1. YLEISKATSAUS VUOTEEN KOTISEUTULIITON SUOMI 100 -JUHLAVUODEN HANKKEET KOSKETTIVAT JA

VUOSIKERTOMUS 2017

Sisällys 1. YLEISKATSAUS VUOTEEN 2017...4 1.1 KOTISEUTULIITON SUOMI 100 -JUHLAVUODEN HANKKEET KOSKETTIVAT JA KOKOSIVAT SUOMALAISIA... 5 2. JÄSENET...7 2.1 KUNNIAJÄSENET... 7 2.2 YHTEISÖJÄSENET... 7 2.3 KANNATTAJAJÄSENET ELI KOTISEUTUKLUBI... 7 2.4 JÄSENPALVELUT JA JÄSENEDUT... 8 2.5 KOTISEUTULIITON JÄSENKYSELY 2017: KOTISEUTULIIKE JA KOTOUTUMINEN... 8 3. HALLINTO...9 3.1 VUOSIKOKOUS... 9 3.2 VALTUUSTON VAALIVALIOKUNTA... 9 3.3 VALTUUSTO... 9 3.4 HALLITUKSEN VAALIVALIOKUNTA... 10 3.5 HALLITUS... 10 3.6 NEUVOTTELUKUNNAT... 10 Seurantaloasiain neuvottelukunta... 10 Kotiseutulehtien neuvottelukunta... 11 3.7 JAOSTOT JA TYÖRYHMÄT... 11 Kotiseutu-vuosikirjan toimituskunta 2017... 12 3.8 PALKINTORAADIT... 12 Vuoden kaupunginosa -raati... 12 Vuoden kotiseututeko -raati... 12 Vuoden kotiseututeoksen finalistiraati... 12 Vuoden kotiseutuyhdistyksen valinta... 13 Kotiseutulehtikilpailun 2017 raati... 13 4. TOIMINTA... 13 4.1 LAUSUNNOT JA EDUNVALVONTA... 13 4.2 KOULUTUSTOIMINTA... 13 4.3 VALTAKUNNALLISET KOTISEUTUPÄIVÄT... 14 4.4 MAAKUNNALLINEN KOTISEUTUTOIMINTA... 14 4.5 PAIKALLISTOIMINTA... 15 4.6 TUNNUSTUKSENOSOITUKSET JA PALKITSEMISET... 15 Kilpailuissa palkitut... 17 4.7 YHTEISTYÖ JA JÄSENYYDET ERI YHTEISÖISSÄ... 17 4.8 KANSAINVÄLISET YHTEYDET... 18 4.9 SEURANTALOJEN KORJAUSAVUSTUSTEN JAKOON LIITTYVÄ TOIMINTA... 18 Korjausavustukset 2017... 18 Sähköisen hakupalvelun kehittäminen... 18 Neuvontatyö... 18 Viestintä... 19 2

Korjausohjetyöryhmä... 19 Seurantalojen valokuva- ja piirustusarkisto... 19 Valtakunnallinen seurantalopäivä... 19 4.10 EUROOPAN KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVÄT EUROPEAN HERITAGE DAYS... 19 4.11 KULTTUURIYMPARISTOMME.FI-PALVELU... 19 4.12 KOTISEUTUSÄÄTIÖN VALMISTELU JA KOTISEUDULLE-KERÄYS... 20 4.13 TURUN KANSAINVÄLISET KIRJAMESSUT... 20 4.14 KULTTUURIYMPÄRISTÖ JA KANSALAINEN -SELVITYSHANKE... 20 4.15 YHDISTYKSET JA KUNNAT KULTTUURIKUMPPANEINA... 21 4.16 EMUSEO-PALVELU SUOMEN PAIKALLISMUSEOILLE... 21 4.17 PAIKALLISMUSEOHOITAJAN KOULUTUSSARJAN SUUNNITTELU... 21 4.18 EUROPA NOSTRA FINLAND -YHTEISTYÖ... 21 4.19 OPPILAITOSYHTEISTYÖ... 21 5. VIESTINTÄ JA JULKAISUT... 22 5.1 KOTISEUTU-VUOSIKIRJA... 22 5.2 KOTISEUTUPOSTI... 22 5.3 HILJA-UUTISKIRJE... 23 5.4 NETTISIVUT... 23 5.5 SOSIAALINEN MEDIA... 23 5.6 MEDIASEURANTA... 23 5.7 KOTISEUTUTUTKIMUKSEN ABC... 23 6. KOTISEUTULIITON TALOUS... 24 7. KOTISEUTULIITON TOIMIHENKILÖT... 24 LIITTEET... 25 Kokoukset... 25 Liiton edustajat... 25 Liiton järjestämät tilaisuudet... 25 Kotiseututoimijoiden maakunnalliset kokoukset... 26 Seurantalotoimintaan liittyvät neuvontakäynnit ja esitykset... 26 Seurantalotoimintaan liittyvä edustaminen... 26 Toimihenkilöiden muut puheenvuorot ja edustukset... 26 Luottamushenkilöiden puheenvuorot ja edustukset... 30 Vierailijat liiton toimistossa... 31 Henkilökunnan koulutukset... 33 3

1. YLEISKATSAUS VUOTEEN 2017 68-vuotias Suomen Kotiseutuliitto toteutti tehtäväänsä sääntöjensä hengen mukaisesti. Tavoitteina mm.: - kotiseutujen kehittäminen paikallisten erityispiirteiden pohjalta - elinympäristöjen laadun parantaminen ja ihmisten viihtyvyyden lisääminen, - kotiseututietouden lisääminen, kotiseutuhengen ylläpitäminen ja kansalaisten omatoimisuuden voimistaminen, - paikallisen kulttuurin vaaliminen ja edistäminen, - perinteiden, historian ja nykypäivän tallentaminen ja hyödyntäminen, - luonnon- ja kulttuuriympäristön vaaliminen. Vuosikokous 2017 asetti seuraavat lähiajan päälinjat otsikolla Kotiseututyö 100-vuotiaassa Suomessa - Kulttuurisesti monimuotoinen Suomi ja suomalaisuus - Asukkaiden osallisuuden vahvistaminen - Uudet toimintamuodot kotiseututyössä Kotiseutuliiton 69. toimintavuonna mm.: - toteutettiin Suomi 100 -juhlavuoden hankkeet - julkaistiin Seurantalolla-valokuvateos ja itsenäisyyden juhlavuoden Kotiseutu-vuosikirja - toteutettiin 69. Valtakunnalliset kotiseutupäivät Jyväskylässä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Päivät olivat sekä Kotiseutuliiton että Jyväskylän kaupungin itsenäisyyden juhlavuoden päätapahtuma. - jatkettiin Lappeenrannan 2018 ja käynnistettiin Tuusulan 2019 kotiseutupäivien suunnittelua - toteutettiin päälinjojen mukaista toimintaa mm. jaostojen työskentelyssä - jatkettiin Kotiseudulle-keräystä Kotiseutusäätiön perustamispääoman keräämiseksi - aloitettiin uudistustyö liiton sääntöjen toiminnan tarkoitus ja tarkoituksen toteuttaminen -pykäliin - toteutettiin Yhdistykset ja kunnat kulttuurikumppaneina -hanke - viimeisteltiin Kulttuuriympäristö ja kansalainen -selvityshanke - järjestettiin Kotiseutulehtikilpailu, ks. luku 4.6 - kehitettiin liiton viestintää mm. lisäämällä edelleen vuorovaikutusta sosiaalisessa mediassa - kehitettiin seurantalojen korjausavustusten hakemiseen liittyvää ohjeistusta ja www.seurantalot.fi - sivustoa - jatkettiin tehostettua jäsenhankintaa, myös kannatusjäsenten rekrytointia Kotiseutuklubiin - aloitettiin liiton verkkosivujen uudistustyö liiton jäsen- ja tietopalvelujen parantamiseksi Kotiseutuliiton Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmakokonaisuus Rakkaudesta kotiseutuun kosketti ja kokosi suomalaisia. Aiheesta lisää luvussa 1.1. Liitto toimi jäsenistönsä edunvalvojana viranomaisiin päin ja antoi lausuntoja ajankohtaisista asioista sekä kannanottoja julkisuuteen. Liitto hoiti sisäistä jäsentiedotusta ajankohtaislehdellä, sähköpostitse ja kuukausittain ilmestyvällä uutiskirjeellä sekä kehittäen internetsivuston sisältöä ja sosiaalisen median käyttöä. Liitto järjesti seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja maakunnallisia tapaamisia. Liiton toimihenkilöt ja luottamushenkilöt osallistuivat runsaasti paikallistason toimintaan. Tapahtumat ja edustukset: liitteet s. 25 alkaen. 4

1.1 Kotiseutuliiton Suomi 100 -juhlavuoden hankkeet koskettivat ja kokosivat suomalaisia Suomen Kotiseutuliitolla oli oma Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmakokonaisuus, joka nimettiin Rakkaudesta kotiseutuun. Se oli myös mukana valtakunnallisessa Suomi 100 -ohjelmassa. Juhlavuoden aikana kohtasimme, kuulimme ja kuuntelimme satoja kansalaisia. Seurantalot esillä muisteluin, tarinoin ja kuvin Itsenäisyyden juhlavuonna halusimme nostaa esille erityisesti seurantalot, sillä taloilla on ollut merkittävä rooli Suomen itsenäistymisessä ja ne ovat edelleen monipuolisen kansalais- ja harrastustoiminnan keskuksia, joissa toimii erilaisia ja kaiken ikäisiä ihmisiä. Yksi uusista käyttäjäryhmistä ovat maahanmuuttajat. Huhtikuussa 2017 tiivistyi usean vuoden työ, kun julkaisimme Seurantalolla-valokuvateoksen. Kirja on kunnianosoitus suomalaiselle vapaaehtoisuudelle, talkoolaisuudelle ja seuratoiminnalle, samalla kun se on asiantunteva katsaus seurantaloarkkitehtuurin historiaan. Kotiseutuliitto sai juhlavuoden aikana suomalaiset mukaan keskustelemaan kotiseuduista ja seurantaloista yhdessä: Kotiseutuliiton lukuisissa juhlavuoden hankkeissa selvitettiin kotiseudun merkitystä nykyaikana, koottiin seurantalojen tarinoita ja tähtihetkiä sekä haastettiin museokenttä kertomaan itsenäisyyden ajasta yhden museoesineen kautta. Lisäksi juhlittiin kotiseututyötä ja -toimijoita Jyväskylässä ja Suomen luontoa kulttuuriympäristöpäivillä sekä julkaistiin kaksi upeaa teosta: Seurantalolla ja Kotiseutu 2017 Mitä kotiseutu merkitsee. Kotiseutuliitto oli lisäksi kumppanina lukuisten eri organisaatioiden Suomi 100 - hankkeissa. Kirja syntyi Kotiseutuliiton ja valokuvaaja-arkkitehti Tuomas Uusheimon yhteistyönä ja on Maahengen kustantama. Valokuvien lisäksi kirjassa on henkilökuvia taloilla tavatuista ihmisistä sekä katsaus talojen rakentamisen historiaan. Uusheimon kuvien ohella tarinaa kertovat rakennustutkija, arkkitehti Johanna Hakasen essee seurantalojen historiasta ja toimittaja Marja Hakolan tuokiokuvat taloissa nykyään toimivista ihmisistä. Kirjan suunnittelussa ovat olleet mukana FM Sanna Käyhkö ja FM Marianne Parvinen Suomen Kotiseutuliitosta. Itsenäisyyden aika museoiden kokoelmista poimittuna Yksi esine, tuhat tarinaa -otsikon alla haastoimme kaikki Suomen museot valitsemaan kokoelmistaan yhden esineen ja kertomaan sen avulla jotakin olennaista paikkakunnasta, kotiseudusta kenties koko Suomesta, suomalaisuudesta ja maamme tarinasta. Miten tämä yksi esine kuvaa kotiseudun kehittymistä, käännekohtaa tai muuta merkityksellistä? Kehotimme museoita osallistamaan asukkaat, koulut ja vanhainkodit, yhdistykset ja kuntapäättäjät tutustumaan museon esineistöön ja valitsemaan yhdessä esineen, jonka tarina liittyy osaksi itsenäisen Suomen historiaa. Kokoon saatiin 101 kuvaa ja tarinaa 101 eri museon kokoelmista. Kuvat ja tarinat on julkaistu liiton Flickr-albumissa. 5

Rakkaudesta kotiseutuun -kokonaisuus (1.-3.) 1. Mitä kotiseutu merkitsee? Suuri kansalaiskeskustelu kotiseututyön käsitteistä ja teemaa avaava vuosikirja Käsitteitä tutkitaan ja päivitetään niin tieteellisillä puheenvuoroilla kuin kansaa osallistaen Järjestettiin neljä kansalaiskeskustelutilaisuutta eri puolilla Suomea (Jyväskylä, Helsinki, Oulu, Mikkeli) sekä kaikille avoin verkkokysely aiheesta Laaja juhlavuoden Kotiseutu-vuosikirja, jossa tutkijoiden artikkeleita ja asiantuntijoiden sekä harrastajien esseitä 2. Seurantalojen tarinat ja tähtihetket Seurantaloilla on ollut merkittävä rooli kansalaisyhteiskunnan syntymisessä ja seurantalot kuuluvat suomalaiseen maisemaan myös mielenmaisemaan. Kunnianosoituksena satavuotiaalle Suomelle ja sen aktiivisille kansalaisille Suomen Kotiseutuliitto julkaisi Tuomas Uusheimon kanssa Seurantalollavalokuvateoksen. Juhlavuonna tarkastelimme, millaisia talot ovat tänään ja nostimme esille tarinoita ja henkilöitä niiden taustalla sekä julkaisussa että sosiaalisessa mediassa. 3. Valtakunnalliset kotiseutupäivät Jyväskylässä 10.-13.8.2017 Järjestäjinä Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen liitto, paikalliset yhteisöt ja Suomen Kotiseutuliitto. Jyväskylän kaupungin itsenäisyyden juhlavuoden päätapahtuma Kotiseutuliikkeen vuotuinen päätapahtuma Suomi 100 -kumppanuushankkeet: Yhteinen perintö -hanke yhdessä Suomen museoliiton, Museoviraston, Kansallismuseon ja muun museokentän kanssa: museot aktivoivat yleisöjä juhlavuoden viettoon sekä lisäävät tietoa ja ymmärrystä itsenäisyyden ajasta. Hanke pyrki viestimään museoiden juhlavuoden ohjelmasta positiivisesti ja moniarvoisesti. Muistikko-keruualustan markkinointi ja keruun viestintä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kumppanina. Muistikossa kuka tahansa voi kertoa tarinoita elämästä sata vuotta täyttävässä Suomessa. Kokemuksista muodostuu yhteinen kulttuuriperintömme, joka kuvaa elämää nyky-suomessa. SKS säilyttää tarinat tulevien sukupolvien käyttöön. Kotiseudun tarinat -kilpailu: Kalevalaseura, Konserttikeskus ja Suomen Kotiseutuliitto haastoivat musiikkialan taiturit ja kekseliäät käsikirjoittajat ideoimaan 45 minuutin mittaisia koulukonsertteja kotiseudusta lapsille ja nuorille. Voittaja valittiin loppuvuonna 2016 ja juhlavuoden ajan teos kiersi kouluissa. Sata askelta Suomen tulevaisuuteen -hanke Kansanvalistusseuran kumppanina: Millainen on Suomi vuonna 2117? Keväällä 2017 ympäri Suomen järjestetyissä kansalaiskeskusteluissa monitaustaiset ihmiset pohtivat yhdessä, miten jokainen saadaan pysymään kehityksessä mukana ja kuinka esimerkiksi teknologia muokkaa arkeamme. Euroopan kulttuuriympäristöpäivät teemalla Luontoon yhdessä Maakuntalaulujen ilta Kuopion Musiikkikeskuksessa 6.11.2017 yhteistyössä Yle Radio 1:n, Kuopion Musiikkikeskuksen ja Pohjois-Savon liiton kanssa Sekä muut omat Suomi 100 -projektit: Suomen Kotiseutuliitto lahjoitti yhdessä Kansallispukujen Ystävät ry:n muiden jäsenjärjestöjen kanssa Jääsken kansallispuvun rouva Jenni Haukiolle. Kansallispuku luovutettiin 1.12.2017. Osallistuminen valtakunnalliseen Suomi 100 -juhlaan Oulussa 2.12.2017. Mitä kotiseutu merkitsee -juhlistustilaisuus luottamushenkilöille ja vuosikirjan kirjoittajille liiton toimistossa 2.12.2017. Liitto tuki presidenttien hautojen kynttilävalaistuksen toteuttamista itsenäisyyspäivänä. Osa tuotosta lahjoitetaan lapsi- ja nuorisotyön tukemiseen. Kaikkien maakuntalaulut julkaistiin karaokeversioina lahjana itsenäiselle Suomelle joulukuussa 2017. Juhlavuoteen liittyvä aineisto on toimitettu myös valtioneuvoston Suomi 100 -toimistoon. 6

2. JÄSENET Suomen Kotiseutuliiton varsinaisia jäseniä ovat yhteisöt, kuten yhdistykset, säätiöt, kunnat, maakuntien liitot ja valtakunnalliset järjestöt. Lisäksi Kotiseutuliitolla on kannattajajäseninä yksityishenkilöitä, jotka muodostavat Kotiseutuklubin. Jäsenet vaikuttavat Kotiseutuliiton ja kotiseutuliikkeen tulevaisuuden suuntaan mm. vuosikokouksessa ja maakunnallisissa kokouksissa. Vuotta 2017 leimasi edellisen vuoden tavoin liiton jäsenmäärän suuri kasvu. 2.1 Kunniajäsenet Kotiseutuliitolla oli toimintavuoden päättyessä seitsemän kunniajäsentä: kasvatustieteen tohtori h.c. Eeva Ahtisaari, professori Pekka Laaksonen, professori Aarne Laurila, ministeri Jaakko Numminen, professori Veijo Saloheimo, filosofian tohtori h.c. Markku Tanner ja akateemikko Päiviö Tommila. 2.2 Yhteisöjäsenet Kotiseutuliitossa oli vuoden 2017 lopussa 726 yhdistysjäsentä. Alueellisia kotiseutujärjestöjä oli jäsenenä 8, muita alueellisia järjestöjä 7 ja valtakunnallisia yhteisöjäseniä oli 12. Kuntajäseniä oli 100. Liiton jäseninä oli toimintavuoden päättyessä myös kaikki 18 maakunnan liittoa. Kertomusvuoden aikana liiton jäseneksi liittyi 22 yhdistystä. Kotiseutuklubiin liittyi vuoden aikana 28 uutta henkilöjäsentä. Jäsenrekisteristä poistui tai poistettiin 16 yhdistystä. Näistä yhdistyksistä puolet lakkautettiin kokonaan. Uudet jäsenyhteisöt ovat: Askolan kunta, Aitoo-Kaukkala Kyläyhdistys AiKa ry, Pälkäne, Iso-Heikkilä-Patterihaka ry, Turku, Kaarteen Sotamuseo, Lohja, Kantojärven kyläyhdistys ry, Tornio, Kaunissaaren Saaristolaismuseon kannatusyhdistys ry, Pyhtää, Kotalahden Erämiehet r.y., Leppävirta, Lammi-Seura ry, Hämeenlinna, Luhtikylän Nuorela ry, Orimattila, Nilsiän perinne ja kulttuuriyhdistys, Nilsiä, Nuuksion Siikajärven Asukasyhdistys ry, Espoo, Pajamäen Talomuseon kannatusyhdistys ry, Toholampi, Paloperän osakaskunta / kyläyhdistys, Salla, Rauman laivanrakennuksen perinne ry, Rauma, Riuttalan talonpoikaiskulttuurin suojelusäätiö ry, Kuopio, Suomen Heraldinen Seura ry, Helsinki, Tapanilan Kylätilayhdistys ry, Helsinki, Turun Perjantai-Seura ry, Turku, Vaasan Kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry Invånarföreningen i Centrala Vasa ICV rf, Vaasa, Virkkalan Perinneseura ry, Kaustinen, Weteraanimoottorikerho Wanha Woima ry, Oulainen, Wiurilan Hevosvaunu- ja kotimuseo, Salo. Luettelo liiton koko jäsenistöstä on kotisivuilla www.kotiseutuliitto.fi 2.3 Kannattajajäsenet eli Kotiseutuklubi Liitolla on toimintavuoden 2017 päättyessä kannattajajäsenenä 205 henkilöä. Kotiseutuklubiin liittyi vuoden 2017 aikana 28 uutta henkilöjäsentä. Kotiseutuklubin jäsenet ovat Suomen Kotiseutuliiton kannattajajäseniä. Heillä on läsnäolo- ja puheoikeus vuosikokouksessa ja maakunnallisissa kokouksissa. Klubilaisille lähetetään Kotiseutuliiton jäsenmateriaali kuten Kotiseutuposti-lehti, Kotiseutu-vuosikirja sekä kutsut liiton koulutustilaisuuksiin ja seminaareihin. Lisäksi he saavat muita etuja ja tarjouksia sekä retkiä ja tapaamisia. Kotiseutuklubin vuositapaaminen ja illanvietto järjestettiin 11.8.2017 Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa. Illan aikana jaettiin Kotiseutugolf-kisan palkinnot ja nautittiin tarjoilusta. Tilaisuudessa myös esitettiin kuvaelma Kotiseutuliiton maskotista Kotosesta. Tilaisuuteen osallistui noin 70 henkeä. 7

2.4 Jäsenpalvelut ja jäsenedut Kotiseutuliitto tarjoaa jäsenilleen monipuolisia jäsenetuja ja -palveluita. Uusimpana etuna on vuonna 2016 lanseerattu verkkosivupalvelu, jonka myötä yhdistys saa käyttöönsä modernit verkkosivut helposti ja nopeasti. Palvelun otti käyttöönsä ensimmäisenä käyttövuonna jo 25 jäsenyhteisöä. Lisäksi paikallismuseoille suunnattu mobiiliopassovellus emuseo lanseerattiin myös vuonna 2016. Lisäksi jäsenrekisterietu kuuluu liiton uusiin palveluihin. Rekisteri on alle 100 jäsenen yhdistyksille ilmainen ja isommissakin kokoluokissa liiton jäsenille on neuvoteltu tuntuva alennus. Jäsenpalveluna liitto toteutti myös 8 maakunnassa neuvontaillan hankerahoituksista. Muissa 10 maakunnassa vastaava koulutus oli pidetty jo keväällä 2016. Jäsenedut Jäsenmateriaali, vuosikirja ja Kotiseutuposti-lehti Hilja-uutiskirje ja sähköinen Kotiseutuposti sähköpostitse Tuotteet ja julkaisut jäsenhintaan Jälleenmyyntioikeus liiton myyntituotteisiin 20 % alennus jäsenrekisteristä (alle 100 jäsenen yhteisöille ilmainen) 50 % alennus ilmoitushinnoista liiton julkaisuissa Etuja uuden yhdistyksen perustamiseen (mallisäännöt, ilmainen rekisteröinti PRH:een) Etuja yhdistyksen sääntömuutoksissa (valmiit mallisäännöt, ei vaadita ennakkotarkistusta) Mahdollisuus käyttää Kotiseutuliiton Helsingin keskustan toimistoa kokouksiinsa maksutta Kutsut liiton tilaisuuksiin, koulutuksiin, seminaareihin ja kotiseutupäiville Yhteistyöpalaverit ja alueellinen yhteistyö Huomionosoitukset jäsenyhdistysten jäsenille (ansiomerkit, ansiomitalit) Oikeus rekisteröidä yhdistyksen seurantalo www.seurantalot.fi -palveluun Vuoden 2016 aikana: emuseo-mobiiliopastesovellus kotiseutu- ja muille paikallismuseoille Vuoden 2016 aikana: verkkosivupalvelu Ennakkotarkastetut mallisäännöt yhdistysten käyttöön (päivitetty vuonna 2017) Jäsenpalvelut Edunvalvonta Neuvonta Koulutustoiminta Seurantalojen korjausneuvonta Tiedotuspalvelut Tietopalvelut Ideoita ja ajatuksia yhdistyksen toimintaan Tietoa järjestötoiminnasta ja alan asioista Ajantasaiset edut ja palvelut on lueteltu liiton nettisivuilla. 2.5 Kotiseutuliiton jäsenkysely 2017: Kotiseutuliike ja kotoutuminen Kotiseutuliiton jäsenet valitsivat vuoden 2016 vuosikokouksessa Kotiseutuliitolle uudet toiminnan päälinjat otsikolla Kotiseututyö 100-vuotiaassa Suomessa. Päälinjat ovat: kulttuurisesti monimuotoinen Suomi ja suomalaisuus, asukkaiden osallisuuden vahvistaminen sekä uudet toimintamuodot kotiseututyössä. Jäsenkysely oli osa näiden päälinjojen toimeenpanoa. Kyselyn vastausten ja jäsenistön mielenkiinnon ja toiveiden perusteella suunnittelemme jäsenillemme mm. tuki- ja tietopalveluita, julkaisuja ja tapaamisia. Kysely toteutettiin 12.1.-12.2.2017 ja siihen saatiin 135 vastausta. 8

3. HALLINTO 3.1 Vuosikokous Kotiseutuliiton vuosikokous pidettiin Jyväskylässä 11.8.2017 Valtakunnallisten kotiseutupäivien yhteydessä. Vuosikokous vahvisti liiton lähiajan toiminnan painopistealueet, jotka ovat: Kulttuurisesti monimuotoinen Suomi ja suomalaisuus Asukkaiden osallisuuden vahvistaminen Uudet toimintamuodot kotiseututyössä Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous antoi julkilausuman otsikolla Kaikilla on oikeus kotiseutuun. Julkilausuma on luettavissa liiton verkkosivuilla www.kotiseutuliitto.fi. 3.2 Valtuuston vaalivaliokunta Vuoden 2016 vuosikokouksessa valittiin valtuuston vaalivaliokunta, joka teki maakunnallisten kokousten ja liiton jäsenistöltä tulleiden ehdotusten pohjalta esityksensä vuosikokoukselle valtuuston henkilövalinnoista. Vaalivaliokuntaan kuuluivat vuonna 2017 Markku Monnonen, Turku, Pirkko Järvelä, Kokkola, Tuula Salo, Helsinki sekä Erkki Sillanpää, Kouvola. Vaalivaliokunnan puheenjohtajana toimi Markku Monnonen, joka esitteli ehdotuksen vuosikokouksessa. Vuoden 2017 vuosikokous asetti valtuuston vaalivaliokunnan valmistelemaan valtuuston seuraavaa vaalia. Valtuuston vaalin valmisteluvaliokuntaan Risto Piekka, Helsinki, Jyrki Haapala, Mikkeli ja Pirjo Karhu, Oulu. Puheenjohtajana toimii Risto Piekka. Tämä valiokunta valmistelee vuoden 2018 valtuuston henkilövalinnat. 3.3 Valtuusto Valtuuston puheenjohtajana ja samalla Suomen Kotiseutuliiton puheenjohtajana toimi professori Janne Vilkuna Orimattilasta. I varapuheenjohtajana toimi jatko-opiskelija Teppo Ylitalo Seinäjoelta ja II varapuheenjohtajana rehtori Irja-Kaisa Lakkala Sodankylästä. Valtuuston kevätkokous pidettiin Lappeenrannassa 19.-20.5.2017. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. 20.5. valtuusto tutustui vuoden 2018 Valtakunnallisten kotiseutupäivien tapahtumapaikkoihin ja valmisteluihin. Valtuuston syyskokous pidettiin Helsingissä 2.12.2017. Kokousasioiden lisäksi tilaisuudessa esiteltiin valtuuston kevätkokouksen ryhmätöiden kehittämisideoiden jatkotoimia. Sääntömääräisten kokousasioiden jälkeen järjestettiin Suomi100-vuoden loppujuhlistus Suomen Kotiseutuliiton toimistolla. Valtuuston jäsenet vuonna 2017: Maakuntien edustajat: Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Lappi käsityöläinen Anne-Maija Laukas, Lappeenranta jatko-opiskelija Teppo Ylitalo, Lapua kotiseutuneuvos Helena Partanen, Mikkeli varatuomari Paavo Enroth, Kajaani MJD, Dipl.EMC Elisa Göös, Janakkala YTM Helena Anttiroiko-Mehtälä, Kokkola museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen, Jyväskylä yrittäjä, merkonomi Raino Ojansivu, Pyhtää intendentti Helka Savikuja, Kemi rehtori Irja-Kaisa Lakkala, Sodankylä 9

Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa/etel. Pohjois-Pohjanmaa/pohj. Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa/itäinen Uusimaa/läntinen Uusimaa/Ekyl ry Uusimaa (Helka) Uusimaa (Helka) Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Asiantuntijajäsenet: Kuntaliitto: Maakuntaliitot: Kansallisarkisto: Kaupunkityö: Yliopistomaailma: FM Pasi T. Kuusiluoma, Tampere sähköinsinööri Jaakko Heinimäki, Laihia FM Anne Meriläinen, Joensuu (11.8.2017 saakka) FT Laura Jetsu, Ilomantsi (11.8.2017 alkaen) toiminnanjohtaja Hanna Järviluoma, Nivala sairaanhoitaja Pirjo Karhu, Oulu (11.8.2017 saakka) TkT Jouko Arvola, Oulu (11.8.2017 alkaen) HTM Jyrki Haapala, Mikkeli (11.8.2017 saakka) luokanopettaja Anna-Maija Korhonen (11.8.2017 alkaen) rehtori Martti K. Lehto, Lahti kunnanjohtaja, eläkk. Tapani Rihtimäki, Eurajoki FM Eliisa Jäntti, Askola VTM Risto Piekka, Helsinki (11.8.2017 saakka) valokuvaaja, yrittäjä Henna Mitrunen (11.8.2017 alkaen) museoturvallisuusasiantuntija Mikko Perkko, Espoo VTM Tarja Koskela, Helsinki varatuomari Veijo Lehto, Helsinki varatuomari Tapio Jokinen, Turku fysioterapeutti Marja Virpi, Mynämäki erityisasiantuntija Johanna Selkee, Helsinki kulttuuripäällikkö Tarja Hautamäki, Pohjanmaan liitto, Vaasa johtaja Vuokko Joki, Oulu toiminnanjohtaja Heidi Martikainen, Tampere-Seura, Tampere professori Helena Ruotsala, Turun yliopisto 3.4 Hallituksen vaalivaliokunta Hallituksen vaalivaliokunnan puheenjohtajana toimi Mikko Perkko. Jäsenet: Paavo Enroth, Eliisa Jäntti ja Hanna Järviluoma. 3.5 Hallitus Hallitus kokoontui vuoden 2017 aikana 8 kertaa. Hallituksen puheenjohtajana toimi hallintojohtaja Kirsi Moisander, Leppävirta, varapuheenjohtajana ministeri Raimo Sailas, Espoo ja jäseninä dosentti Rauno Lahtinen, Turku, asiantuntija Pia Puntanen, Mikkeli, kulttuuritoimenjohtaja Sampo Purontaus, Kokkola, filosofian maisteri Tuula Salo, Helsinki sekä toimialajohtaja Sampo Suihko, Espoo. Lisäksi valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat osallistuivat hallituksen työskentelyyn. 3.6 Neuvottelukunnat Seurantaloasiain neuvottelukunta Neuvottelukunta kokoontui vuoden 2017 aikana kaksi kertaa ja teki esityksen seurantalojen avustuspäätöksistä Kotiseutuliiton hallitukselle. Kertomusvuonna liiton hallitus teki opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitun käytännön mukaisesti avustuspäätökset tämän lausunnon pohjalta. Neuvottelukunta teki lisäksi kulttuuriympäristösitoumuksen. Neuvottelukunnan alaisuudessa toimii seurantaloasian työvaliokunta, joka kokoontui kertomusvuonna viisi kertaa. Puheenjohtaja: ministeri Raimo Sailas. Jäsenet: Toiminnanjohtaja Riku Ahola, Kansantalojen Liitto ry; kehittämispäällikkö Hannu Ala-Sankola, Suomen Nuorisoseurat ry; kyläasiamies Tuomo Eronen, Suomen Keskusta; toimituspäällikkö, kehityspäällikkö 10

Mikaela Groop, Finlands Svenska Marthaförbund ja Marttaliitto, erityisasiantuntija Matleena Haapala ja 6/2017 alkaen Hanna-Lena Fallenius-Tuurihalme, Ympäristöministeriö; erikoistutkija Harri Metsälä, Museovirasto; palokuntajohtaja Petri Jaatinen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö; verksamhetsledare Kim Österman, Finlands Svenska Ungdomsförbund; hallintojohtaja Jaakko Kivinen, Pro Agria Keskusten Liitto; toiminnanjohtaja Anssi Leskelä, Sosialidemokraattinen Puolue; järjestöpäällikkö Liisa Lohtander, Suomen Kotiseutuliitto; ylitarkastaja Mirva Mattila, opetus- ja kulttuuriministeriö; rakennusneuvos Liisa Munsterhjelm, opetus- ja kulttuuriministeriö; pääsihteeri Risto Matti Niemi ja 11/2017 alkaen Juhani Nenonen, Suomen Kylätoiminta ry; talousjohtaja Kirsi Poikonen, Raittiuden Ystävät; toiminnanjohtaja Tom Sandström, Finlands svenska hembygdsförbund; erityisasiantuntija Taina Väre, Suomen Kuntaliitto. Asiantuntijajäsenet: rakennustutkija Johanna Hakanen ja toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo Sihteeri: tiedottaja-hankesihteeri Sanna Käyhkö Kotiseutulehtien neuvottelukunta Kotiseutulehtien neuvottelukunta perustettiin syksyllä 2015. Hallitus nimesi neuvottelukunnan jäsenet ja alkuvuonna 2016 jäsenistön tekemien esitysten perusteella. Neuvottelukunnan tehtävänä on mm. seurata kotiseutulehtien kenttää, keskustella alan tulevaisuudennäkymistä sekä tehdä mahdollisesti aloitteita kotiseutulehtien näkyvyyden parantamiseksi ja hyvien käytänteiden esille tuomiseksi. Neuvottelukunnan työssä kotiseutulehdiksi määritellään kotiseutu- ja kaupunginosayhdistysten ja vastaavien yhdistysten julkaisemat aikakaus- ja sanomalehdet. Puheenjohtaja: ministeri Raimo Sailas. Jäsenet: kehittämissuunnittelija Tuija Ahola, Seinäjoki; YTM, toimittaja Helena Anttiroiko-Mehtälä, Kokkola; päätoimittaja Katriina Avonius, Tampere; lehtori, Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät ry:n varapuheenjohtaja Timo Eränkö, Lohja; HuK, emba, päätoimittaja Juha Heikkilä, Haapajärvi; VT, Turku-Seuran puheenjohtaja Tapio Jokinen, Turku; FM, toiminnanjohtaja P. T. Kuusiluoma, Tampere; eläkeläinen Mauri Lasonen, Kaarina; valokuvaaja, yrittäjä Henna Mitrunen, Karkkila; markkinointiviestijä Leena Rautanen-Saari, Nurmijärvi; päätoimittaja Timo Simula, Kokemäki; FM, asiakirjahallinnon päällikkö Ari Sirén, Valkeakoski; toimitusjohtaja Pirjo Toivonen, Espoo; päätoimittaja Kari Varvikko, Helsinki sekä FM Airi Vilhunen, Helsinki. 3.7 Jaostot ja työryhmät Jaostojen tehtävänä on toimia hallituksen alaisina asiantuntijaeliminä, valmistella hallitukselle omaa alaansa koskevia asioita ja tehdä tarvittaessa niistä aloitteita. Jaostot tuovat liiton hallintoon merkittävän lisän asiantuntemusta eri yhteistyötahojen ja sidosryhmien piiristä. Jaostot kokoontuivat vuoden aikana tarvittaessa. Hallitus nimesi vuoden 2016 lopussa uusia jaostoja, jotka aloittivat toimintansa vasta vuonna 2017. Tässä esitellään jaostot ja työryhmät, jotka työskentelivät toimintavuonna 2017. Kulttuurisesti monimuotoinen Suomi ja suomalaisuus -jaosto Jaoston tehtävänä on seurata aiheesta käytävää keskustelua ja yhteiskunnallista kehitystä. Jaosto tekee aloitteita Kotiseutuliiton hallitukselle toimintatavoista, jotka kehittävät liiton toimintaa päälinjan mukaisesti ja joiden avulla liitto vaikuttaa yhteiskunnan asenneilmapiiriin. Jaosto toimii yhdyssiteenä erilaisten toimijakenttien välillä. Jaoston puheenjohtaja: Sampo Suihko. Jaoston jäsenet: professori Helena Ruotsala, Turun yliopisto, puheenjohtaja Hanna-Kaisa Siimes, Vuosaariseura, kehittämispäällikkö Anu Talka, Etelä-Karjalan liitto, opettaja Kaisa Tamminen, Kyyjärven kunta, dosentti Marja Tiilikainen, Siirtolaisuusinstituutti, vastaava asiantuntija Mauri Uusilehto, Opetushallitus ja järjestöpäällikkö Liisa Lohtander ja toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo. Uudet toimintamuodot kotiseututyössä -jaosto Jaoston tehtävänä on seurata kotiseututyön kehitystä erilaisissa toimintaympäristöissä, osallistua erityisesti lähidemokratiasta ja kansalaisosallistumisesta käytävään keskusteluun ja tehdä liiton hallitukselle aiheeseen liittyviä aloitteita. Jaosto seuraa ajankohtaista hallintorakenteiden muutosta etenkin osallisuuden näkökulmasta. Jaoston puheenjohtaja: Sampo Purontaus. 11

Jaoston jäsenet: kulttuuripäällikkö Tarja Hautamäki, Pohjanmaan liitto, puheenjohtaja Pasi Karjalainen, Pohjois-Karjalan kotiseutuyhdistysten liitto, erityisasiantuntija Päivi Kurikka, Suomen Kuntaliitto, dosentti Emilia Palonen, Helsingin yliopisto, puheenjohtaja Jari Pietiläinen, Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry, koulutuspoliittinen asiantuntija Annakaisa Tikkinen, Suomen Lukiolaisten liitto ja toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo ja järjestöpäällikkö Liisa Lohtander. Kaupunkijaosto Jaoston tehtävänä on seurata kotiseututyön kehitystä erilaisissa kaupunkiympäristöissä, osallistua aiheesta käytävään keskusteluun ja tehdä liiton hallitukselle aiheeseen liittyviä aloitteita. Jaoston tehtävänä on myös suunnitella ja tukea urbaanien alueiden kotiseututyötä, toimia Vuoden kaupunginosa -kilpailun esiraatina ja valmistella urbaaniin kotiseututyöhön liittyvä keskustelutilaisuus esimerkiksi Valtakunnallisille kotiseutupäiville. Jaoston puheenjohtaja: Tuula Salo. Jaoston jäsenet: puheenjohtaja Andreas Koivisto, Vantaa-seura, VTM Tarja Koskela, Kotiseutuliiton valtuusto, Helsinki, järjestösihteeri Kristel Nyberg, Ekyl ry, Espoo, historioitsija Pia Puntanen, Kotiseutuliiton hallitus, Mikkeli, toiminnanjohtaja Kristiina Syrjäsuo, Turkuseura, toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukka, Helka ry, Helsinki ja järjestöpäällikkö Liisa Lohtander sekä toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo. Talous- ja säätiötyöryhmä Kotiseutusäätiön valmistelutyöryhmä valmistelee Kotiseutuliiton hallituksen päätöksen mukaan Kotiseutusäätiön perustamista. Työryhmä myös valmistelee liiton taloutta koskevia toimenpiteitä erityisesti varainhankintaan ja sijoituksiin liittyen. Työryhmä tekee tarvittaessa kehitysehdotuksia hallitukselle. Puheenjohtaja: Kirsi Moisander. Jäsenet: varatuomari Veijo Lehto, historioitsija Pia Puntanen, ministeri Raimo Sailas, FM Tuula Salo, toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo, järjestöpäällikkö Liisa Lohtander ja talouspäällikkö Paula Hirvonen. Paikallismuseo- ja arkistotyöryhmä Työryhmän tehtävänä on kartoittaa museokenttää ja valmistella liiton lähivuosien paikallismuseotyötä. Ryhmä työskentelee etenkin EU-tietosuojadirektiivin ja tietosuojalain vaikutusten selvittämiseksi ja Kotiseutuliiton kotiseutuarkistoja koskevan suosituksen päivittämiseksi. Puheenjohtaja: Janne Vilkuna Jäsenet: koordinaattori Sini Hirvonen, Kotiseutuliiton valtuuston jäsen FM Eliisa Jäntti, Museoviraston erikoistutkija Marianne Koski, järjestöpäällikkö Liisa Lohtander, Keski-Uudenmaan maakuntamuseon tutkija Eero Salmio, toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo ja jatko-opiskelija, valtuuston varapuheenjohtaja Teppo Ylitalo. Sääntötyöryhmä Sääntötyöryhmän tehtävänä on valmistella sääntömuutosta vuoden 2018 vuosikokoukselle. Puheenjohtaja: Teppo Ylitalo. Jäsenet: toiminnanjohtaja Hanna Järviluoma, varatuomari Veijo Lehto ja VTM Risto Piekka. Kotiseutu-vuosikirjan toimituskunta 2017 Päätoimittaja: Riitta Vanhatalo, toimituskunta: Seppo Knuuttila, Rauno Lahtinen, Liisa Lohtander, Pia Puntanen ja Janne Vilkuna. 3.8 Palkintoraadit Vuoden kaupunginosa -raati: Kaupunkijaosto Vuoden kotiseututeko -raati: Kotiseutuliiton hallitus Vuoden kotiseututeoksen finalistiraati Puheenjohtaja: Riitta Vanhatalo Jäsenet: Kansallisarkisto Oulun johtaja Vuokko Joki, Suomen Sukututkimusseuran toiminnanjohtaja P.T. Kuusiluoma ja ministeri Raimo Sailas. Voittajateoksen valitsi finalistien joukosta historioitsija Teemu Keskisarja. 12

Vuoden kotiseutuyhdistyksen valinta Valinnassa ei ollut varsinaista raatia, esikarsinnan suorittivat liiton toiminnanjohtaja, järjestöpäällikkö ja hallintosihteeri, minkä jälkeen liiton hallitus valitsi voittajan. Kotiseutulehtikilpailun 2017 raati Puheenjohtaja: liiton hallituksen varapuheenjohtaja, ministeri Raimo Sailas. Jäsenet: mediatoimisto Toinen PHD:n luova johtaja Jani Halme, Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Inkeri Pasanen, Ylen ohjelmapäällikkö, FT Reijo Perälä ja Kotiseutuliiton edellinen pääsihteeri, dosentti ja tietokirjailija Lassi Saressalo 4. TOIMINTA 4.1 Lausunnot ja edunvalvonta Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön keskusjärjestö. Sen tärkein tehtävä on jäsenistön edunvalvonta ja neuvonta kotiseututyöhön, paikallisuuteen ja kulttuuriperintöön liittyvissä kysymyksissä. Lausunnot ja julkilausumat vuonna 2017: 21.3.2017 lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta yksityistielaiksi 21.3.2017 kommentti valtionvarainministeriölle Tulevaisuuden kunnan skenaariot ja visiot 2030 21.3.2017 lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle sote-uudistuksen valinnanvapauslaista 25.4.2017 lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle Faron puiteyleissopimuksen hyväksymisestä 5.6.2017 lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotuksesta museopoliittiseksi ohjelmaksi 19.6.2017 lausunto ympäristöministeriölle valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamisesta 11.8.2017 vuosikokouksen julkilausuma: Kaikilla on oikeus kotiseutuun 18.9.2017 lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle Faron puiteyleissopimuksen hyväksymisestä ja voimaansaattamisesta laiksi 30.11.2017 julkilausuma: Suomen Kotiseutuliitto huolissaan paikallismuseoiden toimintaedellytyksistä Lisäksi Kotiseutuliitto antoi vuonna 2017 valtioneuvoston kanslialle 11 lausuntoa kotiseutuneuvoksen arvonimen myöntämisestä. Tasavallan presidentti myönsi vuonna 2017 kotiseutuneuvoksen arvon seuraaville henkilöille: Kolehmainen, Ulla, Hankasalmi, Krapu, Kari, Nivala, Kujala, Anna-Maija, Toholampi, Lahti, Markku, Korpilahti, Mantere, Heikki, Hollola, Mäkelä, Hannu, Hausjärvi, Partanen, Helena, Mikkeli, Perttula, Marja-Riitta, Lieto, Purola, Urpo, Lappajärvi, Siitonen, Jouko, Ruoholahti, Sjögren, Pirjo, Lohja ja Yliniemi, Eero, Keminmaa. Kotiseutuliitto onnitteli heitä kaikkia. 4.2 Koulutustoiminta Kertomusvuoden 2017 aikana järjestettiin hanke- ja rahoituskoulutusta 8 maakunnassa maakunnallisten kotiseututoimijoiden kokousten yhteydessä. Muissa maakunnissa vastaava tilaisuus pidettiin vuonna 2016. Kouluttajina toimivat Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja ja järjestöpäällikkö, Suomen Kulttuurirahaston kunkin maakuntarahaston edustaja, Kansainvälisen liikkuvuuden keskuksen Cimon edustaja ja kunkin alueen Leaderryhmän edustaja. Koulutuskierrokset ovat osa Kotiseutuliiton strategian toimeenpanoa, jäsenistön osaamisen lisäämistä ja kehittämistä sekä rahoitusmahdollisuuksien parantamista. Seurantalojen korjaukseen ja avustusten hakemiseen liittyvä koulutustoiminta, katso luku 4.9. emuseo-koulutukset paikallismuseoille, katso luku 4.18 13

4.3 Valtakunnalliset kotiseutupäivät 69. Valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestettiin Jyväskylässä 10.-13.8.2017. Kotiseutupäivien pääjärjestäjä oli Jyväskylän kaupunki yhteistyössä Suomen Kotiseutuliiton ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Jyväskylän Valtakunnallisten kotiseutupäivien suojelijana toimi Tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Jyväskylän kotiseutupäivät oli myös osa Suomi100-juhlaa ja Jyväskylän kaupungissa itsenäisyyden juhlavuoden päätapahtuma. Päätoimikunnan puheenjohtajana toimi Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto ja järjestelytoimikunnan puheenjohtajana Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston hallintojohtaja Kirsi Moisander. Jyväskylän kotiseutupäivien teemana oli Kotiseutu liikkeessä on the move. Keskusteluaiheina olivat mm. kouluopetuksen ja koulutuksen historia ja nykypäivä sekä seuraintalot kulttuuri- ja rakennusperintönä. Päivien osallistumispaketin lunasti 262 henkilöä. Jyväskylän Valtakunnallisten kotiseutupäivien osallistujamääriä Kotiseutugolf 12 henkeä Avausseminaari 157 henkeä Kaupungin tervetulovastaanotto 120 henkeä Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 175 henkeä Keskustelukammarit yhteensä arviolta 250 henkeä Kotiseutuliiton Kotiseutuklubi 75 henkeä Kotiseuturetket yht. 203 henkeä Kotiseutugaala 300 henkeä Avajaiset 1000 henkeä Kotiseutuhuutokauppa 120 henkeä Yhteislaulutilaisuus 80 henkeä Seminaarimäen mieslaulajat 5000 henkeä Ilmavoimien soittokunta ja Arja Koriseva 2500 henkeä Leffapiknik 400 henkeä Kirjailijapaneeli ja Tarmo Kunnaksen haastattelu 30 henkeä Vuoden 2018 Valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestetään Lappeenrannassa 9. 12.8.2018. Lappeenrannan kotiseutupäivien teema on Miu mau mukkaa. Vuoden 2019 Valtakunnalliset kotiseutupäivät vietetään Tuusulassa. 4.4 Maakunnallinen kotiseututoiminta Hyvät edellytykset maakunnalliseen toimintaan on tarjonnut maakuntien liittojen kuuluminen Kotiseutuliiton jäsenkuntaan. Kotiseutuliitto on entisestään kehittänyt yhteistyötä maakuntien liittojen kanssa sekä liiton jäsenyhdistysten ja -kuntien välistä yhteistyötä. Myös koulutustoiminnassa alueellisuus otetaan aina huomioon. Maakuntien liittojen kulttuurivastaavat kutsuttiin yhteiseen vuosittaiseen tapaamiseen 2.2.2017. Osallistujia oli 10 maakunnan liitosta sekä Kotiseutuliitosta. Keskustelun pääteema oli kulttuurin asema maakuntauudistuksessa. Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja esitteli Kotiseutuliiton toimintasuunnitelman vuodeksi 2017 sekä itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmaa. Kotiseutuliitto järjesti myös toisen tapaamisen maakuntien liittojen kulttuurivastaaville. Tilaisuuteen kutsuttiin myös OKM:n ja YM:n edustajat. Tapaaminen järjestettiin 11.5. Tieteiden talossa Helsingissä. Tilaisuudessa käsiteltiin maakuntauudistusta sekä Kotiseutuliiton Yhdistykset ja kunnat kulttuurikumppaneina -hanketta (ks. luku 4.14). 14

Kaikki maakuntajohtajat kutsuttiin liiton toimistoon 31.10.2017 keskustelemaan maakuntien liittojen ja Suomen Kotiseutuliiton yhteistyöstä ja yhteistyön merkityksestä. Tilaisuuteen osallistui maakuntajohtajien lisäksi Kotiseutuliiton luottamushenkilöitä ja henkilökuntaa. Kertomusvuoden aikana liitto järjesti myös 11 maakunnallista kotiseutukokousta yhteistyössä maakuntien liittojen kanssa. Maakunnallisiin kokouksiin kutsuttiin kaikki ko. maakunnan jäsenyhteisöt keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja valitsemaan maakunnan ehdokas liiton valtuustoon. Tilaisuuksiin järjestettiin lisäksi kuhunkin maakuntaan räätälöityä hanke- ja rahoituskoulutusta. ks. luku 4.2. Maakuntien liittojen lisäksi liiton jäsenistöön kuuluu myös aluejärjestöjä ja muita alueellisesti toimivia yhteisöjä, joiden myötä maakunnallisen kotiseututyön näkökulma on vahvistunut entisestään. 4.5 Paikallistoiminta Kotiseututyö on peruslähtökohdiltaan paikallista toimintaa, jonka tehtävät ja työmuodot määräytyvät paljolti paikallisista erityispiirteistä lähtien. Kotiseututyön painopiste onkin luonnollisesti paikallistasolla, jossa liiton jäsenyhdistykset omine verkostoineen toimivat. Kotiseutuliiton viestinnässä nostetaan esille paikallistason toimintaa, mm. verkkosivujen tapahtumissa ja Kotiseutuposti-lehden artikkeleissa. Liiton henkilökunta ja luottamushenkilöt ovat eri tavoin toimintavuoden aikana hoitaneet yhteyksiä jäsenyhteisöihin. Ks. vuosikertomuksen liitteet vierailuista ja puheenvuoroista. Liiton toimisto on saanut vastaanottaa jäsenyhteisöiltä ja eri kotiseututyötä tekeviltä laitoksilta lukuisia kotiseutujulkaisuja. Useat jäsenyhteisöt lähettävät omat tiedotuslehtensä liiton toimistoon. 4.6 Tunnustuksenosoitukset ja palkitsemiset Liiton korkein tunnustuksenosoitus on Kotiseututyön ansiomitali. Mitalin saaminen edellyttää valtakunnallisia tai maakunnallisia ansioita kotiseututyössä tai erittäin merkittäviä ansioita paikallisessa kotiseututyössä. Ansiomitalit myöntää liiton hallitus ja ne luovutetaan Valtakunnallisten kotiseutupäivien gaalaillassa. Vuonna 2017 ansiomitaleja myönnettiin kahdeksan. Kotiseututyön ansiomitalin saivat vuonna 2017 amanuenssi Synnöve Bergholm-Kullström Porvoosta, prikaatinkenraali evp. Hannu Luotola Saarijärveltä, maakuntaneuvos, FT Anita Mikkonen Jyväskylästä, toimiupseeri evp, yrittäjä Erkki Mikkonen Sotkamosta, valokuvaaja Jaakko Ojala Köyliöstä, arkkitehti Kari Tervo Sotkamosta, FM, yrittäjä Toini Vinha Sotkamosta ja erityisasiantuntija Ditte Winqvist Helsingistä. Ansiomitalin lisäksi Kotiseutuliitolla on kolmiasteinen ansiomerkkijärjestelmä. Pronssisen merkin saajista päättää kukin jäsenyhteisö itse. Hopeisesta ja kultaisesta ansiomerkistä päättää Kotiseutuliiton hallitus jäsenyhteisöjen esityksestä. Kotiseutuliiton kultaisen ansiomerkin (74 kpl) saivat vuonna 2017: Jorma Antila, Virrat, Kerttu Blom, Ylöjärvi, Anita Elomaa, Riihimäki, Eila Haltia, Lammi/Hämeenlinna, Pentti Hannula, Lammi/Hämeenlinna, Mauno Heikkilä, Oulu, Juhani Helariutta, Punkalaidun, Hannu Helasvuo, Tuusula, Juhani Hemmi, Siikajoki, Terttu Hentinen, Joutsa, Eero Hildén, Helsinki, Anja Hinkkanen, Helsinki, Pirjo Hokkanen, Mänttä-Vilppula, Jouko Hylkilä, Reisjärvi, Pentti Jouttijärvi, Virrat, Pekka Jussila, Virrat, Kauko Järvelä, Kerava, Norjo Järvelä, Kerava, Leena Kaarni, Nurmijärvi, Kai Kaituri, Turku, Eila Kajanus-Jurvanen, Savitaipale, Jaana Kallio, Virrat, Tintti Karppinen, Helsinki, Eila Katainen, Pielavesi, Outi Kauppi, Turku, Kari Kerstinen, Kerava, Kalevi Kiviniitty, Siikajoki, Tuula Kollin, Helsinki, Erkki Koskela, Reisjärvi, Erkki Koskelin, Janakkala, Kaisu Koskue, Lammi/Hämeenlinna, Vilppu Lakkapää, Ylitornio, Henrik Lamberg, Nurmijärvi, Eeva Lehtinen, Kalajoki, Sinikka Lehtinen, Kerava, Timo Leinonen, Ylitornio, Lassi Lukkarinen, Nurmes, Mauno Matila, 15

Alajärvi, Markku Meurman, Kangasala, Heikki Mustamäki, Lieto, Jorma Mäkeläinen, Pyhäjärvi, Tarja Mäkiniemi, Lappajärvi, Lars Nyman, Hyvinkää, Elli Ojaluoto, Jyväskylä, Vuokko Olkkonen, Jämsä, Jaakko Orkamaa, Lappeenranta, Reijo Ostamo, Merikarvia, Paula van der Pals, Lohja, Heikki Pentti, Parkano, Arvo Penttilä, Alajärvi, Helena Perä, Jämsä, Risto Piekka, Helsinki, Vesa Postinen, Virrat, Hannu Raitio, Parkano, Reijo Rantanen, Mänttä-Vilppula, Aila Riikonen, Lieto, Anja Rikala, Lammi, Anna-Maija Ritola-Segler, Haapavesi, Matti Räisälä, Reisjärvi, Ritva Saastamoinen, Kerava, Jouko Sahala, Hamina, Alpo Saksio, Tyrnävä, Kalevi Salmi, Turku, Viljo Saukko, Haapavesi, Irma Siirtola, Lappajärvi, Eira Siltanen, Virrat, Aila Sipilä, Virrat, Simo Tanhua, Virrat, Teuvo Tihilä, Jämsä, Soile Tolonen, Helsinki, Eine Tulkku, Pyhäjärvi, Jorma Tulkku, Pyhäjärvi, Matti Tyni, Kauhava, Veikko Vaarala, Rovaniemi. Kotiseutuliiton hopeisen ansiomerkin (77 kpl) saivat vuonna 2017: Tuure Ahokas, Kesälahti, Eila Ainali, Kalajoki, Lauri Ala-Nojonen, Virrat, Kaarlo Alaoja, Rovaniemi, Jaana Autio, Kiuruvesi, Pasi Eskola, Kalajoki, Paavo Heikka, Ylitornio, Merja Honkakoski, Raahe, Mika Hälinen, Pyhäjärvi, Väinö Härkönen, Virrat, Anja Kaartinen, Oulu, Keijo Kaleva, Virrat, Juha Kallio, Virrat, Riitta Kammonen, Virrat, Matti Kankaala, Raahe, Pauli Kankainen, Virrat, Lilja Kinnunen-Riipinen, Salo, Raija Knuuttila, Kauhava, Vilho Korkeamäki, Tuusula, Olli Koro, Virrat, Marja-Liisa Koskinen, Lammi/Hämeenlinna, Hannu Laitinen, Ylitornio, Anelma Laurila, Lammi/Hämeenlinna, Annikki Lehtinen, Parkano, Riitta Lindberg, Reisjärvi, Ilmari Martikainen, Lieksa, Tarja Mattila, Lammi/Hämeenlinna, Juha Mehtälä, Kalajoki, Juhani Mellanoura, Merikarvia, Eila Mäensivu, Hyvinkää, Aimo Mäkinen, Virrat, Helvi Mäkitalo, Parkano, Seppo Männistö, Punkalaidun, Martti Mäntynen, Virrat, Sirpa Niemi, Vihti, Seppo Niinivehmas, Virrat, Leena Nygren, Nurmes, Maaret Oinas, Rovaniemi, Jaakko Ojala, Helsinki, Pirjo-Liisa Osola, Kotka, Merja Paatos, Pentti Palm, Salo, Savitaipale, Matti Partio, Mikkeli, Merja Pekkala, Raahe, Seppo Peltola, Ylöjärvi, Tiina Perämäki, Virrat, Olavi Rainio, Heinola, Sylvi Raitio, Parkano, Pentti Rantalainen, Mikkeli, Leena Rautanen-Saari, Nurmijärvi, Jaakko Rautavirta, Lammi/Hämeenlinna, Eila Rokkila, Lammi/Hämeenlinna, Timo Roms, Vihti, Anna-Kristiina Rossander, Nurmes, Erja Ruohio, Savitaipale, Mervi Ruokola-Parkkonen, Joutsa, Pekka Rusila, Heinola, Juhani Saari, Kauhava, Tiina Seppälä, Joutsa, Eeva-Liisa Siikaniva, Pyhäjärvi, Hellin Silvasti, Kalajoki, Sisko Siren, Ylöjärvi, Pirjo Sunila, Kotka, Arja Teikola, Sotkamo, Aleksi Tiainen, Savitaipale, Merja Tolvanen, Lieksa, Osmo Tolvanen, Lieksa, Leo Tuohimaa, Raahe, Marjatta Tuomikoski, Saha, Matti Turunen, Nurmes, Riitta Turunen, Kiuruvesi, Janne Uusi- Kämppä, Punkalaidun, Rauni Uusitalo, Kalajoki, Mauri Vaakanainen, Helsinki, Kaija Viiru, Savitaipale, Pirjo Ylikoski, Rovaniemi, Eeva-Liisa Ylinampa, Rovaniemi. Kotiseutuliiton pronssisen ansiomerkin (78 kpl) saivat vuonna 2017: Juhani Aalto, Merikarvia, Maija Aapro, Savitaipale, Jari Aho, Pyhäjärvi, Ulla Akonniemi, Ähtäri, Valto Alajoki, Kalajoki, Väinö Collin, Ähtäri, Aira Hahtela-Piironen, Lieksa, Seppo Harju, Nurmes, Aune Helperi, Juupajoki, Tuula Honkaperä, Reisjärvi, Martti Humala, Parkano, Anu Huusko, Nurmes, Sylvi Hyyryläinen, Mikkeli, Heikki Hämäläinen, Ähtäri, Pirjo Hänninen, Tervo, Mauno Immonen, Nurmes, Olavi Isoaho, Ähtäri, Riku Jarva, Oulu, Kirsti Jore, Eura, Johanna Kallenautio, Juupajoki, Marketta Kauppinen, Pyhäjärvi, Ritva Keurulainen, Juuka, Juhani Kinnunen, Espoo, Jouni Kreus, Oulu, Aune Kukkonen, Lieksa, Suvi Lahdenmäki, Helsinki, Lauri Laine, Naantali, Pirkko Laitinen, Kuopio, Arja Larja, Ähtäri, Irja-Leena Loven, Sastamala, Ari Luotoniemi, Reisjärvi, Pauli Löppönen, Mikkeli, Erkki Malinen, Tervo, Kim Malmström, Lammi, Suoma Martikainen, Lieksa, Juhani Mattila, Lammi, Pirkko Mattila, Oulu, Antero Mikkonen, Oulu, Timo Musturi, Juupajoki, Helinä Mäenpää, Jyväskylä, Matti Mäkelä, Juupajoki, Leena Määttänen, Lieksa, Jan Nickull, Ylöjärvi, Torbjörn Nikus, Ylöjärvi, Paula Niskanen, Sotkamo, Paula Nurminen, Mikkeli, Sirkka-Liisa Oikari, Juupajoki, Leena Perälä, Parkano, Marketta Perälä, Oulu, Kari Piskonen, Mikkeli, Matti Ponkilainen, Lieksa, Ritva Poti, Ähtäri, Tanja Puustinen- Kiljunen, Mikkeli, Pentti Pylkkö, Savitaipale, Tuula Pylväs, Pyhäjärvi, Riitta Pyykönen, Nurmes, Kristina Raivio- Hovila, Ylöjärvi, Hannu Rinne, Helsinki (Pyhtää), Harri Räikkä, Naantali, Reeta Rönkkö, Nurmes, Pentti Saarelainen, Kontiolahti, Maarit Saha, Pyhäjärvi, Pirjo Sahra, Juupajoki, Kirsti Sahrakoski, Juupajoki, Juhani Salminen, Parkano, Laina Sarajärvi, Kalajoki, Timo Sarkkinen, Oulu, Jaakko Syrjäläinen, Mikkeli, Tapani Tasanen, Ähtäri, Marjo Tiainen-Niemistö, Jyväskylä, Mikko Tontti, Espoo, Markku Tuominen, Mikkeli, Ritva Tyrkkö, Ylöjärvi, Pentti Uusikangas, Reisjärvi, Raija Uusi-Rauva, Juupajoki, Jussi Valkeajoki, Juupajoki, Jaana Viitakangas- Rinne, Helsinki (Pyhtää), Kari Ylinen, Helsinki. Liiton standaareja myönnettiin tai lunastettiin palkitsemistarkoituksiin 15 kappaletta. 16

Kilpailuissa palkitut Palkintoraadit on esitelty luvussa 3.8. Vuoden kotiseututeos Jussi Jäppinen: Kadonnutta kaupunkia etsimässä Tarinoita Jyväskylän puretuista taloista (Atena Kustannus Oy.) Neljästä finalististeoskesta voittajan valitsi historioitsija Teemu Keskisarja. Voittajateoksen lisäksi finaaliin pääsivät Leena Pohjamon ja työryhmän teos Kotina Karvoskylä, Mikko-Olavi Seppälän teos Suruton kaupunki sekä Irma Sinerkarin ja Irma Harilan teos Kotona Reuskulassa Jaakkimassa Laatokan rannalla. Finalistit valitsi Kotiseutuliiton nimittämä raati. Voittaja julkistettiin Turun kansainvälisillä kirjamessuilla. Ehdotuksia Vuoden kotiseututeokseksi tuli yhteensä 77 kpl. Vuoden kotiseutuyhdistys Suomen Kotiseutuliitto valitsi Vuoden kotiseutuyhdistykseksi Vantaa-Seura ry Vandasällskapet rf:n. Vantaa-Seura on aktiivinen ja moderni kaupungin ja maaseudun eri puolet huomioiva kotiseutuyhdistys, joka tekee kotikaupunkia ja sen historiaa tunnetuksi sekä luo yhteistä Vantaa-henkeä. Seura perustettiin vuonna 1961 alun perin nimellä Helsingin pitäjän kotiseutu- ja museoyhdistys. Vantaa-Seuran toiminta on samaan aikaan sekä perinteikästä että hyvin modernia ja jopa ammattimaista. Yhdistyksen vahvuuksia ovat historian kertomisen muotojen kehittäminen ja jatkuva tapahtumien uudistaminen eri kohderyhmille. Seuran toiminta myös täydentää hienolla tavalla ja saavutettavasti kaupungin kulttuuripalveluja. Liitto valitsi Vuoden kotiseutuyhdistyksen viidennen kerran. Valinta tehtiin yhdistysten vuosikertomusten perusteella. Vuoden kaupunginosa Suomen Kotiseutuliitto kiinnittää jatkuvasti huomiota kaupunginosien asemaan ja tehtäviin kotiseututyössä. Liitto valitsi 17. kerran Vuoden kaupunginosan. Valinnalla liitto korostaa kaupunkien eri kaupunginosien aktiivisuuden ja kansalaistoiminnan merkitystä viihtyvyyden ja turvallisuuden rakentajina. Vuoden 2017 kaupunginosaksi valittiin Vuosaari Helsingistä. Vuosaaren valintaan Vuoden kaupunginosaksi vaikutti ennen kaikkea asukasaktiivisuus. Vuosaaresta on etenkin 2000-luvun aikana muodostunut paitsi perinteisten ja aktiivisten yhdistysten, myös uudentyyppisten luontoliikkeiden, monien kulttuurien ja ikäjakaumaltaan varsin nuorten asukkaiden vilkas ja rosoinenkin kaupunginosa. Vuosaaren palkitseminen tukee myös Kotiseutuliiton päälinjojen ja strategian mukaista kotiseudun ja kotiseututyön kehittämistä ja esiin tuomista: alue tukee, kehittää ja ylläpitää kulttuurisesti monimuotoista Suomea ja suomalaisuutta, osallisuutta ja osallistumista sekä uudentyyppisiä kotiseututyön muotoja. Vuoden kaupunginosaksi saapui ennätykselliset 177 ehdotusta. Vuoden kotiseututeko Suomen Kotiseutuliitto myönsi Vuoden kotiseututeko -palkinnon rantasalmelaiselle yrittäjä Markus Heiskaselle Hotel & Spa Resort Järvisydämen rohkeasta ja visionäärisestä uudistustyöstä ja uskosta kotiseudun menestykseen matkailun alalla. Kotiseutulehtikilpailu 2017 Vuoden kotiseutulehdet ovat seinäjokelainen Risteysasema, helsinkiläinen Kumposti ja joensuulainen Karjalan Heili. Kunniamaininnan sai stadilainen Tsilari. Vuoden kotiseutulehtijuttu on toimittaja Kari Varvikon helsinkiläisessä Hermanni-Vallila-lehdessä julkaistu juttu Hermannin sähkötön kaupunkisissi. Vuoden kotiseutulehden titteliä tavoitteli peräti 108 ehdokasta, joista 58 osallistui lisäksi juttukilpailuun. Kilpailuun saivat osallistua kaikki kotiseutulehdet esimerkiksi paikallis-, kaupunki- ja kaupunginosalehdet niin painettuina sanoma- ja aikakauslehtinä kuin verkkolehtinä. Kilpailu oli jaettu kolmeen sarjaan lehtien ilmestymistiheyden mukaan. Lisäksi jutuille oli oma sarjansa. 4.7 Yhteistyö ja jäsenyydet eri yhteisöissä Suomen Kotiseutuliitolla on toimivat yhteydet valtiovaltaan, eri ministeriöihin ja keskusvirastoihin sekä valtakunnallisiin järjestöihin. Liiton yhteistyö opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa on toteutunut erityisesti seurantalojen korjaushankkeessa ja yleisessä toiminnan kehitystyössä. Yhteistoiminta ympäristöministeriön 17

kanssa on ollut tiivistä erityisesti Euroopan kulttuuriympäristöpäivien yhteydessä. Liitolla on edustus Museoviraston kulttuuriperintöasiain neuvottelukunnassa. 4.8 Kansainväliset yhteydet Liiton edustajat organisaatioissa, joissa liitto on jäsenenä tai joihin on kutsuttu liiton edustaja, ks. liite. Suomen Kotiseutuliiton kansainväliset yhteydet keskittyivät toimintaan Euroopan kulttuuriympäristöpäivien hyväksi ja edustuksena Europa Nostran valtuustossa. Suomen Kotiseutuliiton järjestöpäällikkö Liisa Lohtander edustaa Suomea Euroopan neuvoston ja Euroopan komission European Heritage Days (EHD) -ohjelmassa, jossa on edustettuna 50 maata. Lokakuussa 2017 Lohtander valittiin koko ohjelman puheenjohtajaksi kaksivuotiskaudelle. Järjestöpäällikkö piti tiiviisti yhteyttä niin Euroopan neuvoston ja komission kuin muiden maiden EHD-edustajiin sekä osallistui kansainvälisiin konferensseihin ja kokouksiin kolmesti kertomusvuoden aikana. EHD:n kansallisesta toteutuksesta ks. luku 4.10. Europa Nostra -järjestön valtuustossa Kotiseutuliittoa edusti viestintäpäällikkö Anna-Maija Halme. 4.9 Seurantalojen korjausavustusten jakoon liittyvä toiminta Korjausavustukset 2017 Opetus- ja kulttuuriministeriö delegoi vuonna 2003 Kotiseutuliiton tehtäväksi avustusten jakamisen seurantalojen kunnostamiseen. Kertomusvuonna Kotiseutuliiton hallitus teki sovitun käytännön mukaisesti 28.2.2017 avustuspäätökset Seurantaloasian neuvottelukunnan lausunnon pohjalta (ks. neuvottelukunnat s. 10.). Seurantaloasiain neuvottelukunnalle laaditaan oma toimintakertomus. Vuonna 2017 valtion talousarvioon varattiin veikkausvoittovaroista seurantalojen korjausavustuksiin, tähän liittyvään selvitys- ja tarkastustyöhön sekä valistus- ja neuvontatoimintaan 1 889 000 euroa, josta esitettiin jaettavaksi korjausavustuksina seurantaloja omistaville yhdistyksille 1 716 700 euroa. Hakemuksia jätettiin 261, joista yksi peruttiin myöhemmin. Avustusta myönnettiin 168 yhdistykselle eli 65 %:lle hakijoista. Esityksessä avustus oli keskimäärin 10 218 avustuksen saajaa kohti. Avustusta saavista taloista 56 % luokitellaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi ja/tai on suojeltu asemakaavalla. Kotiseutuliitto teki avustuksen saajien kanssa sopimuksen seurantalon korjausavustuksen myöntämisestä, käyttämisestä, käytön valvonnasta ja ehdoista. Kotiseutuliitto on hoitanut myös avustusten maksatuksen ja tilitysten tarkastamisen. Liiton rakennustutkija ja tiedottaja-hankesihteeri hoitivat seurantalojen avustuksiin liittyvää neuvontaa. Rakennustutkija antoi korjausneuvontaa puhelimitse, sähköpostitse ja paikan päällä käyden sekä alueellisissa tapahtumissa. Vuonna 2017 seurantaloasiain työvaliokunta päätti kokeilla erillistä kuntoarvioihin myönnettävää avustusta, joka on tarkoitettu kahden tai useamman talon yhteisiin kuntoarviohankkeisiin. Kotiseutuliitossa toteutettiin myös ohje kuntoarvion laatimisesta. Sähköisen hakupalvelun kehittäminen: Seurantalojen korjausavustusten sähköisen hakupalvelun käytettävyyttä parannettiin kesän 2017 aikana. Neuvontatyö: Neuvontatyötä ja avustusten käytön ohjausta tehdään yhteistyössä maakunnallisten rakennusperinnön asiantuntijoiden kanssa. Seurantalotoimijoille tarkoitettu Korjaa hyvin -koulutustapahtuma järjestettiin Kokkolassa 14.10.2017. Osallistujia oli noin 30 henkeä. Aiheita olivat kulttuurihistoriallisesti arvokas 18

seurantalo, seurantalon ilmanvaihto, seurantalot.fi-sivuston ominaisuudet sekä yhdistysten kokemukset aurinkosähköstä, maalämpöön ja led-valaisimiin siirtymisestä. Muut neuvontakäynnit, ks. liitteet. Viestintä: Jatkettiin Seurantalot.fi-sivuston ylläpitoa ja markkinointia. Julkaistiin uutta neuvontamateriaalia. Sivustolla oli vuoden 2017 lopussa perustiedot 1683 talosta. Ylläpidettiin aktiivisesti Twitter-tiliä @seurantalot ja seurantalot olivat esillä myös Kotiseutuliiton somekanavissa. Aloitettiin seurantaloaiheinen uutiskirje, joka ilmestyi vuonna 2017 kaksi kertaa. Uutiskirje on saatavissa myös seurantalot.fi-sivustolla. Suomi 100 -juhlavuonna pidettiin esillä seurantaloja ja julkaistiin Seurantalolla-valokuvateos (ks. sivu 5.). Seurantalojen tarinoita esiteltiin myös sosiaalisessa mediassa sekä Lokistories.fi-palvelussa. Aiheesta annettiin haastatteluita mm. Ylen aamutelevisiossa sekä radiossa. Korjausohjetyöryhmä: Seurantalojen korjausohjeiden uudistamista varten perustettiin työryhmä, joka kokoontui kolme kertaa. Seurantalojen valokuva- ja piirustusarkisto: Vuonna 2017 jatkettiin seurantalo kuvien digitointityötä. Kuvia oli vuoden 2017 loppuun mennessä digitoitu n. 5644 kpl. Seurantalojen avustushakemuksen liitteitä (piirustuksia, valokuvia, työselityksiä) on siirretty vuosittain OKM:n kirjaamon arkistosta säilytettäväksi Suomen Kotiseutuliiton arkistoon. Luetteloidussa arkistossa on yhteensä 733 piirustusta. Valtakunnallinen seurantalopäivä: Valtakunnallista seurantalopäivää vietettiin syyskuun toisena viikonloppuna Euroopan kulttuuriympäristöpäivien yhteydessä. Seurantalopäivien tapahtumia saatiin tietoon joitakin. 4.10 Euroopan kulttuuriympäristöpäivät European Heritage Days Euroopan kulttuuriympäristöpäivät on jokasyksyinen tapahtuma, joka aktivoi ihmisiä toimimaan oman kulttuuriympäristönsä ja -perintönsä puolesta ympäri koko Euroopan. Ohjelmaa hallinnoivat Euroopan neuvosto ja Euroopan komissio. Tapahtumat keskittyvät syyskuuhun; itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi päivien päätapahtuma-ajankohta kesti peräti kaksi viikkoa 26.8.-11.9.2017. Vuoden 2017 teema oli Luontoon yhdessä. Teimme yhteistyötä kahden Suomi100-ohjelmahankkeen kanssa: Luonnon päivät ja Syödään yhdessä. Teema kiinnosti laajalti ja se otettiin sekä tapahtumajärjestäjien että median parissa hyvin vastaan. Kiinnostava aihe ja uudet yhteistyökuviot näkyivät tapahtumien määrän ja medianäkyvyyden lisääntymisenä. Suomessa Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä johtaa ja työryhmän asettaa ympäristöministeriö. Kotiseutuliitolla oli vuonna 2017 kolme edustajaa kulttuuriympäristöpäivien työryhmässä. Liitto teki ympäristöministeriön kanssa edellisvuosien tapaan erillisen sopimuksen, jonka myötä päivien kansallinen ja kansainvälinen koordinaatio toteutetaan korvausta vastaan Kotiseutuliitossa. Syyskuun toisena viikonloppuna, osana kulttuuriympäristöpäiviä, vietetään myös Valtakunnallista seurantalopäivää. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien materiaali on osoitteessa: www.kulttuuriymparistopaivat.fi. Hankkeesta on tehty erillinen raportti. 4.11 Kulttuuriymparistomme.fi-palvelu Kulttuuriymparistomme.fi-palvelu esittelee rakennettua ympäristöä, arkeologista kulttuuriperintöä ja kulttuurimaisemia entistä kattavammin. Palvelussa julkaistaan kulttuuriympäristöön liittyviä uutisia, tapahtumia 19

ja artikkeleita. Käytännön toimitustyöstä huolehti Kotiseutuliitossa työskentelevä toimittaja, jonka tukena ovat päätoimittaja ja toimituskunta. Palvelun toimittajana työskentelivät vuoden 2017 aikana Sini Hirvonen, Elina Kuismin ja Jonina Vaahtolammi. 4.12 Kotiseutusäätiön valmistelu ja Kotiseudulle-keräys Suomen Kotiseutuliiton hallitus teki kesäkuussa 2014 päätöksen aloittaa Kotiseutusäätiön perustamisen valmistelut. Valtakunnallisesti toimivan säätiön missio on suomalaisen identiteetin ja paikallisen kotiseututyön tukeminen. Kotiseudulle-keräykselle rahankeräyslupa uusittiin kaksivuotisena vuonna 2016. Keräyksestä tiedotettiin valtakunnallisesti ja kampanjoitiin etenkin sosiaalisessa mediassa. Niin yksityishenkilöt kuin liiton lukuisat jäsenyhteisöt ovat tehneet lahjoituksia keräystilille. Vuoden 2017 lopussa keräyssaldo oli noin puolet säätiön perustamiseen vaadittavasta summasta, eli noin 25 000 euroa. 4.13 Turun Kansainväliset Kirjamessut Turun Kansainväliset Kirjamessut on Turussa vuosittain lokakuun alussa järjestettävä messutapahtuma. Suomen Kotiseutuliitto oli mukana perustamassa messuja, ja messut järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1990. Kotiseutuliitto on mukana messujen päätoimikunnassa. Vuonna 2017 Kotiseutuliitto osallistui messuille Vuoden kotiseututeoksen ja Kotiseutulehtikilpailun voittajien julkistamisella. Turun Kirjamessujen yhteydessä järjestettiin myös kotiseutulehtien neuvottelukunnan kaksivuotisen toimikauden viimeinen kokous. 4.14 Kulttuuriympäristö ja kansalainen -selvityshanke Vuosina 2015-2017 Suomen Kotiseutuliitto selvitti Alfred Kordelinin säätiön ja Keski-Suomen Ely-keskuksen tuella, valtakunnallisella kaksikielisellä kyselyllä ensimmäistä kertaa vapaaehtoistyönä tehtävän kulttuuriympäristöön liittyvän toiminnan sisältöjä, laajuutta, kokemuksia ja tarpeita. Kyselyyn vastasi yli 450 toimijaa, mitä pidetään todella merkittävänä otoksena. Tuloksista laadittiin raportti Kansalaisyhteiskunta kulttuuriympäristötyössä. Tavoitteena hyvä elämä (Sini Hirvonen ja Liisa Lohtander), joka julkistettiin helmikuussa 2017. Raportista tehtiin myös painettu versio. Painettua raporttia jaettiin alan keskeisille valtakunnallisille järjestöille, kansanedustajille, ministeriöihin ja muille sidosryhmille. Raportti tuo esille miten laajaa, merkittävää ja monipuolista yhdistysten ja yksittäisten kansalaisten tekemä kulttuuriympäristötyö on. Koko raportti on luettavissa verkossa: bit.ly/ky-selvitys Selvityksen tulokset kertovat, että vapaaehtoistyöllä on oletettua suurempi merkitys kulttuuriympäristöasioissa: - Lähes 40 % kyselyyn vastanneista kertoi, että he käyttävät vuosittain yli 30 päivää kulttuuriympäristöön liittyvään vapaaehtoistyöhön kuukauden ilmaistyöpanos on merkillepantava seikka. - useat toimivat kulttuuriympäristön hyväksi sekä työssään että vapaa-ajallaan osaaminen on korkeatasoista. - Vapaaehtoistyö kulttuuriympäristön hyväksi on tekijöilleen merkityksellistä ja hyvä ympäristö lisää hyvinvointia; osallistuminen ehkäisee syrjäytymistä, ja osallisuuden kokemukset mainittiin kyselyssäkin onnellisina ja palkitsevina hetkinä toimijoiden elämässä. Jatkossa tarvitaan: - Edellytyksiä yhdistystoimintaan: joustavia rahoitusmuotoja, toiminnan tehostamisen työkaluja, sekä koulutusta vaikuttamisen menetelmistä ja näkyvyyden kasvattamisesta. 20

- Lisää keskustelua kulttuuriympäristöstä ja lisää yhteistyötä kulttuuriympäristön hoidossa kansalaisyhteiskunnan sisällä alan järjestöt ovat myös itse vastuussa ihmisten saamisesta mukaan. - Toimivaa yhteistyötä ja aitoa vuorovaikutusta kansalaisyhteiskunnan ja hallinnon välille. - Laadukasta kaavoitusta: parempia menetelmiä kansalaisten kuulemiseen ja lisää työkaluja kulttuuriympäristövaikutusten arviointiin. 4.15 Yhdistykset ja kunnat kulttuurikumppaneina Yhdistykset ja kunnat kulttuurikumppaneina -hankkeessa Kotiseutuliitto kehitti kolmannen sektorin roolia kulttuuripalveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Yhteistyössä Kotiseutuliiton kuntajäsenten, yhdistysjäsenten, sekä muiden yhdistysten ja kuntien kanssa etsimme käyttökelpoisia, kehitimme olemassa olevia ja loimme uusia toimintamalleja. Hankkeen rahoitus saatiin opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja se alkoi vuonna 2017. Hankkeen aluksi tehtiin yhdistyksille ja kunnille verkkokysely, johon vastasi 15.3.-9.4. yhteensä 74 yhdistysten ja 54 kuntien edustajaa. Asiantuntijaryhmä antoi panoksensa suunnitteluun, ja se kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Järjestimme syksyllä 2017 kunta- ja yhdistystoimijoiden yhteiset työpajat Espoossa, Kuopiossa ja Kemijärvellä. Hankkeen tulosten pohjalta julkaisemme verkossa keväällä 2018 oppaan helposti käyttöön otettavista toimintamalleista. 4.16 emuseo-palvelu Suomen paikallismuseoille Suomen Kotiseutuliitto loi vuonna 2016 jäsenistönsä pyynnöstä emuseomobiiliopassovelluksen paikallismuseoiden käyttöön yhdessä mobiili- ja mediaoppaisiin erikoistuneen Momeo Oy:n kanssa. Palvelun myötä osoitteeseen www.emuseo.fi syntyy satojen paikallismuseoiden opastuksista koostuva moderni ja interaktiivinen sivusto, joka tuo maamme paikallismuseot kaikkien ulottuville. Palvelu lanseerattiin keväällä 2016. Toimintavuoden 2017 aikana järjestettiin yksi käyttökoulutus Kotiseutuliiton omalla rahoituksella Helsingissä. Vuoden 2017 lopussa emuseo oli käytössä 35 museolla. 4.17 Paikallismuseohoitajan koulutussarjan suunnittelu Kotiseutuliitto sai vuosille 2016-2017 opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksen paikallismuseonhoitajan koulutussarjan suunnitteluun. Taustalla on OKM:n paikallismuseotoiminnan kehittämistyöryhmän loppuraportti Rakkaudesta kulttuuriperintöön (2012) ja sen suositukset tarvittavasta koulutuksesta. Kotiseutuliitto sai OKM:ltä erillisen avustuksen koulutuskierroksen aloittamiseen (avustus kattaa 4 koulutusta, aloitus vuonna 2018) ja haki avustusta kierroksen jatkamiseen (loput 7 koulutusta). 4.18 Europa Nostra Finland -yhteistyö Kotiseutuliitolla on edustaja eurooppalaisen Europa Nostra -järjestön valtuustossa. Järjestön suomalainen toimija Europa Nostra Finland ry (EuNoF) osti vuonna 2017 toimistopalvelunsa Kotiseutuliitolta erillisen sopimuksen mukaisesti. Kotiseutuliitolla on edustaja Europa Nostra Finlandin hallituksessa. Vuoden 2017 liiton viestintäpäällikkö Anna-Maija Halme toimi erillisellä sopimuksella European Heritage Congress -tapahtuman koordinaattorina. Tapahtuma järjestettiin Turussa toukokuussa 2017. 4.19 Oppilaitosyhteistyö Suomen Kotiseutuliitto tilasi Laurea AMK:n opiskelijoilta analyysin liiton toteuttamasta Kotiseutuliike ja kotoutuminen -jäsenkyselystä (ks. luku 2.5). Analyysi valmistui joulukuussa 2017. Yhteyshenkilönä toimi järjes- 21

töpäällikkö Liisa Lohtander. Kotiseutuliitto julkaisi joulukuussa kaikki maakuntalaulut karaokeversioina. Videot on toteutettu yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa ja ne on julkaistu kaikille vapaaseen käyttöön Kotiseutuliiton YouTube-kanavalla. 5. VIESTINTÄ JA JULKAISUT Liiton viestintä oli toimintavuonna aktiivista. Siinä hyödynnettiin tehokkaasti kaikkia omia viestintäkanavia. Sosiaalisen median merkitys on edelleen kasvanut. Se täydentää jäsenille suunnattua viestintää, mutta tavoittaa myös muut kotiseututyöstä kiinnostuneet. Vuonna 2017 Kotiseutuliitto oli näkyvästi esillä niin sähköisessä ja printtimediassa kuin sosiaalisessa mediassa. Vuoden aikana lähetettiin 42 mediatiedotetta ja julkaistiin satoja somepäivityksiä. Kentältä saatu palaute kertoi hyvästä näkyvyydestä ja viestinnän onnistumisesta. Kotiseutu, kotiseututyö ja kotiseuturakkaus kiinnostivat sekä toimittajia että suurta yleisöä etenkin sanojen kotiseutu ja kotiseuturakkaus käyttö on lisääntynyt mediassa. 5.1 Kotiseutu-vuosikirja Kotiseutu-vuosikirjan on tarkoitus virittää harrastusta kotiseutututkimukseen ja tuoda esiin tuoretta kotiseutu- ja kulttuuriperintötutkimusta tiedettä popularisoiden. Teos esittelee myös uusia ja käytännöllisiä aiheita kotiseututyöstä. Itsenäisyyden juhlavuoden vuosikirja Mitä Kotiseutu merkitsee toteutettiin osana Kotiseutuliiton Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa Rakkaudesta kotiseutuun, jossa yksi pääteemoista oli pohtia kotiseudun merkitystä tämän päivän suomalaisille. Teoksen kirjoittajiksi kutsuttiin tutkijoita ja asiantuntijoita kuudesta eri yliopistosta sekä kotiseututyön ytimestä. Vuosikirja ilmestyi heinäkuussa 2017. Vuoden 2016 vuosikirja, Kotiseutu iän myötä, julkaistiin syksyllä 2017 sähköisenä: sekä selattavana Issuu-versiona että ladattavana pdf-tiedostona. Kotiseutu iän myötä avaa näkökulmia kotiseudun kokemiseen eri ikäkausina ja elämänvaiheissa. 5.2 Kotiseutuposti Kotiseutuposti-lehteä kehitettiin edelleen sekä sisällöllisesti että ulkoasultaan. Liiton jäsenille julkaistiin ja lähetettiin vuoden aikana neljä Kotiseutupostia. Lehden painos oli noin 1 100 kappaletta. Parhaimmillaan lehden sähköisen Issuu-version näki (alle 2 sek.) 1109 ja luki 505 henkilöä. 22

5.3 Hilja-uutiskirje Kotiseutuliiton jäsenille suunnattu Hilja-uutiskirje kokoaa tiivistettyyn muotoon liiton ja kotiseutukentän ajankohtaiset asiat. Vuoden 2017 aikana uutiskirje lähetettiin sähköpostitse jäsenistölle ja luottamushenkilöille noin kerran kuussa. Hilja jaettiin myös Facebookissa ja Twitterissä. 5.4 Nettisivut Liiton nettisivuja www.kotiseutuliitto.fi katseltiin vuoden aikana 211 000 kertaa (2016: 204 000). Käyntejä oli 94 000 (84 000) ja yksilöityjä käyntejä 66 000 (60 000). Kaikki lukemat siis nousivat edellisvuodesta. Liiton sivuilla julkaistiin kertomusvuoden aikana 125 uutista, joista kolumniosiossa 7 kirjoitusta. 5.5 Sosiaalinen media Liiton sosiaalisen median hyödyntäminen viestinnässä laajeni edelleen. Kotiseutuliiton Facebook-sivuilla oli vuoden 2017 lopussa jo 2766 seuraajaa, kun vuotta aiemmin seuraajia oli 2453. Lisäksi Facebookissa on omat sivunsa Valtakunnallisille kotiseutupäiville ja Kotiseudulle-keräykselle. Liiton Suomi 100 -juhlavuoden Rakkaudesta kotiseutuun -hankkeelle avattiin omat Facebook-sivut. Kotiseutuliitto ylläpitää myös eri hankkeisiin liittyviä Facebook-sivuja. Liitto viestii toiminnastaan ja kiinnostavista aiheista myös Twitterissä. Siellä Kotiseutuliitolla oli vuoden 2017 lopussa yli 1700 seuraajaa. Kotiseutuliiton Instagram-tilillä oli vuoden 2017 lopussa seuraajia noin 920. Kotiseutuliitolla on myös tili valokuvien ja videoiden jakamiseen erikoistuneella Flickr-yhteisöpalvelusivustolla. Palvelua käytettiin mm. Valtakunnallisten kotiseutupäivien kuvagallerian luomiseen, lehdistökuvien jakamiseen ja Yksi esine tuhat tarinaa -hankkeen kuvien ja tarinoiden esittelyyn. 5.6 Mediaseuranta Mediaseurannassa siirryttiin syyskuun 2017 alussa M-Brainin sähköisestä mediaseurantapalvelusta sähköiseen Witpik-mediaseurantaan. Vuoden aikana suomalaisessa printti- ja sähköisessä mediassa julkaistiin lukuisia artikkeleita, joissa mainittiin Suomen Kotiseutuliitto, Seurantalot, Valtakunnalliset kotiseutupäivät tai Euroopan kulttuuriympäristöpäivät. Suurin osa julkaistuista artikkeleista pohjautuivat liiton julkaisemiin mediatiedotteisiin. Noin kolmasosa mediaosumista tuli valtakunnallisista ja maakunnallisista lehdistä sekä aikakauslehdistä. Hyvää pöhinää ja laajaa valtakunnallista näkyvyyttä toivat esimerkiksi seurantalojen korjausavustukset, Seurantalolla-kirja, Vuoden kaupunginosa -kilpailu, Valtakunnalliset kotiseutupäivät ja vuosikokouksen julkilausuma. Oman lisänsä medianäkyvyyteen toi liiton Suomi 100 -kokonaisuus Rakkaudesta kotiseutuun. 5.7 Kotiseutututkimuksen ABC Kotiseutuliitto ylläpitää maksutonta nettiopasta Kotiseutututkimuksen ABC. Opas koostuu alan tutkijoiden kirjoittamista artikkeleista. Opas on helppotajuinen ja soveltuu monenlaiseen käyttöön, tarvittaessa myös ammattihistorioitsijoille. Opasta on tarkoitus kehittää ja päivittää jatkossa tarpeen ja resurssien mukaan, mikä on mahdollista palvelun digitaalisuuden ansiosta. 23

6. KOTISEUTULIITON TALOUS Liiton tulotalous (742 993,72 ) perustui harkinnanvaraiseen valtionavustukseen (33,7 %), jäsenmaksutuottoihin (14,8 %), muihin tuottoihin (12,2 %) ja projekti- ja hankeavustuksiin ja hanketuottoihin (39,3 %). Lisäksi seurantalojen korjausavustuksiin osoitettiin 1 716 700 läpivirtausrahaa. Menotalous (739 416,08 ) jakautui henkilöstökuluihin (33 %), toiminta- ja jäsenpalvelukuluihin (10,9 %), järjestötoimintakuluihin (16,6 %) ja hankekuluihin (39,5 %), joista seurantalojen korjaus- ja neuvontatoimintaan (60,8 %) ja muihin ulkopuolelta rahoitettuihin toimintoihin (39,2 %). Hankkeiden tilinpäätökset esitetään tilinpäätösasiakirjoissa. Tilinpäätös osoittaa ylijäämää 3 577,64. Tarkemmat taloustiedot esitetään tilinpäätösasiakirjoissa. Tilintarkastajana toimi PricewaterhouseCoopers Oy. Keskeiset riskit: Toiminnan keskeiset riskit ovat valtion rahoituksen merkittävä pieneneminen ja projektin tai hankkeen epäonnistuminen. 7. KOTISEUTULIITON TOIMIHENKILÖT Liiton toimiston henkilökuntaan kuului v. 2017 kahdeksan vakituista toimihenkilöä. Vuoden mittaan tapahtuneet henkilövaihdokset näkyvät alla olevassa listassa. Toimiston yhteystiedot ovat tämän kertomuksen takakannessa. Liiton henkilökunta vuonna 2017: hallintosihteeri Satu Aallonpää (1.9.2017 saakka) rakennustutkija Johanna Hakanen viestintäpäällikkö Anna-Maija Halme (European Heritage Congress -tapahtuman koordinaattorina) talouspäällikkö Paula Hirvonen suunnittelija Sini Hirvonen tiedottaja Elina Kuismin tiedottaja-hankesihteeri Sanna Käyhkö järjestöpäällikkö Liisa Lohtander toimistoassistentti Marianne Parvinen (13.8.2017 saakka) toimistoassistentti Elina Teikari (2.8.2017 alkaen) hallintosihteeri Jonina Vaahtolammi (2.7.2017 alkaen) toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo Pitkäaikainen hallintosihteeri Satu Aallonpää saateltiin eläkkeelle Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Jyväskylässä. Kuva: Heikki Saarinen. 24