TAPATURMAKATSAUS Keski-Uudenmaan Pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS 2012 Keski-Uudenmaan Pelastusalue

SAATTEEKSI Tämä tilastokatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- ja seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua Katsaukseen on koottu se tieto, joka nyt on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Ensimmäiset pelastusaluekohtaiset tapaturmaturmakatsaukset tuotettiin vuonna 2008. Aiemmat katsaukset ovat sisältäneet tapaturmatilannetiedon lisäksi luvut keinoista keskeisimpien tapaturmien ehkäisemiseksi. Jatkossa nämä luvut sekä laajemmin tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta osoitteesta www.tapaturmat.fi. Katsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen mirka.raback@thl.fi. Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuu 2012 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2

SISÄLTÖ SAATTEEKSI...2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA...4 2 TAPATURMAT SUOMESSA...5 3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT...6 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA...8 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA...10 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN...21 7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN...29 3

1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Aineistolähteet lukumäärätiedoille: kuolemat: kuolemansyyaineisto (lähde: Tilastokeskus) hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät: hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL) Raportin taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät luvut (hoitojaksojen, potilaiden, hoitopäivien määrät) sekä kuolemien määrät perustuvat kokonaisaineistoihin ja siten niiden kattavuus on Ahvenanmaata lukuunottamatta käytännössä lähes 100 %. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kaikki vuodeosastohoito, sairaalassa ei aina kirjata huolella tapaturmiin liittyviä tietoja (ks. kuvio 8, s. 18). Tuloksia tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon aineistoon liittyvät puutteet. Tietosuojan vuoksi on taulukoissa näkyvien pienimpien lukumäärien kohdalla supistettu tarkkuutta: kuntakohtaisten, viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä (koskevat vain niitä raportin osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä): Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä '<5' Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä-arvot tai koko aluetta koskevat arvot) näissä yhteyksissä pyöristetään lähimpään kymmeneen 4

2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2010 tapaturmissa kuoli 2856 suomalaista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuolleita 3000 2500 2000 1500 1000 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet Työtapaturmissa kuolleet palkansaajat ja maatalousyrittäjät (2010 on arvio) 500 0 Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1986 2010, N. Lisää tietoa suomalaisesta tapaturmatilanteesta on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta www.tapaturmat.fi > Tapaturmat lukuina. 5

3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT Raportissa käsitellään kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). Näiden tapaturmien ehkäisyn tulisi näkyä turvallisuussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa, kun meillä on käytössä tieto polikliinisesti hoidetuista tapaturmapotilaista, voimme saada alueellista tietoa myös niistä tapaturmista, jotka ovat väestötasolla yleisiä mutta harvoin vaativat vuodeosastohoitoa ja jäävät siten vielä toistaiseksi tavoittamatta tässä raportissa. Polikliinisesti hoidetuista tapaturmista voi seurata pitkiä työstä poissaolojaksoja, toistuvia kiputiloja ja merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään. Ne voivat myös aiheuttaa leikkaushoitoja usean vuoden viiveellä. Tällaisin perustein mm. liikuntavammojen ehkäisy on kansallisissa ohjelmissa nostettu priorisoitavaksi kohteeksi. Liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä, vaikka ne hoidetaan usein polikliinisesti. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia alueella kaiken kaikkiaan sattuu, voidaan käyttää seuraavaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Tapaturmat, jotka katsaus kattaa Kuolemat Vuodeosastohoito Polikliiniset hoidot Oma hoito Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik. 6

Katsauksessa kuvataan alueen asukkaille sattuneita tapaturmia. Koska meillä ei ole käytettävissä tietoa tapaturman sattumispaikasta, on tapaturma sijoitettu alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Näin esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on lueteltu alueen kunnat vuoden 2010 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne ikäryhmissä olevien väestönosuuksien mukaan raportin taulukoissa käytettävin ikäryhmittäin 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2010 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2010), N. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 23% 3% 6% 6% 36% 14% 10% 3% 418 697 Hyvinkää 21% 3% 6% 6% 34% 15% 12% 4% 45 380 Järvenpää 22% 3% 6% 6% 36% 14% 9% 3% 38 694 Kerava 21% 3% 6% 7% 35% 15% 10% 3% 34 058 Mäntsälä 27% 3% 4% 4% 36% 13% 10% 3% 19 861 Nurmijärvi 28% 3% 4% 4% 38% 13% 9% 2% 39 782 Pornainen 32% 3% 3% 4% 36% 12% 8% 2% 5 087 Tuusula 26% 3% 4% 4% 38% 14% 9% 2% 36 990 Vantaa 22% 3% 6% 7% 37% 13% 10% 2% 198 846 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus 7

4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Suomessa valtaosassa ns. ei-luonnollisia kuolemia tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa kuolemansyy määritellään. Etenkin nuorilla kuolemansyytutkimukset toteutetaan lähes 100 %:sti, vanhemmilla harvemmin 4. Tietoa kuolemansyystä voidaan pitää luotettavana. Tapaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui. Taulukko 2. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2001 2010 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Liikenne, kevyt 6 <5 <5 <5 19 8 17 7 Liikenne, moottoriajoneuvot 19 8 19 13 62 25 22 5 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 72 81 113 227 Hukkuminen 5 <5 <5 5 26 16 20 <5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 15 15 17 <5 Tulipalo <5 <5 <5 <5 22 7 8 <5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 6 8 <5 <5 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 141 104 27 <5 Muu myrkytys 7 <5 <5 10 25 100 40 22 <5 Muut tapaturmat 13 <5 <5 <5 46 27 26 16 Yhteensä 50 20 40 60 510 330 280 270 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 43 21 60 - Liikenne, moottoriajoneuvot 125 48 170-25% Kaatuminen ja putoaminen 290 212 500-12% Hukkuminen 69 10 80-27% Tukehtuminen 42 16 60 - Tulipalo 31 9 40 - Paleltuminen 12 8 20-47% Alkoholimyrkytys 211 68 280-20% Muu myrkytys 141 61 200 - Muut tapaturmat 99 33 130 - Yhteensä 1 060 490 1 550-16% 4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282-284 5 Vertailu -sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10% kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 7 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä. 8

Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat Myrkytykset 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 3. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 8 2010, %. Kuolemantapauksia 0 50 100 150 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat Kuvio 4. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. 8 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi. 9

5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA Kun pyrkimyksenä on ehkäistä tapaturmia ja tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa, on tärkeää tarkastella lukumääriä ja lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Tämä kappale sisältää koko aluetta koskevia tietoja. On myös hyvä verrata eri alueita keskenään. Näin voidaan saada ajatuksia siitä, millä alueilla ennalta ehkäisevää työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Kappaleessa 6 esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Hoitopäivät, hoitojaksot ja potilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Koska sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistossa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan yhteydessä, on tässä kappaleessa esitetyissä tunnusluvuissa laskettu yhteen tapaturma- ja väkivaltahoidot. Valtaosaan (n. 85 %) hoidon syynä on kuitenkin tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Tuhansia hoitopäiviä 0 5 10 15 20 25 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Liikennetapaturma, kevyt liikenne Tulipalo Paleltuminen Muu myrkytys Hengitystä estävät tapaturmat Alkoholimyrkytys Veteen vajoaminen Kuvio 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2001 2010, tuhansia päiviä. 10

Taulukko 3. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 409 23 60 65 555 167 148 53 1 480 Liikenne, moottoriajoneuvot 577 204 292 309 1 048 288 106 27 2 850 Kaatumis- ja putoamistapaturma 2 503 349 768 833 6 525 2 945 2 652 1 305 17 880 Veteen vajoaminen 11 <5 <5 <5 7 10 <5 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 44 <5 <5 6 18 10 6 <5 90 Tulipalo 14 8 8 7 69 20 12 <5 140 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 23 9 <5 <5 40 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 86 <5 6 10 45 21 13 <5 190 Alkoholimyrkytys 68 <5 <5 <5 18 5 <5 <5 100 Muu tapaturma 1 452 394 853 849 4 795 1 908 1 534 1 020 12 810 Yhteensä 5 160 990 1 990 2 080 13 100 5 380 4 480 2 410 35 600 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 205 9 38 31 326 179 234 59 1 080 Liikenne, moottoriajoneuvot 238 100 130 104 436 86 84 14 1 190 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 464 154 300 345 3 610 2 572 4 021 5 224 17 690 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 30 <5 <5 <5 6 <5 8 <5 50 Tulipalo 6 <5 <5 <5 43 8 7 <5 70 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 114 <5 8 7 39 21 22 23 240 Alkoholimyrkytys 87 <5 <5 <5 8 <5 <5 <5 100 Muu tapaturma 889 123 288 363 3 166 1 416 1 648 737 8 630 Yhteensä 3 040 390 770 850 7 640 4 290 6 030 6 070 29 070 Yhteensä 8 200 1 380 2 760 2 940 20 740 9 670 10 510 8 480 64 670 11

Kartta 1. Vertailutieto koko maan tilanteeseen nähden vammojen ja myrkytysten aiheuttamien hoitojaksojen osalta alueen kunnissa vuosina 2006-2010. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. 505 106 Vertailuluku, % -29... -20-19... -10 543 858 186 611-9... -5-4... +4 245 92 Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 106 Hyvinkää 186 Järvenpää 245 Kerava 505 Mäntsälä 543 Nurmijärvi 611 Pornainen 858 Tuusula 92 Vantaa 12

Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 325 19 52 57 430 116 103 33 1 130 Liikenne, moottoriajoneuvot 448 162 237 218 779 153 68 18 2 030 Kaatumis- ja putoamistapaturma 2 091 304 651 717 4 891 1 990 1 527 688 12 540 Veteen vajoaminen 11 <5 <5 <5 7 8 <5 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 39 <5 <5 <5 18 10 5 <5 80 Tulipalo 11 6 8 6 52 11 6 <5 100 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 16 6 <5 <5 30 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 84 <5 6 10 42 19 13 <5 180 Alkoholimyrkytys 65 <5 <5 <5 16 5 <5 <5 90 Muu tapaturma 1 272 349 744 725 3 911 1 479 1 079 363 9 710 Yhteensä 4 040 810 1 580 1 590 9 100 3 420 2 490 970 23 090 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 153 9 31 26 265 139 166 38 820 Liikenne, moottoriajoneuvot 170 87 102 83 331 66 57 11 890 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 231 133 258 288 2 779 1 816 2 293 2 545 11 020 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 29 <5 <5 <5 6 <5 6 <5 50 Tulipalo <5 <5 <5 <5 21 6 <5 <5 40 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 110 <5 7 7 38 20 22 20 230 Alkoholimyrkytys 79 <5 <5 <5 8 <5 <5 <5 90 Muu tapaturma 788 111 262 321 2 523 1 113 1 166 552 6 740 Yhteensä 2 440 340 620 690 5 450 2 870 3 270 2 840 17 920 Yhteensä 6 480 1 140 2 200 2 280 14 550 6 290 5 770 3 810 41 010 13

Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 1 834 246 304 261 5 361 2 641 1 491 918 13 060 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 917 810 1 741 2 354 10 697 3 272 1 199 377 22 370 Kaatumis- ja putoamistapaturma 4 256 915 3 021 1 792 31 325 24 425 40 617 24 574 130 930 Veteen vajoaminen 38 <5 6 <5 39 42 12 <5 140 Hengitystä estävät tapaturmat 56 <5 6 14 74 66 17 <5 240 Tulipalo 38 19 36 59 561 270 171 <5 1 150 Paleltuminen <5 22 <5 8 180 144 27 8 390 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 111 5 8 30 141 100 59 <5 460 Alkoholimyrkytys 81 <5 <5 <5 38 17 <5 <5 140 Muu tapaturma 2 745 948 2 216 1 766 15 623 9 844 14 803 52 314 100 260 Yhteensä 11 080 2 970 7 340 6 290 64 040 40 820 58 400 78 200 269 130 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 1 160 55 146 92 1 508 1 354 2 564 688 7 570 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 199 520 470 588 3 002 495 1 058 169 7 500 Kaatumis- ja putoamistapaturma 2 285 314 686 851 12 820 16 860 63 191 124 321 221 330 Veteen vajoaminen 15 <5 <5 <5 22 <5 <5 <5 40 Hengitystä estävät tapaturmat 32 <5 <5 5 8 5 11 27 90 Tulipalo 65 16 101 6 308 165 152 5 820 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 16 28 <5 67 110 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 153 8 66 8 109 83 158 136 720 Alkoholimyrkytys 93 <5 <5 <5 27 <5 <5 <5 130 Muu tapaturma 1 601 398 765 894 10 443 6 592 13 816 7 340 41 850 Yhteensä 6 600 1 310 2 240 2 440 28 260 25 590 80 950 132 750 280 150 Yhteensä 17 680 4 280 9 570 8 730 92 300 66 410 139 350 210 950 549 280 14

Vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joitakin vammoja tarvitsee hoitaa sairaalassa useamman kerran. Usein potilas myös siirretään esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Lukumäärä 0 2000 4000 6000 8000 Hoitojaksoja Potilaita 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2001 2010, N. 15

Hoitokäytännöt muuttuvat. Hoitojaksot lyhenevät ja osa aiemmin vuodeosastohoitoa vaatineista hoidoista tapahtuu polikliinisesti avohoitona. Vanhemman väestön hoitojaksot ovat usein pitkiä ja katkeavat useampaan lyhytkestoisempaan hoitojaksoon eri hoitopaikassa. Hoitojakson pituus ei siis suoraan kerro vamman vakavuudesta. Joka tapauksessa pitkien hoitojaksojen lukumäärä/osuus kuvaa vakavien tapaturmien kehitystä. Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2001 2010, %. Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. 1 päivä 2-7 päivää 8- päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 1 187 828 546 2 561 4 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 957 1 308 778 4 043 6 Kaatumis- ja putoamistapaturma 15 271 11 908 8 391 35 570 55 Veteen vajoaminen 10 24 6 40 0 Hengitystä estävät tapaturmat 105 33 6 144 0 Tulipalo 54 91 66 211 0 Paleltuminen 11 23 19 53 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 250 141 30 421 1 Alkoholimyrkytys 169 22 4 195 0 Muu tapaturma 10 883 6 964 3 588 21 435 33 Yhteensä 29 897 21 342 13 434 64 673 100 16

Taulukko 7. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2010, N. vähintään 10 potilasta vuonna 2010, hoitopäivät laskettu vuoden alusta. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja, lisätietoja http://www.stakes.fi/fi/tilastot/toimipaikat/toimipaikkakoodit.htm Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 40426 - HYVINKÄÄN SAIRAANHOITO-ALUE/ HYVINKÄÄN SAIRAALA 1 747 1 529 6 507 3.7 50200 - HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA 3 323 2 896 12 307 3.7 90153 - VANTAAN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO / TERVEYDENHUOLTO 452 358 13 779 27.9 60605 - DEXTRA MUNKKIVUOREN LÄÄKÄRIKESKUS OY:N SAIRAALA 245 236 245 1.0 60626 - SAIRAALA MEHILÄINEN HELSINKI 226 217 228 1.0 60611 - DIACOR SAIRAALA 212 210 212 1.0 90162 - HYVINKÄÄN TERVEYSKESKUS 183 165 6 025 29.8 60738 - LÄÄKÄRIKESKUS ARS MEDICINA 191 178 191 1.0 60702 - SAIRAALA LASERI OY 175 166 177 1.0 40401 - PORVOON SAIRAANHOITOALUE / PORVOON SAIRAALA 32 28 70 2.1 40312 - MIKKELIN KESKUSSAIRAALA 15 15 35 2.3 90198 - JÄRVENPÄÄN TERVEYSKESKUS 166 130 2 960 17.1 90382 - NURMIJÄRVEN TERVEYSKESKUS 114 97 3 305 27.5 60775 - (nimi ei tiedossa) 95 94 95 1.0 90550 - TUUSULAN TERVEYSKESKUS 101 82 2 182 20.6 40318 - PÄIJÄT-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA 5 5 6 1.2 40309 - KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA 7 7 23 3.3 90237 - KERAVAN TERVEYSKESKUS 77 71 5 237 58.2 60613 - INVALIDISÄÄTIÖ/SAIRAALA ORTON 90 77 181 2.0 90366 - MÄNTSÄLÄN TERVEYSKESKUS 74 63 2 468 31.6 40301 - ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA 6 6 13 2.2 60770 - KILJAVAN SAIRAALA 71 50 1 548 19.6 60617 - KAUNIALAN SOTAVAMMASAIRAALA 102 44 6 617 57.0 60621 - INVALIDILIITON KÄPYLÄN KUNTOUTUSKESKUS /SYNAPSIA 51 47 1 154 22.2 40415 - VÄSTRA NYLANDS SJUKVÅRDSOMRÅDE / VÄSTRA NYLANDS SJUKHUS 10 10 10 1.0 50290 - TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 8 7 15 1.9 40304 - POHJOIS-KARJALAN KESKUSSAIRAALA 12 11 21 1.8 40317 - SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALA 9 8 17 1.9 50250 - KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 23 17 34 1.5 40302 - KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA 14 14 16 1.1 90152 - HELSINGIN KAUPUNGIN TERVEYSVIRASTO 2 2 2 1.0 40404 - KUUSANKOSKEN ALUESAIRAALA 40305 - SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA 9 9 16 1.8 90614 - FORSSAN SEUDUN TERVEYSKESKUS 40405 - LOHJAN SAIRAANHOITOALUE/ LOHJAN SAIRAALA 2 2 5 2.5 40311 - LAPIN KESKUSSAIRAALA 19 17 40 2.0 50230 - TYKS / RAISION SAIRAALA 8 7 10 1.2 40314 - KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALA 5 5 5 1.0 40316 - KAINUUN KESKUSSAIRAALA 3 3 6 2.0 17

Tapaturmatyypit Luokittelemalla hoitojaksoja taustamuuttujien mukaan, päästään lähemmäksi niitä väestöryhmiä ja tapaturmien sattumispaikkoja, joihin ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata. Sairaalahoitoja koskevista taulukoista ja kuvioista puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista, näin ollen vain varovaisia tulkintoja voidaan tehdä. Esimerkiksi liikuntatapaturmat, joita suomalaisille sattuu yli 300 000 vuosittain, ovat useimmiten polikliinisesti hoidettuja eivätkä siten näy raportin luvuissa. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. Valtakunnallisen tilastoaineiston käyttöä hankaloittaa, jos tieto tapaturmatyypistä on sairaalassa jätetty merkitsemättä tai se on kirjattu ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. Kaksi viimeksi mainittua luokkaa ovat edelleen liian suuria. Ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää, että sairaaloissa tuotetun tiedon laatu paranisi. Ehkäisevää työtä tekevien tulisi neuvotella aineistosta terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus onkin parantunut vuosituhannen vaihteesta. Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 8. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 1999 2010, %. 18

Alla esitetään kuva siitä, miten alueen asukkaille sattuneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueella, työssä tai päiväkodissa/koulussa sattuviin tapaturmiin (kuvio 9). Tämä tieto tallennetaan sairaalassa potilaan hoidon yhteydessä. Seuraavalla sivulla esitetty kuvio 10 kuvaa saman asian koko maassa. Tapausten lukumäärä 0 500 1000 1500 2000 Muu vapaa-ajan tapaturma Kotitapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhin liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 9. Tapaturmatyypit alueella vuosina 1999 2010, N. 19

Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 10. Tapaturmatyypit koko maassa vuosina 1999 2010, N. Taulukko 8. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 1999 2010 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 7 256 Liikenne 7 757 Kotitapaturma 16 268 Urheilu- tai liikuntatapaturma 4 390 Muu vapaa-ajan tapaturma 17 268 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 2 379 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 4 009 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 549 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 13 597 20

6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Alueen asukkaiden ikärakenne vaikuttaa tapaturmien ja väkivallan määrään. Eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten työllisyys, kevyen liikenteen väylästöt, alueella toimivien työnantajien työturvallisuudesta huolehtiminen, elämän aikana saatu turvallisuusneuvonta, alkoholin käyttö jne. Pääsääntöisesti näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei vertailuluvuissa voida ottaa huomioon. Eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia, kun mietitään paikallisen turvallisuustyön tavoitteita. Kun halutaan vertailla poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Vakiointimenettelynä on käytetty epäsuoraa vakiointia. Epäsuorassa vakiointimenettelyssä lasketaan ensin alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Tämän jälkeen verrataan alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää alueelle odotettuun tapahtumamäärään. Menetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 9. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10%, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee liikennetapaturma -sarakkeessa 712-27%. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikennetapaturmaksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27% vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6539 +33%. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33% enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun perässä ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se riittävän paljon ylitä arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua (eli poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä). Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ei (aina) tarkoita käytännössä merkittävää. Esimerkiksi 100% odotettua enemmän silloin, kun hoitojaksojen määrä on 15 ei välttämättä ole yhtä painava tulos kuin 50% odotettua enemmän hoitojaksojen määrän ollessa 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. 9 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit menetelmäseloste 21

Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat 10 11 12 viiden vuoden aikana, 2006-2010. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 39 230-13% 25 820-10% 322 550-8.1 1 180-17% Hyvinkää 5 260-3 251-4% 49 009-9.1 184 - Järvenpää 3 920-6% 2 439-9% 38 441-9.6 107-19% Kerava 3 100-16% 2 098-12% 31 290-9.9 102 - Mäntsälä 1 920-12% 1 224-12% 16 925-8.6 52-24% Nurmijärvi 3 850-6% 2 532-4% 33 141-8.4 91-28% Pornainen 410-21% 309-10% 1 530-60% 3.7 9-44% Tuusula 3 690-2 352-6% 22 094-20% 5.9 99-19% Vantaa 17 080-18% 11 727-13% 130 122-12% 7.5 531-19% 10 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 11 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 12 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 22

Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden 13 14 15 aikana, 2006-2010. Kunta Liikennetapaturma Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 3 490-9% 18 540-6% 1 720-28% 12 340-11% 3 150-38% 39 230-13% Hyvinkää 440-2 782 +7% 191-24% 1 415-12% 431-25% 5 260 - Järvenpää 382-1 971 +7% 139-37% 1 185-244 -48% 3 920-6% Kerava 304-1 489-9% 162-17% 939-17% 206-50% 3 100-16% Mäntsälä 166-958 - 69-594 - 134-40% 1 920-12% Nurmijärvi 322-1 937 +8% 130-35% 1 176-7% 285-37% 3 850-6% Pornainen 80 +152% 188-16% 11-110 -28% 21-410 -21% Tuusula 463-1 627-109 -44% 1 233-255 -41% 3 690 - Vantaa 1 330-27% 7 588-16% 906-22% 5 683-12% 1 576-34% 17 080-18% 13 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 14 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 15 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 23

Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 16 17 18 2006-2010. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 3 600 +61% 10 390-20% 790-9% 1 470-23% 2 280 +32% 18 530-6% Hyvinkää 556 +113% 1 635-10% 131 +34% 194-263 +26% 2 780 +7% Järvenpää 412 +97% 1 193-58 - 122-29% 184 +23% 1 970 +7% Kerava 259 +46% 881-19% 57-82 -32% 210 +49% 1 490-9% Mäntsälä 192 +78% 545-19% 31-94 - 95-960 - Nurmijärvi 360 +72% 1 067-71 - 226 +29% 210 +31% 1 930 +8% Pornainen 33 +90% 96-30% 11 * 24-24 - 190-19% Tuusula 345 +75% 884-19% 76-130 -17% 191 +33% 1 630 - Vantaa 1 442 +38% 4 089-30% 352-13% 597-33% 1 104 +40% 7 580-16% 16 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 17 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 18 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 24

Kunta Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 19 20 21 2006-2010. Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 7 800-21% 1 910-10 470 +6% 1 860-6% 15 600-19% 1 600-16% 39 230-13% Hyvinkää 1 399-266 +28% 1 499 +31% 212-1 722-24% 161-28% 5 260 - Järvenpää 946-202 - 1 140 +23% 169-1 303-28% 161-3 920-6% Kerava 554-32% 121-20% 751-8% 115-25% 1 437-10% 122-3 100-16% Mäntsälä 492-77 - 540 +15% 119 +40% 621-32% 72-1 920-12% Nurmijärvi 868-214 - 1 104 +20% 209-1 302-26% 153-3 850-6% Pornainen 85-21 - 142 +30% 41 +104% 108-48% 13 * 410-21% Tuusula 657-20% 210 +24% 1 135 +31% 207 +21% 1 322-20% 156-3 690 - Vantaa 2 794-36% 797-15% 4 163-10% 787-17% 7 785-14% 757-14% 17 080-18% 19 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 20 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 21 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25

Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, 22 23 24 viiden vuoden aikana vuosina 2006-2010. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 2 770-14% 550-1 290-1 350-9% 8 100-16% 3 280-15% 2 780-14% 1 550 +12% 21 650-12% Hyvinkää 307-64 - 168-134 - 955-437 - 390-255 - 2 710 - Järvenpää 274-47 - 121-133 - 805-9% 311-16% 290-203 +71% 2 180 - Kerava 178-26% 42-132 - 134-619 -18% 244-29% 218-17% 114-1 680-17% Mäntsälä 154-22 - 50-45 - 325-28% 134-28% 155-140 +43% 1 030-14% Nurmijärvi 393-63 - 78-86 - 806-13% 351-277 - 159 +47% 2 210 - Pornainen 73 +39% 9 * 7-8 * 96-35 - 19-45% 13 * 260 - Tuusula 303-60 - 83-85 - 799-9% 388-266 - 128-2 110 - Vantaa 1 083-24% 238-648 -9% 729-10% 3 690-20% 1 376-22% 1 161-21% 535-9 460-18% 22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 26

Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden 25 26 27 vuoden aikana vuosina 2006-2010. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 1 780-11% 270-490 -15% 540-18% 4 600-15% 2 750-12% 3 520-14% 3 640-7% 17 590-12% Hyvinkää 223-27 - 56-63 - 499-11% 342-535 - 804-2 550 - Järvenpää 143-21% 25-49 - 43-29% 419-19% 281-382 - 395-1 740-9% Kerava 131-18 - 60-45 - 307-29% 223-23% 293-14% 342-1 420-15% Mäntsälä 99-9 - 7-56% 21-222 - 108-19% 185-245 - 900-10% Nurmijärvi 213-27 - 28-52 - 425-19% 241-299 - 352-1 640-8% Pornainen 36 - <5 * <5 * <5 * 38-40% 20-34% 24 * 27-44% 150-33% Tuusula 217-25 - 24-36 - 477-263 - 282-251 - 1 580 - Vantaa 715-20% 142-263 -18% 274-23% 2 209-14% 1 274-14% 1 524-19% 1 222-20% 7 620-17% 25 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 26 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 27 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 27

Sairaalahoitojen kustannukset Pitkät ja ketjuuntuneet hoitojaksot ovat merkittävä taloudellinen taakka kunnille. Useimmat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla. Vuonna 2006 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,5 vuorokautta. Kirurgian erikoisalalla tapahtuneen hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3117 euroa 28. Taulukossa 15 esitetyt luvut ovat arvioita, jotka perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin. Luvut eivät siis suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia, mutta ne antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Lisätietoja käytetystä laskentamentelmästä PERFECT-hankkeen menetelmäraportissa. 29 On myös huomioitava, että esitetyissä luvuissa on mukana vain erikoissairaanhoidon osuus, huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2010. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 640 065 Koko alue 0 Hyvinkää 0 Järvenpää 0 Kerava 0 Mäntsälä 0 Nurmijärvi 0 Pornainen 0 Tuusula 0 Vantaa 0 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) 28 Hujanen T, Kapiainen S, Tuominen U, Pekurinen M (2008): Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2006. Stakesin työpapereita 3/2008. 29 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-Menetelmäraportti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2/2009 http://info.stakes.fi/perfect/fi/ajankohtaista/index.htm 28

7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN Tulipaloihin liittyvät tehtävät ovat merkittävä osa pelastuslaitosten arkea. Tässä osiossa tarkastellaan savun, tulen tai liekkien 30 aiheuttamia henkilövahinkoja koko Suomessa, kun henkilövahingon vakavuusasteena on kuolema tai vähintään sairaalan vuodeosastohoitoa (ml. päiväkirurginen hoito) vaatinut tapaturma. Lisäksi kuviossa 11 kuvataan aikasarjan avulla tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2001-2010. Tapaturmaisesti tulipaloissa kuolleiden lukumäärä on ollut 50 ja 140 uhrin välillä vuosittain vuosien 1952-2007 aikana Suomessa 31. Kuolemien lisäksi sairaalahoitoihin joutuu vuosittain moninkertainen määrä henkilöitä. Savusta ja tulesta loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä ja loukkaantumisten hoitoon tarvittujen hoitopäivien määrä vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Avohoidossa hoidettuja henkilövahinkoja ei tässä raportissa ole voitu huomioida, mutta on tiedossa, että niiden määrä ylittää tässä raportissa mainitut lukumäärät. Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007-2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007-2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007-2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0-9 3 1.7 1 1.7 10-19 10 5.2 1 1.6 20-29 12 6.0 6 9.0 30-39 21 10.8 2 3.1 40-49 42 18.7 16 21.7 50-59 73 30.8 15 19.6 60-69 81 44.8 20 30.5 70-79 34 28.8 10 24.7 80-89 20 33.5 9 41.7 90+ 2 22.0 0 0.0 Yhteensä 299 18.8 80 14.9 30 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 31 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007-2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto. 29

Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2001-2010 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 158 62 220 10-19 390 69 459 20-29 411 82 493 30-39 429 89 518 40-49 574 169 743 50-59 582 193 775 60-69 350 165 515 70-79 192 113 305 80-89 76 103 179 90+ 6 18 24 Yhteensä 3 168 1 063 4 231 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2001-2010 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 729 187 916 10-19 2 758 344 3 102 20-29 3 003 640 3 643 30-39 3 848 594 4 442 40-49 5 753 1 659 7 412 50-59 6 091 1 909 8 000 60-69 4 125 1 812 5 937 70-79 2 749 1 441 4 190 80-89 521 1 092 1 613 90+ 175 139 314 Yhteensä 29 752 9 817 39 569 Hoitopäiviä 0 100 200 300 400 Hoitopäivät 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2001-2010. 30

Piste tapaturmille! -verkkopalvelu www.tapaturmat.fi Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn ja turvallisuuden edistämiseen 31