Maaseudun rahoitustilastot 2017 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunta Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen maaseutuyksikkö lähettää Teille oheiset vuoden 2017 Pohjanmaan maakuntaa koskevat rahoitustilastot. Vastaava tilastovihko on tehty myös Keski-Pohjanmaan osalta. Tiivistelmään on koottu tilastot Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta myönnetyistä hankeja yritystuista, investointitukea saaneista maatiloista, maksetuista ympäristösopimustuista sekä kasvihuonetuista. Vuonna 2017 maatilainvestointien päätösmäärä oli suurempi kuin edellisenä vuonna, mutta myönnetyn tuen määrä oli pienempi. Investointitukia myönnettiin noin 280 kpl Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella (molemmat maakunnat). Avustusta myönnettiin kolmanneksi eniten maassa ja korkotukilainoja neljänneksi eniten. Vuonna 2017 oli neljä valintajaksoa ja varat riittivät kaikkiin tukikelpoisiin hakemuksiin. Nuoren viljelijän aloitustukia haettiin huolestuttavan vähän. Päätöksiä tehtiin vain 21 kpl, seitsemänneksi eniten maassa. Maatilojen kannattavuusongelmat ovat samat koko maassa, joten suoraa syytä aloitustukien vähyyteen alueellamme on vaikea löytää. Investointitukea voi hakea sekä sähköisesti Hyrrä-järjestelmän kautta, että perinteisellä paperilomakkeella. Sähköisten hakemusten määrä on kasvanut investointitukien osalta, mutta pysynyt samana aloitustuissa. Tavoitteena on lisätä sähköisten hakemusten määrä.
Tuensaajille Pohjanmaan maakunnassa myönnettiin vuonna 2017 korvauksia koskien luonnonmukaista tuotantoa ja ympäristösopimuksia yhteensä noin 4,4 miljoonaa euroa. Myönnetyistä korvauksista ympäristösopimusten ja luonnonmukaisen kasvintuotannon osalta on maksettu ennakkoa, ja loput maksetaan vuonna 2018. Koko luonnonmukaisen tuotannon kotieläinkorvaus tukivuodelle 2017 maksetaan vasta keväällä vuonna 2018. Vuoden aikana tehtiin 103 myönteistä yritystukipäätöstä, näistä 77 oli Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämiä ja Leader-ryhmien 26. Verrattuna vuoteen 2016 myönnettiin vuoden aikana noin 1,5 miljoonaa euroa enemmän yritystukea maaseutuyrityksille. Kehittämishankkeiden rahoitukseen käytettiin vuonna 2017 reilut 2,7 miljoonaa euroa, kilpailu oli tiukkaa ja kieltäviä päätöksiä tehtiin kaikkiaan 14. Yhteistyöterveisin Maaseutuyksikkö Harriet Hermans Yksikönpäällikkö Maria Swanljung Kehittämispäällikkö 2
Myönnetty maatilojen investointituki Koko maa ELY-keskus Avustus Korkotukilaina Hyväksytty kustannus Määrä 01 Uudenmaan ELY-keskus 2 827 371 2 740 550 8 572 386 83 02 Varsinais-Suomen ELY-keskus 14 015 428 16 463 436 40 626 895 268 03 Satakunnan ELY-keskus 8 817 527 11 473 273 26 163 756 149 04 Hämeen ELY-keskus 2 705 375 2 763 971 8 107 466 85 05 Pirkanmaan ELY-keskus 4 094 192 3 942 749 11 650 650 119 06 Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2 860 266 3 243 740 7 012 615 60 07 Etelä-Savon ELY-keskus 5 697 648 4 592 490 16 105 909 74 08 Pohjois-Savon ELY-keskus 8 868 190 11 448 728 23 868 897 162 09 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 3 425 440 4 414 577 9 530 945 68 10 Keski-Suomen ELY-keskus 4 711 115 4 144 540 14 469 598 74 11 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 18 589 067 24 042 488 53 246 812 357 12 Pohjanmaan ELY-keskus 13 570 503 16 060 722 38 997 926 282 13 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 12 616 634 16 105 456 34 541 300 239 14 Kainuun ELY-keskus 1 627 559 2 233 836 4 480 353 23 15 Lapin ELY-keskus 3 522 426 4 961 328 9 098 498 36 Yhteensä 107 948 741 128 631 884 306 474 006 2 079 Myönnetty maatilojen investointituki kunnittain Vöyri Närpiö Kokkola Maalah9 Pedersöre Kannus Kruunupyy Toholampi Uusikaarlepyy Laihia Kaus9nen Korsnäs Perho Kris9inankaupunki Mustasaari Veteli Les9järvi Isokyrö Luoto ja Pietarsaari Halsua myönnegy avustus myönnegy korkotukilaina 0 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000 3 000 000 3 500 000 4 000 000 3
Myönnetty investointituki maakunnittain Maakunta Myönnetty avustus Myönnetty korkotukilaina Hyväksytyt kustannukset Kpl Keski-Pohjanmaa 4 534 493 5 262 304 12 710 357 101 Pohjanmaa 9 036 012 10 798 419 26 287 570 179 13 570 505 16 060 723 38 997 927 280 Myönnetty investointituki tukikohteittain Tukikohde Myönnetty avustus Myönnetty korkotukilaina Hyväksytyt kustannukset Kpl Lypsykarjatalouden rakentamisinvestoinnit 5 006 910 7 333 620 13 146 163 29 Lihakarjatalouden rakentamisinvestoinnit 1 696 834 2 133 159 4 183 311 12 Sikatalouden rakentamisinvestoinnit 1 580 317 3 187 669 4 971 049 8 Kasvihuonetuotannon rakentamisinvestoinnit 1 198 454 1 814 969 3 994 845 6 Energiantuotannon rakentamisinvestoinnit 1 078 760 0 2 696 901 16 Työympäristöä ja ympäristön tilaa edistävät koneet ja laitteet 873 069 0 2 806 567 59 Salaojitus 813 104 0 2 132 528 84 Tuotantovarastojen rakentamisinvestoinnit 477 226 843 885 1 590 755 18 Tuotantohygieniaa ja eläinten hyvinvointi parantavat investoinnit 371 295 0 1 102 887 31 Kuivaamoiden rakentamisinvestoinnit 252 263 503 144 872 643 8 Konevarastojen rakentamisinvestoinnit 68 208 0 341 038 4 Sadonkorjuukoneen hankinta yhteiskäyttöön 67 091 0 670 909 4 Lammas- ja vuohitalouden rakentamisinvestoinnit 56 973 97 667 162 779 1 Maataloustuotteiden myyntikunnostuksen koneet ja laitteet 30 000 0 100 000 1 Turkistalouden investoinnit 0 146 608 225 550 1 Yhteensä 13 570 504 16 060 721 38 997 925 282 Halu investoida on edelleen korkea Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Vuonna 2017 investointitukipäätöksiä tehtiin huomattavasti enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta investoinnit olivat kustannuksiltaan keskimäärin pienempiä. Euromääräisesti eniten tukea myönnettiin maidontuotantoinvestoinneille, toiseksi eniten tuettiin investointeja naudanlihatuotantoon. Kolmannella sijalla olivat sikatalousinvestoinnit, joten sikatalouden investointien elpymisen trendi viime vuodelta jatkuu. Myös puutarhatuotantoinvestoinneille ja energiainvestoinneille myönnettiin yli miljoona euroa avustusta. Kappalemääräisesti suurin ryhmä oli viime vuosien tavoin salaojitukset. Säätösalaojitusten osuus on alueellamme suuri, mikä on eduksi ympäristölle. Myös ympäristöön ja työympäristöön tehtäviä investointeja tehdään paljon. Toivottavasti nuoren viljelijän aloitustukihakemusten määrä nousee tulevina vuosina, jotta alueellamme olisi myös tulevaisuudessa monta aktiivitilaa. MARIA SWANLJUNG, KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ Kuva: Maija Ahonen Toholampilaiset Ilpo ja Tiina Wennström ovat investoineet rohkeasti Härkänevalla sijaitsevaan maitotilaansa. Nykyisen navettarakennuksen ensimmäinen osa valmistui vuonna 2009 ja laajennus vuonna 2016. Navettaan mahtuu 280 lypsävää. Nuorkarja mukaan laskettuna eläimiä on yhteensä 540. Tällä hetkellä Wennströmit suunnittelevat tilalleen biokaasulaitosta, jossa käsitellään tilan lantajakeet ja pilaantuneet rehuerät. Ympäristöystävällistä biokaasua Wennströmit aikovat hyödyntää tilansa sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä mahdollisesti myöhemmin autojen ja työkoneiden polttoaineena. Haaveissa on oma polttoainepiste, kertoo Ilpo Wennström. Mädätyksestä jäävää kuiva- ja nestejaetta Wennströmit käyttävät puolestaan peltojensa lannoitteena. Mädätyskäsittely parantaa lannan lannoiteominaisuuksia, mikä puolestaan vähentää väkilannoitteiden käyttöä ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Myös lannan varastoinnista ja kuljetuksesta aiheutuvat hajuhaitat vähenevät mädätyksen myötä. Tila on saanut biokaasulaitokseen tukea Pohjanmaan ELY-keskukselta. 4
Kuvat: Kirsi Tikkanen Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla haettiin viime vuonna vain 21 kappaletta nuoren viljelijän aloitustukea. Sitä voi saada, kun aloittaa viljelijänä ensimmäistä kertaa ja on alle 41-vuotias. Laihialainen Perttu Perälä 25, astuu Naskalin maatilan isännän saappaisiin helmikuussa, kun hänen isänsä Jouko luopuu tilanpidosta ja omistus siirtyy Pertulle. Hänestä tulee tilan 12. isäntä. - Aika pitkään on ollut selvillä, että minä jään tilalle, vaikka pikkuveljeni Sampsan kanssa leikittiin yhtälailla lapsuudessa polkutraktoreilla. Välillä mietin, olisiko ala ollut joku muu, mutta sitten hain opiskelemaan agrologiksi. Ensimmäisen vuoden aikana selvisi, että tämä on mukavan monipuolista hommaa ja aion satsata tähän täysillä, Perälä kertoo. Aloitustuen saaminen edellyttää riittävää osaamista, johon kuuluu myös yritystoimintaan liittyvää koulutusta. - Uusilla sukupolvilla tämä ei ole mitään talonpoikaistoimintaa, vaan täyttä yritystoimintaa. Talouspuoli pitää hallita ja hommasta pitää jäädä jotain käteenkin. On oltava valmis tekemään suunnanmuutoksia. Opiskelukavereiden kanssa pohdittiin, että emme kutsu itseämme tuottajiksi, jotka tekevät tätä tuottamisen ilosta. Maatila on yritys ja me yrittäjiä. Naskalin maatilalla lähtökohdat ovat jatkamiselle hyvät, koneet ovat kunnossa, peltoa ja metsää on mukava määrä, mutta lisääkin varmasti hankitaan. Pertun äiti Maaria on tilan ulkopuolella töissä, mutta isä Jouko jatkaa helmikuussa tehtävän omistajavaihdoksen jälkeen Pertun apuna. - Meillä on hyvä kombo, isä pitää realismin mukana ja hänellä on kokemuspohjaa. Minä puolestani saan miettiä tilan kehittämistä. Perälä työskentelee myös tilan ulkopuolella karjatalous teknologian myyjänä. Viime kesän kokemusten myötä hän uskoo siihen, että työt ovat sovitettavissa yhteen. - Tila ei nykyisellään pelkästään elätä, kun on lainoja maksettavana. Tulevaisuuden Perälä näkee koko Suomen maatalouden kannalta toiveikkaana: - 20 30 vuoden aikana Suomen merkitys ruoantuotannossa kasvaa. Esimerkiksi maatalousvoittoisilla alueilla Egyptissä ja Keski-Amerikassa alkaa olla ilmastonmuutoksen vuoksi rutikuivaa ja maat ovat loppuun viljellyt. Viljelyn painopiste siirtyy silloin pohjoisemmaksi. 5
Nuoren viljelijän aloitustuki koko maa ELY-Keskus Kpl Uusimaa 33 Varsinais-Suomi 36 Satakunta 29 Häme 21 Pirkanmaa 31 Kaakkois-Suomi 17 Etelä-Savo 14 Pohjois-Savo 15 Pohjois-Karjala 12 Keski-Suomi 11 Etelä-Pohjanmaa 24 Pohjanmaa 21 Pohjois-Pohjanmaa 27 Kainuu 2 Lappi 12 305 Maakunta Määrä Myönnetty avustus Myönnetty korkotukilaina Keski-Pohjanmaa 6 210 000 266 368 Pohjanmaa 15 525 000 1 692240 21 735 000 1 958 608 Kasvihuonetuki Alue tiloja euroa Pohjanmaa 200 9 890 166 Keski-Pohjanmaa 8 350 628 Yhteensä 208 10 240 794 6
Ympäristösopimusten, luonnonmukaisen tuotannon ja ei-tuotannollisten investointien korvaukset Pohjanmaa Ympäristösopimus: Alkuperäisrotujen kasvattaminen Luonnonmukainen tuotanto Ympäristösopimus: Maatalousluonnon monimuot./maiseman hoito Ympäristösopimus: Kosteikon hoito Ympäristösopimus: Kurki-, hanhi- ja joutsenpelto Tiloja 37 293 66 1 2 399 128 568 2 921 421 1 335 123 576 21 673 4 407 362 Pohjanmaalla 14 uutta tilaa liittyi luomuvalvontaan 2017. Näistä kymmenellä tilalla on kasvintuotantoa ja neljällä sekä kasvin- että eläintuotantoa. Kolme luomutilaa on myös liittynyt alhainen jalostuksen luomuvalvontaan vuoden 2017 aikana. Luomutuotannon peltoala on kasvanut ja uusien tilojen joukossa on myös nuoria viljelijöitä ja olemassa olevilla tiloilla tehdään sukupolvenvaihdoksia. Luomutuotannon kiinnostus kasvaa koko ajan ja 2018 aikana odotamme, että luomutuotantoon siirtyviä tiloja on vielä enemmän kuin viime vuonna. Kuva: Maija Ahonen ULF-ERIK HÄGGVIK, VALVONTAPÄÄLLIKKÖ Kokkolan Kälviällä sijaitseva Tiina ja Henri Hillin maatila on yksi Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella toimivista luomutiloista. Hillit kasvattavat tilallaan lihakarjaa, jonka pääluku vaihtelee vuodenajasta riippuen 120:n ja 180:n välillä. Emolehmiä on kuutisenkymmentä. Tilan vetovastuu siirtyi nuorelle parille vuonna 2013. Henri on sukutilansa kymmenes isäntä, tila on ollut Hillin suvussa jo 1600-luvulta lähtien. Henri kertoo tienneensä pikkupojasta asti, että hän tulee jatkamaan kotitilaansa. Omat vanhemmat eivät ole koskaan sanoneet, ettei tilan pitäminen kannata, Henri Hilli sanoo. Tilan jatkaminen sopi hyvin myös Tiinalle, sillä hän on itsekin kotoisin maatilalta samasta pitäjästä. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen Tiina ja Henri Hilli ovat laajentaneet tilaa, eläinmäärää on lisätty ja siirrytty luomutuotantoon. Siirto tehtiin asteittain: pellot siirrettiin luomuun vuonna 2013 ja karja vuonna 2016. Luomutuotantoa Hillit pitävät positiivisena haasteena. Luomu vaatii vielä enemmän ennakointia kuin tavallinen viljely, sillä luomussa ei voi turvautua esimerkiksi väkilannoitteisiin. Vaikka luomuun siirtyminen on tuottajille myös ideologinen valinta, on luomutuilla oma merkityksensä. Ilman tukia luomutuotanto ei kannattaisi, kertoo Tiina Hilli. 7
Myönnetty yritystuki Myönnetyt yritystuet Pohjanmaan ELY-keskus Myönnetyt yritystuet Pohjanmaan ELY-keskus 2017 Vöyri Pedersöre Uusikaarlepyy Maalah/ Kokkola Pietarsaari Närpiö 444 031 Isokyrö 440 035 s/inankaupunki 402 263 Vaasa 315 440 Kruunupyy 211 172 Veteli 185 611 Laihia 153 751 Kaus/nen 146 907 Toholampi 109 888 Perho 108 500 Luoto 80 000 Mustasaari 63 482 Kannus 56 609 Korsnäs 56 178 Kaskinen 52 708 Halsua 14 048 Les/järvi 0 671 728 648 445 611 637 600 000 973 075 1 072 597 0 200 000 400 000 600 000 800 000 1 000 000 1 200 000 Leader-ryhmien myöntämät yritystuet ELY:n ja Leaderin myöntämät yritystuet Aktion Österbotten r.f. 149 404 Pirityiset 95 462 YHYRES 96 005 Yhteensä 340 871 Kunta Myönnetty Määrä Lestijärvi 3 856 1 Halsua 16 652 2 Kaskinen 52 708 1 Korsnäs 56 178 1 Kannus 56 609 2 Luoto 80 000 1 Mustasaari 85 038 4 Perho 110 523 2 Toholampi 138 254 4 Laihia 170 772 4 Kaustinen 188 019 7 Veteli 192 121 6 Kruunupyy 213 565 4 Vaasa 315 440 3 Kristiinankaupunki 405 021 6 Närpiö 458 431 9 Isokyrö 518 477 8 Pietarsaari 621 905 2 Kokkola 623 170 9 Maalahti 648 445 5 Uusikaarlepyy 671 728 3 Pedersöre 1 030 894 10 Vöyri 1 101 170 9 Yhteensä 7 758 976 103 Pohjanmaalla ja Keski- Pohjanmaalla myönnettiin 103 yritystukea, kappalemääräisesti eniten niitä myönnettiin Pedersöressä ja euromääräisesti Vöyrillä. Maakunnat Tuki Pohjanmaa 6 429 770 Keski-Pohjanmaa 1 329 206 Yhteensä 7 758 976 8
Vuoden aikana tehtiin 103 myönteistä yritystukipäätöstä, näistä 77 oli Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämiä ja Leader-ryhmien 26. Viime vuonna myönnettiin 7 758 976 euroa yritystukiin, jossa ELY-keskuksen osuus oli 7 418 105 miljoonaa euroa. Verrattuna vuoteen 2016 myönnet tiin vuoden aikana noin 1,5 miljoonaa euroa enemmän yritystukea maaseutuyrityksille. Etenkin metalli-, elintar vikkeiden-, ja puu/bioenergian alan yritykset tekivät in vestointeja. Tuotannollisten yritysten osuus tuensaajista oli merkittävä. Kuten myös toissa vuonna, maaseutuyri tykset hakivat vilkkaasti yritystukia, etenkin investointitu kea. Talouden parantunut kasvutahti heijastui yritysten investointihalukkuuteen. Yritykset investoivat toiminnan laajentamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Lisäksi tehtiin investointeja, jotka antavat mahdollisuuksia vien nin aloittamiseen tai sen kasvattamiseen. MATIAS SMEDS, YRITYSTUTKIJA Myönnetyt yritystuet tukimuodottain (Ely-keskus ja Leader) Kuva: Arctic Birch Myönnetyt yritystuet 2017, tukimuodottain (ELY-keskus ja Leader) Tukimuoto Kpl Euroa Investointituki 97 7 619 326 Perustamistuki 5 112 000 Toteutettavuusselvitys 1 27 650 Yhteensä 103 7 758 976 Vöyrillä, Kaitsorin vanhassa Valion juustolassa valmistellaan jo uutta, kevään satokautta. Siihen kuuluu muun muassa luomusertifioitujen koivumetsien hankkiminen tuotantoon. Arctic Birch yritys valmistaa juomaa luomusta koivunmahlasta. Tärkeimmät tukkuasiak kaat ovat Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Yritys on myynyt koko vuoden 2017 tuotantonsa eli 450 000 litraa. - Tänä vuonna yritämme saada lisää mahlaa, tavoitteena on saada sitä 900 000 litraa, joten metsääkin tarvitaan enemmän, Samuel Granholm kertoo. Yritys hankki ELY:n investointituen avulla juustolan tilat ja rakensi sinne tuotantolinjan. Tavoitteena on lähivuosien aikana tuottaa 1,5 miljoona litraa koivunmahlaa vuodessa, josta kaikki menee vientiin. - Hinnan kanssa emme voi kilpailla Baltian maiden kanssa, joten Suomen luonnon ja pohjaveden puhtaus sekä sitä kautta tuotteen laatu on valttimme ja juuri se tekee tuotteistamme ulkomailla kiinnostavia. - Kehitämme edelleen myös omaa tuotemerkkiämme ja jatkamme aktiivista markkinointia, jotta saamme laajennettua toimintaamme, lisää toinen omistajista, Kim Finne. 9
Myönteiset kehittämishankepäätökset Koko maa Myönnetty avustus (EU + valtio) Lukumäärä Myönnetty keskimäärin ELY-keskus ELY-keskus Leader Yht ELY-keskus Leader Yht ELY-keskus Leader 01 Uudenmaan ELY-keskus 1 231 705 1 366 977 2 598 682 14 52 66 87 979 26 288 02 Varsinais-Suomen ELY-keskus 2 259 264 1 211 012 3 470 276 11 39 50 205 388 31 052 03 Satakunnan ELY-keskus 2 115 460 2 343 680 4 459 140 12 86 98 176 288 27 252 04 Hämeen ELY-keskus 5 073 233 1 810 704 6 883 937 19 63 82 267 012 28 741 05 Pirkanmaan ELY-keskus 5 621 036 1 644 392 7 265 429 15 56 71 374 736 29 364 06 Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2 836 742 1 754 950 4 591 692 16 48 64 177 296 36 561 07 Etelä-Savon ELY-keskus 1 975 309 1 035 660 3 010 969 12 36 48 164 609 28 768 08 Pohjois-Savon ELY-keskus 1 743 951 1 003 519 2 747 471 12 28 40 145 329 35 840 09 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 1 279 831 1 341 530 2 621 361 10 44 54 127 983 30 489 10 Keski-Suomen ELY-keskus 2 248 331 1 242 314 3 490 645 22 45 67 102 197 27 607 11 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 5 988 431 2 891 289 8 879 720 47 71 118 127 413 40 722 12 Pohjanmaan ELY-keskus 2 549 207 2 170 186 4 719 393 12 59 71 212 434 36 783 13 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 4 554 614 3 037 713 7 592 327 15 97 112 303 641 31 317 14 Kainuun ELY-keskus 2 575 329 655 635 3 230 964 16 30 46 160 958 21 854 15 Lapin ELY-keskus 3 594 506 1 795 985 5 390 491 22 50 72 163 387 35 920 Yhteensä 45 646 950 25 305 547 70 952 497 255 804 1059 179 008 31 475 Myönteiset kehittämishankepäätökset ELY-keskuksittain 0 1 000 000 2 000 000 3 000 000 4 000 000 5 000 000 6 000 000 7 000 000 8 000 000 9 000 000 10 000 000 01 Uudenmaan ELY-keskus 02 Varsinais-Suomen ELY-keskus 03 Satakunnan ELY-keskus 04 Hämeen ELY-keskus 05 Pirkanmaan ELY-keskus 06 Kaakkois-Suomen ELY-keskus 07 Etelä-Savon ELY-keskus 08 Pohjois-Savon ELY-keskus 09 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 10 Keski-Suomen ELY-keskus 11 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 12 Pohjanmaan ELY-keskus 13 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 14 Kainuun ELY-keskus 15 Lapin ELY-keskus ELY-keskus Leader Kehittämishankkeiden rahoitukseen käytettiin vuonna 2017 reilut 2,7 miljoonaa euroa. Myönteisen päätöksen sai 12 hanketta ja lisäksi Pohjanmaan ELY-keskus osallistui viiden muissa ELY-keskuksessa hallinnoitavan alueiden välisen hankkeen rahoitukseen. Kilpailu rahoituksesta oli tiukkaa ja kielteisiä päätöksiä tehtiin kaikkiaan 14 kappaletta. Toukokuun lopussa päättyneen valintajakson painopisteenä oli kiertotalous ja teemaan liittyen saatiin ilahduttavasti neljä rahoitukseen edennyttä hanketta. PETRI SVANBÄCK, KEHITTÄMISASIANTUNTIJA 10
Kuva: Esa Siltaloppi Vaasanseudun Kehitys oy:n (Vasek) hallinnoimmassa Valmisteltu omistajanvaihdos -hankkeessa varmistetaan omistajanvaihdosten sujuminen Pohjanmaalla yhteisen palvelukonseptin kehittämisen avulla. Näin edistetään osaltaan maaseudun elinkeinoelämää ja työpaikkojen pysyvyyttä. Tämä toteutetaan muun muassa kehitysyhtiöiden keskinäisen mentoroinnin kautta sekä aktivoimalla entistä nuorempia yrittäjiä, eli +50-vuotiaita. - Omistajavaihdosten suurin haaste on löytää sopiva ostaja. Ostajalla tulee olla niin talous- kuin yrittäjävalmiudetkin riittävällä tasolla. Myyjän tulisi olla entistäkin aiemmin asialla ja tukeutua heti alusta saakka asiantuntijapalveluihin, kertoo projektipäällikkö Sari Saarikoski. Saarikoski sanoo, että viime keväänä alkaneessa hankkeessa on jo huomattu että palvelukonseptille on tarvetta. Sitä työstetään yhteistyössä Pietarsaarenseudun kehitysyhtiö Concordian ja Kristiinankaupungin Elinkeinokeskus Oy:n kanssa. - Olemme kontaktoineet alueidemme yrityksiä ja järjestimme antoisan omistajavaihdosillan lokakuussa, sen jälkeen olemme saaneet edelleen uusia yrityskaupoista kiinnostuneiden yhteydenottoja. Jatkamme innokkaina ja hyvillä mielin. Myönteiset kehittämishankepäätökset maaseutuohjelman toimenpidettäin Pohjanmaan ELY-keskus, ei Leader Myönnetty avustus (EU+valtio) 1 099 882 558 190 1 001 871 2 659 943 Toimenpide 16 Yhteistyö 7 Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen 1 Koulutus ja tiedonvälitys Lkm 8 2 7 17 Myönnetty avustus (EU+valtio) 1 Koulutus ja tiedonvälitys 7 Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen 16 Yhteistyö 0 200 000 400 000 600 000 800 000 1 000 000 1 200 000 11
Myönnetyt kehittämishankkeet toimijoittain Lkm Pohjanmaan ELY-keskus 2 549 207 12 Aktion Österbotten r.f. 1 524 724 36 YHYRES-kehittämisyhdistys ry 241 455 8 Pirityiset ry 404 007 15 Yhteensä: 4 719 393 71 Myönnetyt kehittämishankkeet toimijoittain Myönteiset kehittämishankepäätökset Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan ELY-keskus Aktion Österbotten r.f. YHYRES-kehittämisyhdistys ry Pirityiset ry Hakija/Tuensaaja Hankkeen nimi Tyyppi TP Maakunta Myönnetty (EU+Valtio) Söfuk FORESTPOINT 2016-19 -för österbottniskt kunnande inom skogsbruk, träförädling och bioenergi kehittäminen 1.1 POH 250 000 Nykarleby stad Munsalagården - renovering och utveckling av samlingscenter investointi 7.4 POH 483 190 MTK Keski-Pohjanmaa ry Myötätuulta tuottajalle kehittäminen 16.10 K-P / POP 259 317 Vaasan Yliopisto DIGI-BOTNIA kehittäminen 1.2 POH 94 957 Vasek Valmisteltu omistajanvaihdos - Ett planerat ägarskifte kehittäminen 16.0 POH 499 761 Söfuk Smarta lösningar - på min gård i lokala nätverk kehittäminen 1.2 POH 87 892 Suomen metsäkeskus Fenix-suonpohjille uusi elämä kehittäminen 1.2 K-P / EPO 194 541 Finlands skogscentral Kreativ markanvändning, KreMark kehittäminen 1.2 POH 71 624 Jyväskylän yliopisto AgriBisnes III utveckla ditt affärskunnande kehittäminen 1.1 POH / K-P 305 929 Krs näringslivscentral Cirkulär ekonomi i syd kehittäminen 16.2 POH 121 997 Eskolan Kyläyhdistys ry Puukoulusta opastuskeskukseksi / Vaihe 1 investointi 7.4 K-P 75 000 Vasek Archipelago attractions kehittäminen 16.3 POH 120 000 Muissa ELY-keskuksissa hallinnoitavat alueiden väliset hankkeet Hakija/Tuensaaja Hankkeen nimi Tyyppi TP Maakunta Pohjanmaan ELYkeskuksen osuus Luonnonvarakeskus Kotieläinalalle kilpailukykyä bioturvallisuudesta kehittäminen 1.2 EPO / POH / K-P 91 885 Suomen Yrityskiihdyttämöt ry Elintarvikealan kiihdyttämöhanke kehittäminen 16.3 UUD / POH / PIR / EPO 7 428 Luonnonvarakeskus Sika- ja siipikarjatilat - lantafosforin ja -typen optimointi tilatasolla (SiFos) kehittäminen 16.0 VAR / POH / EPO / SAT 21 100 A-Tuottajat Oy Lääkkeiden käyttötarpeen vähentämisellä kilpailukykyä sianlihantuotantoon kehittäminen 16.2 EPO / POH / K-P / SAT / VAR 30 031 Satafood kehittämisyhdistys ry TERVE KALKKUNA - Tuotantoketjuun kilpailukykyä kalkkunoiden ilmapussintulehduksia vähentämällä kehittäminen 16.0 SAT / POH / EPO / VAR 40 248 12
Sähköisesti eli Hyrrä-järjestelmän kautta haetut hankkeet Sis: yritystuet, hanketuet, maatalousinvestoinnit ja nuoren viljelijän aloitustuet sekä Leader ELY-keskus 01 Uudenmaan ELY-keskus 02 Varsinais-Suomen ELY-keskus 03 Satakunnan ELY-keskus 04 Hämeen ELY-keskus 05 Pirkanmaan ELY-keskus 06 Kaakkois-Suomen ELY-keskus 07 Etelä-Savon ELY-keskus 08 Pohjois-Savon ELY-keskus 09 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 10 Keski-Suomen ELY-keskus 11 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 12 Pohjanmaan ELY-keskus 13 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 14 Kainuun ELY-keskus 15 Lapin ELY-keskus Yhteensä Hakemusten lkm 256 438 335 236 298 167 177 313 254 198 580 483 515 121 184 4 555 Sähköiset hakemukset 178 324 251 182 230 136 133 266 212 185 358 391 468 112 158 3 584 Paperihakemukset 78 114 84 54 68 31 44 47 42 13 222 92 47 9 26 971 Sähköisten hakemusten osuus 70 % 74 % 75 % 77 % 77 % 81 % 75 % 85 % 83 % 93 % 62 % 81 % 91 % 93 % 86 % 79 % tty io) 000 190 317 957 761 892 541 624 929 997 000 000 aan LYsen uus 885 428 100 031 248 13
MAASEUDUN RAHOITUSTILASTOT 2017 POHJANMAAN MAAKUNTA Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 16.02.2018 Maaseutuyksikkö K.T. Taitto: Kirsi Tikkanen Kannen kuvat: Kirsi Tikkanen, Maija Ahonen www.ely-keskus.fi