Sähköisen kyselyn Internet-osoite:

Lausuntopyyntökysely 03.11.2017 Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava -painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta osa kysymyksistä on merkitty pakollisiksi. Mahdolliset kysymyksiin annetut perustelut huomioidaan vastauksia analysoitaessa. Kyselyssä on runsaasti vastaustilaa lausujien vapaamuotoisille kommenteille. Vastauksia on mahdollista muokata ennen kyselylomakkeen lähettämistä. Kyselyn voi tarvittaessa keskeyttää painamalla Keskeytä-painiketta ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Keskeytä-painikkeesta kysely vie automaattisesti sivulle, jossa on linkki jatkettavaan kyselyyn. Sivulla voi myös lähettää linkin sähköpostiisi. Viimeisen kysymyksen lopussa on Yhteenvetopainike, josta pääset tarkastelemaan laatimiasi vastauksia. Yhteenvetosivulta pääset muokkaamaan (Muokkaa vastauksia -painike) ja tulostamaan (Tulosta-painike) kyselyn. Tämän jälkeen kysely pitää vielä lähettää. Vastauksien lähetys: Kun kyselyyn vastaaminen on valmis, paina kyselylomakkeen yhteenvetosivun lopussa olevaa Valmis-painiketta. Lähettämisen jälkeen kyselyvastausta ei ole enää mahdollista täydentää tai muokata. Sähköpostin liitteenä on mukana tekstitiedostoversio, jota voi käyttää lausuntopyynnön käsittelyn helpottamiseksi. Toimielimen käsittelyssä voidaan noudattaa esimerkiksi menettelyä, jossa lausuntoa työstetään tekstitiedostomuotoisena ja käsittelyn lopuksi tekstitiedostoon laaditut vastaukset syötetään kyselyyn. Lausunnot pyydetään toimittamaan sosiaali- ja terveysministeriöön 15.12.2017 klo 16.15 mennessä. Annetut vastaukset ovat julkisia. Lausuntoyhteenvedossa otetaan huomioon vain määräaikaan mennessä saapuneet lausunnot. Sähköisen kyselyn Internet-osoite: https://www.webropolsurveys.com/s/5ba5d60fc3d317a3.par Lisätietoja lausuntopyynnöstä antavat: Osastopäällikkö ylijohtaja Kirsi Varhila, p. 02951 63338, s-posti kirsi.varhila@stm.fi Hallitusneuvos Pirjo Kainulainen, p. 02951 63092, s-posti pirjo.kainulainen@stm.fi Hallitusneuvos Pekka Järvinen, p. 02951 63367, s-posti pekka.jarvinen@stm.fi Hallitussihteeri Maria Porko, p. 02951 63417, s-posti maria.porko@stm.fi Kyselyn tekniseen toteutukseen liittyvät kysymykset: Suunnittelija Henriikka Tammes, p. 02951 63182, s-posti henriikka.tammes@stm.fi Projektisihteeri Jaana Aho, p. 02951 63395, s-posti jaana.aho@stm.fi Osastosihteeri Maria Outinen, p. 02951 63589, s-posti maria.outinen@stm.fi

2 TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Lemin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Pentti Pitkänen Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Jussi Stoor, 0400553325 Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4.12.2017 Toimielimen nimi Lemin kunnanhallitus Onko vastaaja* kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue sairaanhoitopiiri maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin valtion viranomainen järjestö yksityinen palveluntuottaja joku muu Kysymykset Kysymyksiä valinnanvapauslain tavoitteista Kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen tavoitteena on kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä hillitä palveluista aiheutuvien kustannuksien kasvua 3 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Valinnanvapauslain tarkoituksena on edistää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden mahdollisuuksia valita palveluntuottaja, parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua sekä vahvistaa palvelujärjestelmän kannusteita kustannusvaikuttavaan toimintaan ja jatkuvaan kehittämiseen. 1. Voidaanko ehdotetulla valinnanvapauslailla osaltaan kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Esitys huonontaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, koska se vaarantaa sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoidon päivystyksen ja siten myös synnytystoiminnan ja maanlaajuisen erikoissairaanhoidon koulutuksen määräämällä asiakassetelit tiettyihin kirurgisiin toimenpiteisiin. Lisäksi erikoislääkärien sijoittaminen sote-keskuksiin tarkoittaisi käytännössä sitä, että pienillä paikkakunnilla ei voisi olla lainkaan sote-keskuksia.

3 Jos valinnanvapaus koskee vain perusterveydenhuoltoa ja joitakin sosiaalihuollon peruspalveluja, joita sote-keskuksen monialainen toimijaverkosto toteuttaa, yhdenvertaisuus voi vahvistua, mutta erityinen huomio on kiinnitettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen osana sote-keskuksen toimintaa ja sen kytkeminen osaksi kuntien hyvinvoinnin ja terveydenedistämistä. Kansalaisten näkökulmasta valinnanvapaus voi toteutua paremmin. Järjestäjältä tämä edellyttää vahvaa johtamista sekä arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämistä, minkä edellytys on toimivat ICTratkaisut. Malli on hajanainen. Siinä on useita eri tuottajia, mikä voi johtaa kustannusten kasvuun transaktiokustannusten noustessa. 2. Edistääkö valinnanvapauslakiluonnos tarkoituksenmukaisella tavalla asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia omiin palveluihin? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Asiakkaan on alussa mahdoton tehdä valintoja palvelujen tarjoajista käytännössä muuten kuin mielikuvien ja mainosten kautta. Yksityisellä sektorilla on mahdollisuus resursoida markkinointi ja mainonta eri lailla kuin tiukassa valtion rahoituksessa toimivalla liikelaitoksella. Tästä syystä vaikutusmahdollisuudet eivät tarkoituksenmukaisella tavalla parane. Jos kyseessä on vain perusterveydenhuoltoa koskeva esitys ja käytössä ovat toimivat sähköiset järjestelmät, jotka mahdollistavat palvelujen yhdenmukaisen vertailun, voivat asiakkaan vaikutusmahdollisuudet parantua. 3. Antaako lakiluonnos asiakkaalle riittävät mahdollisuudet hakeutua asiakkaan omaan tilanteeseen sopivaan palveluun? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Asiakas ei useinkaan pysty itse päättämään, onko kyse sote-keskukseen kuuluvasta asiasta vai erikoissairaanhoidon palvelusta. Tämän tyyppisen mallin edellytyksenä ovat vahva yhteinen järjestäjä ja yhteiset tavoitteet. Peruspalvelujen vahvistamisen ei tulisi olla sote-keskuksen varustamista pienimuotoisiksi sairaaloiksi useine erikoisaloineen. Tavoitteena on päästä tämän tyyppisestä toiminnasta eroon ja siirtää painopistettä sairauksien ehkäisyyn. Osa asiakkaista tarvitsee paljon tukea ja ohjausta, jotta pystyvät tekemään oikeita valintoja. He tarvitsevat koko ajan tietoa muuttuvista palveluista. Asiakkaat, joiden toimintakyky on alentunut voivat päätyä valintoihin jonkin epäolennaisen seikan perusteella, jolloin tasapuolisuus ja todellinen valinnanvapaus eivät toteudu.

4 4. Jos asiakkaalla on laaja-alaisia palveluntarpeita, toteutuuko lakiluonnoksen perusteella asiakkaan mahdollisuus saada tarpeen mukaisella tavalla yhteen sovitettuja palveluja? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Laaja-alaisia palveluja tarvitseva ei välttämättä itse pysty tunnistamaan tilannettaan. Sirpaleisen palvelujärjestelmän mahdollisuus tunnistaa ko. asiakkaat ja vastuuttaa toimijoita ovat heikot (integroidussa toiminnassa se on mahdollista). Vain yhden johdon alla oleva maakunnallinen sotetoimija pystyy tekemään yhteensovittamisen kustannustehokkaasti. 5. Turvaako lakiluonnos palvelujen horisontaalisen ja vertikaalisen integraation? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Ei koska kustannustehokkaaseen integrointiin esimerkiksi hoivan ja erikoissairaanhoidon välillä tarvitaan saman organisaation alla olevat toimijat, jotka pystyvät saman tien reagoimaan esimerkiksi vuodeosastojen vuodepaikkojen lisäyksiin ja vähennyksiin. Vertikaalinen integrointi ei tähänkään asti ole onnistunut muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta hoitoketjujen ja sopimusten kautta, vaan siihen on vaadittu yhteinen organisaatio, jossa on yhteinen visio. 6. Antaako esitys maakunnille riittävät edellytykset järjestämisvastuun toteuttamiseen? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Pysyminen valtiovarainministeriön ohjaamassa kustannuskehyksessä tulee tuottamaan isoja ongelmia, koska valinnanvapauden myötä tulee tuotannon päällekkäisiä kustannuksia ja lisäksi sopimusviidakon valvonnan nykyistä suuremmat kustannukset. Malli edellyttää toimivia tietojärjestelmiä.

5 7. Edistääkö lakiluonnos toimintatapojen muutosta ja uusien palveluinnovaatioiden käyttöönottoa? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Malli luo jäykän sopimisen viidakon. Innovatiiviset toimintatavat edellyttävät riskinottoa yhteisen vision perusteella, johon vain yhteinen maakunnallinen integroitu sote-organisaatio kykenee. Mallin olisi vahvistettava erilaisten kokeilujen toimeenpanoa hankintalain tai tiukkojen sopimusten estämättä. Tämä ei sulje pois sitä, että palvelujen tuottajina toimii useita eri toimijoita, mutta johtamisjärjestelmän on oltava riittävän vahva myös kokeilutoiminnan osalta sirpaleisen kehittämisen sijaan. 8. Antaako valinnanvapauslakiluonnos yhdessä muun maakunta- ja sote-uudistuksen kanssa riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Päinvastoin on uhkana kustannusten kasvu. Valinnanvapaus edellyttää päällekkäistä kapasiteettia. Lisäksi on luotava järjestämisen ja ohjauksen mallit, jotka vaativat resursointia. Valinnanvapaus ei voi koskea erikoissairaanhoitoa, koska se vaarantaisi laajan päivystyksen sairaalan toimintaedellytykset ja ylipäätään pitkällä aikavälillä Suomen erinomaisen julkisen erikoissairaanhoidon sekä lisäisi merkittävästi kustannuksia. Maakunnalla tulisi olla oikeus määrätä mihin palveluihin asiakasseteli otetaan käyttöön. Suurimmat säästöt tulevat iäkkäiden palvelujen uudenlaisella organisoinnilla, jota johdetaan maakunnallisesti.

6 Kysymyksiä lakiluonnoksen yksityiskohdista 9. Sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslakiluonnoksen 3 luvussa säädettäisiin asiakkaan suoran valinnan sosiaali- ja terveyspalveluista. 9a. Turvaavatko maakunnan liikelaitoksen suoran valinnan palvelujen tuotantoa koskevat säännökset (mm. 16 ) palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden kaikissa olosuhteissa? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Ei, jos sote-keskuksiin vaaditaan erikoislääkärien sijoittaminen. Tällöin sote-keskuksia ei ole varaa pitää harvaan asutulla alueella. 9b. Onko lakiluonnoksen 18 :ssä säädetty sote-keskuksen lakisääteinen palveluvalikoima sisällöltään ja laajuudeltaan tarkoituksenmukainen? a. liian laaja b. sopiva c. liian suppea Vapaamuotoiset huomiot Erikoislääkäreiden sijoittaminen sote-keskuksiin ja sijoittamisen perustelut eivät ole maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja tuottamisen kannalta perusteltuja. Lakisääteisen neljän ja perusteluissa mainitun neljän muun lääketieteen erikoisalan sijoittaminen esitetyllä tavalla sotekeskuksiin siirtää sairaaloissa toimivia erikoislääkäreitä sote-keskuksiin ja tuo sairaaloille tyypillisiä toimintatapoja ja tutkimus- ja hoitoympäristöjä peruspalveluihin. Lääketieteen erikoisaloilla mitattuna sote-keskuksista syntyy nykyisiä aluesairaaloita laajempia erikoissairaanhoidon keskittymiä, jotka muistuttavat sairaaloita. Tulevaisuudessa digitalisaatio ja tekoäly vahvistavat potilaiden omaa mahdollisuutta hoitaa ja seurata verenpainetautia, diabetesta, allergioita ja hengityselinten sairauksia sekä mielenterveys- ja päihdeongelmia. Digitalisaatioon perustuvissa uusissa toimintamalleissa tähän riittävät sote-keskuksissa yleislääkärin, hoitajan, psykiatrisen erikoissairaanhoitajan ja fysioterapeuttien vastaanotot. Sote-keskuksiin ei ole toiminnallisista eikä taloudellisista syistä perusteltua kehittää erikoissairaanhoidolle tyypillisiä tutkimus- ja hoitoympäristöjä vain sen takia, että tutkimus ja hoito voitaisiin antaa lähellä asiakasta. On syytä muistaa, että jo lähitulevaisuudessa virtuaalinen hoito on aina lähimpänä asiakasta. Ehdotuksen mukainen toimintamalli ei myöskään mahdollista digitalisaation laajamittaista hyödyntämistä. Erikoislääkäreiden konsultaatiot ja yhteydet sote-keskuksiin, liikkuviin palveluihin tai muihin kotiin annettaviin palveluihin ja omaisiin järjestetään sairaaloiden päivystyksistä tai sairaaloihin syntyvistä konsultaatiokeskuksista. Tulevaisuudessa iso osa erikoislääkäreistä työskentelee päivystyksellisessä hoidossa tai kokonaan uudenlaisia peruspalveluja konsultoivissa tehtävissä. Erikoislääkäreiden sijoittaminen sote-keskuksiin esitetyllä tavalla hidastaa ja käytännössä estää digitalisaation laajan käyttämisen kotiin vietävien palvelujen kehittämiseen. Kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta kaikilla maakunnilla ei ole mahdollisuutta järjestää erikoislääkäripalveluja lakiehdotuksessa esitetyssä laajuudessa. Pelkästään sairaaloissa on jo nyt

7 pulaa erityisesti niistä erikoislääkäreistä, joita lain perusteella tulisi sijoittaa sote-keskuksiin. Tämä vaarantaa sairaaloiden päivystyksen näillä erikoisaloilla. Lakiehdotuksessa terveydenhuollon ja erityisesti sote-keskuksissa annettavan erikoissairaanhoidon osuus ovat vahvasti ylikorostuneet. Esitetyistä seitsemästä eri suoran valinnan palvelusta vain yhdessä on mainittu sosiaalihuollon palvelut, ja nekin ovat vain neuvontaa ja ohjausta. Sosiaalipalvelujen merkitys sote-keskuksissa on kuitenkin esitettyä huomattavasti laajempi. Pääasiallisesti sote-keskusten palveluita tarvitsevat ja käyttävät noin 1,3 miljoonaa eläkeläistä, 230.000 työkyvyttömyyseläkeläistä ja 215.000 työtöntä sekä suuri määrä erilaisia erityisryhmiä (kehitysvammaisia 50.000 ja vaikeavammaisia 36.000.) Lisäksi esiintyy elämäntilanteen muutoksista johtuvaa äkillistä sosiaalipalvelujen tarvetta. Kun otetaan huomioon että keskimääräinen eläke on noin 1650 kuukaudessa ja työttömyyskorvaus vielä vähemmän, tarvitsevat nämä ryhmät välttämättä useita erilaisia yhteiskunnan tukimuotoja. Valtaosa palveluista kohdentuu ihmisille, joiden palvelut täytyy voida tarjota sosiaali- ja terveydenhuollon yhteen sovitettuna kokonaisuutena. Palveluneuvonnan ja ohjauksen suhde muuhun sosiaalityöhön on olennaista. Sote-keskuksilla on paljon vastuuta asiakkaiden moni- ja laaja-alaisten palvelutarpeiden tunnistamisesta ja ohjauksesta mm. liikelaitoksen palveluihin. Kuitenkin sote-keskuksissa on hyvin ohuesti sosiaalihuollon osaamista. On riski siihen, että asiakkaiden sosiaalihuollon palvelutarpeet jäävät tunnistamatta ja ongelmat pitkittyvät. Lakiluonnoksen mukaan sote-keskuksen tulee tarjota asiakkailleen sosiaalihuollon ammattihenkilön antamaa ohjausta ja neuvontaa. Tarkemmin ei ole kuitenkaan määritelty, millä tavalla ja intensiteetillä sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonta on turvattava sotekeskuksissa. Eksoten nykyisessä toimintamallissa sama sosiaalihuollon työntekijä voi antaa ohjausta ja neuvontaa hyvinvointiasemalla sekä tehdä tarvittaessa sosiaalihuollon asiakaspäätöksiä esimerkiksi toimeentulotuen osalta. Esityksen mukaan asiakas tulisi jatkossa ohjata kaikissa sosiaalihuollon päätöstä vaativissa asioissa maakunnan liikelaitokseen tai liikelaitoksen sosiaalihuollon ammattilaisen tulisi jalkautua sote-keskuksiin. Sinänsä hyvinvointiasemille jalkautuvat sosiaalihuollon ammattilaiset kuten lastenvalvojat, perheohjaajat, vammaispalvelun ja lastensuojelun sosiaalityöntekijät ovat jo nykytilanteessa olemassa oleva käytäntö Eksotessa. Tällöin kysymyksessä ovat kuitenkin sosiaalipalvelut, joita asiakkaat tarvitsevat harvemmin. Kun sote-keskuksissa on vain sosiaalihuollon kapea-alaista ohjausta ja neuvontaa sisältää se riskin, että haja-asutusalueiden palvelujen saanti heikentyy. Kansalaisten yhdenvertaiset oikeudet vaarantuvat, jos oikea-aikaista ja asiakkaan palvelutarpeen edellyttämää sosiaalipalvelua ei ole saatavilla. Kun on olemassa liikelaitoksen palvelut, liikelaitoksen sote-keskukset, yksityiset sote-keskusten palvelut ja muut yksityiset palvelut, on vaarana, että palvelujen tuottamisesta tulee sekavaa eikä kansalainen osaa ja tiedä minne pitää milloinkin hakeutua. On lisäksi suorat palvelut ja palvelut, joihin ohjataan ja tarvitaan lähete tai päästään suoraan palvelutarpeen arvioinnin jälkeen. Kuinka sellaiset henkilöt, joilla on alentunut toimintakyky, pystyvät ohjautumaan oikein ja tietävät mitä palvelua hakevat ja mihin ovat oikeutettuja. Lisäksi on ryhmä asiakkaita, jotka tarvitsevat erityisen vahvaa tukea palveluvalinnoissaan. Näiltä osin on ennakoitavissa, että ohjauksen ja tarvittavan tuen määrä kasvaa siinä määrin, että myös resurssit joudutaan arvioimaan uudelleen. Ohjauksen tulee olla lisäksi hyvin monipuolista. Palveluihin ohjaavilla tulee olla tieto myös siitä, mitä kaikkea muissakin maakunnissa on tarjolla. Tiedottaminen on kaikilta osin suuri ja haastava asia.

8 Yleisperiaate tulee olla, että kuka havaitsee kuntoutustarpeen, tekee asiakassuunnitelmaan tarvittavat lisäykset ja myös maksaa esim. asiakassetelillä toteutuvan kuntoutuksen kustannukset. Sote-keskuksille tulee asettaa velvoite järjestää ja maksaa asiakassetelillä lyhytkestoisen (esim. 1-8 kertaa) kuntoutuksen kustannukset. 9c. Onko lakiluonnoksen 18 :ssä säädetty suunhoidon yksikköjen lakisääteinen palveluvalikoima sisällöltään ja laajuudeltaan tarkoituksenmukainen? a. liian laaja b. sopiva c. liian suppea Vapaamuotoiset huomiot Suun hoidon yksiköiden lakisääteinen palveluvalikoima on sisällöltään liian laaja ja lisäksi epäselvä. Suun terveydenhuollon palveluissa vaativan perushoidon palvelut sekä myös konsultaatiopalvelut edellyttävät erikoishammaslääkärityövoimaa, jota ei ole koulutettu riittävästi väestön hoidon tarpeeseen nähden. 9d. Onko lakiluonnoksen 18 sote-keskuksen suoran valinnan palveluista riittävän selkeä siltä osin, mitkä palvelut kuuluvat suoran valinnan palvelujen piiriin ja mitkä kuuluvat maakunnan liikelaitoksen tuottamiin muihin kuin suoran valinnan palveluihin? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Jos ei, niin miten olisi tarkoituksenmukaista määritellä ne perusteet, joilla määritellään tarkemmin sote-keskuksissa tuotettavat palvelut? Lääkärin, hoitajan, fysioterapeutin ja palveluohjaajan palvelut ovat olennaiset. Erikoislääkäripalvelut voidaan tarvittaessa hoitaa etäkonsultaatioina. 9e. Onko lakiluonnoksen 18 suunhoidon suoran valinnan palveluista riittävän selkeä siltä osin, mitkä palvelut kuuluvat suoran valinnan palvelujen piiriin ja mitkä kuuluvat maakunnan liikelaitoksen tuottamiin muihin kuin suoran valinnan palveluihin? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Jos ei, niin miten olisi tarkoituksenmukaista määritellä ne perusteet, joilla määritellään tarkemmin suunhoidon yksiköissä tuotettavat palvelut? Maakunnan liikelaitoksen osalta selkeä. Mutta suoran valinnan suun hoidon yksiköiden lakisääteinen palveluvalikoima on sisällöltään liian laaja ja lisäksi epäselvä.

9 9f. Ovatko säännökset (mm. 18 ja 37 ) sosiaalihuollon osalta tarkoituksenmukaisia ja riittäviä? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Palvelujen tuottajan kanssa sovittavalla tavalla on syytä muuttaa maakunnan edellyttämällä tavalla. 10. Lakiluonnoksen 4 luvussa säädettäisiin asiakkaan mahdollisuuksista valita maakunnan liikelaitos. 10a. Antaako lakiluonnoksen 21 asiakkaalle tarkoituksenmukaiset mahdollisuudet valita liikelaitos? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa 10b. Entä antaako lakiluonnoksen 22 ja 23 asiakkaalle tarkoituksenmukaiset mahdollisuudet valita liikelaitoksen palveluyksikkö/yksiköt? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa 11. Lakiluonnoksen 5 luvussa säädettäisiin asiakassetelin käytöstä asiakkaan valinnanvapauden lisäämisessä. 11a. Onko lakiluonnoksen 24 :ssä säädetty asiakasseteli sisällöltään ja laajuudeltaan tarkoituksenmukainen? a. liian laaja b. sopiva c. liian suppea

10 Vapaamuotoiset huomiot Näin laaja käyttö vaatii vapaata kapasiteettia ja rikkoo integraatiota. Tämä tarkoittaisi liikelaitoksen toiminnan ennennäkemätöntä supistamista, mikä vaarantaa erityisesti erikoissairaanhoidon, päivystyksen ja hoivan yhteisen kustannustehokkaan kehittämisen. Valinnanvapaus ei voi koskea erikoissairaanhoitoa, koska se vaarantaisi laajan päivystyksen sairaalan toimintaedellytykset, synnytystoiminnan ja ylipäätään pitkällä aikavälillä Suomen erinomaisen julkisen erikoissairaanhoidon. Maakunnalla tulisi olla oikeus määrätä mihin palveluihin asiakasseteli otetaan käyttöön. Sosiaalisen kuntoutuksen määritteleminen pakottavasti asiakassetelipalveluksi on erikoinen linjaus. Sosiaalinen kuntoutus on laaja, vaikeasti tuotteistettava palvelukokonaisuus, jonka tavoitteena on kokonaisvaltaisesti parantaa ihmisen elämänhallintaa ja yhteiskuntaosallisuutta. 11b. Onko maakunnan liikelaitoksella 24 :n 2 ja 3 momentissa säädettyjen rajausten perusteella edellytykset turvata riittävät palvelut kustannustehokkaalla tavalla? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Asiakassetelien käytön laajuus tulisi jättää maakunnan harkittavaksi kaikissa olosuhteissa, koska asioiden keskinäiset yhteydet tiedetään vain paikallisesti ja lakiluonnoksessa oleva rajauspykälä on vaikeasti tulkittavissa. 11c. Onko lakiluonnoksen 24 :n sääntely riittävä erikoissairaanhoidon valtakunnallisen ja alueellisen palvelujärjestelmän turvaamisen näkökulmasta? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Asiakassetelien käytön laajuus tulisi jättää maakunnan harkittavaksi kaikissa olosuhteissa, koska asioiden keskinäiset yhteydet tiedetään vain paikallisesti. Mahdollisuus käyttää asiakasseteliä myös muissa maakunnissa tekee järjestelmästä vaikeasti ennustettavan. Ongelmaksi voi myös muodostua asiakassetelin arvon vaihtelu maakunnasta riippuen.

11 11d. Ovatko asiakasseteliä koskevat säännökset asiakkaan aseman ja oikeuksien näkökulmasta tarkoituksenmukaisia? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Asiakkaalla ei todellista mahdollisuutta tehdä valintaa muuten kuin mielikuvien perusteella. Vertailun mahdollistaminen edellyttää hyvää tuettua päätöksentekojärjestelmää ja toimivia tietojärjestelmiä. Malli lisää erityisesti palveluohjaukseen ja neuvontaan sekä tarpeiden arviointiin tarvittavan henkilöstön määrää. 11e. Turvaako asiakassetelijärjestelmä maakunnalle riittävät ohjaus- ja vaikutusmahdollisuudet järjestämisvastuun toteuttamisen näkökulmasta? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Asiakassetelien käytön laajuus tulisi jättää maakunnan harkittavaksi kaikissa olosuhteissa, koska asioiden keskinäiset yhteydet tiedetään vain paikallisesti. Maakunta ei käytännössä pystyisi ehdotetun lakiluonnoksen mukaisesti rajoittamaan kustannusten nousua. Maakunnan tulisi järjestäjänä myöntää mahdolliset asiakassetelit ja liikelaitoksella olla yhtenä tuottajana mahdollisuus myös tuottaa asiakassetelipalveluita. 12. Lakiluonnoksen 6 luvussa säädettäisiin henkilökohtaisen budjetin käytöstä asiakkaan valinnanvapauden lisäämisessä. Mahdollistavatko säännökset asiakkaalle riittävät mahdollisuudet vaikuttaa tarvitsemiensa palvelujen toteutukseen? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Budjetin laatiminen ja vertailun mahdollistaminen edellyttää hyvää tuettua päätöksentekojärjestelmää ja toimivia tietojärjestelmiä sekä osaavaa henkilöstöä. Malli lisää erityisesti palveluohjaukseen ja neuvontaan sekä asiakkaiden tarpeiden arviointiin tarvittavan henkilöstön määrää, mutta onnistuessaan malli poistaa päällekkäistä työtä ja kustannuksia varsinaisten palvelujen tuotannon osalta.

12 13. Lakiluonnoksen 7 luvussa säädettäisiin asiakkaan neuvonnasta ja ohjauksesta sekä palvelutarpeen arvioinnista. Lisäksi lakiluonnoksen 5 :ssä säädettäisiin asiakkaalle tehtävästä yhdestä asiakassuunnitelmasta. Turvaavatko säännökset riittävän hyvin asiakkaan oikeudet sekä palvelujen toteuttamisen asiakkaan tarpeita vastaavasti? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Tässä voi tulla ristiriitaa sote-keskuksen palveluneuvonnan ja liikelaitoksen palveluneuvonnan kanssa. Sen tahon, joka kantaa vastuun kustannuksista, tulisi suosittaa palveluja. Ikään kuin herätetään palvelujen tarve toisaalla ja maakunta joutuu järjestäjänä epäämään sen tiukan budjettikurin takia. Esimerkiksi tällä hetkellä asiakkaiden itse kustantama fysioterapia ja hammasproteettiset hoidot siirtyisivät herkästi yhteiskunnan kustannettavaksi ja tarkoittaisivat huomattavia vuosibudjetin lisäyksiä. 14. Lakiluonnoksen 8 luvussa säädettäisiin palveluntuottajien hyväksymis- ja sopimusmenettelyistä. 14a. Ovatko säännökset hyväksymismenettelyistä lakiluonnoksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa 14b. Varmistaako hallintopäätöstä ja ehtojen asettamista koskeva sääntely (42 ) riittävät mahdollisuudet maakunnan järjestämisvastuun toteuttamiseen. Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa

13 14c. Ovatko säännökset sopimusmenettelyistä lakiluonnoksentavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Maakunnan pitäisi hyväksyä palvelujen tuottaja neljässä viikossa; tämä on haastavaa esimerkiksi loma-aikoina. Toisaalla palvelujen tuottajalla olisi peräti 3 kk aikaa korjata puutokset ennen irtisanomista. Tässä voi olla potilasturvallisuusriski. 15. Lakiluonnoksen 9 luvussa säädettäisiin palvelujen tuottamisesta ja palveluntuottajien velvoitteista. Ovatko säännökset lakiluonnoksentavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa 16. Lakiluonnoksen 10 luvussa säädettäisiin palveluntuottajalle suoritettavista korvauksista. 16a. Ottavatko sote-keskuksen kiinteän maksun osuus ja sen määräytymistä koskevat tekijät riittävästi huomioon asiakkaiden erilaiset palvelutarpeet ja niiden aiheuttamat kustannukset? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Jos palvelujentuottaja joutuisi vastaamaan kaikista asiakkaan sote-kustannuksista, niin ottaisi riittävästi huomioon. Mikään muu vaihtoehto ei ole kilpailuneutraliteettiin soveltuva, koska niissä on mahdollisuus siirtää asiakas ja kustannukset lähetteellä liikelaitokseen. 16b. Ovatko säännökset muista korvauksista uudistuksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa

14 Vapaamuotoiset huomiot Hoitokomplikaatioiden määrittely on vaikeaa erityisesti sote-keskuksen toiminnan osalta, koska väärän hoidon seuraukset tulevat viiveellä. 16c. Turvaavatko säännökset maakunnan liikelaitoksen sote-keskukselle ja yksityisen sotekeskukselle yhdenvertaiset toimintaedellytykset? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Maakunnan liikelaitoksella on aina viimesijainen vastuu. Tämä varautuminen koko maakunnan palveluihin on niin kallista, että täyttä kilpailuneutraliteettitilannetta ei voi syntyä. 17. Lakiluonnoksen 12 luvussa säädettäisiin lain voimaantulosta. 17a. Turvaavatko 85 :n mukaiset asiakasseteliä koskevat siirtymäsäännökset palvelujen saatavuuden siirtymävaiheessa? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Erityisenä ongelmana tulee olemaan liikelaitoksen sopeutuminen supistuvaan toimintaa yt-lain mukaisine aikatauluineen, joten pidempi siirtymäaika on tarpeen. Myöskin ICT-järjestelmien kehittäminen asiakasseteliprosessia joustavasti tukevaksi tarvinnee suunniteltua pidemmän ajan. 17b. Turvaavatko 86 ja 88 :n mukaiset sote-keskusta koskevat siirtymäsäännökset palvelujen saatavuuden siirtymävaiheessa? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Paras saavutettavuus ei voi olla ainoa kriteeri edes vuonna 2023. Jos tämä on ajateltu osoiteperusteiseksi, niin tätä kautta syntyy tarpeeseen verrattuna liikaa pieniä yksiköitä tiheään asutuille alueille.

15 17c. Turvaavatko 87 ja 89 :n mukaiset suunhoidon yksiköitä koskevat siirtymäsäännökset palvelujen saatavuuden siirtymävaiheessa? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa 17d. Turvaako esitys sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityisten tuottajien toimintaedellytykset? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa 17e. Antaako esitys riittävät edellytykset pienten toimijoiden toimimiseen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajina? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Pienillä toimijoilla ei ole mahdollista sijoittaa erikoislääkäreitä sote-keskuksiin. 18. Onko uudistuksen vaikutukset arvioitu näkemyksenne mukaan oikein ja riittävästi? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Uudistus tulee vaatimaan niin paljon päällekkäistä kapasiteettia, että kustannukset nousevat. Kansalaisten perusoikeudet riittäviin terveys- ja sosiaalipalveluihin tulisi pitää erillään taloudellisen toimeliaisuuden periaatteista. Kustannustehokas verovaroin hoidettu integroitu maakunnallinen sote voi olla toimiva ja edullinen.

16 19. Miten arvioisitte uudistuksen vaikuttavan oman organisaationne tai jäsenorganisaatioidenne asemaan? Etelä-Karjalassa rakennettu integroitu kokonaisuus joudutaan purkamaan. Sote-keskuksissa on oltava sosiaalityön ja kuntoutuksen ammattilaisia, jotka eivät kuitenkaan voi tehdä viranomaispäätöksiä, joten asiakasasioiden käsittelyyn tarvitaan entistä useampi taho nykyisen joustavan asioiden hoidon rinnalle. Tämä korostuu lasten ja nuorten palveluissa, joihin Etelä- Karjalassa on luotu hyvä moniammatillinen kokonaisuus lasten ja nuorten ehkäisevistä palveluista lastensuojeluun ja lasten- ja nuorisopsykiatriaan. Laajan päivystyksen sairaalan toimintaedellytykset ovat vaakalaudalla asiakaskassetelitoiminnan viedessä kirurgisia osaajia (myös muilta erikoisaloilta) pois sairaalasta. Palveluiden pirstaloiminen ja organisaatioiden määrän kasvattaminen asettaa kansalaisen haasteelliseen asemaan ja vammaisten henkilöiden asema saattaa jopa heikentyä. Tämä asiakasryhmä tulee uudistuksen myötä tarvitsemaan entistä enemmän ja parempaa ohjausta, tukea ja neuvontaa, jotta he voivat tasa-arvoisesti valita omia palveluitaan. He tulevat tarvitsemaan tiedottamista paljon ja heidän omalla, ymmärrettävällä tavallaan. Asiakassuunnitelmien laadinnassa heidän kohdallaan tarvitaan yksilöllistä huomioimista ja itsemääräämisoikeuden huomioimista, joten uusissa käytänteissä heidän avuntarpeensa on suuri. 20. Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta Valinnanvapaus ei voi koskea erikoissairaanhoitoa tässä lakiesityksessä tarkoitetulla tavalla, koska se vaarantaisi laajan päivystyksen sairaalan toimintaedellytykset viemällä sairaalasta työvoimaa ja toimenpiteitä vaikeasti ennustettavalla tavalla. Vaarana on, että pitkällä aikavälillä Suomen erinomainen julkinen erikoissairaanhoito kriisiytyisi ja sote-kustannukset nousisivat ennennäkemättömästi. Lakiehdotuksessa mainittuja erikoislääkäripalveluja ei tule sisällyttää sote-keskusten palveluvalikoimaan, koska em. lääkäreiden saaminen yliopistosairaaloiden ulkopuolelle keskussairaaloihinkin on erityisen vaikeaa. Lakiehdotus johtaisi siihen, että Etelä-Karjalassa voisi olla vain yksi julkinen sote-keskus, joka sijaitsisi keskussairaalalla. Maakunnalla tulisi olla oikeus määrätä mihin palveluihin asiakasseteli otetaan käyttöön. 21. Yksilöidyt muutosehdotukset lakiluonnokseen

Kuntastrategia 2025 Kuva: Tiia Heimonen, Lemi

KUNNAN TEHTÄVÄ Hyvinvointi ja elinvoima

SUUNTA: PIENESTÄ ISOKSI Lemi on hyvä paikka asua pienestä isoksi. Laadukkaita palveluja on tarjolla vauvasta vaariin. Kunta kasvaa yhdessä kuntalaisten kanssa.

Onnellisten asukkaiden LEMI Leppoisasti Kunta on itsenäinen, maalaishenkinen ja leppoisa asuin- ja työskentelypaikka. Asiat hoituvat joustavasti ja sujuvasti. Täällä on helppo asioida ja elää. Kunta on sopuisa, täällä sielu lepää. Lähellä Lemillä kaikki on lähellä. Ihmisen näköiset palvelut, sopivan kokoiset koulut. Lemillä tuemme toisiamme ja teemme asioita yhdessä. Yhteistyö ja yhteisöllisyys ovat vahvuutemme. Lähellä on myös sitä, että asiat sujuvat rivakasti. Kunnassa on nopea ja joustava palvelu. Luovasti Etsimme luovasti ratkaisuja. Päätöksenteko ja viestintä ovat avointa, joustavaa ja ketterää. Etsimme yhdessä ideoita ja edistämme luovuutta. Ideoimme asioita mm. palveluiden, elinvoiman, hyvinvoinnin ja talouden kehittämiseksi.

HYVINVOINTIA JA ELINVOIMAA EDISTÄMME SEURAAVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISELLA 2025 MENNESSÄ ASUKKAIDEN HYVINVOINTI - Meillä on puhdas maaseutumaisema, luonnon arvoja kunnioitetaan ja viheralueita hoidetaan. - Perusrakenteita pidetään yllä ja rakennetaan lisää. - Kiinteistöt ja ympäristö ovat terveellisiä ja turvallisia asua sekä elää. - Liikunta- ja virkistysmahdollisuuksia on tarjolla kaikenikäisille. PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN - Lähipalveluita parannetaan ja säilytetään. - Järjestöjen toimintaa tuetaan ja kolmannen sektorin yhteistyötä lisätään myös kunnan kanssa. - Tasavertainen ja laadukas opetus taataan kaikille, tällä varmistetaan jatko-opiskelupaikka jokaiselle nuorelle. ASUKKAIDEN OSALLISTUMIS- JA VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET - Lemi on keskusteleva ja kuntalaisia kuunteleva kunta. - Otamme asukkaiden mielipiteet ja palautteen huomioon päätöksenteossa. HENKILÖSTÖ - Henkilöstön kanssa kehitetään toimintatapoja yhteisten arvojen pohjalta ja ideoidaan uutta. - Henkilöstö voi hyvin. - Työtilat ovat turvallisia sekä terveitä.

HYVINVOINTIA JA ELINVOIMAA EDISTÄMME SEURAAVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISELLA 2025 MENNESSÄ TYÖ JA ELINKEINOELÄMÄ - Vahvistamme elinkeinoelämää ja luomme työtä. - Yrityspuistossa on elinvoimaista uutta ja vanhaa yrittäjyyttä. - Huomioimme nykyiset ja uudet yrittäjät. - Lisäämme yritysten keskinäistä sekä kuntayhteistyötä. MARKKINOINTI, TUNNETTUUS - Kunnan muuttovoittoisuutta pidetään yllä. - Edistämme matkailua. - Meillä on riittävä ja kiinnostava tonttitarjonta. TALOUS - Talous on tasapainossa. - Velkamäärä on hallinnassa. - Veroprosentti on kilpailukykyinen maakunnassa. OMISTAJAPOLITIIKKA - Omistajapolitiikalla asetetaan kestävät perusteet sille, millä ehdoilla omistusta lisätään tai omistuksesta luovutaan. - Täsmennetään päätöksentekoelimissä kunnan edustajan aktiivista roolia viedä omistajan tahtotilaa yhtiöissä eteenpäin.

MITTARIT JA TAVOITETASON MÄÄRITTÄMINEN / SEURANTA JA ARVIOINTI HYVINVOINTIA JA ELINVOIMAA EDISTÄMME SEURAAVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISELLA 2025 MENNESSÄ ASUKKAIDEN HYVINVOINTI TAVOITE -Meillä on puhdas maaseutumaisema ja vesistöt, luonnon arvoja kunnioitetaan ja viheralueita hoidetaan. --Perusrakenteita pidetään yllä ja rakennetaan lisää. -Kiinteistöt ja ympäristö ovat terveellisiä ja turvallisia asua sekä elää. -Liikunta- ja virkistysmahdollisuuksia on tarjolla kaikenikäisille PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN TAVOITE -Lähipalveluita parannetaan ja säilytetään. - Järjestöjen toimintaa tuetaan ja kolmannen sektorin yhteistyötä lisätään myös kunnan kanssa. -Tasavertainen ja laadukas opetus taataan kaikille, tällä varmistetaan jatko-opiskelupaikka jokaiselle nuorelle. ARVIOINTIMITTARI Kuntalaisten palaute Investointien määrä, rakennuslupien määrä Korjausten määrä, vuositarkastukset Korjausvelka Liikuntapaikkojen määrä ARVIOINTIMITTARI Kuntalaisten palvelutyytyväisyys Järjestöparlamenttitoiminta Jatko-opiskelupaikan saaneiden määrä vrt peruskoulun päättäneet/lukuvuosi Joukkoliikenteen taso Sotepalvelujen saatavuus Kuntayhteistyön hyödyntäminen ASUKKAIDEN OSALLISTUMIS- JA VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET TAVOITE -Lemi on keskusteleva ja kuntalaisia kuunteleva kunta. -Otamme asukkaiden mielipiteet ja palautteen huomioon päätöksenteossa. ARVIOINTIMITTARI Kuntalaiskysely Keskustelutilaisuudet TAVOITETASO 2025 Ei sisäilmaongelmia kiinteistöissä Sähköistä huoltokirjaa käytetään Liikuntapaikat ovat kunnossa Korjausvelka vähenee TAVOITETASO 2025 65 % tyytyväisiä palveluihin Järjestötoiminta jatkuu tai paranee 100% saa edelleen jatkoopiskelupaikan Palvelut ajan hengessä Kutsuohjattu joukkoliikenne kuntayhteistyönä TAVOITETASO 2025 Kuntalaiskyselyt vähintään vuosittain Keskustelutilaisuudet tarvittaessa Jatkuva palautteenantomahdollisuus myös perinteisellä tavalla

HENKILÖSTÖ MITTARIT JA TAVOITETASON MÄÄRITTÄMINEN / SEURANTA JA ARVIOINTI HYVINVOINTIA JA ELINVOIMAA EDISTÄMME SEURAAVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISELLA 2025 MENNESSÄ TAVOITE - Henkilöstön kanssa kehitetään toimintatapoja yhteisten arvojen pohjalta ja ideoidaan uutta. - Henkilöstö voi hyvin. - Työtilat ovat turvallisia sekä terveitä. - Ammattitaitoinen henkilöstö on pysyvää. - Osaamista kehitetään jatkuvasti. - Henkilöstöresurssit on oikein mitoitettu. ARVIOINTIMITTARI Yhteistoiminnan osallistumisaktiivisuus Osaamiskartoitus / kehityskeskustelu Työilmapiirikysely Väistötilojen määrä Sairauspoissaolot Uusien ideoiden toteutuminen TAVOITETASO 2025 Tykytoimintaa on kaikilla Kannustetaan työkyvyn ylläpitämistä Sairauspoissaolot on minimoitu TYÖ JA ELINKEINOELÄMÄ TAVOITE - Vahvistamme elinkeinoelämää ja luomme työtä. - Yrityspuistossa on elinvoimaista uutta ja vanhaa yrittäjyyttä. - Huomioimme nykyiset ja uudet yrittäjät. - Lisäämme yritysten keskinäistä sekä kuntayhteistyötä. TALOUS TAVOITE - Talous on tasapainossa. - Velkamäärä on hallinnassa. - Veroprosentti on kilpailukykyinen maakunnassa. ARVIOINTIMITTARI Uudet yritykset lkm Kaavoitettujen yritystonttien lkm Työpaikkakehitys Yrittäjien ja kunnan yhteiset tilaisuudet (aamukahvit tms.) ARVIOINTIMITTARI Kertynyt yli/-alijäämä /asukas Lainakanta /asukas Veroprosentti, kiinteistöveroprosentti TAVOITETASO 2025 1-2 uutta yritystä vuosittain Työpaikkojen määrän kasvattaminen uusien yritysten myötä Yritysten ja kunnan välisen vuorovaikutuksen lisääminen TAVOITETASO 2025 Ei yhtään kriisikuntakriteeriä Velkataso laskusuuntaan Talousarviossa pysyminen

MITTARIT JA TAVOITETASON MÄÄRITTÄMINEN / SEURANTA JA ARVIOINTI HYVINVOINTIA JA ELINVOIMAA EDISTÄMME SEURAAVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISELLA 2025 MENNESSÄ MARKKINOINTI, TUNNETTUUS TAVOITE - Kunnan muuttovoittoisuutta pidetään yllä. - Edistämme matkailua. - Meillä on riittävä ja kiinnostava tonttitarjonta. OMISTAJAPOLITIIKKA TAVOITE -Omistajapolitiikalla asetetaan kestävät perusteet sille, millä ehdoilla omistusta lisätään tai omistuksesta luovutaan. -Täsmennetään päätöksentekoelimissä kunnan edustajan aktiivista roolia viedä omistajan tahtotilaa yhtiöissä eteenpäin. ARVIOINTIMITTARI Muuttovoitto Matkailuyritysten määrä, tapahtumien lkm Kaavoitus, tonttien lkm ARVIOINTIMITTARI Tehokkuus, kustannustietoisuus Konserniohjauksen kokonaiskuvan hallinta Kustannustietoisuus Omistajapoliittinen ohjelma (Omistajapolitiikan ohjaus) Kustannustietoisuus TAVOITETASO 2025 Positiivinen väestönkehitys Matkailuyritysten määrä kasvaa, tapahtumia ympärivuotisesti Kaavoitetaan suosittuja alueita, tarjolla erilaisia tontteja TAVOITETASO 2025 Omistetaan vain omaisuutta, josta saadaan kokonaistaloudellista hyötyä Selkeät konserniohjeet Omistajapoliittinen ohjelma on käytössä Omistetaan vain omaisuutta, josta saadaan kokonaistaloudellista hyötyä Kunnalla ei ole tuottamatonta kiinteistö- ja maaomaisuutta

Yhteistyötoimikunta 22.11.2017 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Henkilöstöstrategia 2017

Haluamme olla työyhteisö, jossa on osaava, motivoitunut ja työhönsä sitoutunut henkilöstö, joka haluaa kehittyä työssään. Lemin kunnan työntekijöiden tehtävä on tarjota kuntalaisille laadukkaita, helposti saatavilla olevia palveluja elämän eri vaiheissa. Asetetut toiminnalliset tavoitteet saavutetaan hyvällä johtamisella ja yhteistyöllä, osaamisen kehittämisellä ja hyvällä työympäristöllä. Kunnan henkilöstöpolitiikan päämäärä on, että kunnan organisaatio on tehokas ja kilpailukykyinen ja että kunnan laadukkaita palveluja tarjoaa osaava ja motivoitunut henkilöstö. Henkilöstöstrategia on Lemin kuntakonsernin kaikkia työpaikkoja ohjaava asiakirja. Strategian tarkoituksena on antaa sinulle työntekijänä, esimiehenä ja luottamushenkilönä tukea ja ohjausta strategian toteuttamistyössä. Jokaisen yksikön on omaa toimintaansa koskevassa henkilöstöpolitiikassa lähdettävä strategiasta. Henkilöstöstrategia on tarkoitettu myös sinulle, joka olet ehkä aikeissa hakea kuntaan töihin ja haluat saada käsityksen siitä, mitkä asiat ovat meille tärkeitä ja mitä haluamme saavuttaa. Arvoperustamme on LEMI: Luottamus: Työskentelemme sen eteen, että työntekijät luottavat työpaikkaansa, esimiehiinsä ja toisiinsa. Ennakointi: Rakennamme tulevaisuutta yhdessä tekemällä ja toimimalla. Motivaatio: Ymmärrämme oman roolimme organisaatiossa ja haluamme työllämme edistää yhteisten tavoitteiden toteutumista. Innovatiivisuus: Otamme ennakkoluulottomasti käyttöön työtämme tehostavia keinoja ja kehitämme toimintatapojamme. Henkilöstöstrategian osa-alueet 1. Johtaminen Päämäärä: Esimiehet vastaavat visioista ja kokonaisnäkemyksestä, pyrkivät luomaan hyvän työilmapiirin sekä johtavat sitoutuneesti toimintaa, välittäen ja inhimillisesti kohti asetettuja tavoitteita. Henkilöstön kehittämisen näkökulma huomioidaan lisäksi talousarvion laadinnassa yksikkökohtaisesti tämän strategian sisällön pohjalta. Strategia: Työskentelemme vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa. Olemme selkeitä johtajan roolissamme. Olemme hyviä esikuvia. Osaamme priorisoida aikaa ja resursseja. Meillä on avoin yhteys ympäröivään maailmaan.

Arviointikriteerit: - Talouden ja toiminnan suunnittelu tehdään tulosyksiköissä yhdessä henkilöstön kanssa. - Kehityskeskustelut käydään yhteisen erillisen ohjeen mukaisesti jokaisessa yksikössä vuosittain jokaisen työntekijän kanssa. - Ongelmatilanteita ehkäistään ennalta huolellisella suunnittelulla. - Työntekijöitä kannustetaan tuomaan esiin työpaikan ja työprosessien kehittämisehdotuksia. 2. Työhyvinvointi Päämäärä: Henkilöstö ottaa vastuun omasta työstään, tekee määrätietoisesti yhteistyötä sekä vaikuttaa osaltaan työpaikan hyvään työilmapiiriin. Strategia: Parannamme jatkuvasti työskentelytapojamme. Olemme valmiita hankkimaan ja käyttämään tietoa ja kokemusta. Haemme aktiivisesti informaatiota. Osallistumme hyvän työpaikan luomiseen. Panostamme TYHY-toimintaan ja kehitämme uusia tapoja sen ylläpitämiseksi. Arviointikriteerit: - Henkilöstön koulutustarve selvitetään talousarvioprosessin valmistelun alkuvaiheessa joka yksikössä kehityskeskustelujen yhteydessä ja koulutussuunnitelma tehdään toimialoittain siltä pohjalta. - Uusia työntekoa helpottavia ja tehostavia sovelluksia otetaan käyttöön. - Sovellamme viimeisintä tietotaitoa ja osaamista paikallisesti, työnantaja tarjoaa ammattitaitoa ylläpitävää koulutusta. - Työnantaja kannustaa kouluttautumaan. 3. Terveellinen työpaikka Päämäärä: Kaikki työntekijät työskentelevät virikkeisessä työympäristössä, jolle on tunnusomaista terveyttä edistävät työskentelytavat, työnilo ja turvallisuus. Strategia: Eri elämänvaiheessa oleville työntekijöille annetaan mahdollisuuksien mukaan mahdollisuus joustaviin työaikajärjestelyihin. Tunnemme olomme turvalliseksi työssämme ja työpaikallamme. Emme hyväksy minkäänlaista loukkaavaa erilliskohtelua (häirintää, kiusaamista, alentavaa puhuttelua, informaation pimittämistä jne.) Toimimme aktiivisesti edistääksemme terveyttä ja ehkäistäksemme sairastumisen vaaraa. Kuntoutus aloitetaan riittävän aikaisin. Työpaikka on päihteetön. Arviointikriteerit: - Ongelmatilanteista raportoidaan ja niihin puuttuminen dokumentoidaan. - Tyhytoimintaa kehitetään yksikköön sopivaksi. - Pyritään ennaltaehkäisemään sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä.

4. Rekrytointi Päämäärä: Houkuttelemme osaavia ja sitoutuneita työntekijöitä, jotka haluavat kehittyä kanssamme. Strategia: Arvostamme henkilöstöämme. Meillä on muutosvalmiutta. Markkinoimme itseämme työntekijöidemme kautta. Meidät tunnetaan houkuttelevana työnantajana. Arviointikriteerit: - Onnistuneet rekrytoinnit. - Positiivinen yhteenveto henkilöstöbarometrissä. 5. Osaamisen kehittäminen Osaaminen on yhdistelmä omaamaamme tietoa, kykyä ja tahtoa. Tieto hankitaan koulutuksen ja kokemuksen kautta. Kyky on mahdollisuuksia ymmärtää, mitä toiminta vaatii, sekä tiedon soveltamista käytännössä Tahto eli motivaatio on käyttövoima, jonka ansiosta haluamme käyttää tietoamme ja kykyämme asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Päämäärä: Henkilöstöllä on oikeaa osaamista voidakseen antaa tarvittavia palveluja. Strategia: Teemme osaamisen näkyväksi, käytämme ja kehitämme osaamista. Perehdytämme työntekijät omaan työpaikkaansa ja kunnan organisaatioon. Tarjoamme täydennyskoulutusta ja mahdollisuuksia henkilökohtaiseen kehittymiseen. Arviointikriteerit: - Perehdyttämisvastuu on selkeä ja perehdyttämisen toteutuminen on dokumentoitu. - Koulutustarve on kartoitettu ja asianmukainen koulutus järjestetty. 6. Palkka ja palkitseminen Päämäärä: Kunta maksaa kohtuullista sopimusten mukaista palkkaa ja ottaa tarvittaessa käyttöön uusia palkitsemismuotoja. Strategia: Henkilökohtainen palkanosuus perustuu työn vaikeusasteeseen sekä työntekijän sitoutumiseen ja työtuloksiin. Naisia ja miehiä koskevat samat palkkausperiaatteet. Palkka suhteutetaan kunkin ammattiryhmän yleiseen palkkatasoon seudulla. Palkkahinnoittelusta keskustellaan esimiehen, palkkaasiamiehen ja työntekijän välillä. Keskustelussa huomioidaan sopimusmääräykset, osaaminen, yhteistyötaidot, työolosuhteet, koulutus, mahdollinen lisätehtävä ja -vastuu työtehtävissä sekä esimiesasema organisaatiossa. Arviointikriteerit: - Palkkakeskustelut on käyty - Erillisohjeiden mukainen toiminta arvioinnissa ontoteutunut - Samapalkkaisuus toteutuu samanlaisissa työtehtävissä

Henkilöstöpolitiikka Lemin kuntakonsernissa Henkilöstöstrategian vahvistaa kunnanvaltuusto. Esimiehet vastaavat siitä, että henkilöstöstrategia tulee kaikille tutuksi ja että sitä sovelletaan kaikissa toiminnoissa. Jokainen tulosyksikkö voi laatia itselleen henkilöstöpolitiikan pelisäännöt tämän strategian pohjalta, joka perustuu lisäksi oman tulosyksikön kehittämistarpeisiin. Talousarvioon on sisällytettävä konkreettisia tämän strategian edistämiseen tähtääviä toimenpiteitä, jotka on käytännössä mahdollisuus toteuttaa. Henkilöstöstrategian toteutumista seurataan vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä. Arvioinnin työkaluina käytetään mm. henkilöstökyselyjä palkkaselvityksiä sairauspoissaolo- ja tapaturmatilastoja henkilöstötilastoja osaamiskartoitusta. Henkilöstöstrategian lisäksi kunnassa on seuraavat henkilöstöä koskevat asiakirjat: henkilöstötilinpäätös joka vuosi henkilöstöbarometri joka toinen vuosi

Talousarvio 2018 Taloussuunnitelma 2018-2020 Koko kunnan kattavan valokuituverkon rakentaminen alkoi syksyllä 2017 ja on vuosien 2018-2019 suurin yksittäinen investointi. Yhteistyötoimikunta 22.11.2017 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 Onnellisten asukkaiden Lemi Leppoisasti: Lemin kunta on itsenäinen, maalaishenkinen ja leppoisa asuin- ja työskentelypaikka. Asiat hoituvat joustavasti ja sujuvasti. Täällä on helppo asioida ja elää. Kunta on sopuisa, täällä sielu lepää. Lähellä: Lemillä on kaikki lähellä. Ihmisen näköiset palvelut, sopivan kokoiset koulut. Lemillä tuemme toisiamme ja teemme asioita yhdessä. Yhteistyö ja yhteisöllisyys ovat vahvuutemme. Lähellä on myös sitä, että asiat sujuvat rivakasti. Kunnassa on nopea ja joustava palvelu. Luovasti: Etsimme luovasti ratkaisuja. Päätöksenteko ja viestintä on avointa, joustavaa ja ketterää. Etsimme yhdessä ideoita ja edistämme luovuutta. Ideoimme asioita mm. palvelujen, elinvoiman, hyvinvoinnin ja talouden kehittämiseksi. Edistämme hyvinvointia ja elinvoimaa seuraavien tavoitteiden toteuttamisella 2025 mennessä Asukkaiden hyvinvointi: - Meillä on puhdas maaseutumaisema, luonnon arvoja kunnioitetaan ja viheralueita hoidetaan. - Perusrakenteita pidetään yllä ja rakennetaan lisää. - Kiinteistöt ja ympäristö ovat terveellisiä ja turvallisia asua sekä elää. - Liikunta- ja virkistysmahdollisuuksia on tarjolla kaikenikäisille. Palveluiden järjestäminen: - Lähipalveluita parannetaan ja säilytetään - Järjestöjen toimintaa tuetaan ja kolmannen sektorin yhteistyötä lisätään myös kunnan kanssa. - Tasavertainen ja laadukas opetus taataan kaikille, tällä varmistetaan jatkoopiskelupaikka jokaiselle nuorelle. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet: - Lemi on keskusteleva ja kuntalaisia kuunteleva kunta. Otamme asukkaiden mielipiteet ja palautteen huomioon päätöksenteossa. Henkilöstö: - Henkilöstön kanssa kehitetään toimintatapoja yhteisten arvojen pohjalta ja ideoidaan uutta. - Henkilöstö voi hyvin - Työtilat ovat turvallisia sekä terveitä. Työ ja elinkeinoelämä: - Vahvistamme elinkeinoelämää ja luomme työtä. - Yrityspuistossa on elinvoimaista uutta ja vanhaa yrittäjyyttä. - Huomioimme nykyiset ja uudet yrittäjät. - Lisäämme yritysten keskinäistä sekä kuntayhteistyötä. Talous: - Talous on tasapainossa. - Velkamäärä on hallinnassa. - Veroprosentti on kilpailukykyinen maakunnassa.

3 Markkinointi, tunnettuus: - Kunnan muuttovoittoisuutta pidetään yllä. - Edistämme matkailua. - Meillä on riittävä ja kiinnostava tonttitarjonta. Omistajapolitiikka: - Omistajapolitiikalla asetetaan kestävät perusteet sille, millä ehdoin omistusta lisätään tai omistuksesta luovutaan. - Täsmennetään päätöksentekoelimissä kunnan edustajan aktiivista roolia viedä omistajan tahtotilaa yhtiöissä eteenpäin.

4 LEMIN KUNTA TALOUSARVIO 2018 YLEISPERUSTELUT Talousarvion esittämistapa ja laadintamenettely on samanlainen kuin vuoden 2017 talousarviossa. Edellisillä sivuilla esitetyt strategiset tavoitteet ovat kunnan vuonna 2017 hyväksytystä strategiasta. Suunnitelmavuodet 2019-2020 esitetään vuoden 2018 rahan arvossa. Maakuntauudistuksen toteutumisen edellyttämää lainsäädäntöä ei vielä ole, joten suunnitelma on tehty nykytilan mukaisena. Liitteenä esitetään kuitenkin arvio maakuntauudistuksen vaikutuksista, jos se toteutuu julkisuudessa olleiden ennusteiden ja arvoiden mukaan. Valtionosuudet on arvioitu vuoden 2015 valtionosuusjärjestelmän mukaisesti. Peruspalvelujen valtionosuuksista on ollut käytettävissä vain Kuntaliiton arvio. Valtionosuuksien arvioidaan suunnitelmavuosina säilyvän suunnilleen vuoden 2018 tasossa. Palkkausmäärärahat on varattu vuoden 2017 palkkatason mukaan 1 %:n korotuksella ja varautuen edelleen 30 %:n leikkaukseen lomarahasta. Kunnan taloudelliset voimavarat vuonna 2018 Toimielinten ehdotukset ulkoisiksi menoiksi olivat vuoden 2016 tilinpäätöksen tasoa ja nousivat 2,0 % vuoden 2017 talousarvioon verrattuna. Verotulojen arvioidaan vähentyvän 0,2 % vuoden 2017 tarkistettuun arvioon verrattuna. Eksoten maksuosuudet vuodelle 2018 perustuvat kuntien Eksotelle antamaan raamiin. Kunnan nettoinvestointien määrä vuonna 2018 nousee noin 765.000 euroa yli suunnitelmapoistojen tason. Lisäksi lainoja lyhennetään 804.000. Näihin tarvittava rahoitus saadaan ottamalla lainaa 1.540.000, koska kassavaroja ei ole käytettävissä. Talousarvion suurimmat investoinnit ovat valokuituhanke (804.000 ), peruskunnallistekniikka (255.000 ) ja Kuukanniemen hiihtomaa (127.000 ). Muita investointihankkeita on yhteensä 293.000 :n arvosta. Toimintamenot (ulkoiset) ovat yhteensä n. 17,7 miljoonaa euroa, joka on sama määrä kuin vuoden 2017 talousarviossa. Vuosikate vuoden 2018 talousarviossa on 673.660 euroa, joka on n. 4,0 % verorahoituksesta (3,7 % v. 2017). Kunnan tase 31.12.2016 osoittaa kertyneen ylijäämän määräksi noin 168.500 euroa. Konsernin tytäryhtiöitä koskevat tavoitteet Kunnan omistaman asuntoyhtiön ja palvelutaloyhtiön tavoitteena on asuntojen hyvä kunto ja vuokratason mitoittaminen siten, että yhtiön toiminta on taloudellisesti turvattu. Vuokrarästien määrä ei saa nousta

5 Henkilöstön muutokset yli 5 %:n vuotuisista vuokratuloista. Asuntoyhtiön on tilinpäätöksensä yhteydessä ilmoitettava kunnalle asuntojen käyttöaste -%, keskimääräinen neliövuokra ja vuokrasaamisten määrä vuoden lopussa. Asuntoyhtiö voi myydä yksittäisiä kiinteistöjä muiden asuintalojen korjausten rahoittamiseksi. Kunnan omistaman lämpöyhtiön tavoitteena on häiriötön ja edullinen lämmöntuotanto yhtiön palveluja käyttäville kiinteistöille. Yhtiön toimintaan ei saa käyttää kunnan verotuloja. Talousarvioon ja taloussuunnitelmaan ei sisälly vakinaisen henkilöstön muutoksia. Talousarvion hyväksymispäätöksellä tehdään seuraava virkanimikemuutos 1.1.2018 alkaen matematiikan, fysiikan ja kemian lehtorin virkanimike muutetaan matemaattisten aineiden lehtoriksi Henkilöiden sijoituspaikat ovat ohjeellisia ja henkilöitä voidaan käyttää tarvittaessa myös muissa heille soveltuvissa kunnan tehtävissä. Määräaikaisia työntekijöitä saa ottaa vain siinä tapauksessa, että se on välttämätöntä ja jos määräaikaisuuteen on työsopimuslain edellyttämä peruste. Tuloveroprosentti ja kiinteistövero vuonna 2018 Kunnan tuloverolla koottava määrä vuoden 2018 talousarviossa on 9.242.000 euroa, yhteisöveron tuotto 512.000 euroa ja kiinteistöveron tuotto 844.000 euroa. Tuloveroprosentti on 21,0 %. Vuoden 2018 kunnallisveron tilitysten arvioidaan vähenevän 0,4 prosenttia vuoden 2017 tilitysten tarkistetusta arviosta. Aiemmilta vuosilta tulevat tilitykset on arvioitu toteutumien ja kuntaliiton tulevaa kehitystä koskevien arvioiden perusteella. Kiinteistöverotulot on arvioitu vuoden 2017 verotusarvojen ja seuraavien veroprosenttien perusteella ja olettaen, että verotusarvot nousevat noin 2,0 %. vakituinen asuinrakennus 0,53 % muu kuin vakituinen asuinrakennus 1,13 % yleinen veroprosentti 1,13 % yleishyödyllinen yhteisö 0,00 % rakentamaton rakennuspaikka 4,00 %. Talousarvion rakenne Talousarvio esitetään kunnanvaltuuston käsiteltäväksi siten, että kultakin tulosalueelta esitetään toimintatulot ja toimintamenot sekä erikseen suunnitelman mukaiset poistot. Sisäiset ostot ja myynnit on esitetty omina riveinään. Lisäksi esitetään toimintaa kuvaavat perustelut ja

6 Talousarvion sitovuus tavoitteet. Toimielimet määrittelevät käyttösuunnitelmassaan tulosalueiden määrärahan tarkemman jaon ja vastuun määrärahan käytöstä ja toiminnasta sekä yksityiskohtaiset tavoitteet. Käyttösuunnitelma toimii myös kirjausohjeena. Talousarvion rakenteeseen on tehty seuraavia muutoksia: maaseutulautakunnalla olleet hallinto- ja kehitystehtävät on siirretty kunnanhallituksen kehittämismäärärahan tulosalueelle lukuun ottamatta Lemin 4H-yhdistyksen toiminta-avustusta, joka on siirretty vapaa-aika- ja kulttuuripalvelujen tulosalueelle. Yksityistieavustukset on siirretty yleishallinnon tulosalueelle ja muut yksityistieasiat kiinteistötoimen ja tukipalvelujen tulosalueelle. Kirjasto- ja kulttuuripalvelujen tulosalueelta on kulttuuripalvelut yhdistetty vapaaaikapalvelujen tulosalueeseen. Nämä muutokset on tehty myös vertailuvuoden (2016) tilinpäätöstietoihin. Tältä osin tässä talousarviossa olevat vuotta 2016 koskevat tiedot poikkeavat vuoden 2016 tilinpäätöstiedoista. Kunnan omistamien kiinteistöjen hallinta kuuluu tekniselle lautakunnalle. Muut toimialat ja kiinteistöjen vuokraajat ovat kiinteistöjen käyttäjiä. Kunnossapitona tehtävistä pienemmistä korjauksista ja ylläpidosta vastaavat tekninen lautakunta ja tekninen osasto. Sarake 2016 on esitetty tuhansina euroina, sarakkeet 2017-2018 euroina ja sarakkeet 2019-2020 tuhansina euroina. Talousarvio sitoo kunnan viranomaisia seuraavasti: Käyttötalousosa Kunnanvaltuusto päättää tulosalueiden toimintatulojen ja toimintamenojen yhteismääristä ja siirroista ko. tasolla sekä tulosalueiden määrärahan ylittämisestä. Vesihuollon tulosalueella sitova määräraha on nettomääräraha. Kuntaliiton talousarviosuosituksen termeillä vesihuollon tulosalue on kohderahoitteinen kirjanpidollinen taseyksikkö ja muut tulosalueet ovat budjettirahoitteisia. Kukin toimielin päättää käyttösuunnitelmassaan tulosalueen määrärahojen ja tavoitteiden jakamisesta tulosyksikköjen ja kustannuspaikkojen tasolle ja siirroista ko. tasoilla. Toimielin ei voi antaa ylitysoikeutta ilman, että kate ylitykselle osoitetaan saman tulosalueen sisältä. Toimielimen talousarviovuoden aikana hakemat ja saamat hankerahat, jotka eivät sisälly budjetin tuloarvioon, saadaan lisätä ao. tulosalueen toimintamenoihin ilman kunnanvaltuuston erillistä päätöstä niin, että tulosalueen ulkoiset nettomenot eivät lisäänny. Tulosyksikköjen sisällä tilien välisistä siirroista päättää ao. osastopäällikkö tai muu toimielimen määräämä viranhaltija. Suunnitelmapoistoihin merkittyä määrärahaa ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen. Sisäisiin menoihin merkittyä määrärahaa ei saa käyttää ulkoisiin menoihin.

7 Hankinnat Investointiosa Investointiosan määrärahoista eri hankkeille päättää kunnanvaltuusto samalla tavoin kuin käyttötalouden tulosalueen määrärahoista. Peruskunnallistekniikkaan varattuja määrärahoja voi teknisen lautakunnan päätöksellä siirtää näiden kohteiden välillä edellyttäen, että valtuuston päättämät kohteet toteutuvat. Yksittäisistä tavara- ja palveluhankinnoista voivat päättää määrärahojen ja kunnanhallituksen hyväksymien ohjeiden puitteissa seuraavat viranomaiset, ellei erityisperusteluista muuta johdu (eurorajat ovat verottomia hintoja): < 3.000 toimialajohtaja tai laitoksen johtaja, ei kirjallista päätöstä tai tarjouksia 3.000-19.999 toimialajohtaja tai laitoksen johtaja, ei kirjallisia tarjouksia, päätös kirjallisena 20.000-49.999 kunnanjohtaja tai toimialajohtaja, kirjalliset tarjoukset, päätös kirjallisena tarjousvertailuineen > 49.999 ao. toimielin valtuuston ko. tarkoitukseen hyväksymän määrärahan puitteissa, kirjalliset tarjoukset Tarjouskilpailun voi järjestää edellä mainittuja rajoja alemmista hankinnoista, jos hankintapäätöksen tekijä katsoo sen tarpeelliseksi. Tarjouksen voidaan aina ottaa vastaan myös sähköpostitse tarjouspyynnössä mainittuun osoitteeseen. Jos hankinta on Lemin kunnan puolesta kilpailutettu Lappeenrannan hankintapalvelujen toimesta, on kilpailutuksen tulosta noudatettava hankinnoissa. Kunnanhallitus tai kunnanjohtaja voivat tarvittaessa antaa tarkempia ohjeita mm. lähihankinnoista. Sijaisten ja työllistettyjen ottaminen ja palkkausasiat Alle 4 päivän mittaisiin virkavapauksiin/työlomiin ei pääsääntöisesti tule ottaa ulkopuolista sijaista, vaan työt on tarvittaessa hoidettava sisäisin järjestelyin käyttäen hyväksi kunnan koko henkilöstöä. Toimialojen ja laitosten välistä yhteistoimintaa tulee tässä tarkoituksessa lisätä. Työllistettyjen ottamisesta päättää ao. toimialajohtaja määrärahojen puitteissa. Muilta osin toimivalta on määritelty hallintosäännössä. Koulutus Koulutustilaisuuksiin osallistumisesta päättävät määrärahojen puitteissa kunnanjohtaja tai ao. toimialajohtaja. Lainanottovaltuudet Investointien rahoittamiseksi rahoituslaskelmaosaan merkityn lainan nostamisesta päättää hallintosäännön mukaisesti kunnanjohtaja.

8 Talous- ja hallintojohtajalla on hallintosäännön 24 :n nojalla oikeus maksuvalmiuden turvaamiseksi ja muutenkin hankkeiden tilapäiseksi rahoittamiseksi ottaa tilapäisrahoitusta enintään 800.000 euroa, ellei valtuusto erikseen muuta päätä. Luottamushenkilö- ja kokouspalkkiot Yleisperustelujen tällä kohdalla kunnanvaltuusto päättää hallintosäännön 16. luvun mukaisista luottamushenkilö- ja kokouspalkkioiden määrästä vuodelle 2018. Palkkioiden määrää tarkistetaan indeksikorotuksella. Viranhaltijoille ja työntekijöille, jotka osallistuvat kokouksiin työajan ulkopuolella, maksetaan sama palkkio kuin toimielimen jäsenelle. Vuosipalkkiot pyöristetään lähimpään 5 euroon, kokouspalkkiot lähimpään 50 senttiin ja ansionmenetyskorvaus lähimpään 10 senttiin. Kokouspalkkiot (hallintosääntö 140 ) Kunnanvaltuusto ja sen valiokunnat 48,50 Kunnanhallitus 48,50 Lautakunnat 44,00 Johtokunnat, toimikunnat ja muut toimielimet 34,50 Puheenjohtajien vuosipalkkiot (hallintosääntö 142 ) Kunnanvaltuusto 1.045 Kunnanvaltuuston varapuheenjohtajat 475 Kunnanhallitus 1.620 Kunnanhallituksen varapuheenjohtaja 475 Sivistyslautakunta 1.000 Tekninen lautakunta 1.000 Tarkastuslautakunta 1.220 Vaalilautakunta ja -toimikunta (hallintosääntö 146 ) Puheenjohtaja 103,50 Jäsen 89,00 Katselmus, neuvottelu, toimitus ja erityistehtävä (hallintosääntö 144 ) 34,50 Ansionmenetyksen tuntikorvauksen enimmäismäärä (hallintosääntö 148 ) ilman todistusta 7,50 todisteellisesti 25,20

9 KÄYTTÖTALOUSOSA KUNNANHALLITUS Yleishallinto Palvelusuunnitelma: Yleishallinnon tulosalueelle kuuluvat kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, hallinto-, talous- ja henkilöstöpalvelut (hallinto-osasto). Osasto valmistelee ja panee täytäntöön mm. kunnanhallituksen ja -valtuuston päätökset, hoitaa muut yleishallintotehtävät, vuokratalojen valvontatehtävät, kaavoituksen, talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävät, kunnan edunvalvonnan Eksoteen ja tietotekniikan.. Sitovat määrärahat: Tyhy-toiminta: 5.000 euroa Tavoitteet ja mittarit: Asukkaiden mielipide ja palaute otetaan huomioon päätöksenteossa: Kuntalaisten aloitteisiin annetaan vastaus valtuuston toimivaltaan kuuluvissa asioissa 6 kuukauden kuluessa ja hallituksen toimivaltaan kuuluvuissa asioissa 2 kuukauden kuluessa. Työtilat ovat turvallisia ja terveitä: Sisäilmaongelmista aiheutuvia sairauspoissaoloja ei ole. Yleishallinto TP2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Myyntitulot 32 31 000 31 000 50 070 31 31 Maksutulot 1 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 40 25 000 25 000 25 500 26 26 Muut tulot 51 139 610 36 910 102 110 97 37 Toimintatuotot yhteensä 124 195 610 92 910 177 680 154 94 Muutos -% 0,00-52,20-9,20-13,60-39,20 Henkilöstömenot 494 482 870 491 930 494 210 502 506 Palvelujen ostot 542 568 700 571 740 550 370 552 552 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 10 8 700 6 750 6 750 7 7 Avustukset 62 2 000 2 000 1 000 1 1 Muut menot 19 24 200 24 100 20 600 22 22 Toimintakulut yhteensä 1 127 1 086 470 1 096 520 1 072 930 1 084 1 088 Muutos -% 0,00 0,90-1,20 1,00 0,30 Toimintakate (ulkoinen) -1 003-890 860-1 003 610-895 250-930 -994 Sisäiset tulot 57 57 630 56 540 54 790 55 55 Sisäiset menot 80 137 050 81 770 81 140 81 81 Toimintakate (sisäinen) -23-79 420-25 230-26 350-26 -26 Toimintakate yhteensä -1 026-970 280-1 028 840-921 600-956 -1 020 Suunnitelmapoistot 49 61 280 64 160 64 160 62 62 Tilikauden tulos -1 075-1 031 560-1 093 000-985 760-1 018-1 082

10 Yleishallinto TP2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Pysyvät vastaavat 1.1. 4 632 4 781 4 978 4 978 5 733 5 971 Lisäykset 213 297 500 819 300 15 Vähennykset 54 0 Poistot 49 61 64 64 62 62 Pysyvät vastaavat 31.12. 4 742 5 017 5 414 5 733 5 971 5 924 Suoritteita Uusia ja muutettuja kaavoja, ha 0 Kunnan omistamat asunnot. kpl 4 4 4 4 4 Kunnan omistamat asunnot, h-m 2 245 245 245 245 245 Asuntoyhtiön omistamat asunnot, kpl 78 78 78 78 78 Asuntoyhtiön omistamat asunnot, h-m 2 4 592 4 592 4 592 4 592 4 592 Kehittämismääräraha Palvelusuunnitelma: Määrärahalla hoidetaan erilliset kehittämishankkeet, joista kunnanhallitus päättää varatun määrärahan puitteissa. Aloitteet kehittämismäärärahan käyttöön voivat tulla mm. kunnan eri toimielimiltä ja järjestöiltä sekä elinkeinoprojekteilta. Määrärahaa voi käyttää myös kansainväliseen toimintaan. Varaus palkkatukityövoiman käyttöön sisältyy tälle tulosalueelle koko kunnan osalta. Muut sitovat määräykset: Määrärahaa voidaan käyttää myös koululaisten ja opiskelijoiden kesätöihin. Lisäksi määrärahaa voi käyttää kunnanjohtajan päätöksellä enintään 5.000 euroa lemiläisten yritysten yritystoiminnan aloittamiseen, markkinointiin tai yritystoiminnan edistämiseen liittyvän koulutuksen tukemiseen enintään 500 euroa/yritys. Tavoitteet ja mittarit: Matkailua edistetään: Kunta on mukana maakunnallisissa tapahtumissa. Kehittämismäärärahan tavoitteet määritellään kunnanhallituksen vuosittain hyväksymässä suunnitelmassa. Kehittämismääräraha TP2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Myyntitulot 0 0 0 0 0 0 Maksutulot 0 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 0 30 000 30 000 34 000 34 34 Muut tulot 4 0 0 0 0 0 Toimintatuotot yhteensä 4 30 000 30 000 34 000 34 34 Muutos -% 0,00 13,30 0,00 0,00 Henkilöstömenot 9 71 400 72 500 70 500 71 71 Palvelujen ostot 95 36 350 34 940 36 680 37 37 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4 1 100 0 0 0 0

11 Kehittämismääräraha TP2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Avustukset 80 75 500 75 500 75 500 76 76 Muut menot 2 50 200 70 000 60 000 60 60 Toimintakulut yhteensä 190 234 550 252 940 242 680 244 244 Muutos -% 7,80 3,50 0,00 0,00 Toimintakate (ulkoinen) -186-204 550-222 940-208 680-210 -210 Sisäiset tulot 0 0 0 0 0 0 Sisäiset menot 4 7 610 0 0 0 0 Toimintakate (sisäinen) -4-7 610 0 0 0 0 Toimintakate yhteensä -190-212 160-222 940-208 680-210 -210 Suunnitelmapoistot 0 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos -190-212 160-222 940-208 680-210 -210 Pysyvät vastaavat 1.1. 0 0 0 0 0 0 Lisäykset 0 0 0 0 0 0 Vähennykset 0 0 Poistot 0 0 0 0 0 0 Pysyvät vastaavat 31.12. 0 0 0 0 0 0 Sosiaali- ja terveyspalvelut Palvelusuunnitelma: Sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaa Eksote. Lakiluonnoksen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut eivät vuodesta 2020 alkaen enää kuulu kuntien tehtäviin. Taloussuunnitelma on kuntaliiton suosituksen mukaan tehty voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Eksoten toiminnan painopistealueet on määritelty Eksoten talousarviossa ja Eksoten strategiassa. Kunnan on asianmukaista osaltaan huolehtia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, koska se vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin. Kunta käsittelee vuosittain palvelusopimuksen kuntakohtaisen liitteen Eksoten kanssa. Liitteessä yksilöidään nykytilaan seuraavan vuoden aikana tulevat muutokset. Hyvinvointiasema jatkaa entiseen tapaan entisessä paikassa. Sopimuksen toteutumista ja saatavien palveluiden määrää ja laatua seurataan. Ympäristöterveydenhuollon palvelut järjestää Lappeenrannan kaupunki vastuukuntaperiaatteella. Ympäristöterveydenhuollon palveluihin kuuluvat eläinlääkintähuolto, terveysvalvonta, ympäristönsuojelu ja maa-aineslupa-asiat. Ympäristönsuojelu on suunniteltu toteutettavaksi vastuukuntaperiaatteella 1.1.2020 alkaen. Muu ympäristöterveydenhuolto ja löytöeläimistä aiheutuvat kustannukset on esitetty siirrettäviksi maakuntien tehtäviin vuodesta 2020 alkaen. Tavoitteet ja mittarit: Lähipalveluita parannetaan ja säilytetään. Eksoten palvelusopimuksessa ei hyväksytä palvelujen heikennyksiä. Sosiaali- ja terveyspalvelut TP2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Myyntitulot 116 87 180 89 030 86 570 87 87

12 Sosiaali- ja terveyspalvelut TP2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Maksutulot 0 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 0 0 0 0 0 0 Muut tulot 0 0 0 0 0 0 Toimintatuotot yhteensä 116 87 180 89 030 86 570 87 87 Muutos -% 2,10-0,70 0,00 0,00 Henkilöstömenot 125 92 360 94 210 92 650 93 93 Palvelujen ostot 9 420 9 371 000 9 621 000 9 455 850 9 475 9 525 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 0 0 0 0 0 Avustukset 0 0 0 0 0 0 Muut menot 1 0 0 0 0 0 Toimintakulut yhteensä 9 547 9 463 360 9 715 210 9 548 500 9 568 9 618 Muutos -% 2,70 0,90 0,20 0,50 Toimintakate (ulkoinen) -9 430-9 376 180-9 626 180-9 461 930-9 481-9 531 Sisäiset tulot 0 0 0 0 0 0 Sisäiset menot 0 0 0 0 0 0 Toimintakate (sisäinen) 0 0 0 0 0 0 Toimintakate yhteensä -9 430-9 376 180-9 626 180-9 461 930-9 481-9 531 Suunnitelmapoistot 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos -9 430-9 376 180-9 626 180-9 461 930-9 481-9 531 Pysyvät vastaavat 1.1. 0 0 0 0 0 0 Lisäykset 0 0 0 0 0 0 Vähennykset 0 0 Poistot 0 0 0 0 0 0 Pysyvät vastaavat 31.12. 0 0 0 0 0 0 Kunnanhallitus yhteensä TP2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Myyntitulot 148 118 180 120 030 136 640 118 118 Maksutulot 2 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 40 55 000 55 000 59 500 60 60 Muut tulot 55 139 610 36 910 102 110 97 37 Toimintatuotot yhteensä 244 312 790 211 940 298 250 275 215 Muutos -% -32,20-4,60-8,10-21,90 Henkilöstömenot 628 646 630 658 640 657 360 666 670 Palvelujen ostot 10 057 9 976 050 10 227 680 10 042 900 10 064 10 114 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 14 9 800 6 750 6 750 7 7 Avustukset 142 77 500 77 500 76 500 77 77 Muut menot 22 74 400 94 100 80 600 82 82 Toimintakulut yhteensä 10 863 10 784 380 11 064 670 10 864 110 10 895 10 949 Muutos -% 2,60 0,70 0,30 0,50

13 Kunnanhallitus yhteensä TP2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintakate (ulkoinen) -10 619-10 471 590-10 852 730-10 565 860-10 620-10 734 Sisäiset tulot 57 57 630 56 540 54 790 55 55 Sisäiset menot 85 144 660 81 770 81 140 81 81 Toimintakate (sisäinen) -27-87 030-25 230-26 350-26 -26 Toimintakate yhteensä -10 646-10 558 620-10 877 960-10 592 210-10 646-10 760 Suunnitelmapoistot 49 61 280 64 160 64160 62 62 Tilikauden tulos -10 695-10 619 900-10 942 120-10 656 370-10 708-10 822 Pysyvät vastaavat 1.1. 4 632 4 781 4 978 4 978 5 733 5 971 Lisäykset 213 297 500 819 300 15 Vähennykset 54 0 Poistot 49 61 64 64 62 62 Pysyvät vastaavat 31.12. 4 742 5 017 5 414 5 733 5 971 5 924 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vaalit Palvelusuunnitelma: Presidentinvaalit järjestetään 2018. Maakuntavaalien pitoajasta ei vielä ole tehty selvää ratkaisua. Eduskuntavaalit ja EU-vaalit pidetään vuonna 2019. Valtiollisten vaalien järjestämiseen saadaan avustusta oikeusministeriöltä. Tavoitteet ja mittarit: Lähipalveluja parannetaan ja säilytetään. Äänestyspaikkoja ei vähennetä ja kotija laitosäänestys säilyy. Vaalit TP2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Myyntitulot 0 0 5 200 5 200 19 0 Maksutulot 0 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 0 0 0 0 0 0 Muut tulot 0 0 0 0 0 0 Toimintatuotot yhteensä 0 0 5 200 5 200 19 0 Muutos -% 273,10-100,0 Henkilöstömenot 0 4 300 7 700 7 600 16 0 Palvelujen ostot 0 2 300 2 400 2 400 4 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 150 300 300 1 0 Avustukset 0 0 0 0 0 0 Muut menot 0 0 0 0 0 0 Toimintakulut yhteensä 0 6 750 10 400 10 300 21 0 Muutos -% 54,10 54,10 103,80-100,0 Toimintakate (ulkoinen) 0-6 750-5 200-5 100-2 0 Sisäiset tulot 0 0 0 0 0 0 Sisäiset menot 0 0 0 0 0 0 Toimintakate (sisäinen) 0 0 0 0 0 0

14 Vaalit TP2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintakate yhteensä 0-6 750-5 200-5 100-2 0 Suunnitelmapoistot 0 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos 0-6 750-5 200-5 100-2 0 Pysyvät vastaavat 1.1. 0 0 0 0 0 0 Lisäykset 0 0 Vähennykset 0 0 Poistot 0 0 0 0 0 0 Pysyvät vastaavat 31.12. 0 0 0 0 0 0 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastus- ja arviointitoimi Palvelusuunnitelma: Tilien ja hallinnon tarkastamisesta ja tarkastuslautakunnan toiminnasta aiheutuvat menot ja tehtävät. Tavoitteet: Tarkastuslautakunnan tehtävät määritellään Kuntalain 14 luvun 121 :ssä sekä kunnan hallintosäännön 62 :ssä. Tarkastuslautakunta arvioi, ovatko valtuuston strategiassa ja talousarviossa kunnalle ja kuntakonsernille asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuneet. Painotetaan osa-alueita, joiden osalta on suurin riski, että tavoitteet jäävät saavuttamatta tai muutoin toiminta ei ole tuloksellista tai tarkoituksenmukaista. Arviointi tukee päätöksentekoa ja toiminnan kehittämistä. Tarkastus- ja arviointitoimi TP2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Myyntitulot 0 0 0 0 0 0 Maksutulot 0 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 0 0 0 0 0 0 Muut tulot 0 0 0 0 0 0 Toimintatuotot yhteensä 0 0 0 0 0 0 Muutos -% Henkilöstömenot 3 4 200 4 200 4 200 4 4 Palvelujen ostot 4 7 200 7 200 7 200 7 7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 0 0 0 0 0 Avustukset 0 0 0 0 0 0 Muut menot 0 200 200 200 0 0 Toimintakulut yhteensä 7 11 600 11 600 11 600 11 11 Muutos -% 0,0 0,0 0,0 0,0 Toimintakate (ulkoinen) -7-11 600-11 600-11 600-11 -11 Sisäiset tulot 0 0 0 0 0 0 Sisäiset menot 0 0 0 0 0 0 Toimintakate (sisäinen) 0 0 0 0 0 0

15 Tarkastus- ja arviointitoimi TP2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintakate yhteensä -7-11 600-11 600-11 600-11 -11 Suunnitelmapoistot 0 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos -7-11 600-11 600-11 600-11 -11 Pysyvät vastaavat 1.1. 0 0 0 0 0 0 Lisäykset 0 0 Vähennykset 0 0 Poistot 0 0 0 0 0 0 Pysyvät vastaavat 31.12. 0 0 0 0 0 0 SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistystoimen hallinto Palvelusuunnitelma: Sivistystoimen hallinnon tuloyksikkö sisältää sivistyslautakunnan ja sivistystoimiston työskentelyn kuvauksen. Sivistystoimen hallinnossa huolehditaan sivistyslautakunnan päätösten valmistelusta ja toimeenpanosta, sivistyspalvelujen suunnittelu-, talous- ja hallintopalveluista, tulosalueen sopimuksista, muista sivistystoimen hallintotehtävistä yhteistyössä kunnan muiden hallintokuntien toimielinten ja yhteistyötahojen kanssa. Hallinnon tavoitteena on opetus-, varhaiskasvatus-, kirjasto- ja kulttuuri- sekä vapaa-aikapalveluiden toimintojen sujuvuus ja kehittäminen suunnittelun, päätöksenteon ja arvioinnin avulla. Tavoitteet ja mittarit: Sivistyslautakunnan talousarvio toteutuu hyväksytyn suunnitelman mukaan. Lautakunta arvio talousarvion toteutumista jokaisessa lautakunnan kokouksessa. Henkilöstö voi hyvin. Henkilöstön kanssa käydään tavoitekeskustelut ja sovitaan tilikauden tavoitteista. Sivistystoimen hallinto TP2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Myyntitulot 0 0 0 0 0 0 Maksutulot 0 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 0 0 0 0 0 0 Muut tulot 0 0 0 0 0 0 Toimintatuotot yhteensä 0 0 0 0 0 0 Muutos -% 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Henkilöstömenot 33 31 770 36 070 36 160 37 37 Palvelujen ostot 47 49 200 49 700 48 800 49 49 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 900 700 700 1 1

16 Avustukset 0 0 0 0 0 0 Muut menot 1 200 200 200 0 0 Toimintakulut yhteensä 82 82 070 86 670 85 860 87 87 Muutos -% 5,60 4,60 0,70 0,40 Toimintakate (ulkoinen) -82-82 070-86 670-85 860-87 -87 Sisäiset tulot 0 0 0 0 0 0 Sisäiset menot 12 9 450 0 3 870 4 4 Toimintakate (sisäinen) -12-9 450 0-3 870-4 -4 Toimintakate yhteensä -94-91 520-86 670-89 730-91 -91 Suunnitelmapoistot 0 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos -94-91 520-86 670-89 730-91 -91 Pysyvät vastaavat 1.1. 0 0 0 0 0 0 Lisäykset 0 0 Vähennykset 0 0 Poistot 0 0 0 0 0 0 Pysyvät vastaavat 31.12. 0 0 0 0 0 0 Opetuspalvelut Palvelusuunnitelma: Opetuspalveluihin sisältyvät koulujen yhteinen tulosyksikkö (erityisopetus, koulutus, kuljetus ja muu oppilashuolto) sekä Kuukanniemen koulun, Lemin koulukeskuksen, vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen tulosyksiköt. Opetuspalvelujen tarkoituksena on järjestää laadukasta perus- ja erityisopetusta lemiläisille ja muista kunnista Lemin kunnan kouluun hakeutuneille lapsille. Vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus mahdollistavat kuntalaisten elinikäisen oppimisen. Palvelut tukevat kuntalaisten sosiaalista, henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Opetuksen ja varhaiskasvatuksen palvelut järjestetään saumattomana yhteistyönä. Tavoitteet ja mittarit: Tasavertainen ja laadukas opetus taataan kaikille, millä varmistetaan jatkoopiskelupaikka jokaiselle nuorelle. Tavoitteen saavuttaminen mitataan vuosittain jatko-opiskelupaikan saaneiden määränä. Huoltajien ja oppilaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia tuetaan jatkuvalla vuorovaikutuksella ja yhteistyöllä. Tavoitteen saavuttamista mitataan vanhempainiltojen ja -tapaamisten sekä oppilaskunnan kokoontumisten lukumääränä. Henkilöstön kanssa kehitetään toimintatapoja yhteisten arvojen pohjalta ja ideoidaan uutta. Tavoitteen saavuttaminen mitataan vuosittain käytävinä kehityskeskusteluina, koulutussuunnitelmina ja työryhmien toimintana sekä kehittämishankkeiden määränä. Kiinteistöjen ja oppimisympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta seurataan aktiivisesti. Tavoitteen saavuttamista mitataan huoltajilta, oppilailta,

17 terveydenhuollosta ja henkilöstöltä tulleen palautteen määränä. Opetuspalvelut TP2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Myyntitulot 150 132 000 125 940 125 940 126 126 Maksutulot 1 200 200 200 0 0 Tuet ja avustukset 70 700 10 000 10 000 0 0 Muut tulot 18 20 300 300 300 0 0 Toimintatuotot yhteensä 239 153 200 136 440 136 440 126 126 Muutos -% -10,90-10,90-7,30 0,00 Henkilöstömenot 1 881 1 766 460 1 860 240 1 792 170 1 809 1 826 Palvelujen ostot 621 700 100 538 910 526 910 523 523 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 83 82 700 87 700 85 200 85 85 Avustukset 1 600 600 600 1 1 Muut menot 18 13 500 24 900 26 900 14 14 Toimintakulut yhteensä 2 604 2 563 360 2 512 350 2 431 780 2 432 2 449 Muutos -% -2,00-5,10 0,00 0,70 Toimintakate (ulkoinen) -2 364-2 410 160-2 375 910-2 295 340-2 306-2 323 Sisäiset tulot 35 20 000 0 31 010 31 31 Sisäiset menot 486 525 940 0 637 100 637 637 Toimintakate (sisäinen) -451-505 940 0-606 090-606 -606 Toimintakate yhteensä -2 815-2 916 100-2 375 910-2 901 430-2 912-2 929 Suunnitelmapoistot 89 105 390 152 910 148 410 163 162 Tilikauden tulos -2 904-3 021 490-2 528 820-3 049 840-3 075-3 091 Pysyvät vastaavat 1.1. 721 663 835 835 781 693 Lisäykset 33 285 140 95 75 50 Vähennykset 10 0 Poistot 89 105 153 148 163 162 Pysyvät vastaavat 31.12. 655 843 822 781 693 581 Suoritteita Opetustuntien määrä/v 24 000 24 000 24 000 24 000 24 000 Varhaiskasvatus Palvelusuunnitelma Varhaiskasvatuspalvelujen ja esiopetuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää alle kouluikäisten lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja oppimista. Tulosalueelle kuuluvat lasten varhaiskasvatus, esiopetus, avoin varhaiskasvatus ja kotihoidontuki. Lasten laajennettu varhaiskasvatus ja vuorohoito on keskitetty Iitiän päiväkotiin. Tulosalueelle kuuluvat myös varhaiskasvatuksen osto- ja myyntipalvelut naapurikuntien kanssa.

18 Tavoitteet ja mittarit: Hyvinvointi ja elinvoima. Toiminnan tavoitteena on tukea lasten ja perheiden hyvinvointia joustavilla ja perheitten tarpeita vastaavilla varhaiskasvatuspalveluilla. Palveluja ja toimintatapoja kehitetään ja ideoidaan uutta henkilöstön, huoltajien, lasten ja yhteistyötahojen kanssa yhteisten arvojen pohjalta. Henkilöstö voi hyvin ja työtilat sekä oppimisympäristöt ovat turvallisia sekä terveitä. Varhaiskasvatuksen toimintaa ja oppimisympäristöä arvioidaan säännöllisesti. Henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa pidetään yllä ohjaus- ja koulutuskäytänteiden avulla. Talous on tasapainossa. Muuttovoittoisuutta pidetään yllä laadukkailla palveluilla ja leppoisalla maalaishenkisellä ilmapiirillä. Päätöksenteko ja viestintä ovat avointa, joustavaa ja ketterää. Sähköiset asioimiskanavat kuten Wilma ja PedaNet sekä varhaiskasvatuksen käytön seuranta- järjestelmä edistävät tiedonkulkua. Varhaiskasvatus TP2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Myyntitulot 43 29 100 21 000 21 000 21 21 Maksutulot 271 252 500 158 300 198 300 178 158 Tuet ja avustukset 15 0 0 0 0 0 Muut tulot 0 0 0 0 0 0 Toimintatuotot yhteensä 328 281 600 179 300 219 300 199 179 Muutos -% -36,30-22,10-9,10-10,00 Henkilöstömenot 1 306 1 209 090 1 252 990 1 286 530 1 312 1 324 Palvelujen ostot 60 47 900 36 200 48 400 49 49 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 11 15 300 19 800 16 800 17 17 Avustukset 166 180 000 180 000 170 000 170 170 Muut menot 34 22 400 0 15 000 15 18 Toimintakulut yhteensä 1 577 1 474 690 1 488 990 1 536 730 1 563 1 578 Muutos -% 1,00 4,2 1,70 1,00 Toimintakate (ulkoinen) -1 249-1 193 090-1 309 690-1 317 430-1 364-1 399 Sisäiset tulot 0 0 0 0 0 0 Sisäiset menot 426 348 020 0 358 270 358 358 Toimintakate (sisäinen) -426-348 020 0-358 270-358 -358 Toimintakate yhteensä -1 675-1 541 110-1 309 690-1 675 700-1 722-1 757 Suunnitelmapoistot 112 113 600 112 290 111 910 116 115 Tilikauden tulos -1 787-1 654 710-1 421 980-1 787 610-1 838-1 872 Pysyvät vastaavat 1.1. 2 630 2 532 2 556 2 556 2 479 2 430 Lisäykset 11 140 102 35 67 40 Vähennykset 0 0 Poistot 112 114 112 112 116 115 Pysyvät vastaavat 31.12. 2 529 2 558 2 545 2 479 2 430 2 355 Suoritteita Esiopetus Opetustuntien määrä/v 2 124 2 124 2 124 2 124 2 124

19 Varhaiskasvatus TP2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Päiväkotihoito (kunnan tuottama) Lapsia kokopäivähoidossa 130 130 130 130 130 Kokopäivähoidon hoitopäiviä 25 000 25 000 25 000 25 000 25 000 Lapsia osapäivähoidossa 30 30 30 30 30 Osapäivähoidon hoitopäiviä 3 500 3 500 3 500 3 500 3 500 Perhepäivähoito (kunnan tuottama) Lapsia kokopäivähoidossa 22 22 22 22 22 Kokopäivähoidon hoitopäiviä 4 600 4 600 4 600 4 600 4 600 Lapsia osapäivähoidossa 0 0 0 0 0 Osapäivähoidon hoitopäiviä 0 0 0 0 0 Kirjastopalvelut Palvelusuunnitelma: Kirjastopalvelujen tehtävänä on järjestää kirjastopalveluja kuntalaisille ja siten tukea kuntalaisten henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Kirjasto on kuntalaisten kulttuuri- ja tietokeskus, joka tarjoaa mahdollisuuden itsensä kehittämiseen ja elämänlaadun edistämiseen. Kirjaston kokoelmaan kuuluu kirjojen ja lehtien lisäksi av-aineistoa, kuten musiikkia, elokuvia, äänikirjoja ja kielikursseja sekä myös sähköisiä kirjoja. Kirjaston aineistot ovat maksutta asiakkaitten käytössä. Internetin kautta kokoelmaan on pääsy mistä tahansa. Lemin kirjasto on osana Etelä-Karjalan Heilikirjastoa. Tavoitteet ja mittarit: Kirjastopalvelut järjestetään taloudellisesti kirjastolle annetun talousarvion puitteissa. Aineistomäärärahat ovat kirjaston palvelujen kannalta ensisijaiset, jotta kirjasto voi tarjota laissa määritellyt palvelut. Kustannuksia seurataan aktiivisesti. Mittareina kustannukset/asukas Hyvät kirjastopalvelut. Kirjastopalvelut järjestetään asiakaslähtöisesti, ja huolehditaan monipuolisesta ja ajantasaisesta tarjonnasta resurssien puitteissa kaikille kuntalaisille. Lastenkirjastotyön ja kouluyhteistyön kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Asiakastoiveet ja -palaute otetaan vastaan ja siihen reagoidaan. Tarjotaan lapsille suunnattuja tapahtumia ja kehitetään uusia toimintatapoja mahdollisuuksien mukaan. Omatoimikirjastovarustus mahdollistaisi aukioloaikojen pidentämisen ja parantaa palvelujen saatavuutta. Mittareina lainaajat/asukas, lainaukset/asukas, käynnit/asukas. Tapahtumien lukumäärä. Hyvinvoiva henkilöstö. Terveet, turvalliset ja ergonomiset työskentelyolosuhteet. Hyvä työyhteisö. Henkilöstön osaamista ja luovuutta arvostetaan, ja henkilöstöllä on mahdollisuus ammatilliseen ajan tasalla pysymiseen ja ammattitaidon kehittämiseen. Kirjastotilan uudistus- ja korjaustoimenpiteiden toteuttaminen. Yhteiset suunnittelupalaverit ja hyvä tiedonkulku. Henkilöstön osallistuminen täydennyskoulutukseen ja Heili-kirjastojen yhteisiin kokouksiin. Kehityskeskustelut. Mittareina koulutuspäivien määrä. Sairauspoissaolot. Toteutuneet kiinteistökorjaukset.

20 Kirjastopalvelut TP2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Myyntitulot 0 0 0 0 0 0 Maksutulot 0 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 0 0 0 0 0 0 Muut tulot 2 1 400 1 000 1 000 1 1 Toimintatuotot yhteensä 2 1 400 1 000 1 000 1 1 Muutos -% -28,60-28,60 0,00 0,00 Henkilöstömenot 80 82 310 84 750 84 360 86 87 Palvelujen ostot 13 14 000 16 800 15 800 16 16 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 34 36 000 35 000 34 000 35 35 Avustukset 0 0 0 0 0 0 Muut menot 1 300 300 300 0 3 Toimintakulut yhteensä 128 132 610 136 850 134 460 137 141 Muutos -% 3,20 1,40 1,90 2,70 Toimintakate (ulkoinen) -126-131 210-135 850-133 460-136 -140 Sisäiset tulot 0 0 0 0 0 0 Sisäiset menot 37 24 070 24 070 22 950 23 23 Toimintakate (sisäinen) -37-24 070-24 070-22 950-23 -23 Toimintakate yhteensä -163-155 280-159 920-156 410-159 -163 Suunnitelmapoistot 7 5 090 7 140 6340 11 14 Tilikauden tulos -171-160 370-167 060-162 750-170 -177 Pysyvät vastaavat 1.1. 109 102 107 107 160 149 Lisäykset 0 10 68 60 0 58 Vähennykset 0 0 0 0 0 0 Poistot 7 5 7 6 11 14 Pysyvät vastaavat 31.12. 102 107 168 160 149 193 Suoritteita Kirjastopalvelut Kokonaislainausten määrä/v 38 000 38 000 38 000 38 000 38 000 Fyysiset käynnit/v 31 000 31 000 31 000 31 000 31 000 Vapaa-aika- ja kulttuuripalvelut Palvelusuunnitelma: Vapaa-aikapalvelut hoitavat liikunta-, nuoriso ja kulttuuuritoimen hallinnon, liikunta-, nuoriso- ja vanhan pappilan tilat, osan urheilutoimintaa, koulunuorisotyön ym. yhteistoiminnat kuten leirit ja tapahtumat, ennalta ehkäisevän päihdetyön, etsivän nuorisotyön, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuriavustukset, kulttuuripalvelujen tuottamisen kuntalaisille. Lemin musiikkijuhlat jatkavat lemiläisenä monipuolisena musiikkitapahtumana ja sitä tuetaan. Vapaa-aikapalvelujen tehtävänä on tarjota puitteet erilaiseen harrastustoimintaan kunnan alueella ja tuottaa yhteistyössä eri järjestöjen kanssa laadukkaita ja virikkeellisiä vapaa-ajan palveluja, jotka ovat helposti saavutettavissa sekä tukea kuntalaisten, kesäasukkaille ja uusien kuntaan muuttavien henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Tiedon jakaminen toiminnoista ja

21 tapahtumista on tärkeää ja sitä toteutetaan jakamalla kuntalaisille, Lemin yrityksille ja osin kesäasukkaille Lemin talvi-, kesä- ja syystiedotteiden, kunnan kotisivujen ja facebookin kautta. Merkittävä tiedotuskanava kesäisin on myös Lemin Kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä Lemin Kotiseuturatio. Tavoitteet ja mittarit: Talous on tasapainossa. Toiminta toteutetaan budjetin mukaan omana työnä, yhteistyössä koulun- ja varhaiskasvatuksen ym. hallintokuntien kanssa sekä erityisesti järjestöjen kanssa. Mittarina tilinpäätös. Järjestöjen toimintaa tuetaan ja kolmannen sektorin yhteistyötä lisätään myös kunnan kanssa. Järjestöjen toimintaa tuetaan rahallisesti yleis- ja kohdeavustuksin ja muilla yhteistyömenetelmillä mm. järjestöparlamentin toiminta jatkuu. Mittareina sivistyslautakunnan avustusjaot kaksi kertaa vuodessa. Edistämme matkailua. Tapahtumia ja palveluja tarjotaan koko ikäväestölle ympäri vuoden ja ne on tuotu lähelle kuntalaisia. Murresanakirja tukee kunnan omaleimaista kulttuuriperintöä. Näyttelytoiminta Lemin vanhassa pappilassa ja muutkin kulttuuritapahtumat tuottavat virkistyselämyksiä ja lisäävät matkailua. Mittareina kävijämäärä- ja kirjamyyntitilasto Otamme asukkaiden mielipiteet ja palautteen huomioon päätöksenteossa. Nuorisovaltuusto tuo nuorten äänen kuuluviin kunnan päättävissä elimissä sekä koulujen vuorovaikutuspäivissä. Mittareina nuorten aloitteet. Henkilöstön kanssa kehitetään toimintatapoja yhteisten arvojen pohjalta ja ideoidaan uutta. Uusi vapaa-aikasihteeri on päässyt työhön käsiksi vuoden loppupuolella, painottuen liikuntaan ja kulttuuriin. Mittarina toimintatilasto. Liikunta- ja virkistysmahdollisuuksia on tarjolla kaikenikäisille. Harrastetilojen ja -alueiden kunnossapitoon ympäri vuoden panostetaan budjetin sallimin määrärahoin. Mittareina tilinpäätös ja toimintatilastot. Varmistetaan jatko-opiskelupaikka jokaiselle nuorelle. Ennalta ehkäisevää päihdetyötä ja etsivää nuorisotyötä toteutetaan omana työnä sekä yhteistyössä koulujen ja Eksoten kanssa. Mittareina työ näkyy eri toimintojen yhteydessä varhaisena puuttumisena, ei opiskelun keskeyttäneitä, nuorten työttömyysastetta pyritään vähentämään. Kiinteistöt ja ympäristö ovat terveellisiä ja turvallisia asua sekä elää. Investointipuolelle irtaimistoon on esitetty 75 000 uuden kuntosalin kalustamiseen. Tähän arvioitu 22 000 saatavan valtionavustusta. Mittarina uusi kuntosali. Vapaa-aika- ja kulttuuripalvelut TP2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Myyntitulot 1 2 000 1 000 1 000 1 1 Maksutulot 11 16 850 1 500 18 500 19 19 Tuet ja avustukset 40 15 750 15 500 15 500 16 16 Muut tulot 3 5 200 5 400 5 400 5 5

22 Vapaa-aika- ja kulttuuripalvelut TP2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatuotot yhteensä 55 39 800 23 400 40 400 41 41 Muutos -% -41,20 1,50 0,70 0,70 Henkilöstömenot 148 127 020 145 840 144 620 144 146 Palvelujen ostot 42 60 200 57 950 48 100 48 48 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 17 19 000 19 700 17 500 21 20 Avustukset 41 44 200 41 600 41 100 41 41 Muut menot 4 4 100 4 200 3 500 4 4 Toimintakulut yhteensä 251 254 520 269 290 254 820 258 259 Muutos -% 5,80 0,10 1,20-0,10 Toimintakate (ulkoinen) -197-214 720-245 890-214 420-217 -218 Sisäiset tulot 0 0 0 0 0 0 Sisäiset menot 33 45 440 45 300 41 570 42 42 Toimintakate (sisäinen) -33-45 440-45 300-41 570-42 -42 Toimintakate yhteensä -229-260 160-291 190-255 990-259 -260 Suunnitelmapoistot 30 32 140 37 480 27 170 25 26 Tilikauden tulos -260-292 300-328 670-283 160-284 -286 Pysyvät vastaavat 1.1. 157 114 135 135 203 183 Lisäykset 0 5 448 95 5 45 Vähennykset 2 0 0 0 0 0 Poistot 30 32 37 27 25 26 Pysyvät vastaavat 31.12. 125 87 546 203 183 202 Suoritteita Avustetut yhteisöt, liikunta ja ulkoilu 10 10 10 10 10 Avustetut yhteisöt, nuorisotyö 6 6 6 6 6 Nuorisotilat vuoden alussa, kpl 3 3 3 3 3 Sivistyslautakunta yhteensä TP2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Myyntitulot 194 163 100 147 940 147 940 148 148 Maksutulot 283 269 550 160 000 217 000 197 177 Tuet ja avustukset 124 16 450 25 500 25 500 16 16 Muut tulot 23 26 900 6 700 6 700 6 6 Toimintatuotot yhteensä 624 476 000 340 140 397 140 367 347 Muutos -% -28,50-16,60-7,50-5,40 Henkilöstömenot 3 448 3 216 650 3 379 890 3 343 840 3 388 3 420 Palvelujen ostot 783 871 400 699 560 688 010 685 685 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 146 153 900 162 900 154 200 159 158 Avustukset 208 224 800 222 200 211 700 212 212

23 Sivistyslautakunta yhteensä TP2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Muut menot 57 40 500 29 600 45 900 33 39 Toimintakulut yhteensä 4 642 4 507 250 4 494 150 4 443 650 4 477 4 514 Muutos -% -0,30-1,40 0,70 0,80 Toimintakate (ulkoinen) -4 018-4 031 250-4 154 010-4 046 510-4 110-4 167 Sisäiset tulot 35 20 000 0 31 010 31 31 Sisäiset menot 994 952 920 69 370 1 063 760 1 064 1 064 Toimintakate (sisäinen) -959-932 920-69 370-1 032 750-1 033-1 033 Toimintakate yhteensä -4 977-4 964 170-4 223 380-5 079 260-5 143-5 200 Suunnitelmapoistot 238 256 220 309 820 293 830 315 317 Tilikauden tulos -5 215-5 220 390-4 533 200-5 373 090-5 458-5 517 Pysyvät vastaavat 1.1. 3 616 3 411 3 632 3 632 3 623 3 455 Lisäykset 45 440 758 285 147 193 Vähennykset 12 0 Poistot 238 256 310 294 315 317 Pysyvät vastaavat 31.12. 3 411 3 595 4 080 3 623 3 455 3 331 TEKNINEN LAUTAKUNTA Hallinto Palvelusuunnitelma: Tulosalueelle sisältyvät teknisen lautakunnan kokouskulut ja teknisen toimiston kulut. Yhdyskuntasuunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävän vaikutusten arviointiin perustuen kehittää Lemin kuntaa kestävän kehityksen periaatteella. Kunnan on voitava osoittaa laadukkaita rakennuspaikkoja kaavaalueilla ja edistettävä myös haja-asutusalueen rakentamismahdollisuuksia. Rakennusvalvonnan toiminta-ajatuksena on panostaa valvonnassa ohjauksen määrään ja laatuun. Rakentamisvirheet aiheuttavat vuosittain merkittäviä taloudellisia menetyksiä ja terveydellisiä riskitekijöitä koko kansantaloudelle. Ennakoivalla ohjauksella pyritään vähentämään rakentamisen virheitä. Tavoitteet: Asukkaiden mielipiteet ja palaute otetaan huomioon päätöksenteossa. Tekninen hallinto TP2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Myyntitulot 31 32 000 30 000 30 000 30 30 Maksutulot 31 30 000 30 000 35 000 30 30 Tuet ja avustukset 0 0 0 0 0 0 Muut tulot 0 0 0 0 0 0 Toimintatuotot yhteensä 62 62 000 60 000 65 000 60 60 Muutos -% -3,20 4,80-7,70 0,00

24 Tekninen hallinto TP2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Henkilöstömenot 275 276 530 244 210 240 570 245 247 Palvelujen ostot 27 20 800 41 300 39 300 28 28 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 9 10 700 11 200 7 200 7 7 Avustukset 0 0 0 0 0 0 Muut menot 37 500 500 500 1 1 Toimintakulut yhteensä 347 308 530 297 210 287 570 281 283 Muutos -% -3,70-6,80-2,40 0,70 Toimintakate (ulkoinen) -285-246 530-237 210-222 570-221 -223 Sisäiset tulot 46 41 000 0 41 000 41 41 Sisäiset menot 23 45 050 0 16 230 16 16 Toimintakate (sisäinen) 23-4 050 0 24 770 25 25 Toimintakate yhteensä -262-250 580-237 210-197 800-196 -198 Suunnitelmapoistot 3 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos -265-250 580-237 210-197 800-196 -198 Pysyvät vastaavat 1.1. 3 0 0 0 0 0 Lisäykset 0 0 Vähennykset 0 0 Poistot 3 0 0 0 0 0 Pysyvät vastaavat 31.12. 0 0 0 0 0 0 Kiinteistötoimi ja tukipalvelut Palvelusuunnitelma: Liikenneväylien osalta tavoitteena on ihmisten ja ajoneuvojen liikkuminen turvallisesti muita ihmisiä ja luontoa häiritsemättä. Kunnan hoitama tiestö pidetään liikennöitävissä kaikkina vuoden ja vuorokauden aikoina. Kevyen liikenteen väylät pidetään kunnossa. Puistot ja yleiset alueet pidetään viihtyisinä ja toimivina. Leikkikentät, laiturit, matonpesupaikat ja venepaikat pidetään käyttökelpoisina ja siisteinä koko kesän. Sisäisen palvelutoiminnan tavoitteena on pitää laadukas konekanta ja riittävä materiaalivarasto rutiinitehtävien hoitamiseksi. Koneiden toimintavarmuuden pitää olla hyvä eivätkä korjauskustannukset saa olla kohtuuttomat. Varastosta täytyy löytyä tarvikkeet mm. ennalta arvaamattomien vesi-, viemäri-, ja kaukolämpölinjojen korjauksiin. Kiinteistöt pidetään käyttökunnossa ja pyritään estämään ennakolta suurien korjauskustannusten synty. Kunnan omistamilla kiinteistöillä tehdään vuosittain kuntotarkastus teknisen johtajan johdolla. Maa- ja metsätilojen avulla tarjotaan kuntalaisille hyviä virkistysmahdollisuuksia metsäntuottoa unohtamatta. Kaavoituksella tehostetaan alueiden käyttöä. Metsänhoitotoimenpiteitä tehtäessä otetaan huomioon kuntalaisen virkistysmahdollisuudet ja luonto. Tulosalueelle kuuluvat myös kunnan ruokapalvelut ja kunnan omassa käytössä olevien kiinteistöjen siivous. Kaikkien kunnan omistamien kiinteistöjen hallinta kuuluu tekniselle lautakunnalle ja muut toimialat ja kiinteistöjen vuokraajat ovat ainoastaan kiinteistöjen käyttäjiä. Kiinteistöjen rakentamisesta ja peruskorjaamisesta päätetään vuosittain talousarviossa. Kunnossapitona tehtävistä korjauksista ja ylläpidosta vastaavat tekninen lautakunta ja tekninen osasto tämän tulosalueen määrärahoilla.

25 Tavoitteet: Asukkaiden hyvinvointia ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia edistetään edellä palvelusuunnitelmassa esitetyin keinoin. Mittarina on saatu palaute. Kiinteistötoimi ja tukipalvelut TP2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Myyntitulot 364 345 000 250 000 300 000 300 300 Maksutulot 5 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 52 0 0 0 0 0 Muut tulot 192 115 800 125 600 152 800 153 153 Toimintatuotot yhteensä 613 460 800 375 600 452 800 453 453 Muutos -% -19,70-3,20 0,00 0,00 Henkilöstömenot 828 763 590 749 910 740 530 746 753 Palvelujen ostot 246 240 500 231 100 217 700 214 214 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 577 564 100 566 500 558 500 560 560 Avustukset 0 0 0 0 0 0 Muut menot 110 89 300 177 080 181 080 185 185 Toimintakulut yhteensä 1 761 1 657 490 1 724 590 1 697 810 1 705 1 712 Muutos -% 4,00 2,40 0,40 0,40 Toimintakate (ulkoinen) -1 148-1 196 690-1 348 990-1 245 010-1 252-1 259 Sisäiset tulot 1 021 1 079 070 0 1 088 170 1 088 1 088 Sisäiset menot 27 18 400 0 42 440 42 42 Toimintakate (sisäinen) 995 1 060 670 0 1 045 730 1 046 1 046 Toimintakate yhteensä -154-136 020-1 348 990-199 280-206 -213 Suunnitelmapoistot 194 188 350 231 890 207 650 219 226 Tilikauden tulos -347-324 370-1 580 880-406 930-425 -439 Pysyvät vastaavat 1.1. 2 044 2 123 2 564 2 564 2 511 2 620 Lisäykset 713 188 418 155 328 70 Vähennykset 0 0 Poistot 194 188 232 208 219 226 Pysyvät vastaavat 31.12. 2 564 2 123 2 750 2 511 2 620 2 464 Suoritteita Liikenneväylät Kunnan kadut ja tiet 31.12., km 24 24 24 24 24 Kunnan kevytväylät 31.12., km 2 2 2 2 2 Kunnossapidetyt yksityistiet, km 5 5 5 5 5 Muut yksityistiet, km 167 167 167 167 167 Puistot ja yleiset alueet Hoidetut puistot, ha 2 2 2 2 2 Maa- ja metsätilat Peltopinta-ala, ha 10 10 10 10 10

26 Kiinteistötoimi ja tukipalvelut TP2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Metsäpinta-ala, ha 250 250 250 250 250 Vesihuolto Palvelusuunnitelma: Puhdasta vettä toimitetaan ja jätevedet johdetaan puhdistettaviksi vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueella. Vesihuollon eriyttäminen kirjanpidossa tapahtuu vesihuollon taseyksikkönä. Tavoitteet: Tavoitteena on varmatoiminen ja laadukas vesi- ja viemärilaitos. Talousveden vaatimukset täyttävää vettä toimitetaan riittävästi ja jätevedet viedään Lappeenrannan puhdistamolle. Vuotovedet minimoidaan. Vesihuolto TP2017 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Myyntitulot (ulkoiset) 350 370 000 365 000 385 000 385 385 Myyntitulot (sisäiset) 28 15 900 41 010 41 010 41 41 Liiketoiminnan muut myyntitulot 0 15 000 20 000 20 000 20 20 Liiketoiminnan muut tulot 0 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 0 0 0 0 0 0 Ostot tilikauden aikana 33 33 100 32 200 32 200 32 32 Palvelujen ostot 391 324 100 345 500 339 500 340 340 Sisäiset ostot 60 52 570 52 570 52 410 52 52 Henkilöstömenot 40 34 570 34 990 34 890 36 36 Suunnitelmapoistot 114 106 250 119 580 107 580 123 132 Liiketoiminnan muut kulut 1 700 2 700 2 800 3 3 Liikeylijäämä (-alijäämä) -261-150 390-161 530-123 370-140 -149 Muutos -% 7,40-18,00 13,60 6,10 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 0 0 0 0 0 0 Muut rahoitustulot 2 0 0 0 0 0 Korkomenot 6 0 0 0 0 0 Korvaus jäännöspääomalle 0 0 0 0 0 0 Ylijäämä ennen satunn. eriä -265-150 390-161 530-123 370-140 -149 Satunnaiset tulot 0 0 0 0 0 0 Satunnaiset menot 0 0 0 0 0 0 Tilikauden ylijäämä (-alijää-mä) -265-150 390-161 530-123 370-140 -149 Sitova nettomääräraha -147-44 140-41 950-15 790-17 -17 Pysyvät vastaavat 1.1. 972 873 991 991 1 064 1 241 Lisäykset 154 85 420 180 300 160 Vähennykset 0 0

27 Vesihuolto TP2017 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Poistot 114 106 120 108 123 132 Pysyvät vastaavat 31.12. 1 012 852 1 292 1 064 1 241 1 269 Suoritteita Pumpattu vesimäärä, m 3 /v 80 000 80 000 80 000 80 000 80 000 Vastaanotettu jätevesi, m 3 /v 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 Laskutettu vesimäärä, m 3 /v 77 000 77 000 77 000 77 000 77 000 Laskutettu jätevesimäärä, m 3 /v 70 000 70 000 70 000 70 000 70 000 Tekninen lautakunta yhteensä TP2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Myyntitulot 745 762 000 645 000 715 000 715 715 Maksutulot 36 30 000 30 000 35 000 30 30 Tuet ja avustukset 52 0 0 0 0 0 Muut tulot 192 115 800 145 600 172 800 173 173 Toimintatuotot yhteensä 1 025 907 800 820 600 922 800 918 918 Muutos -% -10,30 0,90-0,50 0,00 Henkilöstömenot 1 143 1 074 690 1 029 110 1 015 990 1 027 1 036 Palvelujen ostot 664 585 400 617 900 596 500 582 582 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 619 607 900 609 900 597 900 599 599 Avustukset 0 0 0 0 0 0 Muut menot 149 90 500 180 280 184 380 189 189 Toimintakulut yhteensä 2 574 2 358 490 2 437 190 2 394 770 2 397 2 406 Muutos -% 3,30 1,50 0,00 0,40 Toimintakate (ulkoinen) -1 549-1 450 690-1 616 590-1 471 970-1 479-1 488 Sisäiset tulot 1 096 1 135 970 41 010 1 170 180 1 170 1 170 Sisäiset menot 109 116 020 52 570 111 080 110 110 Toimintakate (sisäinen) 987 1 019 950-11 560 1 059 100 1 060 1 060 Toimintakate yhteensä -562-430 740-1 628 150-412 870-419 -428 Suunnitelmapoistot 310 294 600 351 470 315 230 342 358 Tilikauden tulos -873-725 340-1 979 620-728 100-761 -786 Pysyvät vastaavat 1.1. 3 019 2 996 3 555 3 555 3 574 3 860 Lisäykset 867 273 838 335 628 230 Vähennykset 0 0 Poistot 310 295 351 315 342 358 Pysyvät vastaavat 31.12. 3 576 2 975 4 041 3 574 3 860 3 732 KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ TP2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Myyntitulot 1 087 1 028 280 918 170 1 004 780 1 000 981

28 KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ TP2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Maksutulot 321 299 550 190 000 252 000 227 207 Tuet ja avustukset 216 71 450 80 500 85 000 76 76 Muut tulot 270 304 510 189 210 281 610 276 216 Toimintatuotot yhteensä 1 894 1 703 790 1 377 880 1 623 390 1 579 1 480 Muutos -% -19,10-4,70-2,70-6,30 Henkilöstömenot 5 222 4 946 470 5 079 540 5 028 990 5 101 5 130 Palvelujen ostot 11 508 11 442 350 11 554 740 11 337 010 11 342 11 388 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 779 771 750 779 850 759 150 766 764 Avustukset 350 302 300 299 700 288 200 289 289 Muut menot 227 205 600 304 180 311 080 304 310 Toimintakulut yhteensä 18 087 17 668 470 18 018 010 17 724 430 17 801 17 880 Muutos -% 2,00 0,30 0,40 0,40 Toimintakate (ulkoinen) -16 193-15 964 680-16 640 130-16 101 040-16 222-16 400 Sisäiset tulot 1 188 1 213 600 97 550 1 255 980 1 256 1 256 Sisäiset menot 1 188 1 213 600 203 710 1 255 980 1 255 1 255 Toimintakate (sisäinen) 0 0-106 160 0 1 1 Toimintakate yhteensä -16 193-15 964 680-16 746 290-16 101 040-16 221-16 399 Suunnitelmapoistot 598 612 100 725 450 673 220 719 737 Tilikauden tulos -16 790-16 576 780-17 471 740-16 774 260-16 940-17 136 Pysyvät vastaavat 1.1. 11 267 11 188 12 127 12 127 12 464 12 735 Lisäykset 1 125 1 010 1 603 1 010 990 783 Vähennykset 65 0 Poistot 598 612 725 673 719 737 Pysyvät vastaavat 31.12. 11 729 11 586 13 005 12 464 12 735 12 781 INVESTOINNIT 2017-2019 Omaa rakentamista tai rakennuttamista sisältävät hankkeet on merkitty teknisen lautakunnan alle. Tekninen lautakunta on niistä hankkeista toteuttamis- ja budjettivastuussa. Myös rakennusinvestoinneista aiheutuvat käyttökustannukset kirjataan jatkossa teknisen lautakunnan kiinteistötoimen ja tukipalvelujen tulosalueelle, josta ne sisäisinä vuokrina siirretään toiminnasta vastaavalle toimielimelle. Suunnitelmapoistot kirjataan suoraan ao. toiminnalle. Kunnanhallitus Kiinteä omaisuus ja osakkeet Varaus As Oy Lemin Kirkkopuistosta ostettujen huoneistojen yhtiölainoihin vuosina 2018-2020 sekä vähäisiin

29 Laajakaistahanke maanhankintoihin. Laajakaistaverkon rakentamiseen on suunnitelmakaudella varauduttu. Kunnanhallitus Toimielimen ehdotus Kunnanhallitus/-valtuusto 2018 2019 2020 2018 2019 2020 Kiinteä omaisuus ja osakkeet 20 000 20 000 20 000 15 000 15 000 15 000 - omaisuuden myyntituotot - muu rahoitus Hallinnon irtaimisto - omaisuuden myyntituotot - muu rahoitus Laajakaistahanke 480 000 450 000 100 000 804 000 285 000 - omaisuuden myyntituotot - muu rahoitus Kunnanhallitus yhteensä 500 000 470 000 120 000 819 000 300 000 15 000 - omaisuuden myyntituotot 0 0 0 0 0 0 - muu rahoitus 0 0 0 0 0 0 Sivistyslautakunta Kuukanniemen koulun irtaimisto Määräraha Kuukanniemen uuden koulun kalustamiseen. Koulukeskuksen irtaimisto Koulukeskuksen irtaimistohankintoihin on varattu sivistyslautakunnan esittämä määräraha kalusteiden uusimiseen. Tietotekninen laitteisto hankitaan leasingrahoituksella. Varhaiskasvatuksen irtaimisto Kirjaston irtaimisto Pikku-Palolan turvallisuuden kannalta vaaralliset kaappisängyt uusitaan vuonna 2018, muu kalusteiden uusiminen on siirretty vuoteen 2019. Alle 5.000 euron hankintoja ei merkitä investointiosaan. Kirjastoon esitettiin hyllyjen uusintaa ja palvelutiskiä vuodelle 2018, lainaus- ja palautusautomaattia vuodelle 2019 ja varustamista omatoimiasiointiin vuodelle 2020. Hyllyt uusitaan vuonna 2018, muut hankinnat on siirretty vuoteen 2020.

30 Vapaa-aikatoimen irtaimisto Esitetty liikkuva koulu -hankkeen irtaimisto on vuodella 2018, kuntosalikalusteiden täydennystä vuosina 2019 ja 2020. Sivistyslautakunta Toimielimen ehdotus Kunnanhallitus/-valtuusto 2018 2019 2020 2018 2019 2020 Kuukanniemen koulun irtaimisto 50 000 0 0 20 000 30 000 0 - omaisuuden myyntituotot - muu rahoitus Koulukeskuksen irtaimisto 25 000 0 0 10 000 0 0 - omaisuuden myyntituotot - muu rahoitus Varhaiskasvatuksen irtaimisto 6 000 5 000 4 000 5 000 6 000 0 - omaisuuden myyntituotot - muu rahoitus Kirjaston irtaimisto 23 000 7 000 50 000 15 000 0 58 000 - omaisuuden myyntituotot - muu rahoitus Vapaa-aikapalvelujen irtaimisto 83 000 5 000 0 8 000 5 000 5 000 - omaisuuden myyntituotot - muu rahoitus 22 000 Sivistyslautakunta yhteensä 187 000 17 000 54 000 58 000 41 000 63 000 - omaisuuden myyntituotot 0 0 0 0 0 0 - muu rahoitus 22 000 0 0 0 0 0 Tekninen lautakunta Hyvinvointiaseman korjaukset Hyvinvointiaseman sisäilmaan vaikuttavia korjauksia ja huonokuntoisen lattiamateriaalin uusimista. Korjauksia on esitetty vuosille 2018 ja 2019. Esitetyt korjaukset on jaettu vuosille 2018-2020. Kuntosali Uusi kuntosali on suunniteltu rahoitettavaksi kiinteistöleasingillä, joten se ei näy investointimäärärahoissa. Käyttötalouden leasingvuokravaraus perustuu 180.000 euron hankintahintaan, 20 vuoden vuokra-aikaan, 20 %:n jäännösarvoon ja nykyiseen korkotasoon. Kiekkokaukalo Kirkonkylän ja Kuukanniemen kiekkokaukaloiden laitojen uusintaa 2020. Koulukeskuksen korjauskohteet Esitetyistä toimenpiteistä vuodelle 2018 on merkitty lattioiden korjauksen jatkoa, veden poisto piha-alueilta sekä

31 ilmanvaihdon äänenvaimennus. Vuodelle 2019 on merkitty lattoiden korjausta ja uusi jätekatos sekä vuodelle 2020 ledvalaistus. Kirjasto Kirjaston lattian korjaus, ulko-oven varustaminen liiketunnistimella ja led-valaistus vuonna 2018. Tekninen varikko Kylmä varastohalli on siirretty vuodesta 2018 vuoteen 2019. Ruokahuollon kalusto Palolan keittiön yhdistelmäuuni 2018 ja muuta kalustoa 2020. Oravanpesä Lattioiden uusimista 2018-2019 sekä terassin pinnan uusinta. Leikkikentät Lautakunta ehdotti leikkikenttäkalusteita ja hiihtomaan tekoa vuonna 2018 sekä Tuomelanpellon leikkialueen jatkokalustusta 2019. Hiihtomaahan on oma määräraha ja muita hankkeita on siirretty vuosille 2019-2020. Paloasema Paloaseman led-valaistus 2018 ja vanhan osan peltikaton uusiminen 2019. Teknisen osaston irtaimisto Siivouksen kaluston ja ruohonleikkurin sekä työkalujen uusimista 2019 ja piennarniittokone ja pakettiauto 2020. hankintoja on siirretty vuodella esitetystä. Hiihtomaa, Kuukanniemi Hankkeeseen kuuluu välituntipiha, hiihtomaa, skate-paikka, frisbeegolfrata, monitoimiareena, kiikut, liukumäet, kiipeilytelineet, ikäväestön tasapainotelineet, hiihtomaan suorituspaikat, välituntilatu. Hankkeeseen on saatu liikuntapaikkarahoitusta ja sen on tehtävä valmiiksi vuoden 2018 loppuun mennessä. Muu julkinen käyttöomaisuus Klemin ja Sinkon alueiden kuivatus 2018. Matonpesupaikan mankelit on siirretty vuoteen 2019. Kotalahden ampumahiihtokeskus Ampumahiihtokeskuksen perusparannusta ei esitetä toteutettavaksi suunnitelmakaudella.

32 Tekninen lautakunta Toimielimen ehdotus Kunnanhallitus/-valtuusto 2018 2019 2020 2018 2019 2020 Hyvinvointiasema 113 000 40 000 0 20 000 93 000 40 000 - omaisuuden myyntituotot - muu rahoitus Kiekkokaukalo 0 0 40 000 0 0 40 000 - omaisuuden myyntituotot - muu rahoitus Koulukeskus 65 000 95 000 0 65 000 45 000 50 000 - omaisuuden myyntituotot - muu rahoitus Kirjasto 45 000 0 0 45 000 0 0 - omaisuuden myyntituotot - muu rahoitus Tekninen varikko 30 000 0 0 0 30 000 0 - omaisuuden myyntituotot - muu rahoitus Ruokahuollon kalusto 25 000 0 0 20 000 5 000 0 - omaisuuden myyntituotot - muu rahoitus Oravanpesä 36 000 15 000 0 30 000 21 000 0 - omaisuuden myyntituotot - muu rahoitus Leikkikentät 60 000 40 000 0 0 40 000 40 000 - omaisuuden myyntituotot - muu rahoitus Paloasema 10 000 35 000 0 10 000 35 000 0 - omaisuuden myyntituotot - muu rahoitus Teknisen osaston irtaimisto 20 000 30 000 0 0 20 000 30 000 - omaisuuden myyntituotot - muu rahoitus Hiihtomaa 87 000 0 0 127 000 0 0 - omaisuuden myyntituotot - muu rahoitus 40 000 Muu julkinen käyttöomaisuus 35 000 0 0 30 000 5 000 0 - omaisuuden myyntituotot - muu rahoitus Iitiän päiväkoti 0 0 0 - omaisuuden myyntitulot - muu rahoitus Kotalahden ampumahiihtokeskus 0 88 000 0 0 0 0 - omaisuuden myyntitulot - muu rahoitus Kuukanniemen koulun piha 0 0 0

33 Tekninen lautakunta Toimielimen ehdotus Kunnanhallitus/-valtuusto 2018 2019 2020 2018 2019 2020 - omaisuuden myyntitulot - muu rahoitus Tekninen lautakunta yhteensä 526 000 343 000 40 000 347 000 294 000 200 000 - omaisuuden myyntituotot 0 0 0 0 0 0 - muu rahoitus 0 0 0 40 000 0 0

34 Peruskunnallistekniikka (kokonaismääräraha on sitova) Kaavateiden rakentaminen Vuonna 2018 Juvolan tien suunnittelu ja kevytliikenneväylä Kuukanniemen koululta Raikulitien mutkaan. Tuomelankankaan 3. vaihe on siirretty vuoteen 2019. Kaavateiden päällystäminen Vesihuoltotöiden aiheuttamia paikkauksia vuonna 2018. Palolantien ja Tapuliaukion välisen kevytliikenneväylän päällysteen korjaus siirtyy vuodelle 2019. Vesijohto- ja viemärilinjat Varaus kunnallistekniikan korjauksiin vuosina 2018-2020 sekä Tuomelankankaan 3. vaihe vuonna 2019. Peruskunnallistekniikka Toimielimen ehdotus Kunnanhallitus/-valtuusto 2018 2019 2020 2018 2019 2020 Hätäkorjausvaraus 0 0 0 0 0 0 - omaisuuden myyntituotot - muu rahoitus Teiden rakentaminen 145 000 0 0 45 000 100 000 0 - omaisuuden myyntituotot - muu rahoitus Teiden päällystäminen 40 000 0 0 30 000 40 000 0 - omaisuuden myyntituotot - muu rahoitus Vesijohtolaitos 210 000 0 0 90 000 150 000 80 000 - omaisuuden myyntituotot - muu rahoitus Viemärilaitos 210 000 0 0 90 000 150 000 80 000 - omaisuuden myyntituotot - muu rahoitus Peruskunnallistekniikka yht. 605 000 0 0 255 000 440 000 160 000 - omaisuuden myyntituotot 0 0 0 0 0 0 - muu rahoitus 0 0 0 0 0 0 Investoinnit yhteensä Toimielimen ehdotus Kunnanhallitus/-valtuusto 2018 2019 2020 2018 2019 2020 Investointimenot 1 818 000 830 000 214 000 1 479 000 1 075 000 438 000 - omaisuuden myyntituotot 0 0 0 0 0 0 - muu rahoitus 22 000 0 0 40 000 0 0 Nettoinvestoinnit 1 796 000 830 000 214 000 1 439 000 1 075 000 438 000

35 TULOSLASKELMAOSA (ulkoinen) Toimintatuotot ja kulut muodostuvat käyttötalousosan loppusummista ja niiden nettosumma on koko kunnan toimintakate. Verotulojen ja valtionosuuksien perusteet on esitetty liitteissä. Vuosikate siirretään rahoitusosan tulorahoitukseen. Suunnitelman mukaiset poistot vähennetään tuloksesta vuosikatteen jälkeen. Investoinnit ja lainanotto eivät kuulu tasapainotettavaan talousarvioon, vaan niihin tarvittava rahoitus osoitetaan tuloslaskelmaosaa seuraavassa rahoituslaskelmassa. Lainanoton lisääntyminen vaikuttaa kuitenkin myös tuloslaskelmaosaan korkokulujen lisääntymisenä ja investointien lisääntyminen vaikuttaa tuloslaskelmaosaan suunnitelmapoistojen lisääntymisenä. TULOSLASKELMAOSA TP2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Myyntitulot 1 087 1 028 280 918 170 1 004 780 1 000 981 Maksutulot 321 299 550 190 000 252 000 227 207 Tuet ja avustukset 216 71 450 80 500 85 000 76 76 Muut tulot 270 304 510 189 210 281 610 276 216 Toimintatuotot yhteensä 1 894 1 703 790 1 377 880 1 623 390 1 579 1 480 Muutos -% -3,80-40,00-8,80-3,00-3,00 Henkilöstömenot 5 222 4 946 470 5 079 540 5 028 990 5 101 5 130 Palvelujen ostot 11 508 11 442 350 11 554 740 11 337 010 11 342 11 388 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 779 771 750 779 850 759 150 766 764 Avustukset 350 302 300 299 700 288 200 289 289 Muut menot 227 205 600 304 180 311 080 304 310 Toimintakulut yhteensä 18 087 17 668 470 18 018 010 17 724 430 17 801 17 880 Muutos -% 1,40 0,40 0,70 0,20 0,40 Toimintakate -16 193-15 964 680-16 640 130-16 101 040-16 222-16 400 Verotulot 10 878 10 674 000 10 598 000 10 598 000 10 801 11 087 Valtionosuudet 6 190 5 959 500 6 213 000 6 213 000 6 213 6 213 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 5 43 900 21 000 21 000 12 11 Muut rahoitustuotot 15 5 000 8 000 8 000 5 5 Korkokulut 69 68 100 68 000 61 300 58 62 Muut rahoituskulut 1 4 000 4 000 4 000 4 40 Rahoitustuotot ja -kulut yht. -51-23 200-43 000-36 300-45 -86 Vuosikate 825 645 620 127 870 673 660 747 814 Suunnitelmapoistot 598 612 100 725 450 673 220 719 737

36 TULOSLASKELMAOSA TP2016 TA 2017 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Tilikauden tulos 228 33 520-597 580 440 28 77 Poistoeron muutos 0 0 0 0 0 0 Varausten muutos 0 0 0 0 0 0 Tilikauden ylijäämä+/alijäämä- RAHOITUSLASKELMAOSA 228 33 520-597 580 440 28 77 Rahoituslaskelmaosassa yhdistetään tuloslaskelmaosa ja investointiosa sekä lainanlyhennykset ja osoitetaan näissä tarvittava rahoitus sekä maksuvalmiuden muutos vuoden aikana. Rahoituslaskelman tulorahoituksen muodostaa tuloslaskelmaosasta siirtyvä vuosikate. Satunnaisia eriä ei vuodelle 2018 ole budjetoitu. Käyttöomaisuusinvestointeihin sisältyvät investointiosassa myönnetyt uudet määrärahat. Rahoitusosuudet investointimenoihin ovat investointeihin muualta, lähinnä valtiolta saatavia osuuksia. Uutta lainaa tarvitaan 1.540.000 euroa vuonna 2018. Tällä rahoitetaan vuosikatteen ylittävät investoinnit ja vanhojen lainojen lyhennykset. Kassavarat eivät riitä investointien rahoittamiseen. Myös vuosina 2019 ja 2020 investointeihin ja lainojen lyhennyksiin tarvitaan lainarahoitusta. Rahoituslaskelman tarkoitus on osoittaa talousarvion vaikutus kunnan maksuvalmiuteen. Kassavarojen käyttö investointeihin heikentää maksuvalmiutta. Koska kassavarojen määrään vaikuttavat vielä toimeksiantojen varojen ja pääomien, vaihto-omaisuuden, saamisten ja korottomien velkojen muutokset, esitetään ne laskelman jälkeen erikseen omina riveinään. Näistä vain vaihto-omaisuuden muutoksilla arvioidaan olevan vaikutusta maksuvalmiuteen. Vaihto-omaisuuden muutokset ovat pääasiassa rakennustonttien myyntiä. Lisäksi esitetään vielä arvio kassavarojen määrästä vuoden lopussa. Kassavarojen tilapäistä puutetta katetaan luotollisilla shekkitileillä ja kuntatodistusohjelmalla. Rahoituslaskelma TP2016 TA2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toiminnan rahavirta - Vuosikate 825 645 620 673 660 747 814 - Satunnaiset erät 0 0 0 0 0 - Tulorahoituksen korjauserät -26 0 0 0 0 Investointien rahavirta - Investointimenot -1 125-1 398 500-1 479 000-1 075-438 - Rahoitusosuudet investointeihin 2 2 500 40 000 0 0 - Pysyvien vastaavien luovutustulot 92 0 0 0 0 Toiminnan ja investointien rahavirta -232-750 380-765 340-328 376 Rahoituksen rahavirta

37 Rahoituslaskelma TP2016 TA2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Antolainauksen muutokset - Antolainasaamisten lisäykset -2 0 0 0 0 - Antolainasaamisten vähennykset 0 0 0 0 0 Lainakannan muutokset - Pitkäaik. lainojen lisäys 500 1 050 000 1 540 000 1 250 700 - Pitkäaik. lainojen vähennys -630-683 000-804 500-929 -999 - Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset - Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos 6 0 0 0 0 - Vaihto-omaisuuden muutos -4 20 000 20 000 20 0 - Saamisten muutos -18 0 0 0 0 - Korottomien velkojen muutos 563 0 0 0 0 Rahoituksen rahavirta 415 387 000 755 500 341-299 Rahavarojen muutos 183-363 380-9 840 13 77 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 1 052 688 689 678 849 692 768 Rahavarat 1.1. 802 1 052 069 688 689 679 692 250-363 380-9 840 13 77 TASEARVIO Tasearvion tarkoituksena on osoittaa, mikä vaikutus talousarviolla on kunnan taseasemaan. Arviossa on otettu huomioon vain merkittävimmät vaikutukset. Tilinpäätöksissä toimeksiantojen pääomissa näkyvät Kivistön testamenttirahaston pääomat. Ne ovat tileillä myös nyt, mutta koska niiden jatkosta ei ole päätöksiä, ei niitä ole otettu mukaan talousarvioihin. Muihinkaan toimeksiantojen varoihin ja pääomiin ei talousarviolla ole vaikutusta. Pysyvien vastaavien (=käyttöomaisuuden) määrä muuttuu määrällä, joka vastaa nettoinvestointien ja poistojen erotusta. Vaihtuvat vastaavat muuttuvat lähinnä kassavarojen muutoksen vuoksi. Oman pääoman muutokset ovat tuloslaskelman osoittaman yli-/alijäämän suuruisia. Vieraan pääoman muutokset kuvaavat lainojen määrän vaihtelua. Muun lyhytaikaisen vieraan pääoman määrän vaihtelua ei ole otettu huomioon. Tasearvio, 1000 TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat 11 729 12 896 13 642 13 978 13 660 Toimeksiantojen varat 0 0 0 0 0 Vaihtuvat vastaavat 1 841 672 662 645 681 VASTAAVAA YHTEENSÄ 13 570 13 568 14 304 14 623 14 341

38 Tasearvio, 1000 TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 VASTATTAVAA Oma pääoma 7 206 8 044 8 044 8 042 8 059 Toimeksiantojen pääomat 141 6 6 6 6 Vieras pääoma 6 223 5 518 6 254 6 575 6 276 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 13 570 13 568 14 304 14 623 14 341 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Lainamäärä 31.12., % verotuloista 49,2 51,3 47,3 40,2 40,4 40,9 42,4 37,8 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 % Lainamäärä 31.12., /asukas 2000 1500 1000 1157 1301 1382 1349 1468 1700 1805 1707 500 0 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

39 ARVIO VEROTILITYKSISTÄ VUOSINA 2017-2020 Kunnallisvero (1.000 ) 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Veroprosentti 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 TA-vuoden ennakot yhteensä 8 448 8 633 8 676 8 719 8 859 9 085 Muutos % (ilman veroprosentin vaik.) -0,1 2,2 0,5 0,5 1,6 2,6 Muutos % (ml. veroprosentin vaik.) -0,1 2,2 0,5 0,5 1,6 2,6 Tilitykset ed. vuodelta Tilitykset tammi-lokakuussa 1 043 1 065 1 034 990 1 048 1 051 Tilitykset marras-joulukuussa -571-327 -631-669 -679-644 Edellinen vuosi yhteensä 472 738 403 321 369 407 Tilitykset vuodelta t-2 Lisäkannot ja muut tilitykset 166 182 176 168 167 171 Tilitykset aikaisemmilta vuosilta Muut tilitykset 3 26 27 34 29 34 Kunnallisveron tilitykset yht. 9 089 9 579 9 282 9 242 9 424 9 697 Muutos % -0,4 5,4-3,1-0,4 2,0 2,9 Yhteisövero (1.000 ) 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Verovuosilta 2009-2014 97 0 9 10 9 5 Verovuodelta 2015 386 107-6 -4 1 4 Verovuodelta 2016 30 351 112-6 -4 1 Verovuodelta 2017 0 29 370 112-7 -4 Verovuodelta 2018 0 30 370 116-7 Verovuodelta 2019 30 382 120 Verovuodelta 2020 31 394 Verovuodelta 2021 28 Yhteisöveron tilitykset yhteensä 513 486 515 512 528 541 Muutos % 23,1-5,2 5,3-0,6 3,2 3,4 Kiinteistövero (1.000 ) 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Kiinteistöveron tilitykset yht. 784 813 822 844 849 849 Muutos % 9,5 3,7 1,0 2,1 0,0 0,0 Verotilitykset yhteensä (1.000 ) 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Tilitykset yhteensä 10 386 10 878 10 619 10 598 10 801 11 087 Muutos % 1,2 4,7-2,4-0,2 1,9 2,6

40 Arvio kiinteistöverosta vuodelle 2017 Verotusarvojen kehitys 2011-2016 (1.000 ) 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vakituiset asuinrakennukset 55 835 57 653 64 611 65 396 66 555 66 651 Muutos % 2,60 3,26 12,07 1,21 1,77 0,14 Muut asuinrakennukset 14 140 14 562 19 493 16 686 16 925 17 157 Muutos % 5,66 2,99 13,26 1,17 1,43 1,37 Yleinen veroprosentti 18 956 19 855 22 251 22 759 24 112 24 855 Muutos % 0,50 4,74 12,07 2,29 5,94 2,75 Yleishyödyllinen yhteisö 336 312 338 332 330 330 Muutos % 0,23-7,01 8,26-1,71-0,57-0,23 Rakentamaton rakennuspaikka 69 Muutos % Verotusarvot yhteensä 89 267 92 382 106 693 105 173 107 922 109 061 Muutos % 2,61 3,49 12,24 1,43 2,69 0,98 Arvio vuodelle 2018 Käytettävä verotusarvo (2017+ 1%) Veroprosentti Perittävä vero Vakituiset asuinrakennukset 67 318 0,53 356 783 Muut asuinrakennukset 17 328 1,13 195 807 Yleinen veroprosentti 25 104 1,13 283 672 Yleishyödyllinen yhteisö 333 0,00 0 Rakentamaton rakennuspaikka 70 4,00 2 792 Perittävä kiinteistövero yhteensä 839 054 Arvio valtionosuuksista vuonna 2018 Peruspalvelujen valtionosuus Sosiaali- ja terveystoimen, esi- ja perusopetuksen sekä kirjasto- ja kulttuuritoimen laskennalliset kustannukset Ikärakenne 11 391 733 Sairastavuus 3 350 142 Muut tekijät 529 467 Yhteensä 15 271 342 Kunnan omarahoitusosuus laskennallisiin kustannuksiin

41 Asukasluku 1.1.2016 3 076 Omarahoitus, /as. 3 540 10 889 994 Erotus = valtionosuus laskennallisiin kustannuksiin 4 381 348 Lisäosat 3 630 Lisäykset ja vähennykset, netto 735 485 Järjestelmämuutosten tasaus 0 Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus 1 751 366 Peruspalvelujen valtionosuus yhteensä 6 871 829 Opetus- ja kulttuuritoimen muu valtionrahoitus Vammaisopetuksen korotukset 89 160 Aamu- ja iltapäivätoiminta 21 296 Liikunta 10 952 Nuorisotyö 4 143 Ylläpitäjäjärjestelmän omarahoitusosuus Asukasluku 1.1.2016 3 076 Omarahoitus, /as. -255-784 380 Opetus- ja kulttuuritoimen muu valtionrahoitus yhteensä -658 829 Valtionosuusrahoitus yhteensä 6 213 000 Henkilöstösuunnitelma 2017-2020, vakinainen henkilöstö Toimielin/ tehtäväalue Nimike Henkilö Htv Muutos Virat 2017 2018 2019 2020 Kunnanhallitus Hallinto-osasto Keskusarkistonhoitaja Paula Heiskanen 1 Hallinto-osasto Maankäyttöinsinööri Antti Hirvikallio 1 Hallinto-osasto Kunnanjohtaja Jussi Stoor 1 Hallinto-osasto Talous- ja hallintojohtaja Pentti Pitkänen 1 Hallinto-osasto Sivistyslautakunta Työsuojelupäällikkö (osto) Mika Koukku (0,5) Koulut Rehtori Anne Rousku 1 Koulut Luokanopettaja Mikko Hyvärinen 1 Koulut Luokanopettaja Satu Hirvonen 1 Koulut Luokanopettaja Nina Liikkanen 1 Koulut Luokanopettaja Minna Itkonen 1 Koulut Luokanopettaja Mari Junnonen 1 Koulut Luokanopettaja Niina Kaseva 1

42 Koulut Luokanopettaja Marjaliisa Isometsä 1 Koulut Luokanopettaja Risto Laine 1 Koulut Luokanopettaja Eija Mutru 1 Koulut Luokanopettaja Marianne Toivanen 1 Koulut Luokanopettaja Eija Pulli 1 Koulut Luokanopettaja Hannu Pulli 1 Koulut Erityisopettaja Piia Poikonen 1 Koulut Teknisen työn lehtori Pauliina Punnonen 1 Koulut Erityisopettaja Liisamaija Lehkonen 1 Koulut Perusopetuksen lehtori avoin 1 Koulut Koulut Koulut Koulut Koulut Koulut Koulut Biologian ja maantiedon lehtori Historian ja yhteiskuntaopin lehtori Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Oppilaanohjauksen lehtori Ruotsin ja saksan kielen lehtori Kotitalouden ja englannin kielen lehtori Matemaattisten aineiden lehtori Heli Rautio 1 Pekka Rautio 1 Marjaana Laivamaa 1 Taija Savolainen 1 Pekka Stenberg 1 Anu-Mari Härkönen 1 Reetta Kopperoinen 1 Koulut Matematiikan lehtori Jarmo Vanhanen 1 Koulut Englannin kielen lehtori Lauri Virtanen 1 Koulut Erityisopettaja Lea Hirvonen 1 Sivistystoimisto Kanslisti Sirpa Tielinen 1 Sivistystoimisto Päiväkodit Sivistystoimenjohtaja (osto) Varhaiskasvatuspäällikkö Raija Leikola (0,5) Tarja Seppälä 1 Päiväkodit Päiväkodin johtaja avoin 1 Vapaa-aikatoimi Vapaa-aikasihteeri Sirkka Liljander 1 Tekninen lautakunta Tekninen osasto Tekninen johtaja Markku Immonen 1 Tekninen osasto Rakennustarkastaja Mikko Juurela 1 Työsopimussuhteet 2017 2018 2019 2020 Kunnanhallitus Hallinto-osasto Palkkasihteeri Merja Ruotsalainen 1 Hallinto-osasto Kirjanpitäjä Päivi Nikunen 1 Hallinto-osasto Atk-tukihenkilö Markus Taipale 1 Hallinto-osasto Laskentasihteeri Marja-Leena Väkevä 1

43 Sivistyslautakunta Kirjasto Kirjastonhoitaja Anu Huotari 1 Kirjasto Kirjastovirkailija Annika Viik-Muhli 1 Koulut Koulusihteeri Anne Saira 1 Koulut Koulunkäynninohjaaja Nea Taipale 0,85 Koulut Koulunkäynninohjaaja Tarja Tapanainen 1 Koulut Koulunkäynninohjaaja Kirsi Nakari 0,85 Koulut Koulunkäynninohjaaja Jenni Hietala 0,85 Koulut Koulunkäynninohjaaja avoin 0,654 Perhepäivähoito Perhepäivähoitaja Anneli Lattu 1 Perhepäivähoito Perhepäivähoitaja Pirjo Laukkarinen 1 Perhepäivähoito Perhepäivähoitaja Ritva Laurikainen 1 Perhepäivähoito Perhepäivähoitaja Aila Niinimäki 1 Perhepäivähoito Perhepäivähoitaja Päivi Pulliainen 1 Perhepäivähoito Perhepäivähoitaja Ritva Raitanen 1 Perhepäivähoito Perhepäivähoitaja Anniina Redsven 1 Perhepäivähoito Perhepäivähoitaja Merja Vepsäläinen 1 Päiväkodit Erityislastentarhanopettaja Hilkka Tommiska 1 Päiväkodit Lastenhoitaja Raija Ala-Outinen 1 Päiväkodit Lastenhoitaja Eija Kaipia-Junnonen 1 Päiväkodit Lastenhoitaja Virpi Nakari 1 Päiväkodit Lastenhoitaja Mia Pesonen 1 Päiväkodit Lastenhoitaja Päivi Pukero 1 Päiväkodit Lastenhoitaja Arja Sinkkonen 1 Päiväkodit Lastenhoitaja Satu Tiainen 1 Päiväkodit Lastenhoitaja Mira Oikkonen 1 Päiväkodit Lastenhoitaja Jenna Koukkari 1 Päiväkodit Lastenhoitaja Anna-Mari Löyttynen 1 Päiväkodit Lastenhoitaja Sanna Värtö 1 Päiväkodit Lastenhoitaja Pirjo Haiko 1 Päiväkodit Lastenhoitaja Tinja Huomo 1 Päiväkodit Lastenhoitaja Suvi Pesari 1 Päiväkodit Lastentarhanopettaja Minna Värtö 1 Päiväkodit Lastentarhanopettaja Pirjo Kuukka 1 Päiväkodit Lastentarhanopettaja Päivi Kokkonen 1 Päiväkodit Lastentarhanopettaja Hanna-Elina Kaila 1 Päiväkodit Lastentarhanopettaja Minna Nevalainen- Haapala Päiväkodit Lastentarhanopettaja Paula Okko 1 Päiväkodit Lastentarhanopettaja Tarja Tiainen 1 Päiväkodit Lastentarhanopettaja Tuija Vainikka 1 1

44 Päiväkodit Lastentarhanopettaja Minna Steinweg 1 Päiväkodit Lastentarhanopettaja Sarri Mäkitalo 1 Päiväkodit Päiväkotiapulainen Eija Huttunen 1 Vapaa-aikatoimi Vapaa-aikatoimi Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Iltapäivätoiminnan ohjaaja Ulla Leikas 0,65 Lea Hietamies 0,65 Vapaa-aikatoimi Nuoriso-ohjaaja Ville Rautiainen 1 Tekninen lautakunta Kiinteistöpalvelut Siivooja Jaana Ellonen 1 Kiinteistöpalvelut Siivooja Leena Koskinen 1 Kiinteistöpalvelut Laitoshuoltaja Hannele Herttuainen 1 Kiinteistöpalvelut Siivooja Marja Juvonen 1 Kiinteistöpalvelut Siivooja Heidi Uski 1 Kiinteistöpalvelut Laitoshuoltaja Katja Vasara 1 Kiinteistöpalvelut Laitosmies Henri Soramäki 1 Kiinteistöpalvelut Laitosmies Janne Luukas 1 Kiinteistöpalvelut Laitosmies Esko Luukkonen 1 Kiinteistöpalvelut Laitosmies Tuomas Perälä 1 Kiinteistöpalvelut Laitoshuoltaja Tuula Kosunen 1 Kiinteistöpalvelut Laitoshuoltaja Tuija Muukka 1 Kiinteistöpalvelut Laitoshuoltaja Anne-Mari Tiilikka 1 Kiinteistöpalvelut Siivousesimies Anu Salminen 1 Ruokapalvelut Ruokapalvelutyöntekijä Mikko Hämäläinen 1 Ruokapalvelut Ruokapalvelutyöntekijä Merja Ryhänen 1 Ruokapalvelut Kokki Oili Kiiski 1 Ruokapalvelut Kokki Päivi Kähärä 1 Ruokapalvelut Kokki Riitta Näivä 1 Ruokapalvelut Ruokapalvelun esimies Mia Korhonen 1 Ruokapalvelut Ruokapalveluvastaava Kirsti Laulaja 1 Ruokapalvelut Ruokapalvelutyöntekijä Raija Liisa Tikka 1 Ruokapalvelut Kokki Tiia Paakko- Olkkonen Tekninen osasto Rakennusmestari Sari Rapi 1 Tekninen osasto Osaston sihteeri Piia Ulvinen 1 1 Virkasuhteiset yhteensä, htv 37,000 37,000 37,000 37,000 Työsopimussuhteiset yhteensä, htv 70,508 72,158 72,158 72,158 Vakinainen henkilöstö yhteensä, htv 107,508 109,158 109,158 109,158

45 HYVINVOINTIKERTOMUS Tavoitteet vuodelle 2018 1. Terveelliset elintavat 1.1. Liikunta ja ravitsemus Liikuntatapahtumat ja neuvonta niiden yhteydessä sekä kunnan, Eksoten ja Eklun 3 vuotinen liikuntaneuvontahanke. Koulujen kerhotoiminta. Kouluruokailusuositusta noudatetaan. 1.2. Liiallinen istuminen, ruutuaika Liikuntatapahtumia, omaehtoisen liikkumisen edistäminen, liikuntareitit, kouluissa ja päiväkodeissa säännöllisiä päivittäisiä liikuntatuokioita. 1.3. Uni ja lepo Asian puheeksi ottaminen osana eri toimijoiden perustoimintaa. 2. Mielen hyvinvointi 2.1. Päihteet ja riippuvuudet Savuton kunta. Ennalta ehkäisevä päihdetyö. Ekdoten ja kunnan yhteinen Elämäni sankarit -toiminta. 2.2. Yksinäisyys Yksinäisten yhteiset tapahtumat yhdessä mm. seurakunnan kanssa. Etsivä nuorisotyö ja nuorisotyö kouluilla. 2.3. Kulttuuria kaikenikäisille Lemin musiikkijuhlien tukeminen, järjestöavustukset, Metku-toiminta. Koulujen ja varhaiskasvatuksen kulttuuripolku. 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö 3.1. Arjen turvallisuus Naapuriapu, puuttuminen turvattomuutta aiheuttavaan toimintaan. Suojatiekampanja. 3.2. Elinympäristön turvallisuus Kaavoitus tukee turvallista elinympäristöä, liikenneväylät ovat kunnossa ja liittymät turvallisia. Esteettömyys otetaan huomioon rakentamisessa ja kaavoituksessa. 4. Asukasosallisuus ja yhteistyöverkostot 4.1. Eri toimijoiden yhteistyö kunnassa Järjestöparlamentti, yhteistyö paikallisten yrittäjien kanssa 4.2. Asukkaiden osallisuus ja vaikuttaminen Kuntalaisaloite.fi -palvelu on käytössä, vanhus- ja vammaisneuvoston toiminnan aktivoiminen, nuorisovaltuuston toimintakulttuurin luominen, koulun vuorovaikutuspäivät, vanhempainillat. 5. Viestintä, tiedon tavoitettavuus ja kiinnostavuus 5.1. Kunnan nettisivut Tiedot ajan tasalla ja helposti löydettävissä netissä ja somessa. Tapahtumatiedotteen julkaiseminen. 6. Työ, taloudellinen hyvinvointi, yrittäjyys 6.1. Työllisyys Edistetään uusien työpaikkojen syntymistä, järjestetään työkokeilu- ja palkkatukityöpaikkoja. Nuorisotyöttömyyden vähentäminen.

46 SISÄLLYS Johdanto 2 Yleisperustelut 4 Käyttötalousosa 9 Kunnanhallitus 9 Yleishallinto 9 Kehittämismääräraha 10 Sosiaali- ja terveyspalvelut 11 Keskusvaalilautakunta 13 Vaalit 13 Tarkastuslautakunta 14 Tarkastus- ja arviointitoimi 14 Sivistyslautakunta 15 Sivistystoimen hallinto 15 Opetuspalvelut 16 Varhaiskasvatus 17 Kirjastopalvelut 19 Vapaa-aika- ja kulttuuripalvelut 20 Tekninen lautakunta 23 Hallinto 23 Kiinteistötoimi ja tukipalvelut 24 Vesihuolto 26 Käyttötalousosa yhteensä 27 Investoinnit 28 Kunnanhallitus 28 Sivistyslautakunta 29 Tekninen lautakunta 30 Investoinnit yhteensä 34 Tuloslaskelmaosa 35 Rahoituslaskelmaosa 36 LIITTEET Tasearvio 37 Arvio verotilityksistä 39 Arvio valtionosuuksista 40 Henkilöstösuunnitelma 2017-2020 41 Hyvinvointikertomus, tavoitteet 2018 45

LEMIN KUNTA SAAPUNEET KIRJEET Kunnanhallitus 04.12.2017 Kiinteistönluovutusilmoitukset Ahola Kaija/Roos Kirsi. 416-401-3-12, Karhunpesä, RN:o 3:12, sukulaisluovutus/lahja, 2.11.2017 Björklund Terttu/Joenpolvi Jyri ja Heidi, 416-428-1-170, Suviranta RN:o 1:170, sukulaisluovutus/lahja 7.11.2017 Pietiläinen Risto ja Sihvonen Raija/Wolff Annika, 416-405-4-54, Ronttila RN:o 4:52, kauppa 14.11.2017 Tikka Kaija ja Vähä-Vahe Tuula/Taipale Seppo, 416-414-2-80, Taitikka RN:o 2:80, kauppa/sukulaisluovutus 24.11.2017 Hallintokunnat Sivistyslautakunta, pöytäkirja 14.11.2017 Tekninen lautakunta/rakennustarkastaja, rakennuslupa 6.11.2017 Muut kirjeet Hallinto-osasto/kaavoitus, muistio, 8.11.2017, maankäyttö- ja rakennuslain 8 :n mukainen kehittämiskeskustelu Lemin kunta/kaakkois-suomen Elykeskus 1. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä, yhtymävaltuusto, pöytäkirja 2.11.2017 2. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä, hallituksen pöytäkirjat 2.11.2017 ja 21.11.2017 3. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä hallituksen pöytäkirjat 8.11.2017 ja 22.11.2017 4. Etelä-Suomen aluehallintovirasto, 24.11.2017, palosuojelurahaston erityisavustusten myöntäminen rakennushankkeisiin pelastustoimen alueille, kunnille ja sopimuspalokunnille vuonna 2018 5. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 17.11.2017, juoksutuksen lisääminen Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön perusteella 6. Pohjois-Savon elinkeino-, ja liikenne- ja ympäristökeskus, 9.11.2017, taksilupien kuntakohtaiset enimmäismäärät Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnissa 1.1. - 30.6.2018 7. Opetus- ja kulttuuriministeriö, päätös 6.11.2017, liikuntatoiminnan ja nuorisotyön yksikköhinnat vuonna 2018 8. Maanmittauslaitos, vuokraoikeus, vuokrasopimus Lemin kunta/op Yrityspankki Oy, tilat Torpparinne RN:o 3:93 ja Koulu RN:o 3:19 9. Suomen Kuntaliitto, yk 27/2017, 15.11.2017, lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan korvaus vuonna 2017 10. Verohallinto, maksatuserittely marraskuu 2017