Etelä-Konneveden kansallispuiston järjestyssääntö MH 869/2018/06.02.03 Pinta-ala (ha) 1 573 josta vesialuetta (ha) Maakunta Kunta 11- Pohjois-Savon maakunta 686- Rautalampi 13- Keski-Suomen maakunta 275- Konnevesi Perustamissäädökset: Säädöksen nimi Säädöksen numero Laki Etelä-Konneveden kansallispuistosta 661/2014 Alueen suojelun perusteet Rautalammin reittiin kuuluvan Konneveden ranta- ja saaristoluonnon eliöstön, kallioperän ja vesistömaiseman suojeleminen ja hoitaminen sekä yleinen virkistys- ja retkeilykäyttö ja ympäristötutkimus. Yleistä Metsähallitus on luonnonsuojelulain (1096/1996) 20 nojalla antanut tämän Konneveden ja Rautalammin kunnissa sijaitsevan Etelä- Konneveden kansallispuiston käyttäjiä koskevan järjestyssäännön. Kansallispuisto on perustettu 8.8.2014 annetulla lailla Etelä- Konneveden kansallispuistosta (661/2014). Tämä järjestyssääntö sisältää ne määräykset ja ohjeet, jotka alueella kulkijoiden tulee tietää ja tuntea. Järjestyssääntöön on otettu eri laeista johtuvia määräyksiä, jotka koskevat alueen käyttäjiä. Järjestyssäännössä on myös määräyksiä, jotka Metsähallitus on kansallispuiston hallinnosta vastaavana viranomaisena ja maanhaltijan ominaisuudessa oikeutettu ja velvollinen antamaan. Järjestyssäännön määräykset noudattavat periaatteita, jotka on esitetty ympäristöministeriön luonnonsuojelulain 19 :n nojalla 24.9.2015 (YM2/5741/2015) vahvistamassa Etelä-Konneveden kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Etelä-Konneveden kansallispuiston muodostavat perustamislain 661/2014 liitekarttaan merkityn rajauksen sisällä olevat valtion omistamat maa-alueet. Tämä järjestyssääntö koskee myös alueita, jotka on myöhemmin liitetty tai liitetään Etelä-Konneveden kansallispuistoon. Luonnonsuojelusäädökset Luonnonsuojelulaki (1096/1996) ja laki Etelä-Konneveden kansallispuistosta (661/2014). Muu lainsäädäntö Yllämainittujen lisäksi järjestyssääntöön on otettu alueen käyttäjiä koskevia määräyksiä seuraavista säädöksistä: järjestyslaki (612/2003), jätelaki (646/2011), kalastuslaki (379/2015), kokoontumislaki (530/1999), metsästyslaki (615/1993), muinaismuistolaki (295/1963) ja pelastuslaki (379/2011). Säädöspohjaiset yleiset kiellot Etelä-Konneveden kansallispuistossa on kielletty: 1) maa-ainesten tai kaivoskivennäisten ottaminen taikka maa- ja kallioperän vahingoittaminen (luonnonsuojelulaki 13 ); 2) luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten tappaminen, pyydystäminen ja hätyyttäminen sekä niiden pesien hävittäminen, samoin selkärangattomien eläinten pyydystäminen ja kerääminen (luonnosuojelulaki 13 ); 3) sienien, puiden, pensaiden ja muiden kasvien tai niiden osien ottaminen tai vahingoittaminen (luonnonsuojelulaki 13 ); 4) roskaaminen (jätelaki 72 ); 5) muita ihmisiä häiritsevän toiminnan harjoittaminen (järjestyslaki 3 ); 6) kiinteiden muinaisjäännösten tai raunioiden vahingoittaminen (muinaismuistolaki 1 ); 7) koirien tai muiden kotieläinten pitäminen irrallaan lukuun ottamatta metsästyksen yhteydessä käytettäviä koiria (metsästyslaki 53 ) sekä 8) ryhtyminen muihinkaan toimiin, jotka saattavat muuttaa alueen luonnontilaa tai vaikuttaa epäedullisesti alueen luonnonoloihin, maisemaan taikka eliölajien säilymiseen (luonnonsuojelulaki 13 ). Edellä mainittujen lisäksi ovat voimassa muista säädöksistä ja kulloinkin voimassa olevista viranomaismääräyksistä johtuvat kiellot.
Muut kiellot ja määräykset Järjestyssäännöllä annettavat määräykset Liikkuminen Liikkuminen jokamiehenoikeuksien mukaisesti on sallittu seuraavin rajoituksin: Linnuston pesimärauhan turvaamiseksi maihinnousu Mullikkaan, Lanstunluodolle, Lammassalon luodolle ja Taavetinsaariin on kielletty 15.4. ja 31.7. välisenä aikana. Rajoitusalueet on esitetty järjestyssäännön liitekartassa. Pyöräily Pyöräily on sallittu vain teillä ja selvästi havaittavilla poluilla. Ratsastus Leiriytyminen Ratsastus on sallittu vain teillä ja entisillä metsäautoteillä sekä ratsastukseen erikseen osoitetuilla reiteillä. Rakennetuilla retkeilypoluilla ratsastus on kielletty. Tilapäinen leiriytyminen on sallittu pois lukien liitekarttaan merkityt rajoitusalueet rajoitusaikoina. Muut luonnonsuojelusäädöksiin perustuvat määräykset Marjastus ja sienestys Marjojen ja hyötysienien poimiminen on sallittu. Luonnonsuojelulaki 14 Metsästys Ilma-aluksella laskeutuminen Muut määräykset Metsähallitus voi myöntää luvan hirvenajoon metsästyksen yhteydessä. Metsähallitus voi myöntää luvan alueelle kaatuneen riistaeläimen haltuunottamiseen. Metsähallitus voi myöntää luvan tieteellisessä tarkoituksessa tai opetusta varten tapahtuvaan eläinten pyydystämiseen tai tappamiseen, sienien ja kasvien tai niiden osien, eläinten pesien ja kivennäisnäytteiden keräämiseen. Metsähallitus voi myöntää luvan vieraslajilaissa (1709/2015) tarkoitettujen vieraslajien ja haitallisten vieraslajien sekä, jos laji on tullut liian runsaslukuiseksi tai käynyt muutoin vahingolliseksi, muidenkin kasvi- ja eläinlajin yksilöiden lukumäärän vähentämiseen. Metsähallitus voi myöntää luvan geologisten tutkimusten tekemiseen tai malmien etsimiseen. Metsähallitus voi myöntää luvan ilma-aluksella laskeutumiseen. Tulenteko Järjestetyt tapahtumat Matkailuun liittyvä yritystoiminta Avotulenteko on sallittu vain tähän tarkoitukseen osoitetuilla paikoilla ja käyttäen ainoastaan tarkoitukseen varattua, paikalle tuotua puuta. Retkikeittimen käyttö on sallittu muuallakin. Metsäpalovaroituksen aikana avotulenteko on kokonaan kielletty. Metsähallitus voi myöntää suostumuksen yleisötapahtumien tai maastokilpailujen järjestämiseen ja muuhun niihin verrattavaan toimintaan. Matkailuun liittyvää toimintaa voidaan harjoittaa kansallispuistossa ilman erillistä sopimusta tai suostumusta, mikäli toiminta perustuu kansallispuistossa sallittuihin jokamiehenoikeuksiin kuten patikointiin, veneilyyn tai hiihtoon, eikä siinä käytetä Metsähallituksen huollettuja taukopaikkoja. Pelastuslaki 6 Kokoontumislaki 13 Viranomaistoiminta Valvontatehtävissä toimiva voi antaa luonnonsuojelutarkoituksessa tähän järjestyssääntöön perustuvia määräyksiä, joita kansallispuistossa kävijän on noudatettava. Kansallispuiston valvojalla on luonnonsuojelulain mukaan oikeus ottaa haltuunsa metsästys-, keräily- tai muut välineet, joita on käytetty tai aiotaan käyttää vastoin kansallispuistossa noudatettavia säännöksiä tai määräyksiä. Sama haltuunotto-oikeus koskee kansallispuistosta luvattomasti pyydettyjä eläimiä, luvattomasti otettuja kasveja sekä kaikkea muuta sellaista, mitä kansallispuistosta on kielletty ottamasta tai siellä käyttämästä. Luonnonsuojelulaki 14, 60. Liikkumista, tulentekoa ja maastokulkuneuvojen käyttöä koskevat rajoitukset eivät koske kansallispuiston valvonta- ja hoitotehtävissä liikkuvia, eivätkä poliisi-, pelastus- ja palontorjuntatehtävissä tai vastaavissa viranomaistehtävissä liikkuvia.
Maihinnousujalikkuminenkielety15.4. 31.7. Etelä-Konnevedenkansalispuisto Lanstunluoto Mulikka Lammassalon luoto Taavetinsaaret 0 1,25 2,5 5 Kilometriä Etelä-Konneveden kansallispuisto Konnevesi,Rautalampi Maanmitauslaitos1/MML/18, Metsähalitus2018
Muutoksenhaku Päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Päätöksen tiedoksianto Tämä päätös saatetaan tiedoksi yleistiedoksiantona. Päätös pidetään nähtävänä 2.5.2018 saakka Metsähallituksen keskusyksikössä, Ratatie 11, 01300 VANTAA sekä Metsähallituksen internet-sivuilla osoitteessa www.metsa.fi/luonnossa liikkuminen/ oikeudet-ja-saannot. Asiakirjan nähtäväksi asettamisesta ilmoitetaan virallisessa lehdessä 28.3.2018 sekä sanomalehdissä Keskisuomalainen ja Savo Sanomat. Vantaalla, Metsähallituksessa 22.3.2018.2018 Luontopalvelujohtaja Timo Tanninen Ylitarkastaja Esko Korsulainen Liitteenä: Kartta Valitusosoitus
Liite Metsähallituksen päätökseen VALITUSOSOITUS (Laki Metsähallituksesta 21 ) Tähän päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä, joka osoitetaan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava seuraavat asiat: valittajan nimi ja kotikunta päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valituskirjelmän liitteet Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle asiamiehen valtakirja, jollei asiamiehenä toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Tiedoksisaantipäivä lasketaan seuraavasti: jos päätös on luovutettu asianomaiselle, asianomaisen asiamiehelle tai lähetille, tiedoksisaantipäivä ilmenee päätöksessä olevasta leimasta jos päätös on lähetetty postitse saantitodistusta vastaan, tiedoksisaantipäivä ilmenee saantitodistuksesta jos päätös on postitettu tavallisena kirjeenä, sen katsotaan tulleen tiedoksi seitsemäntenä päivänä postituspäivästä, jollei muuta ilmene jos päätös on toimitettu tiedoksi muulla tavalla jollekin muulle henkilölle kuin päätöksen saajalle (sijaistiedoksianto), katsotaan päätöksen saajan saaneen päätöksen tiedoksi kolmantena päivänä tiedoksianto- tai saantitodistuksen osoittamasta päivästä jos päätös tai kuulutus sen nähtävänä pitämisestä on julkaistu virallisessa lehdessä tai julkisella kuulutuksella ilmoitustaululla, katsotaan tiedoksisaannin tapahtuneen seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, jolloin kuulutus virallisessa lehdessä on julkaistu tai kuulutus pantu ilmoitustaululle. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmän voi toimittaa hallinto-oikeudelle henkilökohtaisesti, postitse maksettuna postilähetyksenä, faksina, sähköpostilla tai asiamiestä tai lähettiä käyttäen. Postittaminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituksen on saavuttava viranomaiselle virka-aikana ennen 30 päivän valitusajan päättymistä, jotta valitus voidaan tutkia. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivää, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu kuitenkin vielä seuraavan arkipäivän virka-ajan päättymiseen. Hallinto-oikeuden yhteystiedot Itä-Suomen hallinto-oikeus PL 1744 (Minna Canthin katu 64) 70101 Kuopio Puhelin: 029 56 42502 Faksi: 029 56 42501 Sähköposti: ita-suomi.hao@oikeus.fi