Kansainvälisten tutkinto-ohjelmien valintaperusteiden kehittäminen Case: Vieraskieliset amk-tutkinnot Korkeakoulujen kv-kevätpäivät 2018 Janne Santala, Satakunnan ammattikorkeakoulu
Ammattikorkeakoulujen Bachelor-koulutukset = Ammattikorkeakoululain 11 :n mukaista ammattikorkeakoulututkintoon (= 1. syklin korkeakoulututkintoon) johtavaa koulutusta Tutkinnon laajuus 210 270 op, tavoitteellinen suoritusaika 3,5 4,5 vuotta Toteutus- ja opetuskielenä englanti Opiskelijoita Suomesta ja ulkomailta Vipunen (S2017 alkanut koulutus): noin 70 koulutusohjelmaa, reilu 2 200 aloituspaikkaa (ohjelmia ja aloituspaikkoja puuttuu) Vanhimmat koulutusohjelmat aloitettu 1990-luvulla (OPM:n koulutusohjelmapäätökset)
Historia- ja tilannekatsaus
Opiskelijavalinta: lyhyt historia 1990-luvulta vuoteen 2006 ammattikorkeakoulut toteuttivat vieraskielisen koulutuksen opiskelijavalinnat erillishakuina. Keväällä 2007 otettiin käyttöön amkien vieraskielisen koulutuksen yhteishaku (VKYH) ja sitä koskeva valtakunnallisen valintaperustesuosituksen osuus. Syksyllä 2014 käyttöön otetun korkeakoulujen yhteishaun myötä vieraskielisen tutkintokoulutuksen erillishaut tulivat mahdollisiksi. Syksystä 2017 alkaen vieraskielisten koulutusten EU/ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta on pitänyt periä lukuvuosimaksu.
Valintamenettelyt: lyhyt esihistoria 1990-luvulta vuoteen 2006 opiskelijavalinnoissa käytettiin pääasiassa erilaisia todistus- ja valintakoepisteiden kombinaatioita, mutta ulkomaisia opiskelijoita valittiin myös mm. ennakkotehtävän tai motivaatiokirjeen ja puhelinhaastattelun perusteella. Keväästä 2007 kevääseen 2014 suomalaiset ylioppilaat valittiin todistuksen ja valintakokeen yhteispisteiden ja muut hakijat pelkän valintakokeen pisteiden perusteella (2 hakijaryhmää), jos amk noudatti valintaperustesuositusta. Ei-EU/ETA-kansalaisilta vaadittiin amk-kelpoisuuden lisäksi kv. englannin kielen testin (IELTS, TOEFL ) validi tulos.
Valintamenettelyt: lyhyt lähihistoria Syksystä 2014 alkaen suositus on ollut koulutusalakohtainen ja sisältää alasta riippuen yhteispiste- ja koepistevalinnan tai pelkän koepistevalinnan. Kevääksi 2017 kielitestivaatimus poistettiin. Keväästä 2018 alkaen suositus on sisältänyt SAT-testin pisteisiin perustuvan valintatavan. Syksystä 2014 alkaen vieraskielisen koulutuksen erillishaut ovat yleistyneet, ja samalla valintamenettelyihin on syntynyt kirjavuutta.
Valintamenettelyt: lyhyt kv-historia Vuodesta 2005 alkaen parin-kolmen vuoden ajan osa ammattikorkeakouluista toteuttivat Asianet-verkoston hankkeena vieraskielisen koulutuksen valintakokeita Itä- ja Kaakkois-Aasiassa (mm. Kiina, Intia, Nepal). Keväällä 2010 toteutettiin liiketalouden alan FINNIBSverkoston valintakokeita ympäri maailmaa. Vuodeksi 2011 toiminta laajeni muillekin koulutusaloille -> FINNIPS. Yksittäiset amk:t ovat järjestäneet omia valintakokeitaan valitsemissaan kohdemaissa 2000- luvun ajan. Erillishakujen ja lukuvuosimaksujen myötä aika- ja paikkasidonnaisten valintakokeiden rinnalle on tullut muitakin valintatapoja.
Samaan aikaan toisaalla (Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintahanke) Kevään 2020 yhteishausta alkaen amk-tutkintoon johtavassa suomen- ja ruotsinkielisessä koulutuksessa otetaan valtakunnallisesti käyttöön todistusvalintojen yhteiset pisteytysmallit (kaikki yo:t + amm. perustutkinnot 2015 alkaen). Syksyn 2019 yhteishaussa pilotoidaan yhteiset ja alakohtaiset osuudet sisältävä ammattikorkeakoulujen sähköinen valintakoe, jonka hakija suorittaa omalla laitteellaan korkeakoulun verkossa valvotusti.
Subjektiivista pohdintaa valintamenettelyistä
Todistusvalinta Suomalaisella ylioppilastutkinnolla (myös IB yms.) ja ammatillisella perustutkinnolla hakeviin voitaisiin soveltaa opiskelijavalintahankkeessa laadittuja pisteytysmalleja vuodesta 2020 alkaen. (= yhtenevä malli selkeys) Ulkomaisten 2. asteen tutkintojen vertailtavuus on heikko ja tietoa tutkintovaatimuksista on verrattaen vähän, joten vaikka kattavien valintaperusteiden laatiminen olisi erittäin työlästä, sitä laadittaessa jouduttaisiin tekemään subjektiivisia valintoja eri maiden koulutuksen ja tutkintojen tason osalta.
Perinteinen valintakoe (+ haastattelu) Valintakokeiden toteuttamiseen ja tarkistamiseen käytettyä työaikaa (= rahaa) pyritään yleisesti vähentämään. Fyysisesti ulkomailla järjestettävät, haastatteluja sisältävät valintakokeet ovat muutaman askelen päässä tavoitteesta. Sähköisen suljetussa verkossa hakijan omalla laitteella suoritettavan valintakokeen toteuttaminen ulkomailla olisi paitsi tekninen haaste niin myös järjestelyiltään kalliimpaa. Myös hakijoille aiheutuu ylimääräisiä kuluja valintakokeeseen osallistumisesta. Perinteisissä valintakokeissa, joissa hakija todentaa henkilöllisyytensä paikan päällä, haastattelua perustellaan motivaation tai soveltuvuuden mittauksella. Haastattelu (tai oikeastaan sen arviointi) ei toimi kummassakaan käyttötarkoituksessa luotettavasti vaan kääntyy subjektiivisen sopivuuden arvailuksi tai sosiaalisuustestiksi.
Kv. oppimistestit (lähinnä SAT + kielitestit) SAT lienee kv-testeistä laajimmin käytössä korkeakoulujen 1. syklin valinnoissa. Hyviä puolia ovat, että testitulos kertoo matemaattis-kielellisestä osaamisesta riittävästi, että se on verifioitavissa ja että hakija pystyy hyödyntämään testitulosta laajasti eikä pelkästään Suomeen muutamaan hakukohteeseen. Kokeesta ja tuloksista perittävät maksut ovat kohtalaisen pieniä. Huonoina puolina on, että kokeen voi suorittaa rajatusti (max 7 päivänä vuodessa nimetyissä testipaikoissa, rajallinen määrä paikkoja per testi & paikka) ja että testitulosta voi hyödyntää laajasti. Lisäksi on syytä epäillä, että osassa testipaikoista tulos on ostettavissa. Kv. kielitestejä (IELTS, TOEFL ) koskevat pääsääntöisesti samat hyvät ja huonot puolet kuin SAT:takin.
Ennakkotehtävä/motivaatiokirje (+ (online-)haastattelu) Ohjeistettu ennakkotehtävä tai vapaamuotoisempi motivaatiokirje jättää avoimeksi sen, onko hakija itse laatinut ennakkotehtävän vastauksen tai motivaatiokirjeen. Lisäksi tarkistamiseen kuluu suhteellisen paljon aikaa. Jos ennakkotehtävän/motivaatiokirjeen hyväksytysti suorittaneiden valintaan lisätään online-haastattelu, niin tehtävän/kirjeen autenttisuutta voi varmentaa kontrollikysymyksillä. Haastattelua voi käyttää myös osaamistason tarkistamiseen vaihtuvilla kysymyksillä. Hakijan tunnistaminen on kuitenkin kaukana aukottomasta, joten käytettäessä ennakkotehtävää/motivaatiokirjettä opiskelijavalinnoissa pitää hyväksyä väärinkäytösten mahdollisuus ja pyrkiä havaitsemaan niitä suorituksista.
Sähköinen valintakoe etänä (+ online-haastattelu) Sähköisen valintakokeen toteuttamiseen etänä hakijan omalla tai lainalaitteella ja omalla verkkoyhteydellä on kaksi tapaa: koesuorituksia joko valvotaan tai ei valvota. Valvottu koe voidaan toteuttaa yhden tai useamman kokeen valvonnalla samanaikaisesti tai siten, että hakijalle luodaan vain mielikuva kokeen valvonnasta. Valvomaton koe antaa enemmän mahdollisuuksia väärinkäytöksille, joita kokeen toteutustavalla voidaan jonkin verran ehkäistä. Sähköinen valintakoe vapauttaa hakijan kokeen paikkasidonnaisuudesta. Myös kokeen aikasidonnaisuutta voidaan keventää kokeen aukioloaikaa säätämällä ja rajaamalla yksittäisen hakijan koesuoritusaikaa. Sähköisen kokeen tehtävien tarkistamista on mahdollista automatisoida joko osittain tai kokonaan. Myös kokeen toteuttaminen hakijakohtaisesti erilaisena on kysymyspankkien avulla mahdollista. Varsinaisen tekoälyn hyödyntämistä valintakokeessa on pilotoitu, mutta valinnan tuloksen pisteyttäminen tekoälyn avulla ei ole vaikuttanut järkevältä. Sähköistä valintakoetta koskevat hakijan tunnistamiseen liittyvät ongelmat. Myös kokeen (ja haastattelun) toteuttaminen sähköisessä palvelussa omalla laitteella ja verkkoyhteydellä sisältää omat riskinsä.
Online-valintakurssi Online-valintakurssin ideana on, että hakijat suorittavat valintakokeena hakemansa koulutuksen opetussuunnitelmaan sisältyvän opintojakson, joka pisteytetään valintakokeena ja arvioidaan opintosuorituksena. Valintakurssin suorittaminen tapahtuu valvomatta eli kurssin suorittajan henkilöllisyyttä tunnistamatta. Hyvinä puolina ovat opintojen sisältönäytteen antaminen hakijalle hakuvaiheessa ja pitempikestoisen koesuorituksen sitouttava vaikutus. Huonoina puolina voi mainita kurssiosallistujan tunnistamattomuuden ja kurssin työläyden asettamat rajoitukset.
Foundation year/pathway -opinnot Foundation year/pathway-opinnoilla tarkoitetaan puolen vuoden vuoden tutkintokoulutukseen valmistavia opintoja, jotka voivat sisältyä myös tutkintoon. Etukäteen ilmoitetut opintomenestyskriteerit täyttävät tai muuten opintomenestyksen perusteella seulotut pathway-opiskelijat valitaan opintojen suorittamisen jälkeen tutkinto-opiskelijoiksi. Nykyisillä rakenteilla foundation year/pathway voi tarkoittaa avoimen korkeakoulun opintojen suorittamista ulkomailla - pääsääntöisesti korkeakoulun sateenvarjon alla, mahdollisesti korkeakoulun opettajien voimin. Positiivisena puolena on opiskelukokemuksen saaminen ja sitoutuminen opintoihin ja tutkinnon suorittamiseen foundation yearin aikana.
Tulevaisuus? Mitä pitäisi mitata?
Opiskelijat - määrää vai laatua? Ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin (Ammattikorkeakoululaki 4 ) Mitä ammattikorkeakouluopiskelijaksi hyväksytyltä ensisijaisesti odotetaan? Vahvaa matemaattis-loogista ja/tai kielellistä osaamista Käytännönläheistä ja toimintaorientoitunutta street smart -ajattelutapaa vai Ammattikorkeakoulukelpoisuuden (minimi)vaatimuksen täyttämistä?
Opiskelijat - määrää vai laatua? Ammattikorkeakouluopetus ja -opiskelu on jatkuvaa pedagogisen kokeilemisen kenttää. Trendejä ovat mm.: tiimiprojektit alueen yritysten kanssa, real life -caset työn opinnollistaminen verkko-opetuksen ja -materiaalin käytön kasvu kontaktiopetuksen, erityisesti luennoinnin, määrän lasku -> itsenäisen työn määrän kasvu Onko näihin liittyvien valmiuksien mittaaminen hakijoilta opiskelijavalintaa tehtäessä tärkeää tai tarkoituksenmukaista?
Vai onko vastuu hakijalla? Opiskelijat ottaa ammattikorkeakoulu/yliopisto mutta hakija valitsee koulutukset, joihin hakee. Käytetyn valintamenettelyn vaikutus hakijan koulutusvalintaan on todennäköisesti olematon, ellei menettely ole erityisen kevyt tai raskas. Valintamenettelyn funktio on lähempänä väärillä/huonoilla vastauksista karsimista kuin oikeista/hyvistä vastauksista palkitsemista. Korkeakoulun kannalta opiskelijarekrytoinnin onnistumisessa valintamenettelyä olennaisempaa on aina koulutuksesta ennakkoon saatavilla oleva tieto, sitä tukeva markkinointi ja tapa, jolla opiskelijaa ohjataan opintojensa alussa.
KIITOS!