KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2011 Nina Leino 23.3.2012 Nro 325-12-1358

2 (23) KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2011) Sisällys 1. YLEISTÄ... 5 1.1. Sääolot tutkimusvuonna 2011... 7 2. TULOKUORMITUS... 8 2.1. Puhdistamo... 8 2.2. Saostus- ja umpikaivolietteet sekä tuodut ylijäämälietteet... 9 2.3. Abloy Oy Björkbodan tehtaan jätevedet... 10 3. PUHDISTUSTULOS JA VESISTÖN KUORMITUS... 11 3.1. Ympäristölupa... 11 3.2. Biologis-kemiallisesti puhdistettu jätevesi... 12 3.3. Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukainen tarkastelu... 16 4. JÄTEVESILIETTEEN LAATU, MÄÄRÄ JA SIJOITUS... 18 5. TUNNUSLUVUT... 18 6. TULOSTEN TARKASTELU... 19 6.1. Lupaehtojen täyttyminen... 19 6.2. Tulokuorma... 19 6.3. Puhdistamon toiminta... 20 6.4. Hule- ja vuotovedet sekä ohitukset... 22 6.5. Muutokset... 22

KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2011) 3 (23) Liitteet Liite 1. Käyttötarkkailun vuosiyhteenvetolomake Liite 2. Jätevesitarkkailun tulosten yhdistelmätaulukko Liite 3. Jätevesitarkkailun tulosten vuosiraportti Liite 4. Päivittäiset ohitukset Liite 5. Lietetutkimuksen tulokset Liite 6. Viikkovirtaamat Liite 7. Yksikköprosessien tulokset Liite 8. Abloy Oy Björkbodan tehtaan jätevesitarkkailun tulokset Jakelu Abloy Oy/Björkbodan tehdas Kemiönsaaren kunta/vesilaitos Kemiönsaaren kunta/jonas.lonngren@kimitoon.fi Kemiönsaaren kunta/mikael.sundell@kimitoon.fi Kemiönsaaren kunta/ympäristönsuojelulautakunta Kemiönsaaren Vesi/Roger Hakalax Kemiönsaaren Vesi/roger.hakalax@kimitoon.fi Ramboll Finland Oy/tomi.lahti@ramboll.fi Ramboll Finland Oy/niko.rissanen@ramboll.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat Varsinais-Suomen ELY-keskus/heikki.elomaa@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/marja-riitta.koivisto@ely-keskus.fi Yhteystiedot (Y 1564941-9) Telekatu 16, 20360 TURKU puh. 02-274 0200, sähköp. etunimi.sukunimi@lsvsy.fi

4 (23) KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2011)

KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2011) 5 (23) 1. YLEISTÄ Kemiönsaaren Veden Dragsfjärdin Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamo on otettu käyttöön vuoden 2008 lokakuussa. Jätevedenpuhdistamo on kaksilinjainen aktiivilietemenetelmään perustuva rinnakkaissaostuslaitos täydennettynä flotaatiojälkiselkeytyksellä. Aktiivilieteprosessi (2 ilmastuslinjaa) on toteutettu typen poiston tehostamiseksi DND-prosessina. Fosforin saostukseen käytetään ferrisulfaattia (PIX 105A). Alkaliteetin ja ph:n nostamiseksi voidaan tarvittaessa syöttää soodaa. Lisäksi prosessiin voidaan tarpeen vaatiessa syöttää polymeeria väliselkeytykseen menevään jäteveteen selkeytystuloksen parantamiseksi sekä flotaatioselkeytykseen flotaatiokäsittelyn tehostamiseksi. Tyskaholmenin puhdistamon mitoituskuormitusarvot vuodelle 2020 ovat seuraavat: Lämpötila 6 C Keskimääräinen virtaama (Q kesk ) 795 m 3 /d Esikäsittelyn maksimivirtaama (q max ) 200 m 3 /h Kemiallisen saostuksen maksimivirtaama (q max ) 160 m 3 /d Biologisen käsittelyn maksimivirtaama (q max ) 120 m 3 /h Mitoitusvirtaama (q mit ) 59 m 3 /h BOD 7ATU -kuorma 200 kg/d Typpikuorma 43 kg/d Yllä esitettyjen mitoitusarvojen perusteella puhdistamolle mitoitettu asukasvastineluku on noin 2 900 asukasta (1 AVL=BOD 70 g/d). Taalintehtaan vanha, uuden Tyskaholmenin puhdistamon vieressä sijainnut puhdistamo oli vuonna 1976 valmistunut rinnakkaissaostuslaitos, jossa fosfori saostettiin ferrosulfaatilla. Vanha laitos lopetti toimintansa 24.10.2008. Vuoden 2009 kuntaliitoksen myötä Kemiön, Dragsfjärdin ja Västanfjärdin kunnat yhdistyivät Kemiönsaaren kunnaksi. Tyskaholmenin puhdistamon toiminnasta on vastannut vuoden 2009 alusta Kemiönsaaren kuntaan perustettu liikelaitos Kemiönsaaren Vesi. Kemiönsaaren kirkonkylän puhdistamo lopetti toimintansa 3.2.2010. Kirkonkylän viemäröintialueen jätevedet on tästä lähtien johdettu Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Abloy Oy (ent. Björkboda Lås Oy Ab) Björkbodan tehtaan esikäsitellyt prosessijätevedet on johdettu kunnan viemäriverkostoon ja Tyskaholmenin puhdistamolle 12.10.2010 lähtien. Tällä hetkellä Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamoa tarkkaillaan entisen Dragsfjärdin Taalintehtaan jätevedenpuhdistamon tarkkailuohjelman mukaisesti, joka on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 15.4.2004 hyväksymä (nro 43 YLO, dnro LOS-2002-Y-1512-121). Tarkkailusuunnitelman on laatinut AIRIX Ympäristö Oy 24.2.2004. ELY-keskuksessa (entinen ympäristökeskus) on hyväksyttävänä uudelle Tyskaholmenin puhdistamolle tehty Dragsfjärdin Taalintehtaan jätevedenpuhdistamon käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelmaehdotus (, 18.12.2008).

6 (23) KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2011) Puhdistamon vesistövaikutuksia tarkkaillaan Turun vesipiirin kirjeessä 23.10.1985, nro 55/500 Tuv 1985 esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailussa on mukana myös Ovako Wire Oy Ab ja Ovako Dalwire Oy Ab (entiset Fundia Wire Oy Ab ja Fundia Dalwire Oy Ab) aiheuttama vesistökuormitus. Dragsfjärdin kunnan ja Ovako Wire Oy Ab:n (entinen Fundia) jätevesien laskulupaan liittyen on Taalintehtaan merialueella tehty vuosina 1996-1998 kalataloustarkkailu. Tarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden 15.10.1993 myöntämiin lupiin, joiden mukaan jätevesien vaikutuksia merialueen kalatalouteen on tarkkailtava Turun maaseutuelinkeinopiirin hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on päivätty 17.3.1994. Lounais-Suomen ympäristökeskus on 19.12.2003 antamassaan päätöksessä nro 110 YLO myöntänyt Dragsfjärdin kunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan kunnan viemäriverkostoon johdettavien jätevesien käsittelemiseen ja johtamiseen edelleen Falkofjärdenin merialueelle nykyiseen purkupaikkaan. Lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on viimeistään 31.12.2012 jätettävä lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamisesta. Kemiönsaaren kunta ja Kemiönsaaren Vesi hakevat 22.4.2009 jättämällään ympäristölupahakemuksella ympäristölupaa Taalintehtaan uuden (Tyskaholmenin) jätevedenpuhdistamon toiminnalle (ESAVI/195/04.08/2010). teki puhdistamon tarkkailututkimukset 11.1., 15.2., 15.3., 12.4., 9.5., 8.6., 4.7., 16.8., 13.9. ja 22.11.2011. Näytteet kunnan puhdistamolle tulevasta ja puhdistamolta lähtevästä jätevedestä kerättiin automaattisesti koko vuorokauden ajan virtaaman suhteen painottaen. Esiselkeytyksestä ja väliselkeytetystä jätevedestä kerättiin osanäytteet noin tunnin välein työpäivän aikana (noin 10 osanäytettä). Puhdistamon jätevesinäytteet analysoitiin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. on FINASakkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T101, joka täyttää standardin ISO/IEC 17025 vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINASakkreditointipalvelun internet-sivuilta: www.finas.fi kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 19.12.2003 antaman päätöksen nro 110 YLO mukaan luvan saajan on kehitettävä ja kunnostettava viemäriverkostoa siten, että sade-, vuotoja kuivatusvesien pääsy jätevesiviemäreihin estetään mahdollisimman tehokkaasti. Luvan saajan on liitettävä jätevedenpuhdistamon tarkkailututkimusten vuosiyhteenvetoihin selvitys vuoden aikana tehdyistä viemäriverkoston kunnostustoimenpiteistä sekä niiden kustannuksista ja vaikutuksista jäteveden määrään ja laatuun. Kuormitustiedot on laskettu Turun vesi- ja ympäristöpiirin kirjeen 9.1.1990 (Nro 14/500 1990) mukaisesti. Koko vuoden keskimääräiset puhdistustulokset ja kuormitukset on laskettu vesi- ja ympäristöhallinnon valvontaohjeen 42 esittämän laskentatavan mukaisesti puolivuosijaksojen keskiarvoja käyttäen (liite 3). Ohituslaskennassa on käytetty ohitusvirtaaman ja kokonaisvirtaaman suhdetta ja tulokuormaa. on lähettänyt puhdistamon vuoden 2011 päästötiedot valvontaviranomaiselle ELY-keskukseen VAHTI-rekisteriin 16.2.2012.

KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2011) 7 (23) 1.1. Sääolot tutkimusvuonna 2011 Talvi 2010/2011 alkoi Turun seudulla Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan varhain, ja marraskuun puolivälissä tuli pysyvä lumi. Joulukuu oli selvästi keskimääräistä kylmempi ja lumisempi. Tammikuun alussa jatkui kylmä jakso, mutta sen jälkeen oli ajoittain suojaa, ja yöpakkaset pitivät olosuhteet talvisina. Keskilämpötila ja sademäärä olivat hyvin lähellä pitkäaikaiskeskiarvoa, mutta lunta oli tavallista enemmän. Helmikuussa sää jatkui talvisena. Lunta oli edelleen tavallista enemmän, mutta kuun lopussa sää lauhtui ja lumipeite painui kasaan. Maaliskuun puolivälin lauhoina päivinä oli keväistä, mutta kuun lopun pakkasten johdosta lumipeite säilyi maassa. Huhtikuun alkupäivinä lumet sulivat Turun seudulta. Etenkin kuun loppupuolella oli poikkeuksellisen lämmintä, ja suuressa osassa Varsinais-Suomea keskilämpötila oli tavanomaista korkeampi. Sateita tuli tavanomaista niukemmin. Toukokuussa vuorottelivat viileät ja helteiset jaksot, ja Turussa keskilämpö oli hyvin lähellä pitkäaikaiskeskiarvoa. Sateita tuli pitkin kuuta, ja sadesumma oli keskimääräistä korkeampi. Kevät maaliskuusta toukokuulle oli Varsinais-Suomessa hieman tavallista lämpimämpi ja vähäsateisempi. Kesäkuussa oli helteitä kuun alussa ja lopussa, ja keskilämpötila oli selvästi tavanomaista korkeampi. Alkukuussa sademäärä oli hyvin pieni, mutta kuun puolivälin ukkoskuurojen johdosta sadetta tuli keskimääräistä enemmän. Heinäkuussa hellepäiviä oli poikkeuksellisen paljon, ja keskilämpö oli jälleen korkea. Sademäärä oli Turussa tavallista suurempi, mutta ukkoskuurojen vuoksi paikalliset erot olivat suuria. Elokuun alkupuolella helteet taittuivat ja saatiin sateita, mutta muuten sää oli varsin lämmin. Turussa kuun keskilämpötila oli hieman korkeampi kuin pitkäaikaiskeskiarvo. Kuurosateista johtuen sademäärien paikalliset vaihtelut olivat taas suuria. Turussa sademäärä oli selvästi keskimääräistä korkeampi pitkälti yhden poikkeuksellisen sateisen päivän vuoksi. Kesä eli kesä-elokuu oli Varsinais-Suomessa yksi lämpimimmistä viimeisen 50 vuoden aikana. Kesä oli myös hyvin sateinen, vaikka sademäärä vaihtelikin paljon. Syksy oli poikkeuksellisen lauha, sillä sekä syys-, loka- että marraskuu olivat keskimääräistä lämpimämpiä. Syys- ja lokakuu olivat hyvin sateisia, mutta marraskuun alku oli kuiva. Joulukuu oli poikkeuksellisen lauha ja sateinen. Turun seudulle saatiin ensilumi kuun alussa, mutta se suli nopeasti. Kuun puolivälistä lähtien sulamis- ja sadevesien nostamat virtaamat olivat verrattavissa kevättulviin. Tapaninpäivän kova myrsky aiheutti lounaassa poikkeuksellisen paljon tuhoja. Turun koko vuoden keskilämpötila oli 7,1 astetta, mikä oli lähes kaksi astetta vertailujakson keskiarvoa korkeampi (taulukko 1). Koko vuoden sadekertymä oli Turussa 826 mm, mikä oli selvästi keskiarvoa suurempi. Vuorokauden maksimisademäärä Turussa (51 mm) saatiin 16.8.2011. TAULUKKO 1. Turun säätietoja vuodelta 2011 ja normaalijaksolta 1971 2000. Lähde: Ilmatieteen laitos, Ilmastokatsaus. Lämpötilat lokakuun 2010 alusta lähtien Turun Artukaisten automaattiasemalta (aiemmin Turun lentoasemalta) ja sademäärät Artukaisista heinäkuun 2006 alusta lähtien. Normaalijakson 1971 2000 tiedot Turun lentoasemalta. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII yht. Lämpötila 2011-4,3-9,5-1,0 5,3 10,2 17,5 20,6 17,1 13,3 8,1 5,4 2,8 (ºC) 1971 2000-4,5-5,3-1,8 3,4 10,0 14,7 16,9 15,5 10,3 5,5 0,7-2,7 Sademäärä 2011 54 25 25 26 56 74 105 107 81 81 45 147 826* (mm) 1971 2000 55 40 43 37 35 52 76 79 68 74 74 66 699* * Sademäärien summa

8 (23) KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2011) 2. TULOKUORMITUS 2.1. Puhdistamo Koko vuoden puhdistettu vesimäärä oli 253 643,3 m 3 eli keskimäärin 695 m 3 /d (liite 1). Ohituksia vuoden aikana oli yhteensä 13 971 m 3 eli keskimäärin 38,3 m 3 /d (liite 4). Ohitukset johtuivat tulvavesistä (ohitus välpän jälkeen). (Kuvat 1 2). 800 Vesimäärät virtaama ohitus 700 600 500 m 3 /d 400 300 200 100 0 2009 2010 2011 vuosi KUVA 1. Puhdistetun veden määrä (m 3 /d) ja ohitus (m 3 /d) vuosina 2009 2011. 14000 Viikkovirtaamat ja viikon maksimivirtaama virtaama (m3/vko) QMAX (m3/d) 3500 12000 10000 biologisen käsittelyn maksimivirtaama 3000 2500 m 3 /vko 8000 6000 mitoitusvirtaama 2000 1500 m 3 /d 4000 1000 2000 500 0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 viikko KUVA 2. Viikkovirtaamat (m 3 /vko) ja viikon maksimivirtaama (m 3 /d) vuonna 2011. Puhdistamon mitoitusvirtaama on 1416 m 3 /d (59 m 3 /h) ja biologisen käsittelyn maksimivirtaama 2880 m 3 /d (120 m 3 /h). Kuormitustarkkailukertojen keskimääräinen puhdistamolla käsitellyn jäteveden virtaama oli 724 m 3 /d (liite 2, kuva 3). Kemiönsaaren kunnan kirkonkylän puhdistamo lopetti toimintansa 3.2.2010, josta lähtien Kirkonkylän viemäröintialueen jätevedet (n. 100 m 3 /d) on johdettu Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. 0

KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2011) 9 (23) 1400 Tarkkailukertojen virtaamat 1200 1000 m 3 /d 800 600 400 200 0 26.1.09 3.3.09 4.5.09 7.7.09 18.8.09 19.10.09 1.12.09 19.1.10 15.3.10 26.5.10 17.8.10 20.9.10 18.10.10 päivä 9.11.10 8.12.10 11.1.11 15.2.11 15.3.11 12.4.11 9.5.11 8.6.11 4.7.11 16.8.11 13.9.11 22.11.11 KUVA 3. Tarkkailukertojen virtaamat (m 3 /d) vuosina 2009 2011. Puhdistamolle tulevan jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja vastaavat kuormitukset koko vuoden ja molempien puolivuosijaksojen osalta ovat liitteellä 3. Puhdistamon tulokuormitus on kehittynyt taulukon 2 mukaisesti. TAULUKKO 2. Puhdistamon tulokuormitus vuosina 2009 2011. 2009 2010 2011 BOD 7ATU kg/d 120 120 200 COD Cr kg/d 300 310 520 Kok. fosfori kg/d 4,3 4,9 6,6 Kok. typpi kg/d 21 24 32 Kiintoaine kg/d 170 150 310 2.2. Saostus- ja umpikaivolietteet sekä tuodut ylijäämälietteet Ympäristöluvan (Lounais-Suomen ympäristökeskus 19.12.2003 nro 110 YLO) mukaan jätevedenpuhdistamolla voidaan ottaa vastaan saostus- ja umpisäiliölietettä Dragsfjärdin kunnan keskitetyn viemäriverkoston ulkopuolisilta alueilta. Lietteitä voidaan ottaa vastaan vähäisessä määrin myös muiden kuntien alueelta. Tarvittaessa lietteille on järjestettävä asianmukainen esikäsittely. Lietteet eivät saa sisältää viemäriverkoston tai puhdistamon toimintaa haittaavia aineita. Luvan saajan on oltava selvillä lietteiden määrästä ja laadusta. Puhdistamolla on saostuskaivolietteen vastaanottoasema, joka sisältää saostuskaivolietevälpän (säleväli 3 mm) ja vastaanottoaltaan (V=60 m 3 ). Vastaanottoaltaasta on mahdollista johtaa lietteet hallitusti prosessin alkuun. Saostuskaivolietteet voidaan syöttää tarvittaessa myös suoraan tiivistämöön. Puhdistamolle tuotiin vuoden aikana saostus- ja umpikaivolietteitä yhteensä 5 412 m 3 eli keskimäärin 14,8 m 3 /d (liite 1). Tämä oli 2,0 % puhdistamon tulovirtaamasta. Taulukossa 3 on esitetty arvio saostus- ja umpikaivolietteiden aiheuttamasta kuormituksesta puhdistamolle. Lietteet sisältyvät puhdistamolle tulevaan vesimäärään. Lietteiden aiheuttama kuormitus on huomattava ja näkyy osittain tulevan veden kuormituksessa. Puhdistamolle tuotiin myös Lammalan jätevedenpuhdistamon ylijäämälietettä kolme kertaa viikossa (yksi kuorma n. 10 m 3, eli n. 30 m 3 /vko) eli yhteensä 1 560 m 3 vuoden aikana, mikä oli keskimäärin 4,3 m 3 /d.

10 (23) KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2011) TAULUKKO 3. Saostus- ja umpikaivolietteen puhdistamolle aiheuttama arvioitu keskimääräinen kuormitus ja osuus puhdistamon keskimääräisestä tulokuormasta vuonna 2011. Pitoisuus* [mg/l] Kuorma [kg/d] Osuus puhdistamon tulokuormasta BOD 7ATU 1 600 3 100 24 46 12 23 % COD Cr 4 700 12 000 70 180 13 35 % Fosfori 66 100 1,0 1,5 15 23 % Kokonaistyppi 360 480 5,3 7,1 17 22 % Kiintoaine 2 500 6 200 37 92 12 30 % * Biovakka Suomi Oy:n Topinojan saostus- ja umpikaivolietteiden vastaanottoasemalle vuosina 2009 2011 tuotujen saostus- ja umpikaivolietteiden vuosikeskiarvopitoisuuksien vaihteluväli Lähde: Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon tarkkailututkimukset, vuosiraportit 2009 2011 (Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy) 2.3. Abloy Oy Björkbodan tehtaan jätevedet Abloy Oy Björkbodan tehtaan esikäsitellyt prosessijätevedet on johdettu kunnan viemäriverkostoon ja Tyskaholmenin puhdistamolle 12.10.2010 lähtien. Lounais-Suomen ympäristökeskus on 6.9.2005 antamallaan päätöksellä nro 72 YLO myöntänyt Björkboda Lås Oy Ab:lle (nykyisin Abloy Oy) ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lukkotehtaan toiminnalle. Luvan mukaan laitoksen toiminnassa syntyvät prosessijätevedet on käsiteltävä siten, että niissä olevat pitoisuudet ja niistä aiheutuva kuormitus kalenterivuosittain laskettuna ovat enintään seuraavat: Parametri Pitoisuus, mg/l Kuormitus, kg/a kokonaiskromi 0,5 5 kuusiarvoinen kromi 0,1 1 sinkki 2,0 20 nikkeli 1,0 8 Lupamääräykset koskevat jätevesilaitokselta poistuvaa prosessijätevettä, johon ei ole sekoittunut jäähdytys-, sade- tai saniteettivesiä tai muita laimentavia vesiä. Muidenkin haitallisten aineiden päästöt on rajoitettava mahdollisimman pieniksi. Jätevesien erillissopimuksen (Kemiönsaaren Vesi ja Björkboda Lås Oy Ab 28.10.2009) mukaan jäteveden ph:n tulee olla välillä 6-11 sekä raja-arvo kromille on 0,5 mg/l, kuudenarvoiselle kromille on 0,1 mg/l, nikkelille on 0,5 mg/l ja sinkille on 2,0 mg/l. Abloy Oy Björkbodan tehtaan esikäsiteltyjä prosessijätevesiä johdettiin vuoden aikana Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamon viemäriverkostoon yhteensä 7 700 m 3 vuoden aikana, eli keskimäärin 21 m 3 /d. Tämä oli 3 % puhdistamon koko vuoden tulovirtaamasta. Liitteessä 8 on esitetty viemäriin johdettujen prosessijätevesien tarkkailutulokset vuodelta 2011. Prosessijätevettä tutkittiin kuusi kertaa vuoden aikana. Prosessijätevesinäytteet kerättiin automaattisella näytteenottimella viiden tai seitsemän vuorokauden ajalta. Kaikilla näytekerroilla (4.-9.1., 10.-16.3., 5.-10.5., 29.6.-5.7., 7.9-13.9. ja 17.-23.11.2011) näytteiden pitoisuudet täyttivät sekä ympäristöluvan että jätevesien erillissopimuksen vaatimukset. Taulukossa 4 on esitetty Abloy Oy Björkbodan tehtaan esikäsiteltyjen prosessijätevesien kuormituslaskelma vuodelta 2011. Laskelma on laadittu Abloy Oy Björkbodan tehtaan toimesta.

KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2011) 11 (23) TAULUKKO 4. Abloy Oy Björkbodan tehtaan esikäsiteltyjen prosessijätevesien viemäriverkostoon ja puhdistamolle aiheuttama kuormitus vuonna 2011 sekä jätevesikuormituksen osuus puhdistamon tulokuormasta. Määritys Kuorma* [kg/a] Osuus puhdistamon tulokuormasta Lupaehdot LOS [kg/a] COD Cr 972 0,5 % TOC ** Kokonaisfosfori 2,7 0,1 % Kokonaistyppi 28 0,2 % Kiintoaine 5,2 0,005 % Kromi (Cr) 0,17 5 Kuudenarvoinen kromi (Cr 6+) 0,08 1 Nikkeli (Ni) 0,15 8 Sinkki (Zn) 12 20 LOS = Lounais-Suomen ympäristökeskus 6.9.2005 nro 72 YLO *Lähde: Abloy Oy Björkbodan tehdas, Martti Kanervisto, sähköposti 22.3.2012, ** ei raportoitu Abloy Oy:n Björkbodan tehtaan esikäsiteltyjen prosessijätevesien vuosikuormitukset kromin, kuudenarvoisen kromin, nikkelin ja sinkin osalta täyttivät ympäristöluvan vaatimukset. 3. PUHDISTUSTULOS JA VESISTÖN KUORMITUS 3.1. Ympäristölupa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 19.12.2003 Taalintehtaan vanhalle puhdistamolle antaman ympäristölupapäätöksen nro 110 YLO mukaan jätevedet on käsiteltävä biologiskemiallisesti tai vastaavalla tavalla siten, että saavutetaan lupamääräyksen 2) mukaiset puhdistustulokset ja että jätevesistä aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että jätevesistä ja lietteen käsittelystä ei aiheudu terveydellistä haittaa. Jätevedet on käsiteltävä siten, että mereen johdettavan jäteveden pitoisuusarvot ovat 31.12.2006 saakka puolivuosikeskiarvona laskettuna ja mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien enintään seuraavat sekä käsittelytehot jätevedenpuhdistamolla vastaavalla tavalla laskettuna vähintään seuraavat: Pitoisuusarvo enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7ATU 20 mg/l 90 % COD Cr 125 mg/l 75 % Fosfori 1,0 mg/l 90 % Kiintoaine 35 mg/l 90 % Vuoden 2007 alusta alkaen pitoisuusarvojen on oltava enintään ja käsittelytehojen vähintään seuraavat puolivuosikeskiarvoina laskettuna: Pitoisuusarvo enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7ATU 10 mg/l 95 % COD Cr 60 mg/l 90 % Fosfori 0,3 mg/l 95 % Kiintoaine 15 mg/l 95 %

12 (23) KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2011) Lisäksi kokonaistypen poistotehon on vuoden 2007 alusta lukien oltava vähintään 50 % vuosikeskiarvona laskettuna mukaan lukien mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet. 3.2. Biologis-kemiallisesti puhdistettu jätevesi Falköfjärdeniin Björkholmenin ja Tallholmenin väliselle merialueelle johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja puhdistamon puhdistustehot puolivuosittain ja koko vuodelta on esitetty taulukossa 5 (liite 3). TAULUKKO 5. Vesistöön johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja puhdistustehot koko vuoden ja kummankin puolivuosijakson osalta (suluissa puhdistamon tulos ilman ohituksia). Arvot, jotka eivät täyttäneet lupaehtoja, on esitetty punaisella. Pitoisuus (mg/l) Lupaehdot I/2011 II/2011 Vuosikeskiarvo LSY BOD 7ATU 2,3 (2,3) 10 (1,4) 6,5 (1,9) 10 COD Cr 20 (20) 44 (25) 34 (23) 60 Kokonaisfosfori 0,040 (0,039) 0,32 (0,058) 0,19 (0,050) 0,3 Liukoinen fosfori (0,023) 1) Kokonaistyppi 18 (19) 17 (18) 18 (19) Ammoniumtyppi 11 (11) 3,9 (3,0) 7,1 (6,8) Kiintoaine 4,4 (4,4) 19 (4,4) 12 (4,3) 15 LOS = L-S ympäristökeskus 19.12.2003 nro 110 YLO (vaatimukset täytettävä puolivuosikeskiarvoina) 1) arvo liitteestä 2 Puhdistusteho (%) Lupaehdot I/2011 II/2011 Vuosikeskiarvo LSY BOD 7ATU 99 (99) 97 (100) 98 (100) 95 COD Cr 96 (96) 95 (97) 96 (97) 90 Kok.fosfori 99 (99) 97 (99) 98 (99) 95 Kok.typpi 57 (57) 60 (63) 59 (60) 50 2) Nitrifikaatioaste 74 (74) 91 (94) 83 (84) Kiintoaine 98 (98) 96 (99) 97 (99) 95 LOS = L-S ympäristökeskus 19.12.2003 nro 110 YLO (vaatimukset täytettävä puolivuosikeskiarvoina) 2) vaatimus täytettävä vuosikeskiarvona Puhdistamo täytti kaikki luvan vaatimukset ensimmäisellä puolivuosijaksolla ja toisella puolivuosijaksolla kiintoainepitoisuutta lukuun ottamatta (liite 3). Kokonaistypen puhdistustehon vaatimus ( 50 % vuosikeskiarvona laskettuna) saavutettiin. Nitrifikaatio oli ensimmäisellä puolivuosijaksolla kohtalaista ja toisella voimakasta. Vuoden keskimääräinen nitrifikaatio oli melko voimakasta. Puhdistamon toiminta tarkkailukerroilla on esitetty kuvissa 4 11 (liite 2).

KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2011) 13 (23) 350 Tuleva BOD7ATU-kuorma 12 Lähtevä BOD7ATU-arvo kg/d 300 250 200 150 100 mitoitusarvo mg/l 10 8 6 4 raja-arvo 50 2 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi KUVA 4. Tulevan veden BOD 7ATU -kuorma (kg/d) ja lähtevän veden BOD 7ATU -arvo (mg/l). Puhdistamolle tulevan BOD 7ATU -kuorman mitoitusarvo on 200 kg/d. Tuleva CODCr-kuorma Lähtevä CODCr-arvo 1000 80 kg/d 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 mg/l 70 60 50 40 30 20 10 0 raja-arvo 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi kuukausi KUVA 5. Tulevan veden COD Cr -kuorma (kg/d) ja lähtevän veden COD Cr -arvo (mg/l). BOD7ATU:n puhdistusteho CODCr:n puhdistusteho 100 100 % 95 90 85 raja-arvo % 95 90 85 raja-arvo 80 80 75 75 70 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 70 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi kuukausi KUVA 6. BOD 7ATU :n ja COD Cr :n puhdistustehot (%).

14 (23) KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2011) Tuleva fosforikuorma Lähtevä fosforipitoisuus 10 0,4 kokonaisfosfori 9 liukoinen fosfori kg/d 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 mg/l 0,3 0,2 0,1 0 raja-arvo 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi kuukausi KUVA 7. Tulevan veden fosforikuorma (kg/d) ja lähtevän veden fosforipitoisuus (mg/l). Tuleva kiintoainekuorma Lähtevä kiintoainepitoisuus 700 21 600 18 raja-arvo 500 15 kg/d 400 300 200 100 mg/l 12 9 6 3 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi kuukausi KUVA 8. Tulevan veden kiintoainekuorma (kg/d) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus (mg/l). Fosforin puhdistusteho Kiintoaineen puhdistusteho 100 100 95 90 raja-arvo 95 90 raja-arvo % 85 % 85 80 80 75 75 70 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 70 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi kuukausi KUVA 9. Fosforin ja kiintoaineen puhdistustehot (%).

KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2011) 15 (23) kg/d 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Tuleva typpikuorma mitoitusarvo 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 mg/l 30 25 20 15 10 5 0 Lähtevä typpipitoisuus kokonaistyppi ammoniumtyppi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi kuukausi KUVA 10. Tulevan veden typpikuorma (kg/d) ja lähtevän veden typpipitoisuus (mg/l). Puhdistamolle tulevan typpikuorman mitoitusarvo on 43 kg/d. Typen puhdistusteho Nitrifikaatioaste % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 raja-arvo 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi KUVA 11. Typen puhdistusteho ja nitrifikaatioaste (%). Jäteveden vesistöön aiheuttama kuormitus on kehittynyt taulukon 6 mukaisesti (kuvat 12 13, liite 3). TAULUKKO 6. Jäteveden vesistöön aiheuttama kuormitus vuosina 2009 2011. 2009 2010 2011 BOD 7ATU kg/d 1,1 2,3 4,8 COD Cr kg/d 13 15 25 Kok. fosfori kg/d 0,025 0,10 0,14 Kok. typpi kg/d 11 15 13 Ammoniumtyppi kg/d 2,7 4,5 5,2 Kiintoaine kg/d 1,7 3,4 9,0

16 (23) KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2011) Lähtevä BOD7ATU-kuorma Lähtevä fosforikuorma kg/d 5 4 3 2 1 0 2009 2010 vuosi 2011 kg/d 0,16 0,14 0,12 0,1 0,08 0,06 0,04 0,02 0 2009 2010 vuosi 2011 KUVA 12. Jäteveden vesistöön aiheuttama BOD 7ATU - ja fosforikuorma (kg/d) vuosina 2009 2011. Lähtevä typpikuorma Lähtevä kiintoainekuorma 18 10 kg/d 15 12 9 6 3 kg/d 8 6 4 2 0 0 2009 2010 2011 2009 2010 2011 vuosi vuosi KUVA 13. Jäteveden vesistöön aiheuttama typpi- ja kiintoainekuorma (kg/d) vuosina 2009 2011. 3.3. Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukainen tarkastelu Yhdyskuntajätevesien tulee täyttää oman ympäristöluvan vaatimusten lisäksi myös valtioneuvoston asetuksen yhdyskuntajätevesistä (888/2006) mukaiset vaatimukset. Asetus 888/2006 tuli voimaan 1.11.2006 ja kumosi samalla valtioneuvoston päätökset 365/1994 ja 757/1998. Asetusta sovelletaan ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaista ympäristölupaa edellyttävään yhdyskuntajätevesien käsittelyyn ja johtamiseen. Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 edellytetään vuositasolla taulukon 7 mukaisia tuloksia. Asetuksen 888/2006 mukaan vesistöön laskettavaa jätevettä koskevien vaatimusten tarkkailemiseksi on samoista kohdista kerättävä jätevesimäärään verrannolliset 24 tunnin kokoomanäytteet puhdistamolta lähtevästä ja tarvittaessa puhdistamolle tulevasta jätevedestä. Jätevedenpuhdistamon, jonka AVL on enintään 499, tarkkailu voidaan kuitenkin tehdä päiväajan vähintään kahdeksan tunnin kokoomanäytteestä. Näytteiden vähimmäismäärä määräytyy puhdistamon koon mukaan seuraavasti: AVL enintään 499 2 näytettä/vuosi, AVL 500 1999 4 näytettä/vuosi, AVL 2 000 9 999 12 näytettä ensimmäisen vuoden aikana ja neljä näytettä seuraavina vuosina (jos voidaan osoittaa tulosten täyttävän ensimmäisen vuoden aikana vaatimukset), AVL 10 000 49 999 12 näytettä/vuosi ja AVL vähintään 50 000 24 näytettä/vuosi. Lisäksi asetuksen 888/2006 mukaan veden laadun ääriarvoja ei oteta huomioon, jos ne johtuvat poikkeuksellisista tilanteista, kuten rankkasateista.

KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2011) 17 (23) TAULUKKO 7. Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 vuositasolla edellytetyt tulokset. Pitoisuus Poistoteho Huom. mg/l % BOD 7ATU 30 70 1, 6, 7 COD Cr 125 75 1, 6, 7 Kiintoaine 35 90 1, 6, 7 Kokonaisfosfori 3/2/1 80 1, 2, 4 Kokonaistyppi 15/10 70 1, 3, 4, 5 Huom 1. Huom 2. Huom 3. Huom 4. Huom 5 Pitoisuus ja poistoteho voivat olla vaihtoehtoisia. 3 mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on alle 2 000. 2 mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on 2 000-100 000. 1 mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on yli 100 000. 15 mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on 10 000-100 000. 10 mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on yli 100 000. Ravinteiden (fosfori ja typpi) osalta arvot on saavutettava vuosikeskiarvoina. Typpeä koskevien vaatimusten mukaisuus saadaan kuitenkin varmistaa käyttämällä päivittäisiä keskiarvoja, jos voidaan osoittaa, että vastaava suojelun taso saavutetaan. Tällöin jokaisen 24 tunnin kokoomanäytteen kokonaistyppipitoisuus voi olla enintään 20 mg/l, kun veden lämpötila laitoksen biologisessa prosessissa on vähintään 12 C. Lämpötilarajan asettamisen sijasta voidaan rajoittaa typpeä koskevien vaatimusten voimassaoloaikaa alueellisten ilmastoolosuhteiden huomioon ottamiseksi. Huom 6. Puhdistamoita, joiden AVL 2 000, tarkastellaan tarkkailukertakohtaisesti. Puhdistamoita, joiden AVL < 2 000, näytteiden vuosikeskiarvojen tulee täyttää pitoisuuden tai poistotehon vaatimukset. Huom 7. Enimmäispitoisuus voidaan ylittää tavanomaisissa käyttöolosuhteissa enintään 100 %:lla. Kiintoainepitoisuuden osalta voidaan kuitenkin hyväksyä ylitykset 150 %:iin asti. Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamon AVL on yli 2 000 mutta alle 10 000, joten VN asetuksen mukaista tulosta tarkastellaan BOD 7ATU :n, COD Cr :n, kiintoaineen ja fosforin osalta (taulukko 6). Pitoisuusvaatimus on fosforin osalta 2 mg/l. BOD 7ATU :n, COD Cr :n ja kiintoaineen osalta tuloksia tarkastellaan tarkkailukertakohtaisesti. Fosforin osalta näytteiden vuosikeskiarvojen tulee täyttää vaatimukset. Jätevedenpuhdistamon VN asetuksen 888/2006 mukaisen tarkastelun tulokset on esitetty taulukoissa 8 ja 9 (liitteet 2 ja 3). TAULUKKO 8. VN asetuksen 888/2006 mukaisen tarkastelun tulokset BOD 7ATU :n, COD Cr :n ja kiintoaineen osalta tarkkailukertakohtaisesti tarkasteltuna (liite 2). Arvot, jotka eivät täyttäneet vaatimuksia, on esitetty punaisella. Sallittu määrä näytteitä, jotka eivät täytä vaatimuksia, on 2/8. Saavutettu pitoisuus* [kpl/tarkkailukertaa] Saavutettu teho* [kpl/tarkkailukertaa] BOD 7ATU 8/8 8/8 6/8 COD Cr 8/8 8/8 6/8 Kiintoaine 8/8 8/8 6/8 * Pitoisuus ja poistoteho voivat olla vaihtoehtoisia. Vaadittu määrä [kpl/tarkkailukertaa] TAULUKKO 9. VN asetuksen 888/2006 mukaisen tarkastelun tulokset fosforin osalta vuosikeskiarvona laskettuna (liite 3). Arvot, jotka eivät täyttäneet vaatimuksia, on esitetty punaisella. Saavutettu pitoisuus [mg/l] Saavutettu teho [%] Pitoisuusvaatimus [mg/l]* Puhdistustehovaatimus [%]* Kokonaisfosfori 0,19 98 2 80 * Pitoisuus ja poistoteho voivat olla vaihtoehtoisia. Puhdistamo saavutti VN asetuksen 888/2006 mukaiset tulokset BOD 7ATU :n, COD Cr :n, kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta (liitteet 2 3).

18 (23) KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2011) 4. JÄTEVESILIETTEEN LAATU, MÄÄRÄ JA SIJOITUS Biologisessa prosessista, esiselkeytyksestä ja flotaatiosta syntyvä sekaliete tiivistettiin ja kuivattiin lingolla polymeerilisäyksen jälkeen. Tiivistysaltaan ylivuoto ja lingon rejektivedet johdettiin laitoksen alkuun. Puhdistamolla syntyi vuoden aikana 312 m 3 kuivattua lietettä, mikä kompostoitiin (liite 1). Kuivatun lietteen laatua tutkittiin tammikuussa (liite 5). Tällöin lietteen kuivaainepitoisuus oli 26,4 %. Tutkitun lietenäytteen raskasmetallipitoisuudet olivat lannoitevalmisteelle asetettuja enimmäispitoisuuksia pienempiä (MMM:n asetus 12/07 lannoitevalmisteista). Lietteen levitysmäärä määräytyi typpipitoisuuden perusteella (Valtioneuvoston asetus 931/200 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta). Jos lietettä tai lietteestä valmistettua lannoitevalmistetta käytetään maa- tai puutarhataloudessa, maisemoinnissa, viherrakentamisessa tai metsätaloudessa, tulee sen täyttää maa- ja metsätalousministeriön lannoitevalmisteasetuksessa (12/07) asianomaiselle tyyppinimelle asetetut vaatimukset. Sellaisenaan käytettävän lietelannoitevalmisteen on täytettävä myös lannoitevalmisteasetuksen nojalla asetetut hygieniavaatimukset (Salmonella 0 kpl/25 g ja Escherichia coli <1000 kpl/g). Lannoitevalmisteasetus ei kuitenkaan koske kaatopaikkojen tai muiden suljettujen alueiden maisemoinnissa käytettäviä lannoitevalmisteita. 5. TUNNUSLUVUT Puhdistamon tunnusluvut vuodelta 2011 on esitetty taulukossa 10. TAULUKKO 10. Puhdistamon tunnusluvut vuosilta 2009 2011. 2009 2010 2011 Käsitelty vesimäärä kesk. m 3 /d 383 527 695 Käsitelty vesimäärä max m 3 /d 1 061 2 506 2 976 Ohitus keskimäärin m 3 /d 1,78 33,2 38,3 Saostus- ja umpikaivoliete m 3 /a 6 577 5 771 5 412 AVL keskimäärin asukasta 1 700 1 700 2 900 AVL maksimi asukasta 2 300 3 000 4 700 Tuleva BOD-kuorma kesk. kg/d 120 120 200 Tuleva BOD-kuorma max kg/d 160 210 330 Tuleva fosforikuorma kesk. kg/d 4,3 4,9 6,3 Tuleva fosforikuorma max kg/d 7,3 13 9,3 Tuleva typpikuorma kesk. kg/d 21 24 31 Tuleva typpikuorma max kg/d 24 37 40 Lietekuorma (L MLSS ) 1-linja kesk. 1) kgbod/kgmlss*d 0,077 0,057 0,149 Lietekuorma (L MLSS ) 2-linja kesk. 1) kgbod/kgmlss*d 0,098 0,041 0,100 JS pintakuorma kesk. 1-linja ja 2-linja 1) m/h 0,16 0,22 0,29 Ferrisulfaatti (PIX-105) syöttömäärä g/m 3 220 230 230 Polymeeri jäteveteen syöttömäärä g/m 3 120 120 110 Linkokuivatun lietteen määrä m 3 /a 256 272 312 Kuivattu lietemäärä kgts/m 3 jätevettä 0,38 0,35 0,32 Kokonaissähkönkulutus kwh/m 3 3,5 2,9 2,1 1) Oletus, että molemmat linjat olivat käytössä ja että virtaama jakaantui tasaisesti vuorokauden aikana

KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2011) 19 (23) 6. TULOSTEN TARKASTELU 6.1. Lupaehtojen täyttyminen Puhdistamo täytti kaikki luvan vaatimukset ensimmäisellä puolivuosijaksolla ja toisella puolivuosijaksolla kiintoainepitoisuutta lukuun ottamatta (taulukko 5, liite 3). Ilman ohituksia kiintoainepitoisuuden vaatimus olisi täytetty myös toisella puolivuosijaksolla. Kokonaistypen puhdistustehon vaatimus ( 50 % vuosikeskiarvona laskettuna) saavutettiin. Puhdistamo toimi hyvin tammi-, touko-, kesä-, heinä-, elo- ja syyskuun tarkkailukerroilla sekä melko hyvin helmi-, maalis-, huhti- ja marraskuun tarkkailukerroilla (kuvat 4 11). Tarkkailukertojen lukumäärä oli 10. Puhdistamon vain melko hyvät tulokset helmi-, maalis-, huhti- ja lokakuussa johtuivat lupaehdon typen puhdistustehon alittumisesta, muut ympäristöluvan vaatimukset täytettiin. Prosessilämpötila vaihteli tarkkailukerroilla välillä 3,6 17,9 C. (liite 2). Prosessilämpötilat mitattiin puhdistamonhoitajan toimesta ilmastusaltaasta. Nitrifikaatio vaihteli tarkkailukerroilla puolittaisesta täydelliseen (kuva 11, liite 2). Vuoden keskimääräinen nitrifikaatio oli melko voimakasta (liite 3). Kokonaistypen puhdistusteho vaihteli tarkkailukerroilla välillä 29 83 % ja vuoden keskimääräinen kokonaistypen puhdistusteho oli 59 %. Puhdistamo saavutti VN asetuksen 888/2006 mukaiset tulokset BOD 7ATU :n, COD Cr :n, kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta (taulukot 8 9, liitteet 2 3). Kuivatun lietteen laatua tutkittiin tammikuussa (liite 5). Tutkitun lietenäytteen raskasmetallipitoisuudet olivat tällöin lannoitevalmisteelle asetettuja enimmäispitoisuuksia pienempiä (MMM:n asetus 12/07 lannoitevalmisteista). 6.2. Tulokuorma Puhdistamon keskimääräinen tulovirtaama vuoden aikana oli 87 % puhdistamolle lasketusta kesimääräisestä virtaamasta ja 49 % puhdistamon mitoitusvirtaamasta. Puhdistamolle tullut keskimääräinen BOD 7ATU -kuorma oli mitoituskuorman suuruinen ja typpikuorma oli 74 % puhdistamon mitoitusarvoista. Mitoitusarvot: virtaama (Q kesk ) 795 m 3 /d, mitoitusvirtaama (q mit ) 59 m 3 /h = 1 416 m 3 /d, BOD 7 -kuorma 200 kg/d, typpikuorma 43 kg/d. Puhdistamon tulokuorma kasvoi vuoteen 2010 verrattuna BOD 7ATU :n ja COD Cr :n osalta n. 67 %, typen ja fosforin osalta n. 34 % ja kiintoaineen osalta kuormitus kaksinkertaistui (taulukko 2). Tulokuorman kasvuun ovat vaikuttaneet kasvaneet vesimäärät sekä Lammalan puhdistamolta tuotujen ylijäämälietteiden määrän kasvu. Sateisen vuoden 2011 vuoksi vuotovesimäärät kasvoivat ja vesimäärissä näkyvät myös Abloy Oy:n tehtaalta johdetut prosessijätevedet. Puhdistamon asukasvastineluku AVL oli keskimääräisen BOD 7ATU -kuorman mukaan laskettuna noin 2 900 asukasta ja maksimi BOD 7ATU -kuorman (16.8.2011) mukaan laskettuna noin 4 700 asukasta. Vuoden aikana puhdistamolla otettiin vastaan saostus- ja umpikaivolietteitä yhteensä 5 412 m 3 eli keskimäärin 14,8 m 3 /d, mikä oli 2,0 % puhdistamon tulovirtaamasta (liite 1).

20 (23) KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2011) Saostus- ja umpikaivolietteiden aiheuttama arvioitu kuormitus oli BOD 7ATU :n osalta noin 12 23 %, fosforin osalta noin 15 23 % ja typen osalta noin 17 22 % puhdistamon tulokuormasta (taulukko 3). Puhdistamolle tuotiin myös Lammalan jätevedenpuhdistamon ylijäämälietettä n. 30 m 3 /vko eli yhteensä 1 560 m 3 vuoden aikana, mikä oli keskimäärin 4,3 m 3 /d. Lietteiden aiheuttama kuormitus oli huomattava ja näkyi osittain myös tulevan veden kuormituksessa. Kemiönsaaren kunnan kirkonkylän puhdistamo lopetti toimintansa 3.2.2010, josta lähtien Kirkonkylän viemäröintialueen jätevedet (n. 100 m 3 /d) on johdettu Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Abloy Oy:n Björkbodan tehtaan esikäsiteltyjä prosessijätevesiä johdettiin Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamolle yhteensä 7 700 m 3 vuoden aikana, eli keskimäärin 21 m 3 /d. Tämä oli 3 % puhdistamon koko vuoden tulovirtaamasta. Prosessijätevesiä on johdettu puhdistamolle 12.10.2010 lähtien. Abloy Oy:n Björkbodan tehtaan esikäsiteltyjen prosessijätevesien vuosikuormitukset kromin, kuudenarvoisen kromin, nikkelin ja sinkin osalta täyttivät ympäristöluvan vaatimukset (taulukko 4). On tärkeää, että teollisuuden esikäsittelyjen toimivuutta ja jätevesiä tarkkaillaan säännöllisesti, jotta lietteen puhtaus ja samalla hyötykäyttömahdollisuudet esim. lannoitevalmisteen raaka-aineena voidaan varmistaa. Teollisuusjätevesien tarkkailun avulla varmistetaan myös, ettei viemäreihin johdeta asumisjätevesistä poikkeavia ja viemäriverkostolle sekä jäteveden puhdistusprosessille haitallisia jätevesipäästöjä tai muita haitallisia aineita. Kaikkien puhdistamon viemäriverkostoon liittyneiden ja asumajätevedestä laadultaan tai määrältään poikkeavaa jätevettä tuottavien teollisuuslaitosten kanssa tulisi tehdä teollisuusjätevesisopimus. 6.3. Puhdistamon toiminta Liitteellä 7 on puhdistamon yksikköprosessien tulokset tarkkailukerroilla. Tammikuussa (11.1.2011) vesimäärän perusteella hule- ja vuotovesien osuus oli noin 40 % tulevasta vesimäärästä. Tästä huolimatta puhdistamolle tuleva vesi ei ollut erityisen laimeaa, vaan vastasi keskimääräistä puhdistamatonta yhdyskuntajätevettä. Tiivistämöön tuotiin 28 m 3 saostuskaivolietteitä tarkkailun aikana, mikä oli 3 % tulovirtaamasta. 2- ilmastuksen happitilanne oli huono (0,5 mg/l), kun taas 1-ilmastuksessa happea oli runsaasti (9,3 mg/l). Palautuslietepumput olivat pysähtyneet näytteenottoa edeltävänä viikonloppuna (8.-10.1.2011), mikä mahdollisesti aiheutti 2-ilmastuksen huonon happitilanteen. Helmikuussa (15.2.2011) kokonaistypen puhdistusteho oli 36 %, mikä ei täyttänyt luvan vaatimusta. Prosessilämpötila oli erittäin alhainen, 4,8 C, mikä haittasi typenpoistoa. Maaliskuussa (15.3.2011) kokonaistypen puhdistusteho oli 35 %, mikä ei täyttänyt luvan vaatimusta. Prosessilämpötila oli erittäin alhainen, 4,3 C, mikä haittasi typenpoistoa. Tiivistämöön tuotiin 12 m 3 saostuskaivolietteitä tarkkailun aikana. Huhtikuussa (12.4.2011) puhdistamolle tuleva vesi oli hule- ja vuotovesistä johtuen erittäin laimeaa. Hule- ja vuotovesien osuus oli noin 70 % tulevasta vesimäärästä. Kokonaistypen puhdistusteho oli 29 %, mikä ei täyttänyt luvan vaatimusta. Vuotovedet kylmensivät prosessia ja prosessilämpötila oli erittäin alhainen, 3,6 C, mikä haittasi typenpoistoa ja nitrifikaatiota. Tiivistämöön tuotiin 15 m 3 saostuskaivolietteitä tarkkailun aikana.

KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2011) 21 (23) Toukokuussa (9.5.2011) tiivistämöön tuotiin 9,8 m 3 saostuskaivolietteitä tarkkailun aikana. Kesäkuussa (8.6.2011) tiivistämöön tuotiin yhteensä 21,3 m 3 saostus- ja umpikaivolietteitä tarkkailun aikana. Lammalan jätevedenpuhdistamolta tuotiin 16 m 3 lietettä. Lietteiden yhteenlaskettu osuus oli n. 7 % puhdistamolle tulevasta vesimäärästä. Tuleva jätevesi olikin COD Cr :n ja fosforin osalta melko väkevää ja vesi oli hyvin tummaa, kuten puhdistamokäynnin yhteydessä todettiin. Jälkiselkeytyksessä havaittiin hieman pintalietettä puhdistamokäynnin yhteydessä. Heinäkuussa (4.7.2011) puhdistamolle tuleva jätevesi oli väkevää. Tiivistämöön tuotiin yhteensä 16,6 m 3 saostus- ja umpikaivolietteitä tarkkailun aikana, mikä oli noin 3 % puhdistamon tulovirtaamasta. Jälkiselkeytykseen syötettiin tarkkailun aikana polymeeriä. Elokuussa (16.8.2011) puhdistamolle tuli suuri kuormitus. Hule- ja vuotovesien osuus oli noin 50 % tulevasta vesimäärästä. Vuoden 2011 vuorokauden maksimisademäärä Turussa (51 mm) saatiin 16.8.2011. Vuotovesistä huolimatta puhdistamolle tuleva vesi ei ollut erityisen laimeaa, vaan puhdistamolle tuleva jätevesi oli väkevää etenkin COD Cr :n sekä kiintoaineen osalta. Lähtevän veden alkaliteetti- ja ph-arvot olivat laskeneet nitrifikaation vuoksi alhaisiksi, mikä aiheuttaa jo saostuneen fosforin liukenemista takaisin veteen sekä saostuskemikaalin raudan vapautumista lähtevään veteen. Rautaa olikin vapautunut lähtevään veteen. Myös äkilliset kuormituspiikit haittaavat saostumista. Jälkiselkeytykseen syötettiin tarkkailun aikana polymeeriä. Puhdistamonhoitajan ilmoituksen syötön automaattilaitteisto oli epäkunnossa, ja laitteisto oli suunniteltu kunnostettavaksi viikolla 34/2011. Syyskuussa (13.9.2011) puhdistamolle tuli melko kova kuormitus ja tuleva jätevesi oli väkevää COD Cr :n sekä kiintoaineen osalta, muilta osin jätevesi vastasi keskimääräistä puhdistamatonta yhdyskuntajätevettä. Puhdistamonhoitajan ilmoituksen mukaan laitoksella oli ollut 2-3 tunnin sähkökatko 13.9.2011 myrskyn vuoksi. Marraskuussa (22.11.2011) kokonaistypen puhdistusteho oli 44 %, mikä jäi hieman luvan vaatimuksesta. Prosessilämpötila oli 10,3 C. Jälkiselkeytykseen syötettiin tarkkailun aikana polymeeriä. Puhdistamon ilmoituksen mukaan joulukuun lopun 2011 Tapaninpäivän myrsky aiheutti 24 h 72 h sähkökatkoja puhdistamolla ja viemäriverkostossa. Pumppaamoja käytettiin sähkökatkosten ajan siirrettävällä varavoimakoneella. Puhdistamolle otetaan vastaan runsaasti saostus- ja umpikaivolietteitä, lietteiden osuus oli keskimäärin 2,0 % tulovirtaamasta. Puhdistamolle tuotiin tammi-, maalis-, huhti-, touko-, kesä- ja heinäkuun tarkkailukerroilla saostus- ja umpikaivolietteitä sekä kesäkuun tarkkailukerralla myös Lammalan jätevedenpuhdistamon ylijäämälietettä. Lietteiden määrä vaihteli välillä 9,8 37 m 3 (2 7 % tulevasta vesimäärästä). Lietteiden aiheuttama kuormitus on huomattavaa ja näkyy tulevassa kuormituksessa (taulukko 3). Riittävän tehokas ilmastus ja riittävä saostuskemikaalin syöttömäärä tulee varmistaa. Onnistunut kokonaistypenpoisto vaatii voimakkaan nitrifikaation. Nitrifikaatio on riippuvainen lämpötilasta. Kun lämpötila laskee alle 10 C:een, on nitrifikaatiobakteerien lisääntyminen erittäin hidasta. Nitrifikaation parantamiseksi tulisi lieteiän olla vähintään 20 vuorokautta, koska hidaskasvuiset nitrifikaatiobakteerit vaativat korkean lieteiän jotta ne ehtivät lisääntyä.

22 (23) KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2011) Esimerkiksi lämpötilan ollessa 4 C on lieteiän täydellisessä nitrifikaatiossa oltava 25 vuorokautta. Ympärivuotinen nitrifikaatio vaatii lietekuorman arvoksi <0,1 kgbod 7 /kg MLSS /d. Lisäksi lietepitoisuuden tulisi olla tasolla 3-5 g/l nitrifikaation varmistamiseksi. Lietepitoisuutta ja -ikää voidaan kohottaa vähentämällä ylijäämälietteen poistoa ja lisäämällä palautuslietteen määrää. Typenpoiston tehostamiseksi ja nitrifikaation ylläpitämiseksi alkalointikemikaalin syöttö voimakkaasti nitrifioivan jakson aikana tulisi olla noin 150 g/m 3. Alkalointikemikaalin syöttömäärää tulee lisätä, jos alkaliteetti ja ph lähtevät laskemaan. Denitrifikaatioprosessin aikana ilmastusaltaan loppuvaiheesta tulisi kierrättää riittävästi nitraattipitoista lietettä alkupään denitrifikaatiovaiheeseen. Kierrätyssuhteen olisi hyvä olla 150 200 %. Denitrifikaatiovaiheessa happipitoisuuden tulisi olla <0,1 mg/l (anoksiset olosuhteet). 6.4. Hule- ja vuotovedet sekä ohitukset Puhdistamolle tuli hule- ja vuotovesiä varsinkin sulamisvesien aikaan maalis-huhtikuun vaihteesta huhtikuun puolivälille saakka sekä loppuvuonna poikkeuksellisen runsaiden sateiden aikana marras-joulukuussa (kuva 2, liite 6). Viikon päivittäinen maksimivirtaama ylitti neljällä (4/52) kerralla puhdistamon mitoitusvirtaaman (1 416 m 3 /d) vuoden aikana, kerran sulamisvesien aikana viikolla 14 ja kolme kertaa joulukuussa viikoilla 49, 50 ja 51. Suurin puhdistamolle tullut vesimäärä, 2 976 m 3 /d, tuli viikolla 49/2011. Puhdistamolla oli ohituksia vuoden aikana yhteensä 13 971 m 3 eli keskimäärin 38,3 m 3 /d (liite 4). Ohitukset johtuivat tulvavesistä (ohitus välpän jälkeen). Kaikki puhdistamoohitukset tapahtuivat joulukuussa viikkojen 50 52 aikana. Puhdistamo-ohitusten vuoksi kiintoainepitoisuuden vaatimusta ei täytetty toisella puolivuosijaksolla. Runsaista vuotovesistä johtuvat suuret virtaamat aiheuttavat laimean tulevan veden, lietteenkarkaamista puhdistamolta ja ohijuoksutuksia. Lisäksi puhdistustehot jäävät yleensä heikoiksi ja kylmät sulamisvedet vaikeuttavat nitrifikaatiota ja kokonaistypenpoistoa. Puhdistamon hyvän toiminnan takaamiseksi on sade- ja vuotovesien osuutta puhdistamolle tulevasta jätevedestä saatava pienennettyä. Tällöin viemäriverkoston kunnossapito on asia, johon tulee kiinnittää huomiota. Mm. vuotavat viemärit ja kaivot tulisi saada tiivistettyä sekä kiinteistöjen kuivatus-, katto- ja salaojavedet tulisi saada pois jätevesiviemäristä. 6.5. Muutokset Tällä hetkellä Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamoa tarkkaillaan entisen Dragsfjärdin Taalintehtaan jätevedenpuhdistamon tarkkailuohjelman mukaisesti, joka on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 15.4.2004 hyväksymä (nro 43 YLO, dnro LOS-2002-Y-1512-121). Tarkkailusuunnitelman on laatinut AIRIX Ympäristö Oy 24.2.2004. Varsinais-Suomen ELY -keskuksessa on hyväksyttävänä uudelle Tyskaholmenin puhdistamolle tehty Dragsfjärdin Taalintehtaan jätevedenpuhdistamon käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelmaehdotus (, 18.12.2008). Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 19.12.2003 Taalintehtaan vanhalle puhdistamolle antaman ympäristölupapäätös nro 110 YLO on voimassa 31.12.2012, johon mennessä luvan saajan on jätettävä lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamisesta.

KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (2011) 23 (23) Syyskuusta 2010 lähtien puhdistamolla siirryttiin kuukausittaiseen näytteenottoon. Samalla alettiin ottaa näytteitä myös esiselkeytetystä jätevedestä (liite 7). Kuukausittainen näytteenotto jatkui elokuulle 2011 saakka, minkä jälkeen siirryttiin joka toisena kuukautena tehtävään näytteenottoon. Turussa 23. maaliskuuta 2012 Nina Leino prosessi-insinööri

JAKSORAPORTTI Yhdistelmätaulukko 16.2.2012 12-769 #1 s. 1 (4) - 1/1 - PUHDISTAMO: Kemiönsaaren Veden Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamo LAITOSTUNNUS: 123 TARKKAILUJAKSO: 1.1.2011-31.12.2011 Tulokset/tarkk.kerrat 11.1. 15.2. 15.3. 12.4. 9.5. 8.6. 4.7. 16.8. 13.9. 22.11. Virtaama Puhd.tuleva m³/d 804 527 615 1390 585 563 486 954 718 595 Käsitelty m³/d 804 527 615 1390 585 563 486 954 718 595 Ohitus m³/d 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Vesistöön m³/d 804 527 615 1390 585 563 486 954 718 595 pros.lämpö Tuleva (vl) C Käsitelty C 4,9 4,8 4,3 3,6 7,4 13,6 17,9 16,5 16,6 10,3 Ohitus C Vesistöön C 4,9 4,8 4,3 3,6 7,4 13,6 17,9 16,5 16,6 10,3 alkal. Tuleva (vl) mmol/l Käsitelty mmol/l 1,8 0,70 0,90 0,20 5,1 3,3 5,4 0,10 2,3 2,7 Ohitus mmol/l Vesistöön mmol/l 1,8 0,70 0,90 0,20 5,1 3,3 5,4 0,10 2,3 2,7 sähkönjoht Tuleva (vl) ms/m 83 80 84 34 71 97 99 47 68 84 Käsitelty ms/m 68 71 76 43 98 92 110 68 86 85 Ohitus ms/m Vesistöön ms/m 68 71 76 43 98 92 110 68 86 85 ph Tuleva (vl) 7,6 7,5 7,6 7,4 7,4 7,5 7,4 7,2 7,3 7,5 Käsitelty 6,8 6,9 7,0 6,1 7,7 7,7 7,8 3,5 7,1 7,8 Ohitus Vesistöön 6,8 6,9 7,0 6,1 7,7 7,7 7,8 3,5 7,1 7,8 CODCr Tuleva (vl) kg/d 460 260 280 370 370 430 630 860 790 400 Käsitelty kg/d 15 7,9 11 21 19 14 15 18 18 17 Ohitus kg/d Vesistöön kg/d 15 7,9 11 21 19 14 15 18 18 17 Tuleva (vl) mg/l 570 500 450 270 640 760 1300 900 1100 680 Käsitelty mg/l 19 15 18 15 33 24 30 19 25 29 Ohitus mg/l Vesistöön mg/l 19 15 18 15 33 24 30 19 25 29 Käsittelyteho % 97 97 96 94 95 97 98 98 98 96 Kokonaisteho % 97 97 96 94 95 97 98 98 98 96 BOD7ATU Tuleva (vl) kg/d 170 110 100 120 130 170 240 330 270 180 Käsitelty kg/d 1,8 0,53 1,1 2,2 3,2 1,4 1,1 0,95 0,72 1,2 Ohitus kg/d Vesistöön kg/d 1,8 0,53 1,1 2,2 3,2 1,4 1,1 0,95 0,72 1,2 Tuleva (vl) mg/l 210 200 170 85 230 310 490 350 380 300 Käsitelty mg/l 2,3 1,0 1,8 1,6 5,5 2,4 2,3 1,0 1,0 2,0 Ohitus mg/l Vesistöön mg/l 2,3 1,0 1,8 1,6 5,5 2,4 2,3 1,0 1,0 2,0 Käsittelyteho % 99 100 99 98 98 99 100 100 100 99 Kokonaisteho % 99 100 99 98 98 99 100 100 100 99 kok.p Tuleva (vl) kg/d 7,6 3,7 4,3 3,3 5,0 6,8 8,3 8,8 9,3 5,8 Käsitelty kg/d 0,049 0,0084 0,010 0,019 0,064 0,021 0,020 0,046 0,022 0,071 Ohitus kg/d Vesistöön kg/d 0,049 0,0084 0,010 0,019 0,064 0,021 0,020 0,046 0,022 0,071 Tuleva (vl) mg/l 9,4 7,0 7,0 2,4 8,6 12 17 9,2 13 9,8 Käsitelty mg/l 0,061 0,016 0,017 0,014 0,11 0,038 0,041 0,048 0,030 0,12 Ohitus mg/l Vesistöön mg/l 0,061 0,016 0,017 0,014 0,11 0,038 0,041 0,048 0,030 0,12 Käsittelyteho % 99 100 100 99 99 100 100 99 100 99 Kokonaisteho % 99 100 100 99 99 100 100 99 100 99 liuk.p Tuleva (vl) mg/l Käsitelty mg/l 0,021 0,0070 0,0060 0,0050 0,066 0,017 0,024 0,0070 0,013 0,096 Ohitus mg/l Vesistöön mg/l 0,021 0,0070 0,0060 0,0050 0,066 0,017 0,024 0,0070 0,013 0,096

JAKSORAPORTTI Yhdistelmätaulukko 16.2.2012 12-769 #1 s. 2 (4) - 1/2 - PUHDISTAMO: Kemiönsaaren Veden Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamo LAITOSTUNNUS: 123 TARKKAILUJAKSO: 1.1.2011-31.12.2011 Tulokset/tarkk.kerrat Jakso Raja Tavoite Virtaama Puhd.tuleva m³/d 733 Käsitelty m³/d 695 Ohitus m³/d 38,3 Vesistöön m³/d 733 pros.lämpö Tuleva (vl) C Käsitelty C 9,5 Ohitus C Vesistöön C alkal. Tuleva (vl) mmol/l Käsitelty mmol/l 1,9 Ohitus mmol/l Vesistöön mmol/l sähkönjoht Tuleva (vl) ms/m Käsitelty ms/m 74 Ohitus ms/m Vesistöön ms/m ph Tuleva (vl) Käsitelty 6,6 Ohitus Vesistöön CODCr Tuleva (vl) kg/d 490 Käsitelty kg/d 15 Ohitus kg/d 6,8 Vesistöön kg/d 22 Tuleva (vl) mg/l 670 Käsitelty mg/l 22 60 Ohitus mg/l 180 Vesistöön mg/l 30 60 Käsittelyteho % 97 90 Kokonaisteho % 96 90 BOD7ATU Tuleva (vl) kg/d 180 Käsitelty kg/d 1,4 Ohitus kg/d 2,5 Vesistöön kg/d 3,9 Tuleva (vl) mg/l 250 Käsitelty mg/l 2,0 10 Ohitus mg/l 65 Vesistöön mg/l 5,3 10 Käsittelyteho % 99 95 Kokonaisteho % 98 95 kok.p Tuleva (vl) kg/d 6,3 Käsitelty kg/d 0,032 Ohitus kg/d 0,087 Vesistöön kg/d 0,12 Tuleva (vl) mg/l 8,6 Käsitelty mg/l 0,046 0,3 Ohitus mg/l 2,3 Vesistöön mg/l 0,16 0,3 Käsittelyteho % 99 95 Kokonaisteho % 98 95 liuk.p Tuleva (vl) mg/l Käsitelty mg/l 0,023 Ohitus mg/l Vesistöön mg/l