VARKAUDEN KAUPUNKI VARKAUDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET EHDOTUS Kotkansiipi Ehdotus 9.10.2007
LUKIJALLE... 1 1 LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Tavoite... 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin... 2 4 Paikalliset olosuhteet... 2 2 LUKU: JÄTEVEDET... 3 5 Vesihuoltolaitoksen jätevesiverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen talousjätevesien käsittely 3 5.1 Asuinkiinteistöjen jätevesien johtaminen ja käsittely... 3 5.2 Jätevesijärjestelmän rakenteet ja sijoittaminen... 4 5.3 Vesikäymälän käyttö... 5 5.4 Jätevesijärjestelmän huolto- ja kunnossapito... 5 6 Ulkokäymälän käyttö... 6 7 Sade-, hule- ja kuivatusvesien käsittely vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston alueella... 6 8 Asumisjätevesistä poikkeavien jätevesien johtaminen viemäriin... 6 9 Karjasuojien ja maitohuoneiden pesuvesien käsittely... 6 10 Tuotantoeläinten lannan, lietelannan ja virtsan levitys... 7 10.1 Yleistä... 7 10.2 Tuotantoeläinten lannan, lietelannan ja virtsan levitys pohjavesialueella... 7 10.3. Tuotantoeläinten lannan, lietelannan ja virtsan levitys asutuksen läheisyydessä... 7 11 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu... 7 12 Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely... 8 3 LUKU: ILMANSUOJELU JA PÖLYNTORJUNTA... 8 13 Savukaasujen ja ilmastointilaitteiden haitallisten vaikutusten ehkäisy... 8 14 Rakennus- ja kunnostustyöt... 8 15 Liikenneväylien, pihojen ja pysäköintialueiden puhtaanapito... 8 16 Tilapäinen asfalttiasema, kiven ja mineraalisen rakennusjätteen murskaus... 9 4 LUKU: MELUN TORJUNTA... 9 17 Yleissäännös... 9 18 Tiedotusvelvollisuus erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta ammattimaisesta... toiminnasta... 10 19 Erityisen häiritsevä melu yöaikaan... 10 20 Erityistilanteet (ylioppilaskirjoitukset, jumalanpalvelukset, päiväkotien lepoajat ym.)... 10 21 Ilmoitusvelvollisuus erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta ammattimaisesta... toiminnasta... 11 22 Äänentoistolaitteiden käyttö... 12 23 Ilotulitukset... 12 24 Savukaasupuhaltimien ja ilmastointilaitteiden meluntorjunta... 12 5 LUKU: KEMIKAALIEN KÄSITTELY JA VARASTOINTI... 12 25 Polttoaineiden ja muiden kemikaalien säilytys ja säiliöiden tarkastus... 12 25.1 Säiliöiden sijoittaminen... 12 25.2 Käytöstä poistetut säiliöt... 13 25.3 Säiliöiden tarkastus... 13 25.4 Onnettomuudet ja maaperän pilaantuminen... 14 6 LUKU: VALVONTA, RANGAISTUKSET JA VOIMAANTULO... 14 26 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja... 14 27 Valvonta ja rangaistukset... 14 28 Määräyksistä poikkeaminen... 15 29 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo... 15 LIITE 1. Pohjavesialueet LIITE 2a. Vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alue: Varkaus LIITE 2 b. Vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alue: Harjurannan vesiosuuskunta LIITE 3. Vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alue: Kangaslampi
1 LUKIJALLE Mitä ympäristönsuojelumääräykset ovat ja ketä ne koskevat? Ympäristönsuojelumääräykset annetaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräykset sitovat kaikkia Varkauden kaupungin alueella toimivia, niin asukkaita, yrityksiä kuin muitakin, joiden toiminnasta voi aiheutua ympäristön pilaantumista. Määräykset eivät koske ympäristönsuojelulaissa erikseen mainittuja toimintoja, jotka on rajattu niiden ulkopuolelle, esimerkiksi yritykset, joille on myönnetty ympäristölupa. Mitä muuta ympäristönsuojeluun liittyvää lainsäädäntöä on noudatettava? Nämä ympäristönsuojelumääräykset sisältävät Varkauden paikallisiin olosuhteisiin räätälöityjä ohjeita ja määräyksiä terveyshaitan, viihtyvyyshaitan tai muun ympäristön pilaantumisena pidetyn vaikutuksen estämiseksi. Koska ympäristönsuojelumääräykset perustuvat ympäristönsuojelulakiin, koskevat määräykset vain tämän lain soveltamisen piiriin kuuluvia asioita: päästöjen johdosta syntyvää ympäristön pilaantumista, esimerkiksi jätevesipäästöstä aiheutuvaa haittaa luonnolle tai naapurille. Ympäristönsuojelumääräyksissä on määräysten lisäksi suosituksia ja lisätietoja muusta lainsäädännöstä Ympäristönsuojelumääräykset sisältävät varsinaisten määräysten lisäksi suosituksia ja viittauksia sekä lisätietoja antavia tietoruutuja. Suositukset eivät ole sitovia, mutta niiden noudattaminen on toivottavaa. Kuitenkin muusta lainsäädännöstä voi johtua, että jokin suosituksissa nimetty tapa toimia on näistä muista perusteista johtuen käytännössä pakollista. Viittauksissa viitataan johonkin toiseen määräyksissä olevaan pykälään. Näitä sisäisiä viittauksia on tehty silloin, kun määräykset liittyvät toisiinsa, mutta niitä ei määräysten jaottelun vuoksi ole voitu kirjoittaa peräkkäin. Lisätietoja-ruuduissa on tuotu esille muuta lainsäädäntöä, joka omalta osaltaan edistää ympäristönsuojelua. Mikäli muu lainsäädäntö muuttuu, pyritään lisätietoja-ruutuja päivittämään niin, että ne ovat aina ajantasalla. Mistä voin saada lisätietoa ympäristönsuojelumääräyksistä? Ympäristönsuojelumääräykset löytyvät kaupungin internet-sivuilta Ympäristönsuojelun alta. Määräyksiä voi tiedustella myös ympäristönsuojelutoimistosta. Miten ympäristönsuojelumääräysten noudattamista valvotaan? Ympäristönsuojelumääräysten noudattamista valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, Varkaudessa tekninen lautakunta. Rikkomuksia havaittaessa otetaan yhteys Ympäristönsuojelutoimistoon. Yleensä asiat tulee laittaa vireille kirjallisesti, mutta ilmoituksen voi tehdä myös puhelimitse. Asian jatkokäsittely riippuu kustakin tapauksesta, viime kädessä valvonta voi johtaa esimerkiksi yksittäisen määräyksen antamiseen tai poliisille tehtävään esitutkintapyyntöön.
2 1 LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristösuojelulain (86/2000) 19 :n mukaan kunnat voivat antaa paikallisista olosuhteista johtuvia ympäristönsuojelumääräyksiä, joiden tavoitteena on ehkäistä elinympäristön pilaantumista ja turvata viihtyisä, terveellinen ja turvallinen asuinympäristö. 2 Määräysten antaminen ja valvonta Ympäristönsuojelumääräykset on antanut Varkauden kaupungin tekninen lautakunta/valtuusto ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 :n perusteella. Määräysten noudattamista valvoo ympäristönsuojelulain 21 mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen: tekninen lautakunta ja sen alainen Ympäristönsuojelutoimisto. 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin Ympäristönsuojelulaissa ja asetuksessa olevien tai niiden nojalla annettujen säännösten ja määräysten lisäksi on noudatettava näitä paikallisiin olosuhteisiin perustuvia ympäristönsuojelumääräyksiä. Määräykset eivät koske ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvanvaraista tai lain 61 62 :ien taikka 78 :n mukaan ilmoitusvelvollista toimintaa, joiden osalta ympäristön pilaantumisen ehkäisyä ja torjuntaa koskevat määräykset annetaan erikseen lupahakemuksen tai ilmoituksen perusteella annettavassa päätöksessä. Ympäristönsuojelumääräyksiä noudatetaan muiden kunnallisten määräysten rinnalla ja tarvittaessa niiden kanssa samanaikaisesti. Tällaisia määräyksiä ovat mm. jätehuolto- ja terveydensuojelumääräykset, rakennusjärjestys sekä eräiltä osin kaavamääräykset. Mikäli samasta asiasta on määrätty muussa kunnallisessa määräyksessä, tulee ympäristönsuojelumääräystä noudattaa aina silloin, kun sen voidaan katsoa johtavan parempaan ympäristönsuojelulliseen tulokseen tai tasoon. Kaupungin muiden viranomaisten tulee lupa-asiaa ratkaistaessa tai muuta viranomaispäätöstä tehtäessä ottaa huomioon, mitä näissä määräyksissä säädetään. 4 Paikalliset olosuhteet Taajaan rakennettu alue, joilla tarkoitetaan lähinnä asemakaavoitettuja alueita ja niiden lievealueita, suunnittelutarvealueita sekä kylämäisiä ja muita vastaavia, tiheästi rakennettuja alueita. Näillä alueilla määräyksillä on tarkoitus ehkäistä muun muassa ympäristön pilaantumisesta johtuvia terveys- ja naapuruussuhdehaittoja. Pohjavesialueet, joilla tarkoitetaan pohjavedenmuodostumisalueita, jotka on luokiteltu yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeäksi Ι- tai II-luokan pohjavesialueeksi sekä näihin rinnastettavissa olevia muita pohjavesialueita. Näillä alueilla määräyksillä on tarkoitus ehkäistä muun muassa pohjaveden pilaantumista. Alueiden yksityiskohtaista rajausta
3 tehtäessä on perusteltua ottaa huomioon myös maaperän läpäisevyys, joka osaltaan saattaa vaikuttaa pohjaveden pilaantumisriskin suuruuteen. Liitteessä 1 on katkoviivalla merkitty Itkonsaaren I-luokan ja Kaukolankankaan II-luokan pohjavesialueiden rajat. Ranta-alue, joilla tarkoitetaan jokeen, järveen, lampeen tai vastaavaan vesistöön rajoittuvaa maa-aluetta, joka voi ulottua pisimmillään noin 200 metriin rannasta, riippuen paikallisista olosuhteista. Näistä paikallisista olosuhteista johtuvia syitä voivat olla mm. korkeusolosuhteet, kasvillisuus, maastonmuodot, maisema ja ranta-alueen laajuuden vaihtelu. Näillä alueilla erityismääräykset ovat tarpeen vesiensuojelun takia. Virkistys- tai loma-asuntoalueet, jolla tarkoitetaan aktiivisessa käytössä olevia virkistysalueita ja tiiviihköjä loma-asuntoalueita, joissa erilaisten häiriötä tuottavien toimintojen rajoittaminen määräyksillä on tarpeellista, jotta voidaan ehkäistä muun muassa ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä. Vesihuollon toiminta-alue on vesihuoltolain 1 :n mukaan aluetta, jossa vesi- ja viemärilaitos tai vesiosuuskunta huolehtii vesihuollosta. Toiminta-alue kattaa jo rakennetut vesija/tai viemäriverkostot sekä alueet, joille verkostojen rakentaminen rakennetaan valtuuston hyväksymän tavoiteaikataulun mukaisesti. Varkauden kaupunginhallitus on hyväksynyt Varkauden vesihuollon toiminta-alueen 30.1.2006 (40 ) ja -valtuusto kehittämissuunnitelman päätöksellään 20.2.2006 18. Liitteissä 2a, 2b ja 3 on esitetty Varkauden vesi- ja viemärilaitoksen sekä Harjunrannan vesiosuuskunnan toiminta-alueet. 2 LUKU: JÄTEVEDET 5 Vesihuoltolaitoksen jätevesiverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen talousjätevesien käsittely 5.1 Asuinkiinteistöjen jätevesien johtaminen ja käsittely Vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriverkostoon liittymättömien kiinteistöjen vesikäymäläjätevesiä ei saa käsittelemättöminä imeyttää maahan tai johtaa vesistöön. Valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla puhdistusvaatimusten nk. perustaso on orgaanisen aineksen osalta (BHK7) 90 %, kokonaisfosforin osalta 85 % ja kokonaistypen osalta 40 %. Perustason puhdistusvaatimus koskee seuraavia alueita: taajaan asutuilla alueilla ranta-alueilla haja-asutusalueilla, jos kiinteistön koko on alle 1 ha, etäisyys lähimpään vesistöön tai asuinkiinteistöön on alle 500 metriä Edellä olevaa tiukempia puhdistusvaatimuksia noudatetaan, kun näissä määräyksissä annetaan olosuhteiden vuoksi siitä erityismääräys. Jätevesien lievennetyissä puhdistusvaatimuksissa kuormitutusta tulee vähentää orgaanisen aineen (BHK 7 ) osalta vähintään 80 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 70
4 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 30 prosenttia. Haja-asutusalueella voidaan jätevedet käsitellä lievennettyjen tavoitteiden mukaisesti, kun: kiinteistön koko on vähintään yksi hehtaari kiinteistöllä on korkeintaan kaksi asuntoa etäisyys lähimpään vesistöön on vähintään 500 metriä etäisyys lähimpään asuinkiinteistöön (vakinainen tai lomakiinteistö) on vähintään 200 metriä. Vesikäymäläjätevedet on johdettava umpisäiliöön: 1. luokan pohjavesialueilla, ranta-alueilla, mikäli maahan imeyttämöä, maasuodattamoa tai pienpuhdistamoa ei voida sijoittaa vesiensuojelun kannalta riittävän kauaksi rantaviivasta Mulalla ja Ruokojärvellä on 100 metrin levyisellä rantavyöhykkeellä wc-vedet johdettava umpisäiliöön ja muut jätevedet on käsiteltävä vähintään 2-osaisessa saostuskaivossa ja maasuodattamossa tai vastaavan tehoisessa pienpuhdistamossa ellei jätevesiä johdeta viemäriverkostoon. Lisätietoja: Valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitoksen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (11.6.2003/542) mukaan jätevesien käsittelyjärjestelmää koskevat puhdistustehovaatimukset koskevat uudisrakennuksia välittömästi. Vanhojen kiinteistöjen (olemassa olevien) osalta vaatimukset tulee täyttää 1.1.2014 mennessä. Yllä mainitun asetuksen 12 :n 3 momentissa mainitaan, että perustelluista syistä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi kuitenkin edellyttää nopeampaa aikataulua jätevesijärjestelmien uusimiselle. Tilanteissa, joissa järjestelmän toteuttaminen on kohtuutonta kiinteistön omistajille ja ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta voidaan pitää vähäisenä, tulee ennen määräajan päättymistä tehdä ilmoitus siirtymäajan pidentämisestä kaupungin ympäristöviranomaiselle. Vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriverkostoon liittymättömien kiinteistöjen talousjätevesiä ei saa käsittelemättöminä imeyttää maahan tai johtaa vesistöön tai vesilain 1 luvun 2 :n mukaiseen uomaan tai altaaseen, vaan jätevedet tulee käsitellä siten kuin yllä mainitussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään. Ympäristönsuojelulain (YSL) 103 :n 2 momentissa on säädetty vähäisiä talousjätevesiä koskevasta poikkeuksesta silloin, kun ne eivät sisällä vesikäymälän jätevesiä. (YSL 103 ). Suositus: Suositus: Ranta-alueilla käymäläratkaisuksi suositellaan kuivakäymälää, mikäli liittyminen yleiseen viemäriverkostoon ei ole mahdollista. Oman talouden mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu ranta-alueilla tulee järjestää siten, että käytetään ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia pesuaineita, vältetään liuotinpitoisten pesuaineiden käyttöä ja pyritään imeyttämään pesuvedet maastoon. 5.2 Jätevesijärjestelmän rakenteet ja sijoittaminen Jätevesijärjestelmien rakentamiseen tai muuttamiseen on aina haettava rakennuslupa tai toimenpidelupa rakennusvalvontaviranomaiselta.
5 Maasuodattamon sekä puhdistettujen talousjätevesien purkupaikan suojaetäisyydet ovat seuraavat: rantaviivasta 30-50 m (50 m, jos wc- vedet) ojasta 10 m talousvesikaivosta 50 m (kun kaivo on yläpuolella) naapurikiinteistön rajasta 10 metriä suojakerros pohjavesitason yläpuolella o maasuodatuksessa 0,50 m o imeytyksessä 1,0 m Maahanimeyttämön tulee yllä olevasta poiketen sijaita vähintään 100 metrin etäisyydellä rantaviivasta, muutoin noudatetaan yllä olevia suojaetäisyyksiä. Erillisestä saunarakennuksesta tulevat pesuvedet, mikäli niiden määrä on vähäinen (ei vesikäymälää, vesijohtoa, suihkua ym. eikä vettä kuluttavia laitteita tai koneita), voidaan jätevedet imeyttää 30 metrin vähimmäissuojaetäisyyttä lähemmäksi rantaviivaa, ei kuitenkaan lähemmäksi kuin saunarakennus. Ranta-alueilla jätevesien käsittelyjärjestelmät tulee toteuttaa ja sijoittaa siten, että kerran 50 vuodessa esiintyvän ylimmän tulvavedenkorkeuden (HW50) aikanakaan puhdistamattomat jätevedet eivät pääse suoraan vesistöön. 5.3 Vesikäymälän käyttö Vesikäymälän rakentaminen on kielletty kiinteistöillä ja saarilla, joihin ei ole tieyhteyttä tai joille ei pääse veneillä, joissa on asianmukainen saostus- ja umpikaivojen tyhjennyskalusto. 5.4 Jätevesijärjestelmän huolto- ja kunnossapito Kiinteistönhaltijan tulee tarkastaa ja huoltaa säännöllisesti jätevedenpuhdistuslaitteistot, jotta ne ovat toimintakuntoisia kaikissa olosuhteissa. Jätevesijärjestelmää tulee huoltaa ja käyttää järjestelmälle laaditun käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Saostuskaivojen lietetilat on tarkastettava ja tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Tyhjentämisen yhteydessä saostuskaivot tulee aina huuhdella ja täyttää puhtaalla vedellä niiden asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Umpisäiliöt ja muut vastaavat jätevesisäiliöt tulee tyhjentää riittävän usein kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Suositus: Vakinaisessa asunnossa on järjestelmän toimivuuden kannalta suositeltavaa tyhjentää sakokaivot kaksi kertaa vuodessa. Saostuskaivojen, umpisäiliöiden ja vastaavien lietteitä saa tyhjentää ammattimaisesti ja vastikkeellisesti vain yrittäjä, jolla on ympäristölupa tai alueellisen ympäristökeskuksen päätös jätetiedostoon hyväksymisestä. Lietteet tulee toimittaa käsiteltäväksi suoraan jätevedenpuhdistamolle tai asianmukaiset luvat omaavalle vastaanottajalle. Saostuskaivojen, umpikaivojen tai vastaavien lietteitä ei saa levittää käsittelemättöminä maahan (ei metsiin, puutarhaan, pelloille tms.).
6 Kiinteistönhaltijan tulee pitää kirjaa tyhjennyksistä, tarkastuksista ja laitteiden kunnossapidosta. Tiedot on pyydettäessä annettava valvovalle viranomaiselle. 6 Ulkokäymälän käyttö Ulkokäymälää ei saa sijoittaa tulva-alueelle, 50 metriä lähemmäksi vesistöä eikä 20 metriä lähemmäksi naapurin rajaa tai ojaa. Kuivakäymälää tulee hoitaa ja käyttää niin, ettei siitä aiheudu päästöjä pohja- tai pintavesiin haju- eikä muuta haittaa terveydelle tai ympäristölle. Käymälän alusastian tulee olla tiivis niin, että kaikki päästöt maaperään ja muuhun ympäristöön on estetty. Kuivakäymälän tyhjennysjätteet tulee kompostoida tai toimittaa tarvittavat luvat omaavalle vastaanottajalle. Kuivakäymäläjätettä saa levittää peltoon, puutarhaan tai vastaavaan vain asianmukaisesti kompostoituna. 7 Sade-, hule- ja kuivatusvesien käsittely vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston alueella Sadevesien, hulevesien ja kuivatusvesien johtaminen jätevesijärjestelmään on sallittua vain niillä viemäriverkoston alueilla, joilla on käytössä ns. sekaviemäröinti. 8 Asumisjätevesistä poikkeavien jätevesien johtaminen viemäriin Jätevesiviemäriin ei saa laittaa tai johtaa sinne kuulumattomia esineitä tai aineita, kuten kiinteitä roskia, ongelmajätteitä, liuottimia, öljyä ja rasvoja, mukaan lukien paistorasvat. Asumajätevesistä poikkeavien jätevesien, kuten teollisuusjätevesien johtaminen viemäriin on kiellettyä ilman viemärin haltijan lupaa. Öljyä, polttoaineita, liuottimia tai rasvoja käsittelevien yritysten ja teollisuuskiinteistöjen jätevedet tulee ennen viemäriin johtamista esikäsitellä asianmukaisissa ja oikein mitoitetuissa öljyn-, hiekan- ja/tai rasvanerottimissa. Käyttöönotettavat erotinlaitteistot on varustettava tyhjennystarpeen ilmaisevalla hälytinlaitteistolla ja erotinlaitteistojen jälkeen on asennettava näytteenottokaivo. Hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivot on tarkistettava vähintään kerran vuodessa ja tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Erotinlaitteistojen tarkastuksista ja tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa ja tiedot on pyydettäessä annettava valvovalle viranomaiselle. 9 Karjasuojien ja maitohuoneiden pesuvesien käsittely Karjasuojien ja maitohuoneiden pesuvesiä ja jalostukseen kelpaamatonta maitoa ei saa käsittelemättä johtaa maaperään eikä vesistöön. Pesuvedet ja maito voidaan käsitellä erillisessä käsittelyjärjestelmässä tai ne voidaan johtaa tilan liete- tai virtsasäiliöön. Saostuskaivo on tyhjennettävä riittävän usein, vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tyhjennyksistä ja huollosta on pidettävä kirjaa, jotka pyydettäessä on näytettävä valvovalle viran-
7 omaiselle. Muutoinkin on noudatettava jätevesijärjestelmälle laadittua käyttö- ja huoltoohjetta. Jos karjasuojalla on ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa, noudatetaan toiminnassa siinä annettuja määräyksiä. Suositus: Pesuaineina on suositeltavaa käyttää vähän fosforia sisältäviä pesuaineita. 10 Tuotantoeläinten lannan, lietelannan ja virtsan levitys 10.1 Yleistä Sen lisäksi mitä Valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) on säädetty, tulee lannan ja virtsan käsittelyssä noudattaa tässä pykälässä annettuja määräyksiä. 10.2 Tuotantoeläinten lannan, lietelannan ja virtsan levitys pohjavesialueella Lietelannan, virtsan, puristenesteen sekä pesuvesien levitys Itkonsaaren pohjavesialueella on kielletty. Liitteessä 1 on esitetty Itkonsaaren pohjavesialue. 10.3. Tuotantoeläinten lannan, lietelannan ja virtsan levitys asutuksen läheisyydessä Lannan, lietelannan ja virtsan levitys tulee suorittaa nitraattiasetuksen mukaisesti siten, että siitä naapureille mahdollisesti aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on lisäksi maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen jätettävä vähintään 50-100 metrin levyinen vyöhyke käsittelemättä kuivikelannalla, lietelannalla, virtsalla ja puristenesteellä. 11 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu Ajoneuvojen, koneiden ja vastaavien laitteiden pesussa on noudatettava seuraavia säännöksiä: Ajoneuvojen, koneiden ja laitteiden pesu on kiellettyä rannoilla, katu- tai tiealueella ja muilla yleisillä alueilla. Pesussa syntyviä jätevesiä ei saa missään olosuhteissa johtaa suoraan vesistöön. Mikäli pesu on ammattimaista tai laajamittaista, on pesuvedet johdettava jätevesiviemäriin hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta.
8 12 Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely Lumen vastaanottopaikat tulee sijoittaa ja toteuttaa siten, etteivät sulamisvedet aiheuta ympäristön pilaantumista. Tarvittaessa tulee yleisten lumenkaatopaikkojen valumavesille rakentaa selkeytysallas ennen niiden johtamista ojaan tai imeyttämistä maahan. Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen 1- tai 2-luokan pohjavesialueelle tai rantaalueelle (lähemmäksi kuin 200 m rantaviivasta) on kielletty. Lumenkaato vesistöön on myös kielletty. 3 LUKU: ILMANSUOJELU JA PÖLYNTORJUNTA 13 Savukaasujen ja ilmastointilaitteiden haitallisten vaikutusten ehkäisy Kiinteistökohtaisissa lämmityskattiloissa ja muissa tulipesissä ei saa polttaa sellaisia aineita, joiden palaessa savukaasujen mukana ympäristöön pääsee siinä määrin nokea ja hajua tai ympäristölle ja terveydelle vaarallisia yhdisteitä, että niistä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista, terveyshaittaa, viihtyisyyden alenemista taikka vahinkoa tai haittaa naapurikiinteistölle. Tällaisia aineita ovat mm. kaikki käsitelty puu, vaneri, lastulevy, kumituotteet, jäteöljy, muovit ja muu vastaava materiaali sekä muut huonosti palavat materiaalit. Taajaan rakennetulla alueella rakennuksen savukaasupäästöjen tai muiden päästöjen päästökorkeus ja teollisuus-, tuotanto- ja yrityskiinteistöjen sekä pysäköintirakennusten ilmanpoistolaitteiden sijoitus on toteutettava siten, että savu- ja poistokaasujen leviäminen ympäristöön normaaleissa sää- ja käyttöolosuhteissa ei aiheuta kohtuutonta haittaa tai vahinkoa naapurikiinteistölle tai sen asukkaille. 14 Rakennus- ja kunnostustyöt Rakennusten julkisivujen ja ulkotiloissa suoritettavien rakenteiden tai esineiden hiekkapuhallus-, maalaus- ja muiden kunnostustöiden yhteydessä tulee huolehtia riittävällä suojauksella, kuten suojapeitteillä, kostutuksella, ilmanvaihtoratkaisuilla tms. toimilla, että toiminnasta aiheutuva pöly, liuotinainehöyryt tai muut vastaavat päästöt eivät aiheuta haittaa terveydelle, yleiselle viihtyvyydelle tai ympäristön pilaantumisen vaaraa. 15 Liikenneväylien, pihojen ja pysäköintialueiden puhtaanapito Liikenneväylille, pihoille ja pysäköintialueille kertynyt hiekoitushiekka ja muu kiintoaines tulee poistaa keväisin mahdollisimman pian lumen ja jään sulettua. Hiekan ja kiintoaineksen poistoon ei saa käyttää sellaisia laitteita tai menetelmiä, jotka aiheuttavat pölyn leviämistä ilmaan. Tällaisia menetelmiä ovat esim. koneellinen kuivaharjaus ja lehtipuhaltimen käyttö. Liikenneväylät, pihat ja pysäköintialueet tulee puhdistaa ja pestä tarvittaessa muulloinkin kuin keväisin, mikäli niistä aiheutuu haitallista pölyämistä tai epäsiisteyttä. Pesu tulee tehdä siten, ettei viemäri tukkeudu hiekasta.
9 16 Tilapäinen asfalttiasema, kiven ja mineraalisen rakennusjätteen murskaus Tilapäinen kiven ja mineraalisen rakennusjätteen murskauspaikka on valittava siten, ettei aiheutuva pöly häiritse asumista tai työntekoa tai pilaa luontoa tai omaisuutta. Murskauksessa käytettävät koneet ja laitteet on varustettava tehokkailla kastelulaitteilla ja tiiviillä pölykatteilla pölyämisen estämiseksi. Mikäli kastelua ei voida käyttää veden jäätymisen vuoksi pölynsidonnassa, tulee pölynpoistoon käyttää pölynerottimia, jotka ottavat tehokkaasti talteen murskauksessa syntyvän pölyn. Tilapäistä tai siirrettävää asfalttiasemaa ei saa sijoittaa I-luokan pohjavesialueelle. Mutta tilapäisen murskausaseman saa sijoittaa pohjavedenottamon kaukosuojavyöhykkeelle, kun sellainen on määritelty. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisyyn. Viittaus: Tilapäisen tai siirrettävän asfalttiaseman tai murskaamon toiminnan käynnistämisestä on tehtävä ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen meluilmoitus Varkauden ympäristönsuojeluviranomaiselle, ks. näiden määräysten 21. 4 LUKU: MELUN TORJUNTA 17 Yleissäännös Työssä tai toiminnassa, joka voi häiritä lähellä asuvia tai vakituisesti toimessa olevia, on huolehdittava siitä, ettei se aiheuta tarpeetonta melua. Lisätietoja: Meluohjearvot: Valtioneuvosto on antanut meluntorjuntalain perusteella enimmäisohjearvot (993/92) melutasoista. Siinä melun A-painotettu ekvivalenttitaso (L aeq ) taajamien asuinalueilla ei saa ylittää päiväohjearvoa 55 db (A) eikä yöllä 50 db (A). Uusien asuinalueiden yöohjearvoksi on asetettu 45 db (A). Oheisessa taulukossa on esitetty melun ohjearvot. Enimmäisohjearvoja sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa ja rakentamisen lupamenettelyssä. Alue Päivällä 7-22 Yöllä 22-7 Laeq Laeq Ulkona asuinalueet taajamissa -vanhat 55 db 50 db -uudet 55 db 45 db virkistysalueet -taajamissa 55 db 50 db -taajamien ulkopuolella 45 db 40 db -hoito- ja oppilaitosten ulkop. 55 db - -loma-asumisalueet 45 db 40 db -luonnonsuojelualueet 45 db 40 db Sisällä asuin-, potilas- ja majoitustilat 35 db 30 db opetus ja kokoontumistilat 35 db - liike- ja toimistotilat 45 db -
10 18 Tiedotusvelvollisuus erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta ammattimaisesta toiminnasta Erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta, yli kaksi työpäivää kestävästä, ammattimaisesta louhinta-, paalutus-, murskaus-, rakennus-, purku-, korjaus- tai kunnostustyöstä on työn teettäjän tiedotettava kirjallisesti Varkauden ympäristönsuojelutoimistoon sekä melun vaikutuspiirissä oleville asukkaille, hoito- ja oppilaitoksille sekä muille sellaisille kohteille, joille työstä saattaa aiheutua haittaa tai häiriötä. Tiedotteesta on käytävä ilmi työnsuorittaja, työn laatu, ajankohta (pvm ja kellonajat), työn kesto sekä työstä vastaavien yhteystiedot. Suositus: Suositus: Suositus: Melua aiheuttavasta työstä on pyrittävä tiedottamaan vähintään viikko etukäteen. Kerrostaloissa on suositeltavaa laittaa tiedote joka porraskäytävään. Myös muunlaisella kuin ammattimaisella toiminnalla aiheutetusta erityisen häiritsevästä melusta on suositeltavaa tiedottaa häiriintyville kohteille etukäteen. Myös muusta kuin yli kaksi työpäivää kestävästä erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta työstä tai tapahtumasta on suositeltavaa ilmoittaa lähialueen asukkaille etukäteen, esimerkiksi ilmoittamalla työstä ja sen kestosta työmaan läheisyydessä olevilla ilmoituksilla. 19 Erityisen häiritsevä melu yöaikaan Yöllä klo 22.00-7.00 ei saa tehdä töitä, harjoittaa toimintaa eikä käyttää koneita tai laitteita, jotka aiheuttavat erityisen häiritsevää melua asunnoissa tai muissa häiriintyvissä kohteissa. Edellä mainittu ei koske: tilapäisiä, yhteiskunnan toimintojen kannalta ehdottoman tärkeitä töitä (esim. auraus, hiekoitus, vakavien vaurioiden korjaus tiestössä tai putkistoissa), maatalouteen liittyviä töitä, jotka on välttämättä suoritettava yöllä, yleisötilaisuutta, jonka poliisi on sallinut kokoontumislain nojalla, ilotulituksia, jotka koskevat uudenvuodenyötä tai jotka poliisi tai pelastuslaitos on sallinut räjähdeasetuksen (473/1993) mukaan eikä toimintaa, jota koskevassa YSL 60 :n perusteella tehdyssä päätöksessä määrätään toisin. 20 Erityistilanteet (ylioppilaskirjoitukset, jumalanpalvelukset, päiväkotien lepoajat ym.) Häiritsevää melua aiheuttavien töiden teko tai tapahtumien järjestäminen on kielletty silloin, kun lähistöllä harjoitetaan erityisen herkästi häiriintyvää toimintaa kuten esim. ylioppilaskirjoitukset, oppilaitosten pääsykokeet, jumalanpalvelukset tai muut kirkolliset tilaisuudet.
11 Päiväkotien lähistöllä tapahtuvan erityisen meluavan toiminnan rajoittamisesta lasten lepoaikoina on ammattimaista toimintaa harjoittavan erikseen sovittava päiväkotien hoitohenkilökunnan kanssa. 21 Ilmoitusvelvollisuus erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta ammattimaisesta toiminnasta Erittäin häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta ammattimaisesta toimenpiteestä tai tapahtumasta on tehtävä ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen kirjallinen ilmoitus Varkauden ympäristönsuojelutoimistoon. Tämän säännöksen määräykset eivät koske toimintaa, jolla on ympäristölupa. Meluilmoitus on tehtävä ainakin seuraavista ammattimaisista töistä tai tapahtumista: 1. Maanrakennustyöhön liittyvä louhintatyö, johon kuuluu porausta tai räjäytystä sekä mahdollisesti louheen lastausta ja ajoa tai muuta vastaavaa melua tuottavaa toimintaa, jos: työtä tehdään muulloin kuin maanantaista perjantaihin klo 7.00-18.00 työ kestää vähintään kolme kuukautta. 2. Lyöntipaalutus ja iskuvasaran käyttö, jos: työtä tehdään muulloin kuin maanantaista perjantaihin klo 7.00-16.00 paalutusta tehdään ja iskuvasaraa käytetään vähintään 10 työpäivää. 3. Tilapäinen asfalttiasema, kiviaineksen tai mineraalisen rakennusjätteen murskaus on kielletty asutuksen lähistöllä. Ilmoitus on tehtävä murskauksesta: joka tapahtuu alle 300 metrin etäisyydellä asutuksesta tai muusta häiriintyvästä kohteesta tai jota tehdään muulloin kuin maanantaista perjantaihin klo 7.00 18.00 tai jos työtä tehdään viisi työpäivää tai sitä enemmän tai kun toiminta tapahtuu kaava-alueen virkistysalueella tai kun toiminta tapahtuu luonnoltaan arvokkaalla alueella. Viittaus: Murskauksen pölyntorjunnasta on säädetty näiden määräysten 14 :ssä. 4. Rakennus-, purku-, korjaus- tai kunnostustyö, joka aiheuttaa ympäristössä erityisen häiritsevää melua, jos työtä tehdään: yöllä klo 21.00-7.00 tai useampana kuin viitenä arkipäivänä ma - pe klo 18.00-21.00 tai kahtena tai useampana peräkkäisenä viikonloppuna la - su klo 7.00-21.00. 5. Suuret ulkona järjestettävät yleisötapahtumat (esim. konsertit, urheilukilpailut), mikäli ne järjestetään arkisin ma - la klo 21.00-7.00 tai pyhäpäivinä. 6. Moottoriurheilukilpailut, jos toiminnalla ei ole maastoliikennelain mukaista lupaa eikä ympäristölupaa. Viittaus: Kohtien 1-6 mukaisessa toiminnassa on ilmoitusvelvollisuudesta riippumatta noudatettava näiden määräysten 20, 21 ja 22 :ien mukaisia rajoituksia ja tiedotusvelvollisuuksia.
12 22 Äänentoistolaitteiden käyttö Yleisötilaisuuksien ja muiden tilapäisten tapahtumien järjestäjien sekä katusoittajien on huolehdittava siitä, että äänentoistolaitteet on suunnattu ja säädetty siten, että niiden käyttö häiritsee naapurustoa mahdollisimman vähän. Tarvittaessa on käytettävä melua ehkäiseviä suojarakenteita. 23 Ilotulitukset Ilotulitusnäytöksestä ei tarvitse tehdä meluilmoitusta silloin, kun näytöksestä on tehtävä ilmoitus poliisille tai paloviranomaiselle räjähdeasetuksen (473/1993) nojalla. Ilotulitteiden käytöstä uudenvuodenyönä on säädetty erikseen, eikä uudenvuodenyön ilotulituksesta tarvitse tehdä meluilmoitusta. Lisätietoja: Yleisötilaisuus Järjestäjän on tehtävä kokoontumislain (530/1999) 14 :n perusteella ilmoitus yleisötilaisuudesta poliisille 14 :ssä mainituin poikkeuksin. Poliisi voi antaa tilaisuuteen liittyviä määräyksiä tai kieltää tilaisuuden mm. ympäristölle ja sivullisille aiheutuvan huomattavan haitan vuoksi. Ilotulitus Ilotulitteiden käyttöä on rajoitettu räjähdeasetuksessa (28.5.1993/473): Ilotulitteiden käyttö on sallittu ilman lupaa tai ilmoitusta uudenvuoden yönä klo 18.00 06.00. Kauppatavaraksi hyväksyttyjen ilotulitteiden käytöstä muuna aikana on tehtävä pelastusviranomaiselle ilmoitus. Ilmoittaja saa pelastusviranomaiselta päätöksen, jossa ilotulitteiden käyttö ja käyttäjät yksilöidään ja annetaan tarvittava turvallisuusopastus. Käyttö voidaan kieltää, jos siihen sisältyy erityisiä riskejä. Ilotulitusnäytöksistä, joissa käytetään muita kuin yleisesti kaupan olevia räjähteitä, on vastaava ilmoitus tehtävä poliisille, joka ilmoittaa niistä pelastusviranomaisille. 24 Savukaasupuhaltimien ja ilmastointilaitteiden meluntorjunta Taajaan rakennetulla alueella rakennusten savukaasun poisto- ja ilmastointilaitteet on sijoitettava niin, etteivät ne aiheuta valtioneuvoston meluohjearvojen ylittävää, häiritsevää ja kohtuutonta melua naapurikiinteistöille. 5 LUKU: KEMIKAALIEN KÄSITTELY JA VARASTOINTI 25 Polttoaineiden ja muiden kemikaalien säilytys ja säiliöiden tarkastus Ympäristölle vaaralliset nestemäiset kemikaalit, kuten polttoaineet, öljyt, maalit, torjuntaaineet ja liuottimet tulee kiinteistöllä varastoida ja säilyttää siten, että niiden pääsy viemäriin, maaperään tai vesistöön on estetty. 25.1 Säiliöiden sijoittaminen I- ja II-luokan pohjavesialueilla sekä ranta-alueilla öljy-, polttoaine- ja muiden kemikaalisäiliöiden on maan alle sijoitettaessa oltava kaksivaippaisia ja niissä tulee olla ylitäytön hälytin sekä vuotoilmaisin. Maanpäälliset säiliöt on sijoitettava tiiviisiin suoja-altaisiin ja säiliöt
13 on varustettava ylitäytön estolaittein sekä vuotojen hälytysjärjestelmällä. Suoja-altaan on oltava tilavuudeltaan vähintään 100 % altaassa olevan suurimman palavaa nestettä sisältävän säiliön tilavuudesta, 100 % erittäin myrkyllistä, myrkyllistä ja ympäristölle vaarallista kemikaalia sisältävän suurimman säiliön tilavuudesta ja 20 % muuta vaarallista kemikaalia sisältävän suurimman säiliön tilavuudesta. I- ja II-luokan pohjavesialueilla on kaikkien kemikaali- ja öljysäiliöiden täytettävä edellä olevat vaatimukset viimeistään viiden (5) vuoden kuluttua näiden ympäristönsuojelumääräysten voimaantulosta. Vaarallisten kemikaalien, poltto- tai voitelunesteiden tilapäiseen varastointiin tarkoitetut säiliöt tulee sijoittaa irti maasta, umpinaiseen suoja-altaaseen tai suoja-altaaseen katoksen alle. Varaston, säiliön ja sen letkun on oltava lukittavia, ellei ulkopuolisten pääsyä alueelle ole muuten estetty. 25.2 Käytöstä poistetut säiliöt Käytöstä poistetut säiliöt tulee kaivaa pois maasta, jos se on mahdollista rakennuksia vaurioittamatta. Mikäli säiliö jätetään maahan, se on tyhjennettävä, tarkastettava ja täytettävä hiekalla. Sellaista säiliötä ei tarvitse poistaa, joka ei sijaitse I- tai II-luokan pohjavesialueella ja joka on ennen ympäristönsuojelumääräysten voimaantuloa asianmukaisesti tyhjennetty, puhdistettu ja täytetty hiekalla tai muulla hyväksyttävällä aineella, mutta säiliön täyttö- ja ilmaputket on poistettava. Käytöstä poistetut öljy-, polttoaine- ja muut kemikaalisäiliöt putkistoineen on poistettava maaperästä seitsemän (7) vuoden kuluessa näiden määräysten voimaantulosta. Maahan jätetyn säiliön sijaintitiedot tulee säilyttää kiinteistön asiapapereissa. Käytöstä poistetusta säiliöstä tulee ilmoittaa rakennusvalvonnalle ja Pohjois-Savon aluepelastuslaitokselle. 25.3 Säiliöiden tarkastus Säiliön haltijan on tarkastutettava valtuutetulla tarkastajalla I- tai II-luokan pohjavesialueella sijaitseva käytössä oleva, yksivaippainen tai 2-vaippainen, mutta ilman vuodonhälytintä oleva polttoneste- tai kemikaalisäiliö ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluttua säiliön käyttöönotosta, sen jälkeen 5 vuoden välein, ellei kuntoluokituksen vuoksi ole tarpeen tehdä tarkastusta useammin tai poistaa säiliötä käytöstä. Tarkastuksesta on tehtävä pöytäkirja, josta on lähetettävä jäljennös 14 vuorokauden kuluessa kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon. Säiliön haltijan on tarkastutettava valtuutetulla tarkastajalla muualla kuin tärkeällä pohjavesialueella sijaitseva, käytössä oleva, yksivaippainen tai 2-vaippainen, mutta ilman vuodonhälytintä oleva, maanalainen säiliö ensimmäisen kerran 15 vuoden kuluttua säiliön käyttöönotosta, toisen kerran 10 vuoden kuluttua ja sen jälkeen 5 vuoden välein, ellei kuntoluokituksen vuoksi ole tarpeen tehdä tarkastusta useammin tai poistaa säiliötä käytöstä. Tarkastuksesta on tehtävä pöytäkirja, joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle.
14 Ennen ympäristönsuojelumääräysten voimaantuloa käyttöön otettujen öljy-, polttoaine- ja muiden kemikaalisäiliöiden, joita ei ole varustettu vuodonilmaisimella, ensimmäiset määräaikaistarkastukset on kuitenkin suoritettava edellä olevasta poiketen seuraavasti: I- ja II-luokan pohjavesi- ja ranta-alueella sijaitsevat säiliöt, joiden käyttöönotto on tapahtunut ainakin 10 vuotta ennen määräysten voimaan tuloa tai joiden käyttöönottamisaikaa ei voida osoittaa, tulee tarkastuttaa valtuutetulla tarkastajalla vuoden 2009 loppuun mennessä. Muilla kuin I- ja II-luokan pohjavesi- ja ranta-alueilla sijaitsevat säiliöt, joiden käyttöönotto on tapahtunut ainakin 15 vuotta ennen määräysten voimaan tuloa tai joiden käyttöönottamisaikaa ei voida osoittaa, on tarkastettava ensimmäisen kerran vuoden 2009 loppuun mennessä. 25.4 Onnettomuudet ja maaperän pilaantuminen Mahdollisesti öljyllä tai muulla kemikaalilla likaantunut maa-aines ja roiskeet on poistettava välittömästi ja toimitettava asianmukaiseen paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisenlaisia maa-aineksia. Kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa tapahtuneesta onnettomuudesta on välittömästi ilmoitettava Pohjois-Savon aluepelastuslaitokselle ja kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon. Ennen rakentamista kiinteistöllä on pilaantunut maaperä poistettava tai kunnostettava. Pilaantuneen maaperän kunnostamisesta on tehtävä ennen töiden aloittamista jätelain mukainen ilmoitus tai haettava työlle ympäristölupa Pohjois-Savon ympäristökeskuskelta. Suositus: Pohjois-Savon ympäristökeskukseen on syytä ottaa yhteyttä jo maaperän tutkimussuunnitelmaa tehtäessä. 6 LUKU: VALVONTA, RANGAISTUKSET JA VOIMAANTULO 26 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja Kiinteistön haltijan tai omistajan, alueen käyttäjän, toiminnanharjoittajan tai järjestäjän on annettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta sekä toimenpiteistä, laitteista ja suunnitelmista, joilla on tarkoituksena ehkäistä ja torjua ympäristön pilaantumista siten, kuin näissä määräyksissä erikseen säädetään. 27 Valvonta ja rangaistukset Ympäristönsuojelumääräysten noudattamista valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ympäristönsuojelumääräysten valvontaan sovelletaan ympäristönsuojelulain 13 luvun valvontaa ja hallintopakkoa koskevia säännöksiä. Rangaistus näiden määräysten rikkomisesta säädetään ympäristönsuojelulain 116 :ssä ja rikoslain 48 luvun 1-4 :ssä.
15 Lisätietoja: Varkauden kaupungissa ympäristönsuojeluviranomaisena toimii tekninen lautakunta. Tekninen lautakunta voi siirtää toimivaltaansa viranhaltijoille, jolloin toimivallan siirto tapahtuu teknisen lautakunnan päätöksellä. Mikäli lautakunta on siirtänyt toimivaltaansa viranhaltijoille, on siirtoa koskeva päätös saatavissa teknisen viraston kansliasta. 28 Määräyksistä poikkeaminen Ympäristönsuojeluviranomainen voi yksittäistapauksessa erityisestä syystä myöntää poikkeuksen näistä määräyksistä. Poikkeamisesta ei saa aiheutua näiden määräysten tavoitteiden syrjäytymistä. Ympäristönsuojeluviranomainen voi kohtuuttomien kustannusten perusteella myöntää hakemuksesta yksittäistapauksissa luvan poiketa näissä määräyksissä asetetuista määräajoista. 29 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo Nämä ympäristönsuojelumääräykset tulevat voimaan 1. päivänä marraskuuta 2007.
; 9002 snc$iu c[ -uu141 'JrlundnDl uopne)lfta tq8g^do3 i; "!we!uuatnor --. a Y "l fr.ry- +'t\ "f *6"\ #UJ--:"rmnnr;) -s t r4soponl uapa ofrpd \ - ip" \-.J*'d t, a :A od i: =!.':/?! _-: '\-" *l /*'.s + q-tury N+ <* ig.:>,{&'" e v-, \. -=