forssan orkesteri 70-luvulla. XVIII: 26-28. Tammelan vlängön metsäseutujen elämää. XVIII: 42-49. Tammelan vanhinta asutus- ja kulttuurihistoriaa. XX: 35-39. Pääjärven poikapaimen. (Kalle Peltola). XX: 40--41. Hämeen ensimmäinen ammattiautoilija. (Kustaa Korvenoja). XXI: 21-23. 450 vuotta kulunut Etelä-Someron kylien siirrosta Someron seurakuntaan. XXIII: 21-23. Heikki Könnö Liesjärven Niinimäessä. XXIV: 19-22. Unohdettu kylätie. (Loimoisista Hykkilään). XXIV: 23-26. 13-vuotiaan muisto suurista nälkävuosista. (Kertoja Matti Nummenpää). XXIV: 36-37. Someron ja Somerniemen hakkapeliitoista. XXIV: 38-41. Tammelan mies 60 vuoden takaa. (Jussi Heinivaho). XXIV: 42-44. Forssan urheilu elämää vuosisadan alkukymmeninä. XXV: 8-9. Urjalan hakkapeliitat, XXV: 30~32. Ypäjän raiakivija museo. XXVI: 64,-66. Tarinain Somerniemi. XXVI: 75-76. «Kvöppilän«Vihtori - monitoiminen, lahjakas talonpoika. Muistelmia Somerniemen Kopilan entisestä isännästä. (C. V. Rantanen). XXVII: 63-65. Forssan kulttuurielämää 40 vuotta sitten. XXVIII: 43-48. Jussilan Kalle, luonnonrakastaja ja ihmisarvostelija. XXVIII: 63-68. 78

Puolivuosisataa Jakkulan kylän palosta. XXIX: 21-22. Lounais-Hämeen kunnat. Esitetty Lounais-Hämeen kunnallispäivillä Somerniemellä 14. 8. 48. XXIX: 23-27. Salaperäinen kalastajaukko runoilijan rakkaustarinaa järjestämässä. XXX: 42-47. Kaksi yhteiskoulun opettajaa sanomalehtimiehinä. (Joos. Sajanierni ja Santeri Nuorteva). Forssan Sanomain kaunis mutta lyhyt tarina. XXX: 50-56. Vanhan kapellimestarin muistelmia Forssan musiikkielämästä puoli vuosisataa sitten. (Karl August Helin). XXXII: 3-t. Tammelalaisesta torpanpojasta tehtailijaksi. (Tehtailija Kustaa Albert Nummela). XXXIII: 37-39. Somerniemen historiallinen kohtalo. XXXIII: 57-63. Kirkkomatkoja Kuivajärven takaa. XXXIV: 11-15. Tervahautojen savuja Kuivajärven rantamailla. XXXIV: 20-27. Lounaishämäläisiä pelimanneja. Kirstilän-Östermannin soittajasuku. XXXIV: 52-57. Jokioisten pappilamuseoon liittyy merkittäviä muistoja. Esko Aaltosen pappilamuseon vihkiäisissä pitämä puhe. XXXV: 50-57. Forssan tehdaskylän muinaisia alkuasukkaita. XXXVI: 57-60. Pelimanneja ja häitä. XXXVII: 49-52. Tammelalaisten kaupunki matkat ja rahdinajot entisaikaan. Kohta neljä vuosikymmentä vanhojen muistiinpanojen mukaan, kertojina Hykkilän Jussilan miehet ja Heikki Könnö. XXXVII: 52-60. Ester Ståhlbergin Sunnuntai-romaani. XXXIX: 3-9. Kauppamiehiä ja kulkevia Kuivajärven rantakylissä. Jussilan veljesten ja Heikki Könnön kertomaa kolmen vuosikymmenen takaa. XXXIX: 9-14. Elämänmenoa Hykkilän vanhassa ryhmäkylässä. Tarkoittaa aikaa ennen vuotta 1882, jolloin Körmön ja Jussilan talot siirrettiin pois vanhalta kvläkummulta. XXXIX: 14-17. Sotilaspuustelleja ja niiden asukkaita Lounais-Hämeessä. (Katkelmallisesti lyhennetty prof. Esko Aaltosen sotahistoriallisessa juhlassa Lounais-Hämeen Pirtissä 12. 8. 1962 pitämästä esitelmästä). XXXIX: 58-61. Muistoja Kuivajärven takaa. XL: 3-7. Hykkiläläisiä pyhäkoululaisia 1800-luvun lopulta. XL: 36-40. Sianpuolukkakuorrnia Forssan tehtaille 75 v. sitten. XLI: 8-9. Kaksi juvalaista nuoruudenystävää. (Viljo Tarkiainen ja Kalle Pylkkänen). XLI: 9-13. Urttoja Tammelan järvissä ja Loimijoessa. XLI: 22--26. Emanuel Kanajärvi ja Matti Pohto. (Lyhennettynä osa radiokuunnelmasta «Välähdyksiä hämäläisen kulttuurin vainioilta«.) XLI: 36-39. Kalle Jussila - kertoja ja ihmistuntija. XLI: 39-45. Paimenpoika - renki - tehtaantyömies. (Otto Peltonen). XLI: 48-56. Kylätien kahden puolen. (Hykkilän kylätie). XLII: 3-5. Kyläteillä on historiansa. XLII: 6-12. 79

Piate ja Matti. Kaksi muistitiedon säilyttäjää. (Beata Juhontytär ja Matti Nummenpää). XLII: 29-32. Pumppumestarin (Frans Nurmi) taival Tarvasjoelta Tammelaan. XLII: 32-35. Alitalo, Lauri, Savupirtistä ja nuorisoseurasta. Muistelmia Pikonkorven ja Patakarrkaan korpisilta kulmakunnilta yli 60 vuotta sitten. XXXV: 25-31. Arrankoski, Marjatta, Roppakappeli - kappale väistyvää elämänmuotoa. XXXVII: 29-32. «Humppilassa oli kaksi kirkkoa ja toinen vietiin Jokioisiin... «(Kalle Kauppila kertoo.) XXXIX: 40-43. «Sille lyödään, joka eniten tarjoo ja huutonsa vastaa... «(Kalle Oksanen muistelee.) XXXIX: 62-64. Kerjuutieltä huutopojaksi. Muistoja lapsuudesta, jota ei ollut. (Kalle Oksanen muistelee.) XXXIX: 65-68. «Pitää toitottaa nurkissa«. Forssan taksi-nestorit muistelevat starttiaikojaan. XL: 40-46. «Salonläänissä«oli 77 torppaa... Vanhaemäntä Amanda Lindvall on kokenut tuulet ja tuiskut. XL: 46-50. Astala, Aarne, Huolestumisen ilmaus Tammelan tuomiokunnassa v. 1899. XXXII: 33-35. Abraham Achrenius ja Yrjänä Ståhlberg. XXXIII: 50-53. Elovaara, E. W., Jokioisten kirkon alttarista ja sen vaatteista. XI: 19-20. Syytejuttu Jokioisten pastoria Planmannia vastaan 1813-1815. XI: 29-32. Jokioisten hävinnyt alttaritaulu. XI: 61-62. Monivuotinen pyhäkouluntyöntekijä Jokioisilla. (Kalle Kulmala). XIII: 24-25. Emäsuutarin mökin elämää. Kaakkois-Ypäjän eli Palikkalan «Pahan kvlän«murteella kirjo Vanha Sahuri. XXIX: 36-37. Erään jokioislaisen työmiehen elämänkaari. (Wilhelm Andersson). XXVI: 26-27. Fagerström, Lars & Brander, T., Lounais-Hämeen luonnosta. 1. Petolinnut. II. Kalat. III. Perhoset. IV. Putkilokasvit. V. Muutoksia selkärankaisfaunassa satavuotiskautena 1850-1950. XXXII: 38--51. Flinkman, Yrjö, Muuan menneen ajan kansanmies. Piirteitä mylläri Kustaa Adolf Flinkmanin elämästä. VIII: 41-42. Gripenberg, Bertel, Runoilija muistelee Hämettä. Bertel Gripenberg kotiopettajana Kojori kartanossa vuosisadan alussa. Suom. V. Rekola. XXV: 40-50. Maksim Gorki Kojon kartanossa. Suomennos. XXVI: 3-6. Heinonen, Risto, Pakinaa Raitoon paikannimistä. [Kirj.] Ärrä Hoo. VII: 15-16. Pakinaa entisestä pyhäinmiesten päivän vietosta. [Kirj.] Ärrä Hoo. VII: 17-18. Pakinaa esi-äitiemrne päähineistä. [Kirj.]Ärrä Hoo. VII: 19-20. «Ja varkaat kaivoivat ja varastivat.«[kirj.] Ärrä Hoo. VII: 38-40. Pakinaa ent. laskiaisen vietosta. [Kirj.] Ärrä Hoo. VII: 41-43. 80

Pakinaa lukukinkereiden vietosta. [Kirj.] Ärrä Hoo. VII: 44-47. Lounaishämäläisten Turku-reisuista. [Kirj.] Arrä Hoo. VIII: 12-14. Pakinaa savupirteistä. [Kirj.] Ärrä Hoo. VIII: 17-19. Joulun valmisteluista ja viettotavoista entiseen aikaan. (Koijärveltä). IX: 5-8_ Kaksi «työn kansalaista«raitoolla. (Vihtori Mäenpää ja Joose Lind). [Kirj.] Ärrä Hoo. IX: 69-7l. Helle, Hemmi, Jokioisten kuntakokousten puheenjohtajat. XI: 23-26. Helle, Olavi, Tehtaanmiesten yhteistoimintaa. XXVI: 11-12. Hemilä, Väinö, Uudenvuoden viettoon liittyviä kansantapoja. (Koijärveltä). IX: 9-10. Hemmi, Tellervo, Saaren- ja Kaukolanharjut. Niiden luonne ja synty. XIII: 26-30. Hilden, Ilmari, Lounais-Hämeen helmi. (Kaukolanharju ): II: 36--39. Hirsjärvi, Tarmo, Forssan väestön muodostuminen. Forssan tehtaan väestöä 1852-. 1: 13-32. Tammelan pappila isonvihan jälkeen, 1: 33-42. Valaistusta vanhan Tammelan ja Urjalan rajaseutujen asutushistoriaan. 1: 55-59. Tammelan nimismiehiä. II: 3-7. Tammelan kirkkoherrat suomenkielen käyttäjinä. II: 8-11. Vanhoista kätköistä. Rovasti Nils Magnus Tolpon ja rusthollari Zacharias Jaakonpoika Kallion välinen kunnianloukkausjuttu. II: 12-20. Torro, Letku ja Patamo irti Tammelasta. Huomattava eroyritys 1770-80- luvulla. II: 21-27. Kaksi savolaista lastenopettajaa Tammelassa 1870-luvulla. (Juha Herranen ja Gustaf Fredrik Penna). III: 13-16. Jokioisten kirkko ja hautausmaa. III: 43-46. Jokioisten taloudellisista oloista 1750-vaiheilla. Jokioisten kartanon tuottoarvio v. 1752. III: 47-50. Kun Tammelan talonpojat olivat valmiita auttamaan Kustaa III:tta. Maaherra Georg Henrik von Wrightin 'kirjelmä Tammelan kirkonkokoukselle 28. 12. 1788 sotavarustusten avustamiseksi. III: 51-55. Asiakirja Jokiläänin itsenäisyystaistelusta. IV: 3-5. Laamanni Reuterholm ja Jokiläänin talonpojat. Reuterholmin julistus 7/8 1785. IV: 14-16. Erään Ypäjän talon rakennukset ja maat v.1776. Tulokatselmuspöytäkirjan mukaan. IV: 17-18. Asiakirja vanhan Tammelan asutushistoriaan. Kalvolan vanhoja takamaita nvk. Koijärven ja Tammelan alueella. V: 61-62. Pilkkeitä suomenkielen viljelystä ilmoitusalalla Tammelassa 1800-luvun alkupuoliskolla. V: 63-65. Ammattilaisten työpiirit Tammelassa 1700-luvun puolivaiheilla. V: 66. Laamanni Per Gust. Ståhlhandsken julistus Jokiläänin asukkaille. Suomenkielinen asiakirja Jokioisten kartanon arkistossa v.lta 1785. V: 67-68. 81

Jokioisten taloudellisista oloista 1750-vaiheilla. Jokioisten kartanon tuottoarvio v. 1752. V: 69-77. Kuuluuko Tammelan pappila Lunttilan kylään? Mielenkiintoinen asiakirja löydetty Jokioisten kartanon arkistosta. V: 90-92. Silmäilyjä Jokioisten 'kirkonkokousten ja kirkkoneuvoston päätöksiin. XI: 38-45. Pieniä pilkkeitä Jokioisten kirkollisesta elämästä. XI: 63-66. Tammelan sotamiesten varallisuussuhteista 150 vuotta sitten. XIV: 16-19. Suur-Tammelan talousoloista. XVI: 25-33. Tammelalaiset sotapoluilla. XVI:38-41. Tammelan miehiä sotaväkeen 1840- ja 1850-luvulla. XVI: 47-48. Tuomas Leinmarck, Tammelan ensimmäinen lastenopettaja. XXV: 19-21. Torron rukoushuonekunta. XXV: 27-29. Hirsjärvi, Väinö, Koulusta ja koulutieitä. Leht. Väinö Hirsjärven Forssan yhteislyseon 60-vuotisjuhlassa pitämä puhe. XXXVI: 29-35. Horsti, Juho, Tuokiokuvia Ypäjän kirkonkylästä vuosisadan lopulta. XXXIV: 3-7. Hossi, K., Kaasen talon ja Kaskiston kylän vaiheita. XIV: 32-33. Hyttinen, Vilho, Varapastori Carl Enebäck, Someron pitäjän kappalainen. XXX: 18-19. Hyötvniemi, J. E., Eräs kirkkokuri-asia Jokioisissa 1700-luvun puolivälissä. II: 28-35. Kansantietouden ja muinaismuistojen keräämisestä. (Esitetty museojuhlassa 16. 2. 1926). III: 31-39. Jokioisten pappilan maaomaisuuden synty. IV: 46-50. A. E. Granfelt ja hänen elämäntyönsä. Granfelt-juhlassa pidetty esitelmä. V: 32-43. Illantie, Erkki, Hämeen vanhan kansan lääkintätapoja. XXX: 3-4. Ilmonen, K. R., Gulinin Kalle eli «Kalle«-tohtori. (Arthur Wilhelm Gulin). XXXII: 6-10. Jaakkola, Eemeli, Perttulan menneisyyttä. XIV: 34-45. Lounaishämäläisessä talossa noin 50 vuotta takaperin. XV: 49-62. Jutila, A., Someron väestön kokoonpano. XXV: 33. Järveläinen, Urho, Elonleikkuu entisaikaan. XXXIII: 19-21. Järvinen, Sikstus, Forssan evankelisluterilaisen Nuorisoliiton laulukuoron vaiheita 1895-1945. XXVI: 21--25. Kaleva, J. V., Forssan ensimmäisiä puuseppiä. (Matti Lundström). XIV: 12-14. Muuan riitajuttu Kuhalan Tölöstä. XVII: 24-26. Nahkurimestarien ja sällien aika Forssassa. XX: 79-85. Muuan näytelmäesitys Forssassa 45 vuotta sitten. XXVI: 13-14. Entisajan elämää Forssassa. XXVI: 30-32. Muistelmia 1890-luvun maallikkosaarnaajista. XXVII: 6-7. Kalliola, J. J., Mekko oli mekko. Entisen torpparin muistoja. XXVIII: 60-61. Jokioisten Kalliolan vaarin pakinoita. XXIX: 6-18. 82

Kalliola, Reino, Kaunis kotiseutu. Loppuosa puheesta, jonka valtion luonnonsuojelunvalvoja, tohtori Reino Kalliola piti Saaren kansanpuiston juhannusjuhlassa. XXVIII: 31-34. Kankaanpää, Jalmari, Susia entisajan talviteillä. XXVIII: 12. Kansakoululaisten keräämiä paikallistarinoita. VII: 11-14. Kaukovalta, K. V., A. W. Wahren..cm. 17-23. Kirkko sovinnon välittäjänä. Jokioisten kirkonarkistosta on opettaja T. Hirsjärvi jäljentänyt aikakautensa oloja kuvaavan pöytäkirjan. (Suomentanut J. W. Kaleva). XI: 36-37. Koijärven 'kirkko. 1: 43-44. Koijärven seurakunta. 1: 45-46. Korpijärvi. Väinö, Soittoniekkaa (Juho Laaksoa) tapaamassa. XXVI: 59-6l. Koulu-Antti. (Antti Örn). XXXI: 34-37. Vanhoja Liesjärven kalamiehiä. XXXI: 37-39. Tämän seudun viimeinen karhu. XXXII: 15-17. Tammelan seudun viimeinen ilves. XXXII: 35-37. Vanha sotamies muistelee. (Kustaa Mäkilä Portaasta). XXXII: 51-54. Muuan virkamies. (Metsänhoitaja Arthur Böök). XXXII: 56-58. «Hukka-Yritys«. Laivaliikenteestä Portaan ja Forssan lähellä. XXXIII: 6-9. Kappale Jokioisten torpparihistoriaa. XXXIII: 13-16 Yhtä ja toista Liesjärveltä. XXXIII: 16-19. Matka Helsinkiin. Kuvaus vuosisatamme ensimmäiseltä kymmenluvulta. XXXIII: 22-25. Entisajan riistanvalvojia. XXXIII: 25-28. Kauppapuodissa. Kuvaus vnme vuosisadan loppukvmmeneltä, XXXIII: 34-36. Lapsuusajan joulu. XXXIII: 47-49. Kansanomaisia parannuskeinoja. XXXIII: 53-56. Rehellisiä ja epärehellisiä. XXXIV: 8-1l. Pidoista ja pitokokeista XXXIV: 27-3l. Ryöstöyritys Minkiön pysäkillä vuonna 1903.XXXV: 3-6. Tervanpoltosta ja -polttajista Liesjärvellä. XXXV: 6-9. Lukukinkerit ennen ja nyt. XXXV: 18-22. Arthur Gulin - Tammelan entinen kunnanlääkäri. XXXV: 31-35. ]yrinpäivä. XXXV: 40-43. Muuan teollisuusyritys Liesjärvellä. XXXV: 43-47. Kantolan «maisteri«. XXXV: 47-50. Forssan markkinat vuosisatamme alkukymmenillä. XXXV: 60-63. Entisajankyläräätäli. XXXV: 69--72. Viisi veljestä. (Liesiärven Ison-Herttuan poikia). XXXV: 72-77. Tammelan miehiä Hämeen Härkätiellä. XXXV: 77-8l. Vaarallinen kurva. XXXV: 81-84. Näin elettiin ennen. XXXVI: 3-7. Portaan vankivyöräri. XXXVI: 7-10. :83

Liesjärven entisiä kansansoittajia. XXXVI: 10-14. Struuma parannettiin nokisilla kiuaskivillä. XXXVI: 14--17. Vanha tukkijunnari juttelee. XXXVI: 25-29. Piirileikistä ja aisakeinusta. XXXVI: 36-39. Ananias Skogberg - kalamies ja uistinmestari. XXXVI: 39--42. Nuorisoriennoista vuosisatamme alkukymmenillä. XXXVI: 42-46. Merta kohti. I-II XXXVI: 46-50; 50-54. Entisistä kestikievareista. XXXVI: 69-72. «Pässillä«ja hevosella. XXXVI: 73-76. Kronqvist, 1., Kuhlrnan-suvun vaakuna Tammelan kirkossa. XXIII: 59-61. «Kuningaissa-kävnti«- sarjansa viimeinen. XXIII: 62--65. Kylänvanhimman velvollisuuksia muinaisina aikoina. XVI: 37. Kvtölä, Arvo, Tkaalan Isotalo Urjalassa. XXI: 15-18. Us kollisia palvelijoita. XXIII: 24-27. Urjalalaisen kehrääjämummon (Koivulan Hetan) elämäntarina. XXIII: 28-30. Kylämeijereiden ajoilta. Muistelmia Välkkilän vanhasta yhtiömeijeristä ja sen meijerskasta Iida Mattilasta. XXV: 51-55. Lehmänkelloista ja vähän muustakin. XXXII: 28-29. Kuvaus kirkkokurista Urjalassa pitäjänkokouksen pöytäkirjan mukaan. XXXV: 10-14. Kytölä, Vihtori, Kertomus entisajan säästäväisyydestä. XXXII: 54-55. Laakso, Erkki, Kun kylätappelu oli muotia ja voimamiehet sankareita. j okioislainen vanhaisäntä (Vihtori Järvinen) muistelee menneitä. XL: 19-23. Laiho, Antto, Eräretkitarina Tammelasta. V: 87-89. Laine, Pirkko, Seppä Rautanen antoi Liesjarven karhulle viimeisen komennuksen... XLII: 12-..16. Laitakari, Aarne, Tammelan mielenkiintoista «Malmihistoriaa«. XXVIII: 13-15. Laurila, Jaakko, Elämää Mustialassa 1870-luvulla. (David Malakias Vahterin kertomaa). XXVII: 8-11. Lehmussaari, Unto, Messinginpurijana ja tallimestarina. Lähes 90-vuotias Aug. Lindgren muistelee. XXXV: 14-18. Lehtinen, Jaakko, Neljä vuosikymmentä kaupanteossa Ypäjän Köllinkylässä. Kauppias Frans Markkula kerii muistojensakerää. XLI: 26-28. Leino, Lauri, «Hiisin«kanssa ongella. XIX: 26-27. Lindvall, F. B., Piirteitä Urjalan keinutuoliteollisuudesta. XXV: 34-39. Lounais-Hämettä vaalipuhujan silmin puoli vuosisataa sitten. (Lucina Hagmanin kuvaus teoksesta Murrosajoilta. Muistoja ja kokemuksia.) XXXI: 43-46. Luja, Venla, «Vorssa on aina Vorssa«. Forssan seudun murteella. XXIX: 45-52. Matisto, Jalmari, Entisajan mvllvistä. VI: 30-31. Vanha kansansatu Ahdin lahjoista. VI: 32. Viinan poltosta, myynnistä ja kuljetuksesta entisinä aikoina. VI: 53-56. Palvelijoista entisinä aikoina. VI: 57-61. Kestikievareista entiseen aikaan. VI: 62-65. 84

Lounais-hämäläisiä puheenparsia väkijuomista ja juomatavoista. VIII: 15-16. Vanhan kansan käsityömestareita Humppilassa. (Kampantekijä Vihtori Lahti, ränkimestari Kalle Helin). VIII: 61-65. Satu Humppilan ensimmäisestä scpästä ja pirusta. IX: 65. Lounaishämäläisiä laskutehtäviä entiseen aikaan. IX: 66-68. Puhemiehistä. IX: 72-74. Historiallinen lato hävitetty Humppilassa. X: 7. Vanhan ajan karjataikoja. X: 8-11. Menneitten aikojen merkkimiehiä Humppilassa. (Albert Mikkola). X: 12-14. Humppilan vanhankansan ruokia. X: 21-24. 85 Humppilan ensimmäinen «inspehtoori«ja hänen rouvansa. (Hilda ja Arthur Helenius). XVI: 3-7. Puolen vuosisataa alasimen ääressä. (Anton Sainio, ent. Sundström). XVI: 14-16. Kärrynpyöräntekijöitä Humppilassa. XVIII: 50-54. Vanhojen humppilalaisten viisautta talviajasta. XIX: 21-22. Humppilan Keskusteluseurasta. XIX: 23-25. V:n 1905 marraskuun suurlakko Humppilassa. XIX: 67-70. «Koko maailman majatalo«humppilan asemalla. XX: 27--30. Humppilan ensimmäinen ratamestari Juho Malm. XX: 31~34. Muistelmia Humppilan v.p.k.:n alkutaipaleelta, XX: 73-76. Huhtaan «Meklari«Juho Heikki Suonpää. XXI: 3-6. Humppilan ensimmäiset lihaporvarit. XXI: 24-26. Evankelinen liike Humppilassa viime vuosisadalla ja sen esitaistelija Amalia Mattsson. XXI: 27-37. Humppilan aseman ensimmäinen vaihdemies. (Kustaa Heinonen eli Andersson). XXI: 49-5l. Monta nimeä miekkosella (humalassa olevalla). XXII: 14-15. Miten 'nuori isäntä Humppilassa v. 1870 ratkaisi naima-asiansa. XXII: 16-17. Piirteitä naisasian kehityksestä Humppilassa. XXII: 18-19. Humppilan suurin torppa ja sen viimeinen isäntä. (Valta Huhtaan kylässä, Kalle Forsberg). XXII: 20-27. Historiaa Humppilan lainakirjastoista. XXII: 28-31. Humppilan poikain kolttosia. XXII: 34-36. Muuan humppilalainen yksityisyrittäjä. (Heikkilän Jussi). XXIII: 5-7. Suuri rahavarkaus Humppilassa v. 1875. XXIII: [9-101. Muuan humppilalainen tervan- ja hiilenpolttaja. (Kalle Heikinpoika Karen). XXIII: 31-35. Humppilan maanviljelijäin sukunimistä. XXIV: 12-13. Elämää Etelä-Humppilan viimeisessä savupirtissä. XXIV: 27-32. Humppilan ensimmäinen naisylioppilas. (Hilda Blomberg, myöh. Vuorio). XXVI: 15-17. Erään hopealusikan katoaminen Humppilassa 1870-luvulla. XXVI: 28-29. Humppilan entisistä kahvijuopoista. XXVI: 36-39.

Erään Humppilan papin (Konrad Helenius) 'käynti Jokioisten kartanon kutsuissa. XXVI: 57-58. Pirttimäen Hessun Tukholman-matka. XXVI: 62-63. Ensimmäiset raittiushäät Humppilassa. XXVII: 3-5. Humppilan huutokauppatirehtööri Antti Virtanen. XXVII: 43-44. Harvinainen näytelmä Humppilan asemalla. XXVII: 45--46. Eräs rahojen katoamistapaus Humppilassa v. 1882. XXVII: 47-48. Kun Syyrin isäntää juksattiin. XXVII: 55-56. Humppilan ensimmäinen terva tehdas. XXVII: 68-69. Humppilan ensimmäinen kuppari. XXVII: 70-71. Huhtaan miesten «nuijasota«pohjalaisia vastaan. XXVII: 72-74. Hirskankaan raha-aarre Humppilan Huhtaalla. XXVII: 78-79. Huhtaan kirjamies Johannes Mäkelä. XXVIII: 8-9. Eräitä vahingollisia muoteja entisajan Humppilassa. XXVIII: 9-11. Visanuijan heittourheilua Humppilassa. XXVIII: 26. Ensimmäinen vaatekaappi Humppilan Huhtaalla. XXVIII: 28--29. Kansakoulupojat Forssan tehtaankirjaston käyttäjinä. Kouluneuvos Kaarlo Merikosken muistelma vuodelta 1933. XL: 8-12. Miekkavaara. Fredrik, Romantiikkaa vanhan ajan Lautelassa. XXX: 15-16. Lautelan kylän myllyt. XXX: 16-18. Mikkola, E., Pikonkorpi ja Torajärvi. XVII: 10-13. Mäkelä, L. ]., Koijärven uuden kansakoulun historiikki. I: 47-54. Mäkiaho, T., Urjalan kuuluisista kuppareista. XXVIII: 54. Mäkinen, T., Katovuodet 1867-1868 Tammelassa. VIII: 43-54. Mäkitalo, H. ]., Ypäjän kansakoululaitos 50-vuotias. XXV: 25-26. Ypäjäläisiä isäntämiehiä. XXVII: 32-42. Nylund, Selim Alarik, Kyläelämää Jokioisilla viime vuosisadan loppukymmenillä. XXVII: 12-16. Elämänmenoa entisessä Jokiläänissä. XXXVIII: 3-28. Oja, Aulis, Hevoniemen Kuk-kura. XXIX: 42-44. Entisajan merkkihenkilöitä. XXXII: 13-15. Ojanen, Eeva, Humppilalainen pappi ja hänen runovihkonsa. (Daniel Ekvall). XXXVII: 32--36. Ojanen, 0., Maamiesseuratoimintaa puoli vuosisataa sitten. X: 27-29. Pikapiirtoja nuorisoseurat yöstä vuosilta 1890-1900. XII: 54-55. Kahden kylän kiekonlyönti. (Urjalan Huhdin ja Salmen kylät). XIV: 46-47. Pakkanen, Juho, Sukumuistoja Urjalan Pakkasen isännistä. XXXI: 22-24. Palmu, K. G., Savenvalajan verstas. XII: 28-31. Isänmaallisen työväenliikkeen alkuajoilta Forssassa. XVI: 44-46. Penttilä, H. J., A. W. Wahrenin osuus «Hämäläisen«ja G. E. Eurenin kirjapainon tukemiseksi. XX: 23--26. Perttilä, K., Muistelmia Tammelan nuorisoseuran toiminnasta 40 vuotta sitten. XXVIII: 34-37. Peralarnpi, E. V., Vieremän lukutuvan ja lainakirjaston vaiheista. XXVI: 70-72. 86

Pohjonen, F. V., Tammelalainen rakennusmestari. (Antti Pohjonen). XIV: 9-1l. Pylkkänen, Kalle, Raittiusyhdistys Kaiku. XXXI: 9-10. Forssan Oluttehdasta kaatamassa. XXXII: 21-24. Kansanopetuksen kehityksestä Forssassa. XXXII: 58-64. Torpparinpojasta Juvalta Torrolle Ja Forssaan kansakoulunopettajaksi. XXXV: 35-39. Pälsi, Sakari, Vanhan kansan tietoa ja tiedettä. XVIII: 57-60. Rantanen, Juho, Kupari-Jussi. (Johan Baus). V: 22-26. Tapauksia tri Granfeltin elämästä. V: 27-31. Sanomalehtioloista Forssassa ennen vuotta 1917. V: 46-49. Kuvauksia lounais-hämäläisen luonteesta, ulkomuodosta ja elintavoista. [Kirj. J Matti Katajainen. VIII: 3--11. Kappale kahden matkaa. (Kustaava ja Matti Fort). VIII: 21-23. Häviävää Forssaa. «Lupusahan«historiaa. VIII: 24-26. Laulun merkitys lounais-hämäläisten elämässä. VIII: 55-58. Etelä-Humppilan viimeinen savupirtti. VIII: 59-60. Muistelmia Etelä-Humppilan rnyllyistä. IX: 3-4. Käsityöläisiä vanhassa Tammelassa. IX: 42-52. Noituutta ja taikauskoa. XII: 9-15. Haaveita ja pettymyksiä. XII: 32-34. 87 Entispolven elämäntaistelua: Kukkolan Juhan tarina. Leivän kunnioituksesta ja pitkistä tvöpäivistä. XII: 35-40. Menneen vuosisadan metsästäjiä. Lassilan pappa ja Mettänvahti ym. XII: 45-53. Muistelmia entisestä Haudankorvan kylästä. XV: 3-31. Loimalammin kalat. XVI: 42-43. Tammelan hautuumaan muistomerkit. XVII: 30-34. Kiipun kylän menneisyydestä. XVIII: 3-17. Ankaran kasvatuksen aikakaudelta. XVIII: 23-25. Lounais-Hämeen kuuluisin parantaja (Elisabet Cederskrin eli Juhalan mamma). XVIII: 29-32. Harvinainen testamentti. XVIII: 55. Jokioisten seurakunnan hautausmaalta. XVIII: 56. Torron kylän menneisyyttä. XIX: 3-16. Entisajan matkamiehistä. XIX: 17-20. Elämää Sukulassa viime vuosisadan jälkipuoliskolla. XIX: 28-66. Muistelmia entisajan paimenista. XX: 3-6. Talsolan kylä ennen ja nyt. XX: 7--22. Tehtaalaisväestön elämäntaitoa. XX: 42-45. Rinuliini. XX: 46-47. Mikonkivi. Kappale Haudankorvan elämää. XX: 48-49. Kiila eli vaaja. XX: 77-78. Kyläkeinuilta. XXI: 7-10. Entisajan huutokaupassa. XXI: 19-20.

Puolue-elämän alkuajoilta Forssassa. XXI: 38-40. Talpian tytöt runoilijoina. XXI: 41. 40 vuotta Uudenkylän suuresta tulipalosta. XXI: 42--:-43. Muistelmia Forssan kiertokoulusta. XXI: 44--48. Muistelmia Tammelan kuntakokouksista. XXII: 3-8. Kuoponen. XXIII: 8. Lounaishämäläisiä merkkimiehiä. (Karl Larsson-Knaapi ). XXIII: [11-13].. Muistelmia talojen perinnönjaosta. XXIII: [13-14]. Sammalen peittämää historiaa. XXIII: 36-37. Tarinoita pirusta. XXIII: 38--41. Kaskuja lukukinkereiltä. XXIII: 42-44. Vanha savupirtti. XXIII: 44. Paikannimien synnystä. XXIII: 45-47. Huumorin harrastusta Lounais-Hämeessä. XXIII: 48-53. Entisajan lukkareista. XXIII: 54--57. Vanhan sukupolven metsästäjiä. XXIV: 3-6. Jumalisllutta ja petollisuutta. XXIV: 7-11. Nvkä - häkä. (Juho Rantasen papereista). XXVII: 17. Mies meni korpeen ja teki torpan. (Juho Rantasen papereista). XXVII:' 57-62. Entisajan huutokaupanpitäjiä Forssassa. (Juho Rantas-vainajan papereista).. XXVII: 66-67. Palanen Humppilan uudisasutushistoriaa. (Juho Rantasen kirjoituksesta ly- hennellen mukaillut E. V.) XXVIII: 37-40. Ranttila, Juuso, Raittiusyhdistys Kaiun 50-vuotishistoriikkia. XVII: 14-23. August Viksten. XVIII: 33-41. Elämää Teurolla n. 60 vuotta sitten, XX: 50-72. Musiikkiharrastuksista Tammelassa. XXI: 11-14. Ypäjäläisiä merkkimiehiä puolen vuosisadan takaa. XXII: 9-13. Muistelmia Ypäjältä valtiollisen murroskauden ajoilta vuosisatamme alkutaipaleelta. XXII: 32-33. Vanhanajan käsityöläisiä Tammelassa. XXIII: 3-4. Muutamia piirteitä Tammelan ensimmäisen kansakoulun pitkäaikaisesta opet-- tajasta, (Ada Weisell). XXVIII: 40-43. Miten Tammelan kirkkoon saatiin 'kävtävämatto. XXIX: 3-5. Forssan kirkko ja kirkkokuoro 30-vuotias. XXIX: 18-20. Opintiellä. Nuoruuden muistelmia. XXX: 7-9. Rautanen, Edvard, Ypäjän maatalouden vaiheista. III: 9-12. «Vanha patruuni«. (David Albert Collin). 111: 26-30. Ypäjän meijeritalouden vaiheista. III: 40-42. Unohtuvia kansankertomuksia Ypäjältä. IV: 42-45. Pukuhistoriaa vanhasta kappelista. (Perttulasta). V: 8-11. Vieläkin kansallispuvuista. V: 44-45. Taksvärkkitupa. Kotiseutuaiheita Ypäjältä. VI: 3-18,

'Kouluttaja. (Joose Grönholm). VI: 19-24. Kouluäiti. (Maria Ternisuo). VI: 33-40. Myllyjä vanhassa kappelissa. (Ypäjällä). VII: 3-10..Muistelmia vanhasta kappelista. (Ypäjältä). VII: 30-31. Hengellistä elämää vanhassa Perttulan kappelissa. VIII: 27-40. Katovuoden muistelmia vuodelta 1868. (Kertoillut Miina Seppälä). IX: 11-12. Rajanaapuruutta. Todellisuuskuvia vanhasta Perttulasta. IX: 22--25. Keinuja vanhassa Perttulassa. IX: 38-41. Xaukaniitulla. X: 3-6. Varhaista meijeritaloutta Ypäjällä. X: 25-26. 'Entisajan häistä vanhassa Perttulassa, X: 30-37. Kärevä. Erään maanraivaajan elämästä. X: 52-56. Kuvauksia vanhasta Perttulan kappelista. X: 57-59. 'Sunnuntain iltapäivä taksvärkkituvassa. X: 63-65. Kartano ja alustalaiset. Muistitietoja Jokioisten entisyydestä. XI: 46--60: Yhtä ja toista vanhasta Perttularrkappelista. XII: 3-8. Perttulan jättiläinen y.rn. XII: 16. 'Kartanonkvlän torpparielämää.. XII: 17-27. Bonsdorffin asetus. XIV: 15. Puumerkkejä. XV: 36-39. Häätöaikeita Kartanonkylän läänissä. XV: 40-45. «Päntti«. XV: 46-48. Levän vanhan 'kylän merkitys. XVI: 34-36. Pellavan viljely ja käsittely vanhassa Perttulassa. XVII: 35-40. 'Saarinen, Helmi, Kotiseuduiltamme. Vilukselan koulu-, huvi- ja tieoloista sekä saidoista ihmisistä ennen vanhaan. IV: 6-8. Kotiseudultamme. Vilukselan hävinneet suvut ja torpat. IV: 37-41. Kotiseudultamme. Yhtä ja toista vanhaa Vilukselasta. IV: 51-55. Someron Vilukselasta. Kevään merkeistä ja taioista. V: 19-21. 'Saarinen, J. 0., Viranomaisten valmistuspuuhia kuningas Kustaa III:tta odotettaessa ensi käynnillen Suomeen v. 1775. IX: 26-27. Muuan sotatapahtumien tiedoitus. IX: 53-54. Kansannousun yritys Lounais-Suomessa Suomen sodan 1808-09 aikana. X: 43-51. Kun Tammelan kirkon laajentamista 1700-luvun lopulla puuhattiin. X: '60-62. Muuan mielenkiintoinen oikeusjuttu vuodelta 1801. Tammelan silloinen nimismies Erik Johan Juselius joutuu pakkohuutokauppaa toimittaessaan tör- 'keän pahoinpitelyn kohteeksi. X: 70--76. Kuhalankosken perkaus 1700-luvun lopulla. XVI: 8-10. Epäkohtia maalaiselämässä 1700-luvun lopulla. XVI: 11-13. Sisukas sukuoikeustilallinen Jokioisilla 1600-luvulla. (Simo Laurinpoika Könkö). XVI: 17-24. Tammelan kirkon urkujen rakennushistoriikkia. XVII: 3-9.

Sahlstedt, Reinhold, Mekosta, paidasta ja vähän muustakin. XXVIII: 57-59. Selin, Valta, «Työ' tekijäänsä kiittää.«erään urjalalaisen suutarin elämänvaiheita. (Suutarimestari Huhtinen). XXVIII: 48-50. Matka Forssan toripäiville. XXVIII: 52-53. Lounaishämäläinen urheilijasuuruus. (Toivo Lahma). XXVIII: 61-63. (Kalle Jousinen ja Kustaa Öster- Selänkö, Aarne, Kaksi forssalaista musikanttia. man). XXVI: 48-51. Tuomiorovasti K. H. Seppälän muistelmia Urjalasta ja Somerolta. XXXIV: 16-20. Simola, Eino K., Sahateollisuudesta Jokiläänissä. XI: 13-18. Summanen, Arvid, Humppilan kirkkolaulun kehityksestä. (Otteita kanttori A. Summasen radiopuheesta ). XXIII: 58. Lukukinkereistä Humppilassa 50 vuotta sitten. XXXVI: 54-56. Suvenmaa, Leo, «Sit tulikin laki, et sioil tävtvs olla kaplat kaulas«, 95-vuotias somerolainen teräsvaari (Matti Syrjälä) muistelee. XXXIX: 23-27. Svrjänen, Vesa, Jokioisten kelloseppä (Juho Henriksson) Kustaa III:n hovissa. XXXIX: 28-30. Tanunelalaisen suurvarkaan (Perälän Noan) järkyttävän kova kohtalo. (Nimimerkki Salmenkukan kirjoitus «Kodin Kuvasto s-nimiseen lehteen v. 1914.) XLI: 18-22. «Tammelan muinaisuus ja nykyisyys«. (Tammelaa koskevia kiista.kirjoituksia, jotka vuonna 1859 on julkaistu lehdessä Sanomia Turusta.) XIV: 20-31. Tanninen, Sulo, Ihmeellinen rukki. (Pieniä piirtoja Liesjärvellä eläneestä sokeasta kansanmiehestä Heikki Kanteluksesta.) X: 15-20. Jaakko Mikonpoika lövlvrnesta rina. Muistoja Iiesjarvelaisestä kansanmiehestä. XXXV: 63-68. Tarkki, Matti, Kolme luku. [Kirj.] Huhtaan mies. XXV: 10-11. Tautitilastoa suurten nälkävuosien vaiheilta. Piirilääkäri J A. Frimanin selonteko lääkintöhallitukselle vuodelta 1867. Suom. rva Päivikki Lvbäck. XXXI: 29-34. Teppo, Hannes, Säilyttäkää isienne kätten töitä! Pakinaa Tammelan vanhoista rakennuksista. VI: 46-52. Vanhoja asiakirjoja Vieremän kosken omistuksesta. XV: 32-35. Vehmas, Eevertti, Torpparikysymys Urjalassa 1880-luvulla. XXIV: 14-18. Urjalan vanhoista kiertokouluista. XXIV: 33-35. Urjalan kansakoulujen alkuvaiheet. XXV: 3-7. Vanhaa Urjalaa. Varhaisemmat lahjoitukset Urjalan kunnalle. XXV: 12-14. Kokonjärven lasku 1890-luvulla. XXV: 15-18. Muuan urjalalainen merkkimies. (Oskar Heikkilä). XXV: 22-24. A. Retulaisen taistelu osuusmeijeristä. XXVI: 7-10. Urjalan kansakoulun historiaa. XXVI: 18-20. Urjalan kouluolojen toinen vaihe. XXVI: 33-35. Taidemaalari Aukusti Uotila. XXVI: 42-44. Urjalan osuus suuressa lähetystyössä. XXVI: 52-54. 90

Urjalan Kolme 49-54. nuorisoseuran alkutaipaleelta. XXVI: 67-69. vuosikymmentä Urjalan opettajayhdistyksen toimintaa. Entisajan kiertokouluista ja koulumestareista. XXVIII: 3-4. Kunnanlääkärikysymys Urjalassa 60 vuotta sitten. XXVIII: 27-28. Muistikuvia lapsuuteni kansakoulusta. XXIX: 27-32. Urjalan kövhäinhoidonalkutaival. XXIX: 38-39. Halkivaha. XXX: 20---42. Urjalan kansakoulun ensimmäiset miesopettajat. XXXI: 16-19. Entisajan kouluoloja. XXXII: 30-32. XXVII: Viljanen, Esko, Kansantietoja käärmeistä. XXVI: 40-41. Raeli, vuosisadan vaihteessa Vieremässä elänyt omalaatuinen kansanmies. [Kirj.] Viljami. XXVI: 45-47. Mierolaispojasta liikemieheksi. (Anton Tamminen). XXVI: 55-56. Voimamies ja sananj ulistaja. (Juho Oskari Nokkala). XXVI: 73-74. Säeseppo ja korvenraivaaja. (Oskari Mäkilä). XXVII: 18-22. J uho Rantanen, kotiseutukuvaaja ja yhteiskunnallisten rientojen mies. XXVII: 23-27. Hieman Ahlstedtien suvusta, joka Forssan alkuperäisestä väestöstä on ensimmäisenä kohonnut yhteiskunnalliseen merkittävyyteen. XXVII: 28-31. Peräjoenkulman asutusvaiheita. XXVII: 75-77. Vanhan musiikkimiehen muistelmia. XXVIII: 5-7. Bassonpuhaltajan muistelmia. (Verner Merilä). XXVIII: 16-18. Forssan ensimmäinen työväentalo. XXVIII: 18-21. 70 vuotta tehtaanmiehenä ja työväenliikkeen uranuurtajana. (Kalle Heikkilä). XXVIII: 22-25. Torrolaisen «Julkun«juttuja. 25 vuotta vanhan käsikirjoituksen mukaan muovailtu. XXVIII: 29-31. Mekko, Hämeen miehen tärkein vaatekappale puoli vuosisataa sitten. XXVIII: 50-51. Vanhoja tarinoita muinaisesta Rehtijärvestä ja sen asukkaista. XXVIII: 55-57. «Spinnflikkana«70 vuotta sitten. Talousneuvos Miina Sillanpää muistelee Forssassa oloaikojaan. XXIX: 33-35. Muutama muistelma Jokioisten rautatien alkuajoilta. XXIX: 40-42. Piippumestari Caven, (Nils Kustaa Caven}. XXX: 5-6. Muistelmia Hykkilan ja Kankaisten kylistä. XXX: 10-12. Karisan kertomaa Honkolan kartanon isännistä. XXX: 13-15. Haipon tuohikattoiseen torppaan tutustumassa. XXX: 47-50. Suomenkielisen sivistysharrastuksen heräämisestä Forssassa. XXX: 56-- 60. Opintiellä. (Op, K. Oskari Kokkisen kertomaa). XXXI: 3-6. Humppilan jouluvalkosta ja vahvoista miehistä. XXXI: 6-9. Omalaatuisia ammattimiehiä. XXXI: 10--12. Forssan savenvalajat. XXXI: 12-15. 91

( «Tilasinvuoren«kuparikaivos ja Salmistonmäki. XXXI: 20-2l. Muonamiesten elämää Viksbergin kartanossa ja sen ulkotiloilla vuosisadan vaihteessa. XXXI: 24-28. Granfeltin renkinä ja keisarin vartiomiehenä. (Vihtori Gylden ). XXXI: 39-43. Miten jouduin opintielle. (Op. J. Suonion kertomaa). XXXII: 10-13. Seitsemän veljeksen talo. (Anttilan torppa Vieremän kylässä). XXXII: 17-21. Tyhjin käsin torppariksi. (Otto Tuomola). XXXII: 25-28. Härkä oli hyvä j uhta... 90-vuotiasta somerolaista Heikki Laaksoa jututtamassa. XXXIII: 3-6. «Oivallista oli Viksbergin olut«. Muistelmia 100 vuotta sitten perustetun «olutprykin«vaiheilta. XXXIII: 9-13. Suurvaras Kustaa Kausee ja hänen loppunsa. XXXIII: 28-30. Vanhaa Forssaa uuden «varjosta«etsimässä. Forssa-kerho suorittanut kauppalan vanhimpien rakennusten inventoinnin. XXXIII: 31-33. Tohtori Granfeltista ja Pyhäjärven huvielämästä. Yösijan papan (Vihtori Cvldenin ) muistelmia vuosisadan lopulta. XXXIII: 39-43. Kahdeksan vuoden vanhana maailman kiertokouluun. 99-vuotias Amanda 'Tienhaara kertoo. XXXIII: 43-46. «Kurjet majailivat nurkissa, saranpäät kasvoivat vehkaa«. 85-vuotias vanhaemäntä Hilda Niittymäki Metsämaan Korvenkylästä muistelee menneitä. XXXIV: 32-35. Köyhästä torpparikulmakunnasta hvvinvoivaksi pientilakyläksi. Humppilan Taipaleenkylän vaiheita ja elämää. XXXIV: 36-40. «Tyhjin kämmenin Jumalan ankaria ilmoja vastaan«. Humppilan Vi tikankulman asutushistoriaa. XXXIV: 40-43. Elukoita myytiin ja viinaa juotiin. Someron viimeistä karjaporvaria (Nikolai Kalliota) jututtamassa. XXXIV: 44-47. Monta hikistä päivää olen kaskenkaadossa viettänyt. Korpikulman herastuomari (Kalle Lamminpää) muistelee menneitä. XXXIV: 48-52. Malminnostosta Tammelan Pyhäjärvellä. XXXV: 22-25. «Ei siihen aikaan parantunut kysyä, kuinka paljon maksetaan«. 80-vuotiasta Oskari Simolaa haastattelemassa. XXXV: 57-59. Eräs lounaishämäläinen taiteilijakohtalo. Tait. Lauri Saaren elämänvaiheiden taiteen luonnehdintaa. XXXVI: 18-24. Agronomi Axel Stålström - suonviljelyn uranuurtaja. Viksbergin kartanosta ja Torronsuon viljelykokeilusta viime vuosisadan loppupuolella. XXXVI: ul-64. Sotilassoittajana ja tallimestarina. 90-vuotiaan veteraanin (August Erland Lindgrenin) elämänvaiheita. XXXVI: 65-69. «Kunnaita ja rotkoj a on elämäni polku 'kulkenut«. 93-vuotias suutarimestari Juha Tähti kertoo. XXXVII: 3-8. Ennen arvostettu mestari, nyt ei työtä nimeksikään. 80-vuotiasta Konsta Heinosta tapaamassa. XXXVII: 8-11. 92

Kartanonherroista ja muonamiehistä. 91-vuotias Paavali Valo muistelee. XXXVII: 12-16. Siitä tuli luja silta... Kivimiehistä ja Koskisillan rakennusvaiheista. (Kalle Halrne kertoo). XXXVII: 16-21. Ypäjän Kartanonkylän elämää 70 vuotta sitten muonamiehen tyttären silmin katseltuna. (Aino Hakalan kertomaa). XXXVII: 21-25. Erään työväentalon tarina. Nummen «Torpan«synty ja lyhyt kukoistuskausi. XXXVII: 25-29. Korpitorpasta mustikkafarmariksi Yhdysvaltoihin. Forssan Yhteiskoulun ensimmäinen «talonmies«(vilhelmiina Heino) kertoo pitkän elämänsä moni naisista vaiheista. XXXVII: 36-39. Heinämaankulma - suurten salojen ympäröimä yksinäinen yhdyskunta. XXXVII: 40-43. «Viinapikarissa nähtiin selvästi Rvtölän muori«. Tarinat elävät vielä Urjalan Leikkikankaalla. XXXVII: 43-48. Riistapoluilla Marskin ja Gallen-Kallelan seurassa. Karl Fazerin maineikas riistanvartija Väinö Lindström muistelee menneitä. XXXIX: 17-23. Salkola - metsätöiden varassa toimeen tuleva Ikyläyhdyskunta. XXXIX: 30-35. Pärevalkeata poltettiin ja sanan voimalla parannettiin. XXXIX: 36-40. Tohtori astui usein harhaan ja sadatteli aina kamalasti. 87-vuotias apteekkari (John) Hjelt muistelee. XXXIX: 43--48. Makoisat unet muurahaiskeossa kovalla pakkasella. Apteekkari (John) Hjelt muistelee eräretkiään. XXXIX: 48-53. Nummilähde - forssalaisten historiallinen vedenottopaikka. XXXIX: 53-57. «Teke sine uuti portti, kyllä mine maksa... «Apteekkari John Hjelt muistelee menneitä. XL: 13-16. Svtti-Matti pisteli sudenpoikasia poveensa. 88-vuotias teräsvaari (Juho Töykkälä) muistelee menneitä. XL: 16-19. Mustalammi - vanha talo Pernunnummen kätköissä. XL: 28-32. Viksbergin pvtingit - yli 100 vuotta lähes ennallaan säilynyt yhdyskunta. XLI: 3-8. Taksvärkistä ja Tammelan kuuluisista voimamiehistä. Sillanpään vanhukset muistelevat menneitä. XLI: 13-17. Hevoset vauhkoontuivat ja muijat siunasivat hopalla huristeltaessa, Ensimrnäinen linja-auto L-Hämeen teille 40 vuotta sitten. XLI: 28-32. Palokelloilla hälytettiin ja semaforilla osoitettiin suunta. Palokunta veteraani Einari Leppäkoski muistelee. XLI: 33-35. Hvkkilän seppä - taitava takoja ja suuri kujeilija. (Johan Segerstedt ). XLI: 45-48. «Harjulan Miina käski suutelemaan sirpinterää ja verenvuoto tyrehtyi«. 95- vuotias Heikki Suominen muistelee menneitä. XLII: 16-20. Leipä- ja hevoskauppaa tehtiin ja vieläpä 'kummituksiakin kiusattiin. 84-vuotias Vihreäsaaren pappa muistelee menneitä. XLII: 20-25. 93

Pitkiä raadannan päiviä hallaisen suon syrjässä. Kuusi vuosikymmentä yhteistätaivalta. (Amanda ja Juho Aura). XLII: 25-28. Vuorinen, J. A., «Tammelan Hippos«30-vuotias. V: 99-103. Välkki, Matti, Legendaarinen Anna Eskolin - Urjalan kuulu voimanainen. XL: 23-27. 81 mottia oli urjalalaisen metsärniehen ennätystilinväli. (Juho Kivinen kertoo). XL: 32-36. LIITE Eräiden Lounais-Hämettä koskevien julkaisujen sisältö Forssan loo-vuotisjuhlat. Forssan kauppalassa heinäk. 5.-6. pnä 1947. Forssa: 1947. Huomeneii kehrät. Juhlakantaatti Forssan 100-vuotisjuhliin. Sanat kirjoittanut opettaja Sulo Tanninen Tammelasta, säveltänyt Tauno Pylkkänen, ss. 15-2 L Salmenoja, Pietari, Forssan 100-vuotispäivänä. [Runo], ss. 13-14. Jokioisten seurakunnan 300-vuotisjuhlat. Elok. 1 ja 2 p:nä 1931. Ylipainos. Forssan lehdestä. Forssa 1931. Aaltonen, E., Maisteri E. Aaltosen esitelmästä juhlailtarnassa [Jokiläänin historiaa), ss. 28-34. Eerola, Eero, Juhlaruno Jokioisten 300-vuotisjuhlassa 1 ja 2 p:nä elok. 1931, ss. 42-48. Tainio, Nestor, Vanhassa arkistossa. [Runo]. (Esitetty juhlailtamassa Jokioisilla 2. 8. 31), ss. 49-50. Koijärvi. Pitäjänkuvaus. Tävdennettv ylipainos «Forssan Lehdestä«. Forssa 1924.. Harjun kansakoulun vaiheet, ss. 67-69. Hirsjärvi, Tarmo, Koijärven pitäjän alue ja luonto. Geologinen muodostus, ss.. 6-8. Asutuksen leviämisestä Koijärvellä 1600-1800-luvuilla, ss. 9-21. Asutus nykyisessä Koijärven pitäjässä, ss. 21-23. Kulkuneuvojen kehitys Koijärven alueella, ss. 28-34. Lukutaidon kehitys Kojolla 1700-luvulla, ss. 62-65. Huomattavia henkilöitä Koijärvellä. (J. K. Mäkelä; Korvenraatajia Koijärvellä: Vihtori Kölli, Fredrik Kangasaho, Vihtori Mäenpää, Juho Tienhaara; Kun- nallis- y.m. miehiä: J. Lauri Mäkelä, Albert Vuori, Jalmari Mattila, Akseli Korpinen, Matti Lehtinen), ss. 78-84. 94

.Itketyssuo, ss. 35-36. K (allio), M. J., Koijärven pitäjän alue ja luonto. Alueellinen esittely, ss. 5-6. Koijärven kartanoiden vaiheista, ss. 47-48. Koijärven kirkko, ss. 46-47..Koijärven kunta ja sen tehtävät, ss. 59-61. Koijärven maatalous ennen ja nyt, ss. 49-52. Koijärven seurakunnan vaiheet, ss. 37-4l. Koijärven suurtilat. [Kirj.] L. J., ss. 54-57. Koijärven teollisuus, ss. 53-54. Koijärveä rautateitse. [Kirj.]-ti, ss. 85-87. Kojon elopellolta. (Laulu, Kojon N.-s:n kotiseutuarkistosta), s. 92. K (orpinen), A., Uskonnollisista liikkeistä Koijärven alueella, ss. 42-44. Koijärven koulut ja niiden merkitys, ss. 74-76. Kun ensimmäinen juna saapui Matkuun. [Kirj.] n-n, s. 87. Laulu Kojon keinuita. (Kojon N.s:n kotiseutuarkistosta), s. 9l. Lotskoivio, ss. 90-!H. Matkun asema, 57-58. Matkun rullatehdas, s. 57. Metsätalous Koijärvellä. [Kirj.] M.V.K. I= Kallio?], ss. 52-53. Muut kansakoulut (Kojon kansakoulu, Matkun kansakoulu), ss. 73-74. Paikallistarinoita, ss. 24-28. Paikkojen nimityksiä Kojolla. (Kojon N-s:n kotiseutuarkistosta ), ss. 34--35. Piirteitä Kojon vapaasta valistustyöstä, ss. 76-77. R(antanen), J., Tri Granfelt ihmisenä ja virkamiehenä, ss. 88-89..Sanontatapoja. (Kojon N.-s:n kotiseutuarkistosta), s. 92. Saviniemen kansakoulun historiaa, ss. 65-67. Seurakuntavirsi. [Kirj.] Akseli K. (Esitetty Koijärven seurakuntajuhlassa 29/5 22), s. 92. Tiirin kansakoulun vaiheet. [Kirj.] M-a. [= Osk. Maijala?], ss. 69-7l. Uhrilähde Kojolla, s. 93. Vehka-H eikki. (Arkkiveisu, pikkupoika Kalle Nyströmin mukaan), ss. 89-90. Vielä pari piirrettä Koijärven sivistyshistoriaan. [Kirj.] K. K. M., ss. 71-73. Yhteiskunnallisen elämän pirsteitä Kojolla. (Köyhäinhoitolaisten ylläpito. Kojolaisten tientekovelvollisuus. Kirkonkokous puuttuu perheriitoihin. Pitäjästä toiseen muutto vaikeata köyhille. Maakauppa Kojolle. Hajuvesien valmistuslaitos ), ss. 45-46. Lounaishämäläisiä merkkimiehiä I-V. Forssa 1931-1948. Kokkinen, K. Osk., Maanviljelijä Karl Viktor A h 1f 0 r s - L e k kai a. II: 11-24. Aaltonen, E., Piirilääkäri Johan Aleksander F r i m a n. II: 3-10. Rantanen, ]., Kirjanpitäjä J (uho) V (ihtori) HeI i n. 1: 10--18. Rantanen,]., Tehtaankirjuri K(aarle) G(ustaf) Henriksson. 1: 5-9. 95

Laurila, Jaakko, Opettaja Tarmo H i r s j ä r v i. IV: 49-60. Aaltonen, E., Aleksander Li n d q v i s t - K u r k i. (Aineksia tähän elämäkertaan koonnut myös J. Rantanen). 1: 31-35. Salokannel, H., Sanan ja aatteen soturi. Jalmari M a t i s t 0 n elämäkerta. III. Vehmas, Eeuertti, August Per h o. V. Viljanen, Esko, Juho Ra n t a n e n, lounaishämäläinen kansanolojen kuvaaja ja yhteiskunnallisten rientojen mies. IV: 3-48. (Rautanen, Edvard), Herastuomari Matti Seppälä. 1: 19-30. Aaltonen, E., Rautasorvari Konrad Sun d bio m. (Kirjoittajaa avustaneet muistelmillaan J. Rantanen ja V. Norri). 1: 36-44. Ranttila, ]., Herman Toi von e n. II: 25-44. Muistelmia ja juhlaa. Forssan Yhteiskoulu-Yhteislyseo 1899-1949. Ahti Valpasvuo. Forssa 1949. Toimittanut Aaltonen, Esko, Nuori Joos. Sajaniemi ja hänen vaikutuksensa Forssassa, ss. 5-9. Astala, Aarne A., Juhlaruno Forssan Yhteiskoulun 50-vuotisjuhlaan, ss. 24-28. Lounais-Hämeen luonto. [Runo], s. 36. Hakkailua ja kujetta. [Runo], ss. 4~50. Hyötyniemi, ]. E., Rehtorin muistelmia ja vaikutelmia, ss. 13-18. Juhlakantaatti. Kirjoittanut Joos. Sajaniemi. Säv. Lauri Ikonen, ss. 32-35. «Kansanomainen Jukka«(Maisteri Juhani Saarinen), s. 37. Keskinen, 0., Vahtimestariväen kertomaa, ss. 39-42. Lahti, Taimi, Nuori komppanianpäällikkö. [Runo], ss. 29-30. Vappuna. [Runo}, s. 51. Pari episodia kouluajoiltani. [Kirj.] -i -i, s. 38. Vahtimestari oli Amerikassakin. [Kirj.] O. K., ss. 43-45. V(alpasvuo}, Ahti, Jenny Lyytiötä tapaamassa, ss. 19-21. Vuoriniemi, ]. C., Nuoruus. [Runo], s. 29. Puolen vuosisadan takaa. Lounais-Hämeen karjatalousnäyttelyyn 1929. 1929. Forssa Forssan maanviljelysnäyttely v. 1879, ss. 6-10. Kauppaneuvos A. W. Wahren maatalouden edistäjänä, ss. 3-6. Kauppaneuvos Wahrenin ja Forssan yhtiön riemujuhlat 50 vuotta sitten, ss. 14-18. Maanviljelysseuran kokous näyttelyn yhteydessä. [Forssan maanviljelysnäyttely v. 1879~,ss. 10-12. Mustialan vaikutuksesta ja v:n 1871 näyttelystä, ss. 1-3. Vuoden 1909 maanviljelysnäyttely Forssassa, ss. 13-14. 96

Tammelan hakkapeliittain muistomerkin paljastusjuhlat. Mikkelisunnuntaina lokak. 2 p:nä 1932. Forssa 1932. A(altonen}, E(sko}, Tammelan ratsumiehet 30-vuotisessa sodassa. Totta ja kuvitelmaa, ss. 27-29. Eerola, Eero, Hakkapeliitat. [Runo], s. 15. Ypäjä. Pitäjänkuvaus. Täydennetty ylipainos Forssan Lehdestä. Forssa 1926. Asutus- ym. tarinoita Ypäjältä, ss. 76-80. E(rkkilä}, N. S., Meijeritoiminnan vaiheista Ypäjällä, ss. 122-128. Erkkilä, N., Ypäjän Osuuskassa, ss. 145-146. Haapakoski, Ernst, Ypäjän pitäjän alue, luonto ja asutus, ss. 70-74. Opettaja Juuso Ranttila, ss. 107-108. Opettaja Kustaa Severi Kokkinen, ss. 10<8-109'. Hirsjärvi, Tarmo, Ypäjän kirkon ja seurakunnan vaiheista, ss. 1-18. Ypäjän seurakunnan muodostuminen, ss. 19-30. Ypäjän pappila, 55.31-37. Tietoja Ypäjän lukkareista ja urkureista, ss. 40-42. Ypäjän kirkonisännät, ss. 42-43. Ypäjän kirkon tulot ja menot v. 1696-1777, s. 44. Köyhäinhoito Ypäjällä, ss. 58-66. Perttulan itselliset 1600-luvun lopulla. Heitä oli tällöin yht. 45, s. 81. Perttulan väestö. Vuosina 1694-1703; 1704-1707; 1667-1710, ss. 82-83. Syntyneistä Perttulassa v. 1719-1740, ss. 83-84. Väkilukutilastoa Perttulasta v. 1694-1752, ss. 84-86. Säätyläisväestöä Perttulassa v. 1600-1<800, ss. 86-88. Perttulan kappelin talot v. 1817, ss. <88-90. Kirkon kansanopetus Ypäjällä, ss. 91-93. Torpparihäätöjä Ypäjällä v. 1866, ss. 167-169. Pastori Michael Cadenius valvoo perttulalaisten elämää, ss. 173-174. Innokkaita kunnallismiehiä Ypäjällä. (Heikki Juho Hokka; Matti Äijälä; Juho Uotila; Otto Hokka; Matti Seppälä; Anders Honkala), ss. 66-69. Kirkollisia järjestystoimenpiteitä, ss. 162-166. Levän poikamiehet, s. 172. Liike-elämää Ypäjällä, s. 145. Myllykylä, ]. E., Ypäjän ja Mannisten kylät, ss. 75-76. Lauluharrastuksista Ypäjällä, s. 115. Ypäjän rautatieasema, ss. 148-150. Mäkitalo, Elna, Ypäjän naisvoimistelijat s. 115. Mäkitalo, H. ]., Ypäjän seurakunnan papit (Arvid Lunden; G. O. Holmberg; Kalle Kustaa Turtola), ss. 37-39. Ypäjän kunnalliselämästä vuosina 1912-1918, ss. 49-50. Kansanopetus Ypäjällä, ss. 94-107. 97

Huomatuita pienviljelijöitä Ypäjällä. (Joose Kivistö; Gabriel Vähämäki; Kalle Männikkö; Juho Simola), ss. 133-135. Uskollisia palvelijoita. (Hanna Koskinen; Juho Aalto; Frans Leppänen; Otto Teodor Lehtonen; August Kaven; Juho Palander; Juho Petrell), s. 136. Ypäjän kunnan sääntöpankki, s. 148. Vanhoja ypäjäläisiä arvoituksia, s. 175. Niitä näitä vanhasta Perttulasta. Kertoili A. W., ss. 169-172. Oksanen, Y., Ypäjän kunnalliselämän vaiheista. Aikakausi 1877-1912, ss. 45-49. Katsaus Ypäjän kunnanvaltuuston toimintaan vuosilta 1918-1925, ss. 50-57. Ypäjän kunnallistalouden kehitys. Ypäjän (Perttulan) kunnanrahaston tulot ja menot vuosina 1877-1924. Ypäjän (Perttulan) kunnan koulutoimen ja köyhäinhoidon menot v. 1898-1924, ss. 57-58. Ypäjän kunnan lainakirjasto, ss. 109-110. Osuuskaupat Ypäjällä, ss. 147-148. Juho Palmu, mainio metsämies, ss. 153-156. Perttulan Nuorisoseura, ss. 111-113. Pieniä tunnemuistelmia Perttulasta. [Kirj.] J. R-a., ss. 160-162. ]. V. Rantanen, kauppias, sahanomistaja ja maanviljelijä, ss. 140-142. R(autanen), E., Teollisuus Ypäjällä, ss. 136-137. Edesmenneitä Ypäjän kuntalaisia. (Voimamiehiä; Soittomiehiä; Tietomiehiä; Erikoisempia humoristeja), ss. 151-153. Entisajan kyläkahakoista, s. 172. Jaakko Sahlberg, ss. 156-160. Suurtilat ja niiden omistajat Ypäjällä. (Haukka; Myllykylä; Paavola; Uusiseppälä; Kuusisto; Jaakkola; Kartanonkylä), ss. 128-132. Tohtori A. E. Granfeltin paimenkirje perttulalaisille, ss. 166-167. T(urtola), U., Ypäjän maatalouden kehityskaudet, ss. 118-122. Työväenliike Ypäjällä, ss. 113-115. Frans Vanha-Seppälä Ypäjällä, s. 135. Viljanhintoja Ypäjällä 1600-1700-luvulla (Poimintoja kirkontilien merkinnöistä), ss. 176-177. Ypäjän eli Perttulan papit, ss. 39-40. Ypäjän höyrysaha ja mylly, ss. 137-140. Ypäjän kirkon kynttiläkruunussa oleva omistuskirjoitus, s. 175. Ypäjän kylän lukutupa ja lainakirjasto, ss. 110-111. Y päjän seurakunnan uskonnollisista virtauksista. [Kirj.] E. R., ss. 116-117. Ypäjän Sähkö Osakeyhtiö, ss. 142-145. Ypäjänkylän talojen puumerkit, s. 174. 98