Joululauluilta Pornaisten kirkossa 1.12.2018 22. Joululauluilta 1. Hoosianna. Virsi 1... 2 2. Nyt sytytämme kynttilän. Virsi 13... 3 3. Valmistu Herran kansa, Virsi 7... 4 4. Heinillä härkien kaukalon... 5 5. Joulukirkkoon... 6 6. Nyt syttyy valot tuhannet... 8 7. Lapset pienet, laulakaa. SL7... 9 8. On kylmä Pohjolan pakkassää. SL 18... 10 9. Joulupuu on rakennettu... 11 10. Jouluilta... 12 11. Maa on niin kaunis... 13 12. Varpunen jouluaamuna... 14 13. Oi joulun tähti pieni. SL 14... 15 14. Taas kaikki kauniit muistot... 16 15. Sylvian Joululaulu... 17 16. Lapsen Joulurukous... 18 17. Taivaan viesti... 19 18. Enkeli taivaan lausui näin. Virsi 21... 20
1. Hoosianna. Virsi 1 Hoosianna, Daavidin poika, kiitetty olkoon hän! Kiitetty Daavidin Poika, joka tulee Herran nimeen. Hoosianna, hoosianna, hoosianna, hoosianna! Kiitetty Daavidin Poika, joka tulee Herran nimeen.
2. Nyt sytytämme kynttilän. Virsi 13 Nyt sytytämme kynttilän, se liekkiin leimahtaa. Me odotamme Jeesusta, seimessä nukkuvaa. [Tauko laulussa, lapset sytyttävät kynttilän alttarille] Nyt sytytimme kynttilän, se liekkiin leimahti. Me odotamme Jeesusta, seimessä nukkuvaa.
3. Valmistu Herran kansa, Virsi 7 Valmistu Herran kansa, nyt vastaanottamaan, kun saapuu taivaastansa kuningas päälle maan. On hänet maailmaan valkeudeksi suonut, Vapahtajaksi tuonut Jumala armossaan. Suurelle vieraallenne nyt tietä raivatkaa ja portit sydäntenne hänelle aukaiskaa. Tie tehkää suoraksi. Te laaksot, kohotkaatte, te vuoret, vaipukaatte aukeiksi, sileiksi. Nöyryyttä, hiljaisuutta Jumala rakastaa, ei kärsi kopeutta, ylpeitä vastustaa. Kun sydän haluinen Herraansa odottaapi, se tietä valmistaapi tulolle Jeesuksen. Oi Jeesus, armon tuoja, nyt sydän avaja, ja uuden mielen luoja, tie itse valmista. Voi, jospa minäkin huoneesi olla vuosin, niin kiitokseni toisin sinulle, armoisin.
4. Heinillä härkien kaukalon Heinillä härkien kaukalon nukkuu lapsi viaton: Enkelparven tie kohta luokse vie rakkautta suurinta katsomaan. Helmassa äitinsä armahan nukkuu poika Jumalan: Enkelparven tie kohta luokse vie rakkautta suurinta katsomaan. Keskellä liljain ja ruusujen nukkuu Herra Ihmisten: Enkelparven tie kohta luokse vie rakkautta suurinta katsomaan. Ristillä rinnalla ryövärin nukkuu uhri puhtahin: Enkelparven tie kohta luokse vie rakkautta suurinta katsomaan.
5. Joulukirkkoon Kello löi jo viisi, lapset herätkää, Juhani ja Liisi, muuten matka jää! Tässä vesimalja, silmät huuhtokaa! Lämmin karhuntalja reessä odottaa. Joutuin turkit niskaan, kintaat käsihin! Sanna vielä viskaa villahuivinkin. Vasta ruunan reessä silmät aukeaa siin on silmäin eessä synkkä metsämaa. Aisakello helkkää, loistaa tähdet, kuu. Riemua on pelkkää, hymyyn käypi suu. Tuossa mökin Miina kulkee kirkollen. Taavetti ja Tiina, nouskaa kannoillen!
Mäenrinteen alla talo törröttää, joka ikkunalla kaksi kynttilää. Ruuna, virsta vielä tepsuttele pois! - Tällä kirkkotiellä aina olla vois! Riemuhuuto lähti lasten huulilta: juurkuin joulutähti, kirkko kummulla! Sisälläpä vasta silmät huikenee, tänne taivahasta Korkein katselee. Saivat paikan oman pitkään penkkihin, sytyttivät soman haarakynttelin. Ijäks muistiin jääneet niin ei kaunista, kuin on urkuin äänet jouluaamuna. Luulee kuulevansa äänet enkelten, luulee leijaavansa sinne seimellen. Soipi virret vielä kulkiessa pois sillä kirkkotiellä aina olla sois.
6. Nyt syttyy valot tuhannet Nyt syttyy valot tuhannet myös tänne pohjolaan, ja taivahalta tähtöset jo luovat loistettaan. Taas yli koko maailman käy tieto verraton; Jo syntyi Poika Jumalan, ja Kristus tullut on. Oi Betlehemin tähtönen, luo valos' päälle maan! Tuo joulurauha suloinen myös majaan matalaan. Nyt avaa ovet sydänten, ne siitä rauhan saa. Kas, loiste joulutähtösen tuo rauhan sanomaa.
7. Lapset pienet, laulakaa. SL7 Lapset pienet, laulakaa, jouluvirsi veisatkaa, ennustus on täyttynyt: Vapahtaja syntynyt. Muista isän hyvyyttä, niin myös äidin hellyyttä. Omilleen on kuitenkin Hyvä Paimen rakkahin. Vapahtaja syliinsä vielä ottaa lapsia, heitä siunaa armollaan. Siunaa, Jeesus, meitäkin! Isämme ja äitimme, veljemme ja siskomme, kaikki sielut siunaa nyt Vapahtaja syntynyt.
8. On kylmä Pohjolan pakkassää. SL 18 On kylmä Pohjolan pakkassää, ja päivää pimeys piirittää. On loiste kaukana auringon, vaan silti kirkkaus läsnä on. Nyt lapsi seimeen on syntynyt ja tähti taivaalle syttynyt. Se yllä kaupungin pienoisen tuo viestin lahjasta taivaitten. Kun lapsi sydämiin tulla saa, hän meille armonsa lahjoittaa. Hän maille viimojen, nietosten tuo lämmön kotiin ja rakkauden. Niin Pohjan valkeat välkkyen nyt juhlaan yhtyvät enkelten. Myös Pohjan taivaalle loistamaan jää tähti Elämän ruhtinaan. Ja kerran joulussa kirkkauden saan nähdä Herrani, Jeesuksen. Soi siellä laulumme kiitosta, kun tähti johdatti matkalla.
9. Joulupuu on rakennettu [Kouluikäiset laulavat] Joulupuu on rakennettu, joulu on jo ovella. Namusia ripustettu ompi kuusen oksilla. Kuusen pienet kynttiläiset valaisevat kauniisti. Ympärillä lapsukaiset laulelevat sulosti. Kiitos sulle, Jeesuksemme, kallis Vapahtajamme, kun sä tulit vieraaksemme, paras joululahjamme. Tullessasi toit sä valon, lahjat rikkaat runsahat, autuuden ja anteeksannon kaikki taivaan tavarat. Anna Jeesus Henkes valon, jälleen loistaa sieluumme. Sytytellä uskon palon, siunaa Jeesus joulumme.
10. Jouluilta Taivahalla syttyy juuri tähti kirkas, tähti suuri, josta viisaat itämaan riemastuivat aikoinaan. Kaikkialla kellot pauhaa toivotellen joulurauhaa. Hangen alle maat ja veet juhlayöks on nukkuneet. Kuusi seisoo permannolla, kaikkien on hauska olla. Joululaulut kirkkaat soi, lasten piiri karkeloi. Seimen lasta muistakaamme, koska taasen laulaa saamme: joulu, joulu, joulu on, lasten juhla verraton.
11. Maa on niin kaunis Maa on niin kaunis, kirkas Luojan taivas, ihana on sielujen toiviotie; maailman kautta kuljemme laulain, taivasta kohti matka vie. Kiitävi aika, vierähtävät vuodet, miespolvet vaipuvat unholaan; kirkasna aina sielujen laulun taivainen sointu säilyy vaan. Enkelit ensin paimenille lauloi, sielusta sieluhun kaiku soi: Kunnia Herran, maassa nyt rauha, kun Jeesus meille armon toi!
12. Varpunen jouluaamuna Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa, järven aalto jäätynyt talvipakkasessa, varpunen pienoinen syönyt kesäeinehen, järven aalto jäätynyt talvipakkasessa. Pienen pirtin portailla oli tyttökulta: - Tule, varpu, riemulla ota siemen multa! Joulu on, koditon varpuseni onneton, tule tänne, riemulla ota siemen multa! Tytön luo nyt riemuiten lensi varpukulta: Kiitollisna siemenen otan kyllä sulta. Palkita Jumala tahtoo kerran sinua. Kiitollisna siemenen otan kyllä sulta! En mä ole, lapseni, lintu tästä maasta. Olen pieni veljesi, tulin taivahasta. Siemenen pienoisen, jonka annoit köyhällen, pieni sai sun veljesi enkeleitten maasta.
13. Oi joulun tähti pieni. SL 14 [Kouluikäiset laulavat] Oi joulun tähti pieni, yön kirkkain tähtönen, valaise johda tieni seimelle Jeesuksen, valaise johda tieni seimelle Jeesuksen. Sen, mikä sydäntäni syyttää ja ahdistaa, majassa autuaassa anteeksi aina saan, majassa autuaassa anteeksi aina saan. Tuon lapsen hyvyydessä jää saahan sulaa pois, niin että sydämessä oikea joulu ois, niin että sydämessä oikea joulu ois. Ja sydämeni seimeen, asuntoon halvimpaan, armosta lapsen kalliin saisinpa asumaan, armosta lapsen kalliin saisinpa asumaan. Oi joulun lapsi pieni, lahjoista ihanin, johdata mainen tieni luoksesi kotihin, johdata mainen tieni luoksesi kotihin.
14. Taas kaikki kauniit muistot Taas kaikki kauniit muistot mun tulee mielehen: lumivalkeat pellot, puistot ja juhla Jeesuksen. Ani aikaisin puku parhain mun ylleni puettiin. Oli kirkossa oltu varhain, nyt sanaa luettiin. Nyt kuului äidin ääni niin hartain paatoksin. Hänen olkaansa nojasin pääni ja hiljaa kuuntelin. Mitä ymmärsin, sit en tiedä, pyhätunnelman muistan vain. Sitä milloinkaan ei viedä, ei ryöstetä sielustain. Taas kaikki kauniit muistot mun tulee mielehen: lumivalkeat pellot, puistot ja juhla Jeesuksen.
15. Sylvian Joululaulu Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan; joulu joutui jo rintoihinkin. Ja kuuset ne kirkkasti luo loistoaan jo pirtteihin pienoisihin. Mutt' ylhäällä orressa vielä on vain se häkki, mi sulkee mun sirkuttajain, ja vaiennut vaikerrus on vankilan; oi murheita muistaa ken vois laulajan? Miss' sypressit tuoksuu nyt talvellakin, istun oksalla uljaimman puun, miss' siintääpi veet, viini on vaahtovin ja sää aina kuin toukokuun. Ja Etnanpa kaukaa mä kauniina nään, ah, tää kaikki hurmaa ja huumaapi pään, ja laulelmat lempeesti lehdoissa soi, sen runsaammat riemut ken kertoilla voi! Sä tähdistä kirkkain, nyt loisteesi luo sinne Suomeeni kaukaisehen! Ja sitten kun sammuu sun tuikkeesi tuo, sa siunaa se maa muistojen! Sen vertaista toista en mistään ma saa, on armain ja kallein mull' ain Suomenmaa! Ja kiitosta sen laulu soi Sylvian ja soi aina lauluista sointuisimman.
16. Lapsen Joulurukous Sua, Jeesus katsomaan saanko tulla luo seimen Daavidin kaupunkiin. On kasvot lapsosen myöskin sulla ja kädet pienoiset, eikö niin! Mä tietä kysyisin paimenilta, kun maahan kaukaiseen saavuttais. Jos pimentyisi ja tulis ilta, mua tähti Jumalan johdattais. Sun enkelvartios nähdä saisin ja lahjat viisaitten tietäjäin. Sun pyhää kättäsi koskettaisin ja hiljaa kuiskaisin Sulle näin: Sua kiitän, Jeesus, mä lapsi pieni. Sun ystäväsi kai olla saan? Sun kanssas kulkea tahdon tieni ja päästä kaupunkiin taivaan maan.
17. Taivaan viesti Soi taivaan enkellaulu riemuisana, se ikikirkkaudesta heläjää, on jälleen köyhien se kuultavana, kuin tuli kylmän rinnan lämmittää. On ihanaa tää viesti taivahainen ei vertainen sen ole laulu mainen. Se viesti taivaansotajoukon suulla, Jumalan rakkautta julistaa, on onnellinen ken saa laulun kuulla, hän enkeleiden kanssa laulaa saa. Hän sydämessään joulurauhaa kantaa, hänelle turvan Jeesus itse antaa. Soi enkellaulu taivaan tähtivyössä, julistain ihmeellistä sanomaa, se kaikuu hetken pimeässä yössä, sen kuulee synnin turmelema maa. Hän syntynyt on kellä voima, valta, Hän päästää voi sun syntikuormain alta.
18. Enkeli taivaan lausui näin. Virsi 21 Enkeli taivaan lausui näin: Miks hämmästyitte säikähtäin? Mä suuren ilon ilmoitan maan kansoille nyt tulevan. Herramme Kristus teille nyt on tänään tänne syntynyt, ja tää on teille merkiksi: seimessä lapsi makaapi. Jo riennä, katso sieluni, ken seimessä nyt makaapi: hän on sun Herras, Kristukses, Jumalan Poika, Jeesukses. Oi terve, tänne tultuas, syntist et hylkää, armias. Sä köyhäks tulit rikkahin, sua kuinka kyllin kiittäisin. Ah, iloni jos sinuss ois, en unhoittaa sua koskaan vois. Suo siihen apus armosta, niin kiitän aina riemulla.
[ Seisaaltaan ] Nyt Jumalalle kunnia, kun antoi ainoon Poikansa. Siit enkelitkin riemuiten veisaavat hälle kiitoksen.
Ilta jatkuu kahvituksella viereisellä srk-talolla. Kaikki ovat tervetulleita. Toivotamme myös Kaikki tervetulleiksi taas vuoden kuluttua laulelemaan! Pornaisten Rauhanyhdistys